Laivue 2020

Merten sheriffi kirjoitti:
fi.m.wikipedia.org

M982 Excalibur – Wikipedia

fi.m.wikipedia.org fi.m.wikipedia.org
Mielestäni tämä sopisi kuin nenä päähän meikäläisille. Olisiko 155mm liian raskas korveteille? Mainitsen taas saman eli en ole asiantuntija. Tuollainen älykäs ammus joka yltää yli 50 kilometriin olisi suorastaan täydellinen rannikollamme.’
Klikkaa laajentaaksesi...

Tulipa mieleen, että kun tuosta on näköjään myös lasermaalinosoitukseen hakeutuva versio, niin miten sellainen mahtaisi sopia rannikkotykistölle? Olisiko käyttökelpoinen, jos merivoimat joskus saisi 155 mm tykkejä?
 
Hanski kirjoitti:
Ruotsalaisfoorumilla merivoimissa palveleva MÖP on herätellyt keskustelua Ruotsin laivaston tulevista tukialuksista. Virallinen päätöskeskustelu on ilmeisesti kääntymässä siihen suuntaan, että laivasto hankkisi useampia (3-4) pienempiä/keskisuuria huoltoaluksia, jotka toimisivat 100-150 km mittaisella "basområdella" (tukikohta-alueella) lähellä rannikkoa. RAS-kykyä ei oltaisi näkemässä tarpeelliseksi. Keskustelu poikkeaa varsin paljon suomalaisista näkemyksistä tulevista huoltoaluksista!
Klikkaa laajentaaksesi...

Ruotsin maantiede on erilainen ja aluskanta on erilainen. Ruotsin merivoimien toiminta-alueena - vaikka toimittaisiin Suomen liittolaisena - olisi varmaan käytännössä Suomen saaristo Hankoniemestä länteen ja etelään Malmöön asti. Länsirannikosta huolehtivat Tanska, Norja ja muut NATO-liittolaiset. Visbyt kykenevät ainoastaan lyhyisiin operaatioihin.

Kuten mainittua, nähdäkseni Ruotsin painotus on hyvin järkevä. Meriliikenne kulkee turvatusti Göteborgin kautta joka tapauksessa, tarvittaessa lisäksi myös Trondheimin ja pienessä määrissä Narvikin kautta.

Sinänsä, jos Visbyissä olisi ESSM, voisi niillä tukea sangen hyvin Gotlannin ja Tukholman alueen ilmapuolustusta, CEC Ruotsin AEW kykyihin ja alusten häiveominaisuuksiin yhdistettynä voisi olla sangen mielenkiintoinen konsepti...

Suomessahan ykköstehtävänä on meriliikenteen suojaaminen ja aluskanta pitkäaikaisen toiminnan mahdollistava jolloin RAS-kyvystä on hyötä. Alukset tulevat olemaan myös massivisia Ruotsin aluskantaan nähden. Itse tosin epäilen, että jonkinlainen telakkatukipaketti on ainoa mahdollisuus saada isompia huoltoaluksia Suomelle...
 
Viimeksi muokattu:
Huhta kirjoitti:
Tulipa mieleen, että kun tuosta on näköjään myös lasermaalinosoitukseen hakeutuva versio, niin miten sellainen mahtaisi sopia rannikkotykistölle? Olisiko käyttökelpoinen, jos merivoimat joskus saisi 155 mm tykkejä?
Klikkaa laajentaaksesi...
Suomella ei ole enää 2030 -luvulla rannikkotykistöä. Se on korvattu liikkuvan laivaston ja liikkuvien rannikkojoukkojen tulivoimalla.
 
StmSvejk kirjoitti:
Ruotsin maantiede on erilainen ja aluskanta on erilainen. Ruotsin merivoimien toiminta-alueena - vaikka toimittaisiin Suomen liittolaisena - olisi varmaan käytännössä Suomen saaristo Hankoniemestä länteen ja etelään Malmöön asti. Länsirannikosta huolehtivat Tanska, Norja ja muut NATO-liittolaiset. Visbyt kykenevät ainoastaan lyhyisiin operaatioihin.

Kuten mainittua, nähdäkseni Ruotsin painotus on hyvin järkevä. Meriliikenne kulkee turvatusti Göteborgin kautta joka tapauksessa, tarvittaessa lisäksi myös Trondheimin ja pienessä määrissä Narvikin kautta.

Sinänsä, jos Visbyissä olisi ESSM, voisi niillä tukea sangen hyvin Gotlannin ja Tukholman alueen ilmapuolustusta, CEC Ruotsin AEW kykyihin ja alusten häiveominaisuuksiin yhdistettynä voisi olla sangen mielenkiintoinen konsepti...

Suomessahan ykköstehtävänä on meriliikenteen suojaaminen ja aluskanta pitkäaikaisen toiminnan mahdollistava jolloin RAS-kyvystä on hyötä. Alukset tulevat olemaan myös massivisia Ruotsin aluskantaan nähden. Itse tosin epäilen, että jonkinlainen telakkatukipaketti on ainoa mahdollisuus saada isompia huoltoaluksia Suomelle...
Klikkaa laajentaaksesi...

Anteeksi mitä? Visbyn toimintasäde on 2500 merimailia 15 solmun nopeudella, jos Wikipediaan luotetaan. Ihan eri luokan vehje tuossa suhteessa kuin Hamina-luokka. Ruotsalaiset ovat myös käyneet Somalian rannikolla.
 
Huhta kirjoitti:
Anteeksi mitä? Visbyn toimintasäde on 2500 merimailia 15 solmun nopeudella, jos Wikipediaan luotetaan. Ihan eri luokan vehje tuossa suhteessa kuin Hamina-luokka. Ruotsalaiset ovat myös käyneet Somalian rannikolla.
Klikkaa laajentaaksesi...

2500nm a 15kts on 7vrk, mikä lienee miehistön toimintakyky jo tuon 7vrk jälkeen... Stockholm ja Malmö edustavat aiempaa alusluokkaa. Nekin matkasivat Somalian edustalle M/V Eide Traderin kyydillä tähän tapaan....


2672537.jpg
 
Huhta kirjoitti:
Anteeksi mitä? Visbyn toimintasäde on 2500 merimailia 15 solmun nopeudella, jos Wikipediaan luotetaan. Ihan eri luokan vehje tuossa suhteessa kuin Hamina-luokka. Ruotsalaiset ovat myös käyneet Somalian rannikolla.
Klikkaa laajentaaksesi...
Juu, 2500 nm on lyhyt toimintasäde ja viikon toiminta-aika on myös lyhyt. Jopa Turunmaa-lk pystyi ajamaan dieseleillä noin 3000 nm ja olemaan tarvittaessa merellä 2 viikkoa.. (se tosin venytti jo aluksen varastot äärirajoilleen). Tyypillinen yleistaistelualuksen toimintamatka on 4000 - 6000 nm ja toiminta-aika 14 - 21 (jopa 45) vrk ilman täydennyksiä.

Hamina-lk on 250 partiovene, joka on tarkoitettu toimimaan aivan rannikon läheisyydessa, kun taas Visby on korvetti joka on jo tarkoitettu avomerelle (Itämeri).
 
Analysti kirjoitti:
Juu, 2500 nm on lyhyt toimintasäde ja viikon toiminta-aika on myös lyhyt. Jopa Turunmaa-lk pystyi ajamaan dieseleillä noin 3000 nm ja olemaan tarvittaessa merellä 2 viikkoa.. (se tosin venytti jo aluksen varastot äärirajoilleen). Tyypillinen yleistaistelualuksen toimintamatka on 4000 - 6000 nm ja toiminta-aika 14 - 21 (jopa 45) vrk ilman täydennyksiä.

Hamina-lk on 250 partiovene, joka on tarkoitettu toimimaan aivan rannikon läheisyydessa, kun taas Visby on korvetti joka on jo tarkoitettu avomerelle (Itämeri).
Klikkaa laajentaaksesi...
Tarkoittaako käsite toimintasäde merivoimien yhteydessä jotain ihan muuta kuin maallikko kuvittelisi?
Eli jos aluksella pääsee lähtöpaikasta A paikkaan B, ja tankkaamatta edelleen takaisin paikkaan A (eikä tankkeihin jää juurikaan polttoainetta), kuvittelin toimintasäteeksi tällöin AB, ja toimintamatkaksi taas reitin ABA pituuden eli 2*AB.
Tällöin 2500 nm toimintasäteellä voi ajaa 2 viikossa 5000 nm matkan 15 solmun vauhdilla, ainakin jos ei tarvitse olla valmiudessa sotilaallisen toimintaan, ja miehistömäärä ja laatu vastaa tätä rauhanajan kuljetustarvetta (merenkulun ja ruokahuollon henkilökuntaa tuplaten, huoltoa vähintäänkin samoin, ja taistelutehtävien sekä vauriotorjunnan henkilökunta puuttuu kokonaan). Se ei olisi poikkeuksellisen lyhyt verrattuna mainitsemasi yleistaistelualuksen toimintamatkaan, isommat alukset toki pystyvät koko matkaan taistelukelpoisena, mikä ei varmaankaan päde Visbylle.
Kommentistasi päätellen toimintasäde ilmeisesti määritelläänkin koko toimintamatkaksi, tai sitten kenties tiedät Wikitiedoista poiketen todellisen toimintamatkan olevankin Visbyluokalle 2500 nm, ja toimintasäteen vain 1250 nm?
 
StmSvejk kirjoitti:
Ruotsin maantiede on erilainen ja aluskanta on erilainen. Ruotsin merivoimien toiminta-alueena - vaikka toimittaisiin Suomen liittolaisena - olisi varmaan käytännössä Suomen saaristo Hankoniemestä länteen ja etelään Malmöön asti. Länsirannikosta huolehtivat Tanska, Norja ja muut NATO-liittolaiset. Visbyt kykenevät ainoastaan lyhyisiin operaatioihin.

Kuten mainittua, nähdäkseni Ruotsin painotus on hyvin järkevä. Meriliikenne kulkee turvatusti Göteborgin kautta joka tapauksessa, tarvittaessa lisäksi myös Trondheimin ja pienessä määrissä Narvikin kautta.

Sinänsä, jos Visbyissä olisi ESSM, voisi niillä tukea sangen hyvin Gotlannin ja Tukholman alueen ilmapuolustusta, CEC Ruotsin AEW kykyihin ja alusten häiveominaisuuksiin yhdistettynä voisi olla sangen mielenkiintoinen konsepti...

Suomessahan ykköstehtävänä on meriliikenteen suojaaminen ja aluskanta pitkäaikaisen toiminnan mahdollistava jolloin RAS-kyvystä on hyötä. Alukset tulevat olemaan myös massivisia Ruotsin aluskantaan nähden. Itse tosin epäilen, että jonkinlainen telakkatukipaketti on ainoa mahdollisuus saada isompia huoltoaluksia Suomelle...
Klikkaa laajentaaksesi...
ESSM ja CEC ovat lähes mahdottomuuksia Visby-luokalle. Huhujen mukaan jopa Link-16:kin olisi pelkka Stand-alone -ratkaisu. Siitä on CEC:in piiiitkä matka.
 
fyysikko kirjoitti:
Tarkoittaako käsite toimintasäde merivoimien yhteydessä jotain ihan muuta kuin maallikko kuvittelisi?
Eli jos aluksella pääsee lähtöpaikasta A paikkaan B, ja tankkaamatta edelleen takaisin paikkaan A (eikä tankkeihin jää juurikaan polttoainetta), kuvittelin toimintasäteeksi tällöin AB, ja toimintamatkaksi taas reitin ABA pituuden eli 2*AB.
Tällöin 2500 nm toimintasäteellä voi ajaa 2 viikossa 5000 nm matkan 15 solmun vauhdilla, ainakin jos ei tarvitse olla valmiudessa sotilaallisen toimintaan, ja miehistömäärä ja laatu vastaa tätä rauhanajan kuljetustarvetta (merenkulun ja ruokahuollon henkilökuntaa tuplaten, huoltoa vähintäänkin samoin, ja taistelutehtävien sekä vauriotorjunnan henkilökunta puuttuu kokonaan). Se ei olisi poikkeuksellisen lyhyt verrattuna mainitsemasi yleistaistelualuksen toimintamatkaan, isommat alukset toki pystyvät koko matkaan taistelukelpoisena, mikä ei varmaankaan päde Visbylle.
Kommentistasi päätellen toimintasäde ilmeisesti määritelläänkin koko toimintamatkaksi, tai sitten kenties tiedät Wikitiedoista poiketen todellisen toimintamatkan olevankin Visbyluokalle 2500 nm, ja toimintasäteen vain 1250 nm?
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei, aluksissa toiminta"säde", itse asiassa siis toimintamatka (range) on sen kulkumatka tietyllä nopeudella ja tietyllä, jokaisen käyttäjän itse määrittelemällä, reservillä. Eli jos aluksen "toimintasäteeksi" ilmoitetaan esim 3500 nm, se on päästävä heti tankille ajettuaan 3500 nm ko nopeudella. Sota-aluksen tiedot myös lähtökohtaisesti ilmoitetaan taistelukykyiselle alukselle, eli siellä on a-tarvikkeet, varaosat yms yms ja koko miehistö, mikä aluksen käyttämiseen tarvitaan.

Eli jos wikissä sanotaan Visby-lk:n toimintasäteeksi (range) 2500 nm/15 knots, niin se pystyy ajamaan tuolla nopeudella n. 2500 nm ja sillä on tankeissa vain pieni reservi, yleensä n. 15% jäljellä. Eli alus vaatii heti tankkauksen pystyäkseen jatkamaan toimintaa. Tuon kokoinen alus kuin Visby, ei juurikaan pääse tuon pidemmälle, jopa yleensä vähemmän. Tuo 5000 nm on jo mahdottomuus tuon kokoiselle aluksella, jos siellä muutakin kuin polttoainetankkia sisällä ja aluksen mastoista voi päätellä, ettei purjeita voida rikata...
 
Viimeksi muokattu:
Analysti kirjoitti:
Ei, aluksissa toiminta"säde", itse asiassa siis toimintamatka (range) on sen kulkumatka tietyllä nopeudella ja tietyllä, jokaisen käyttäjän itse määrittelemällä, reservillä. Eli jos aluksen "toimintasäteeksi" ilmoitetaan esim 3500 nm, se on päästävä heti tankille ajettuaan 3500 nm ko nopeudella. Sota-aluksen tiedot myös lähtökohtaisesti ilmoitetaan taistelukykyiselle alukselle, eli siellä on a-tarvikkeet, varaosat yms yms ja koko miehistö, mikä aluksen käyttämiseen tarvitaan.

Eli jos wikissä sanotaan Visby-lk:n toimintasäteeksi (range) 2500 nm/15 knots, niin se pystyy ajamaan tuolla nopeudella n. 2500 nm ja sillä on tankeissa vain pieni reservi, yleensä n. 15% jäljellä. Eli alus vaatii heti tankkauksen pystyäkseen jatkamaan toimintaa. Tuon kokoinen alus kuin Visby, ei juurikaan pääse tuon pidemmälle, jopa yleensä vähemmän. Tuo 5000 nm on jo mahdottomuus tuon kokoiselle aluksella, jos siellä muutakin kuin polttoainetankkia sisällä ja aluksen mastoista voi päätellä, ettei purjeita voida rikata...
Klikkaa laajentaaksesi...
Mitä järkeä sitten on siinä että sota-aluspuolella käytetään käsitteitä ferryrange ja combat radius synonyymeina, kun ne kaikkialla muualla tarkoittavat 2:1 ... 5:1 toisistaan poikkeavia lukemia?
Onko tämä vain suomen laivaston keksintö, vai levinnyt kansainväliseksi käsitekaaokseksi muissakin sotalaivastoissa?
Ainakin pienemmässä siviilipuolen aluskalustossa (veneissä) toimintamatka (range) = 2 * toimintasäde (radius), ja molemmissa toki polttoainereservi joka voi olla 15% (tai vähemmänkin).
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top