Laivue 2020

Nähdäänkö Itämerellä jäitä siinä vaiheessa enää, kun laivue on operatiivinen? Itse epäilen vahvasti. Saattaa näin ollen koko panostus tuohon olla aika lailla turhaa.
Ei ne nyt kokonaan ole lähdössä 10-20 vuodessa. Se on tosi pitkä aika minkä siellä voi odottaa näkyvän epämääräisiä jäälohkareita senkin jälkeen kun tiettyjen osien kokonaan jäätyminen loppuu. Kiintojäistä ei siirrytä avovesiin. Sama logiikka on noissa pohjoisissa väylissä. Niillä saa odottaa kaikenlaista ahto/ajojäätä ja jäävuoria ajelehtivan vaikka kiintojään aika talvesta laskeekin.
 
Ei ne nyt kokonaan ole lähdössä 10-20 vuodessa. Se on tosi pitkä aika minkä siellä voi odottaa näkyvän epämääräisiä jäälohkareita senkin jälkeen kun tiettyjen osien kokonaan jäätyminen loppuu. Kiintojäistä ei siirrytä avovesiin. Sama logiikka on noissa pohjoisissa väylissä. Niillä saa odottaa kaikenlaista ahto/ajojäätä ja jäävuoria ajelehtivan vaikka kiintojään aika talvesta laskeekin.
Pienenä poikana olin rahtilaivan kyydissä perämerellä. En unohda koskaan niitä maisemia kun murtaja kulki edessä jäiden keskellä. Joskus mentiin junalla Kemiin mutta isän laiva oli myöhässä. Nukuttiin luotsiasemalla. SORRY offtopic
 
Vaikea kuvitella, että saaristossa olisi yhtään väylää, jossa kääntymiseen tarvitaan keulapotkuria. Poikittaistyöntölaite ei edes toimi kovinkaan suurilla nopeuksilla.

Sen sijaan laituroinnissa nuo ovat lyömätön etu.

Arvaan tämän riippuvan siitä mitä "väylällä" tarkoitetaan. Eli ei välttämättä tarkoita mitään virallista väylää.
 
Aika vahvasti alkaa olemaan paketti kasassa:
- runko
- potkurit ja päävoimalaite
- taistelujärjestelmä ja tutkat
- ESM & sonarit
- It- ja pintataisteluohjukset
- torpedot
- keulatykki

Mitä asioita jää vielä kysymyksiä vaille?

Tulee mieleeni:
- tykin ammuskapasiteetti
- rws:n lukumäärät
- soft-kill järjestelmät
- lennokkijärjestelmä
- datafuusio ja linkit puolustusjärjestelmään
- toiminta-aika merellä
- miehistön määrä
 
Onko sovittu jenkkien kanssa ESSM block 2 toimituksesta myöhemmin ja Gabriel 5:sen suorituskyky on täysi mysteeri. Ikinä todellisia arvoja julkaista muutenkaan, mutta edes samaa suuntaa-antavaa tietoa kuin muista länsiohjuksista.

Torpedojen lukumäärä per alus?
 
Aika vahvasti alkaa olemaan paketti kasassa:
- runko
- potkurit ja päävoimalaite
- taistelujärjestelmä ja tutkat
- ESM & sonarit
- It- ja pintataisteluohjukset
- torpedot
- keulatykki

Mitä asioita jää vielä kysymyksiä vaille?

Tulee mieleeni:
- tykin ammuskapasiteetti

Haminan 57:t peruskorjataan, eli palautetaan oikeaan kuosiin. A-tarviketäyttö lienee jatkossa sama kuin esim Visby-luokalla.
- rws:n lukumäärät

Havainnekuvien perusteella kaksi heko-hangaarin kulmissa.
- soft-kill järjestelmät

Kierrätettyjä ja peruskorjattuja sekä uudistuotettuja MASS-järjestelmiä. Jos ELVA-järjestelmä, niin selvinnee ajan myötä. Tavoitteena oli, mutta en tiedä, mahtuiko loppumetreillä budjettiin.
- lennokkijärjestelmä

Tullee ehkä vuonna 20xx.
- datafuusio ja linkit puolustusjärjestelmään
9LV pitänee sisällään jonkinasteisen datafuusion?

Linkit puolustusjärjestelmään vähintään samat kuin nykyisin, eli ainakin LINK 16 - ja 22 - toiminnallisuudet.
- toiminta-aika merellä

Oliskohan 14-21 vrk?
- miehistön määrä

Noin 70 henk? Eli Rauma- ja Hämeenmaa - luokan virat täydennettynä asevelvollisilla.
 
Vaikea kuvitella, että saaristossa olisi yhtään väylää, jossa kääntymiseen tarvitaan keulapotkuria. Poikittaistyöntölaite ei edes toimi kovinkaan suurilla nopeuksilla.

Sen sijaan laituroinnissa nuo ovat lyömätön etu.
Voitaisiinko tuossa viitata sukellusvene-etsinnässä joskus tarvittaviin hyvin hiljaisiin nopeuksiin? Peräsimestä ei silloin juuri hyötyä liene. (Täysi maakrapu puhuu.)
 
Eikö niitä ollut neljä, kaksi heko hangaarissa ja kaksi keulalla, komentosillan päällä? Ja varaus sille omasuoja järjestelmällä hangaarin katolla keskellä?
Wikipediassa sanotaan kaksi. Muistan sanotun kaksi. Kaikissa kuvissa on vain kaksi hangaarin päällä, eikä edessä näy missään. Ei siis mikään tieto tämä. Mutta jos joku löytää kuvan jossa neljä x RWS, hyvä. Näillä löyhillä perusteilla niitä on kaksi, mutta parempi tieto toki kelpaa. Muuten jää sitten nähtäväksi. Harhamaaliheittimiä on kuvissa neljä.
 
. Mutta jos joku löytää kuvan jossa neljä x RWS, hyvä. Näillä löyhillä perusteilla niitä on kaksi, mutta parempi tieto toki kelpaa.

Ei ole parempaa tietoa julkisuudessa. Paikkavaraus keulaan on parempi tehdä nyt kuin sitten jos haikailla sen perään. Jossain vaiheessa HEL tulee eteen omasuojana - ehkä edullisena vaihtoehtona - joten jos joskus on RWS ajateltu siihen niin se parempi kuin telakan kautta MLU käynti.

Jenkit on ajatellut pohjanmaan kokoista kippoa hävittäjä luokkaan, DDG1000 opeilla ja heillä on suuntaus siihen että on modulaarisia paikkoja, vaikka niitä kaikkia ei sitten otettaisi käyttöön.
 
Eikö niitä ollut neljä, kaksi heko hangaarissa ja kaksi keulalla, komentosillan päällä? Ja varaus sille omasuoja järjestelmällä hangaarin katolla keskellä?
Ei ole minun silmääni osuneet nuo Trackfiret komentosillan katolla. Havainnekuvia on tosin ollut monenlaisia.
 
Nähdäänkö Itämerellä jäitä siinä vaiheessa enää, kun laivue on operatiivinen? Itse epäilen vahvasti. Saattaa näin ollen koko panostus tuohon olla aika lailla turhaa.

Saksalaisten MKS 180 on sitten myös väärin suunniteltu. Siihen kun tulee 1C-jääluokitus.
 
Saksalaisten MKS 180 on sitten myös väärin suunniteltu. Siihen kun tulee 1C-jääluokitus.
Ei vaan tämä paljastaa että sitä on todellisuudessa suunniteltu käytettävän hyökkäyksessä Murmanskiin :) Sitä ennen siihen pitää tosin pultata oikeat aseet. Ja varmistaa että kulkee suorassa. Ja että järjestelmät ei kaadu. (F125)
 
Ei vaan tämä paljastaa että sitä on todellisuudessa suunniteltu käytettävän hyökkäyksessä Murmanskiin :) Sitä ennen siihen pitää tosin pultata oikeat aseet. Ja varmistaa että kulkee suorassa. Ja että järjestelmät ei kaadu. (F125)

Voi olla että suunnitelmat ovat vähän pidemmälle Arkangelin suuntaan;). Murmansk on ympäri vuoden jäätön.
 
Haminan 57:t peruskorjataan, eli palautetaan oikeaan kuosiin. A-tarviketäyttö lienee jatkossa sama kuin esim Visby-luokalla.


Havainnekuvien perusteella kaksi heko-hangaarin kulmissa.


Kierrätettyjä ja peruskorjattuja sekä uudistuotettuja MASS-järjestelmiä. Jos ELVA-järjestelmä, niin selvinnee ajan myötä. Tavoitteena oli, mutta en tiedä, mahtuiko loppumetreillä budjettiin.


Tullee ehkä vuonna 20xx.

9LV pitänee sisällään jonkinasteisen datafuusion?

Linkit puolustusjärjestelmään vähintään samat kuin nykyisin, eli ainakin LINK 16 - ja 22 - toiminnallisuudet.


Oliskohan 14-21 vrk?


Noin 70 henk? Eli Rauma- ja Hämeenmaa - luokan virat täydennettynä asevelvollisilla.
Eli samat kysymykset jäävät ilmaan kun vastauksia ei ole. Osaan minä katsoa noita kuvia ja vertailla muiden maiden vastaavia itsekkin. Mikään noista ei ole kuitenkaan julkisesti päätetty, joten pelkkiä otaksumia voi esittää.
 

MAN Energy Solutions to provide 175D four-stroke engine for Pohjanmaa-class corvettes of Finnish Navy​

Naval News October 2020 Navy Forces Maritime Defense Industry
Posted On Friday, 16 October 2020 16:52

According to information published on October 15, 2020, MAN Energy Solutions has announced the latest order for its MAN 175D four-stroke engine in connection with the building of four Pohjanmaa-class corvettes for the Finnish Navy. Each of the four ships will be equipped with 4 × MAN 12V175D-MEL GenSets with a total output of 7,700 kW (4 × 1920 kW) – in total, 16 GenSets.
https://www.navyrecognition.com/ind...ohjanmaa-class-corvettes-of-finnish-navy.html

https://marine.man-es.com/docs/defa...ments/man-175d---genset.pdf?sfvrsn=38d62686_5
 
Kun 20MW LM2500-kaasuturbiini otetaan molemmilta pois niin tehossa tulee aika iso ero Baden-Württemberg-luokkaan (7.7MW vs 21MW).
Mutta onhan se pienempi 3900 tn vs 7100 tn ja eikä samanlainen maailmanmenijä.

Eli perusvauhti on kökköä ja kaasuturbiinin saa kääntää päälle herkemmin. Tuossa saksalaisessa on sen verran tasapainoisempi, että siinä menisi jo tehon puolesta joko tai systeemi. Mutta molemmissa on sähködiesel ja kaasuturbiini (CODLAG) ei sähködiesel tai kaasuturbiini (CODLOG).
 
Eli samat kysymykset jäävät ilmaan kun vastauksia ei ole. Osaan minä katsoa noita kuvia ja vertailla muiden maiden vastaavia itsekkin. Mikään noista ei ole kuitenkaan julkisesti päätetty, joten pelkkiä otaksumia voi esittää.

Vastauksetta jäävät varmaankin vain ELVA-järjestelmän olemassaolo ja mahdollisen UAV-järjestelmän hankinta-aikataulu (Nyt sitä ei tule).
 
Back
Top