Laivue 2020

[Huhta]

Mitenkä se muka korvaa Haminan suorituskyvyn? Kun kuitenkin jos Haminoiden tilalle hankittaisiin jotakin, niin sitten saataisiin niitä runkoja, joilla tehdä enemmän tehtäviä. Kun kuitenkin neljä runkoa voi olla vain max. neljässä paikassa, ja jos joku Pohjanmaan jatkokehittelyversio tehtäisiin ja tilattaisiin pari kappaletta, niin saataisiin kuusi runkoa käytettäväksi.

Lähestyttäessä asiaa Hamina-luokan tärkeimpien tehtävien kannalta:

1. Pintatorjunta. Aluksilla on neljä Gabrielia kullakin plus suhteellisen pienikaliberinen tykki. Gabrielin lisääntyneen kantaman (vrt. MTO85) myötä ohjusten loppusijoitus rannikolle lienee siedettävä ratkaisu. Tai sitten Pohjanmaille riittää useampi ohjustäydennys ennen kuin varikot ovat tyhjät. Lisäksi ilmavoimien uudet monitoimihävittäjät tuovat mukanaan aiempaa paremman pintatorjuntakyvyn, mikä kompensoi Haminoiden roolia tykkiveneenä.
2. Sukellusveneentorjunta. Aluksilla on muutama torpedo kullakin. Sensorit ovat mallia budjetti ja alusten toiminta-aika on tehtävään nähden vaatimaton. Tätä puolta suoritetaan todennäköisesti tiiviissä yhteistyössä Pohjanmaa-luokan kanssa. Tässä tilanteessa kykyä voisi korvata Pohjanmaa-luokan lentävillä (miehittämättömillä) SUTO-helikoptereilla, miehittämättömillä pinta-aluksilla ja siilolaukaistavilla torpedoilla (ASROC) tai jollakin näiden yhdistelmällä.
3. Tilannekuvan luominen pinnalta ja ilmasta. Ensinmainittua voisi ajatella hoidettavan samoilla uusilla ilma-aluksilla ja pinta-aluksilla kuin sukellusveneentorjuntaa sekä kevyemmillä lennokkijärjestelmillä. Unohtamatta myöskään rajavartiolaitoksen uusia valvontalentokoneita. Ilmatilannekuvan luomiseksi tutkia voidaan sijoittaa maalle, Katanpää-luokalle ja kevyenä versiona (Giraffe 1X tms.) miehittämättömille pinta-aluksille - tai jollakin kombinaatiolla näistä.

Jos nyt ihan pelkällä Pohjanmaa-luokan MLU:lla ei Haminoita korvatakaan, niin verkostokeskeiseen sodankäyntiin panostamalla kylläkin.

 

[Leaderwolf]

Ja luohan useampi alus epätietoisuutta vihollisen taistelunjohtoon. Jos heillä on tiedossa neljän aluksen summittainen sijainti/suunta, ja lisäksi vahdataan maalta ja ilmasta tulevaa tutkakuvaa, niin homma on kohtuu helppoa. Ainahan se lisää tuohon varovaisuutta jos neljä alusta on yhä jossain ja komentaja joutuu hermoilemaan että missä suunnassa ne neljä pikku perkelettä lymyää arkkienkeleineen.

 

[Commander]

Lainataan nyt Merivoimien Kehitysnäkymästä tämä näin:
''2030-luvulla Merivoimien keskeisimmän aluskaluston muodostavat 2020-luvulla valmistuvat Pohjanmaa-luokan korvetit sekä äskettäin käyttöön otetut Katanpääkuokan miinantorjunta-alukset. Peruskorjatuista Pansio-luokan miinalautoista ja Hamina-luokan ohjusveistä luovuttaan asteittain.''

- Merivoimat -vamiutta muutoksen keskellä, Tuomas Tiilikainen et al., Sotilasaikakausilehti 5/2020

En tajua, että mitenkä voidaan missään nimessä vain luopua Hamina-luokasta ja Pansiosta ja jättää kaikki niiden tehtävät Pohjanmaan ja Katanpään olkapäille. Menee merivoimien suorittava osa liian kapeaksi numeraalisen määrän osalta. Vain neljä korvettia. Luulisi, että kyllä nyt Haminoiden korvaajaksi saisi budjettiin mahdutettua pari fregattia.

Alusten korvaaminen on ajankohtaista vasta 2030 - luvun puolivälistä alkaen, tosin suunnittelu ja tutkimus alkanee viimeistään kun Pohjanmaa-hanke alkaa tuottaa jotain konkreettista, eli ehkäpä viiden vuoden päästä aletaan puhua Taistelualus 2035:sta, joka pyrkii korvaamaan poistuvat Haminat ja Pansiot.

 

[Shadowmon]

Pansiohan on lähinnä kuljetusalus joka pystyy miinoittamaan uskomattoman hidasta nopeutta hyödyntäen? Tiedä mikä on vastaavien tarve tulevaisuudessa mutta näin maakrapuna laiva vaikuttaisi siltä että jos ei otto-kalustoa saa korvaamaan niin ei vastaavan hommaaminen ole mikään maailman kallein rasti.

 

[Einomies1]

Vaikuttaa aika pahalta jos Hamina-luokasta luovutaan ilman korvaa alusluokkaa. Edes 3 aluksen viirikkö olisi jotain.

Mikään miehittämätön lennokki tai vesialus ei voi korvata täysimääräisesti modernisoidun ohjusveneen monipuolisuutta. PTA:t voidaan kyllä sijoittaa maa-alustoille, mutta SUTOa ei voida pienillä robottialuksilla tehdä. Esimerkiksi Kongsbergin ST 2400 VDS -syvyytettävä sonar painaa kokonaisuudessaan alle 3 tonnia.

Lisäksi tulevat torpedot, joita on ainakin 2 kpl jollei enemmän. Siis hyvinkin 5 tonnia painoa tulee moisesta. Sitten ESM & tutkat ym. sensorit ja it-ohjukset voivat suojata tykin kanssa alusta tehokkaasti. Ohjusvene toimii myös tunnistustehtävissä ja kykenee luomaan merellistä läsnäoloa aluevesille. Lisäksi sen sensorit toimivat eteentyönnettyinä ja liikkuvina valvonta-asemina, joka kykenee piiloutumaan saaristoon ja puolustamaan itseään sekä hyökkäämään itsenäisesti.

Robotit eivät voi toimia saattuetehtävissä ja pienillä paateilla on rajoitettu toimintasäde sekä rajoitettu merenkulkukyky. Ne ovat korkeintaan C-luokan aluksia.

Näitä tehtäviä kun miettiin niin samaan lopputulokseen päädytään kuin monitoimihävittäjän korvaamisen arvioinnissa. Ilmatorjunta, robotit ym. eivät kyenneet täysin korvaamaan hävittäjän monitoimisuutta vielä seuraavan 30 vuoden aikajaksolla. Sama pätee pinta-aluksiin: Suomi on ja pysyy maantieteellisenä saarekkeena ja vienti nojaa merenkulkuun jota on suojattava aluevesien lisäksi.

 

[Commander]

Vaikuttaa aika pahalta jos Hamina-luokasta luovutaan ilman korvaa alusluokkaa. Edes 3 aluksen viirikkö olisi jotain.

Mikään miehittämätön lennokki tai vesialus ei voi korvata täysimääräisesti modernisoidun ohjusveneen monipuolisuutta. PTA:t voidaan kyllä sijoittaa maa-alustoille, mutta SUTOa ei voida pienillä robottialuksilla tehdä. Esimerkiksi Kongsbergin ST 2400 VDS -syvyytettävä sonar painaa kokonaisuudessaan alle 3 tonnia.

Lisäksi tulevat torpedot, joita on ainakin 2 kpl jollei enemmän. Siis hyvinkin 5 tonnia painoa tulee moisesta. Sitten ESM & tutkat ym. sensorit ja it-ohjukset voivat suojata tykin kanssa alusta tehokkaasti. Ohjusvene toimii myös tunnistustehtävissä ja kykenee luomaan merellistä läsnäoloa aluevesille. Lisäksi sen sensorit toimivat eteentyönnettyinä ja liikkuvina valvonta-asemina, joka kykenee piiloutumaan saaristoon ja puolustamaan itseään sekä hyökkäämään itsenäisesti.

Robotit eivät voi toimia saattuetehtävissä ja pienillä paateilla on rajoitettu toimintasäde sekä rajoitettu merenkulkukyky. Ne ovat korkeintaan C-luokan aluksia.

Näitä tehtäviä kun miettiin niin samaan lopputulokseen päädytään kuin monitoimihävittäjän korvaamisen arvioinnissa. Ilmatorjunta, robotit ym. eivät kyenneet täysin korvaamaan hävittäjän monitoimisuutta vielä seuraavan 30 vuoden aikajaksolla. Sama pätee pinta-aluksiin: Suomi on ja pysyy maantieteellisenä saarekkeena ja vienti nojaa merenkulkuun jota on suojattava aluevesien lisäksi.

Kaikki kirjoittamasi pitää paikkansa. Asiaa on vasta tutkittu ja pengottu ns kehittämisohjelmatutkimuksilla, jotka tähtäävät varsinaisien kehitämis- ja tutkimusohjelmien laadintaan.

Lähtökohtana on, että tiedetään kahden alusluokan poistuvan jonain aikavälillä, ja yhden alusluokan saavuttavan MLU-vaiheen. Eli käytännössä jatkossa pitäisi kyetä ylläpitämään tai korvaamaan poistuvaa tai alentuvaa suorituskykyä.

Edellinen on hyvin hyvin monimutkainen kokonaisuus, jossa tiettyjen juttujen ratkaisuna saattaa olla miehitetty uusi alusluokka järjestelmineen.

Tämän enempää ei tässä vaiheessa voi oikein todeta.

 

[Protheon_93]

Minkälainen kasvuvara muutes Pohjanmaa-luokassa on kyvykkyyksien suhteen, mitä todennäköisesti hyödynnetään MLU:ssa?

 

[Merten sheriffi]

Minkälainen kasvuvara muutes Pohjanmaa-luokassa on kyvykkyyksien suhteen, mitä todennäköisesti hyödynnetään MLU:ssa?

Tuplataan miinakiskot?

 

[Shadowmon]

Sergei katolle!

 

[Merten sheriffi]

Itse näkisin tykille älykkäitä ammuksia, laseria lähitorjuntaan sekä tottakai ESSM tilalle mitä sitten tulevaisuus tuokaan tilalle. Miehittämättömiä lennokeita jne

 

[Huhta]

Vaikuttaa aika pahalta jos Hamina-luokasta luovutaan ilman korvaa alusluokkaa. Edes 3 aluksen viirikkö olisi jotain.

Mikään miehittämätön lennokki tai vesialus ei voi korvata täysimääräisesti modernisoidun ohjusveneen monipuolisuutta. PTA:t voidaan kyllä sijoittaa maa-alustoille, mutta SUTOa ei voida pienillä robottialuksilla tehdä. Esimerkiksi Kongsbergin ST 2400 VDS -syvyytettävä sonar painaa kokonaisuudessaan alle 3 tonnia.

Lisäksi tulevat torpedot, joita on ainakin 2 kpl jollei enemmän. Siis hyvinkin 5 tonnia painoa tulee moisesta. Sitten ESM & tutkat ym. sensorit ja it-ohjukset voivat suojata tykin kanssa alusta tehokkaasti. Ohjusvene toimii myös tunnistustehtävissä ja kykenee luomaan merellistä läsnäoloa aluevesille. Lisäksi sen sensorit toimivat eteentyönnettyinä ja liikkuvina valvonta-asemina, joka kykenee piiloutumaan saaristoon ja puolustamaan itseään sekä hyökkäämään itsenäisesti.

Robotit eivät voi toimia saattuetehtävissä ja pienillä paateilla on rajoitettu toimintasäde sekä rajoitettu merenkulkukyky. Ne ovat korkeintaan C-luokan aluksia.

Näitä tehtäviä kun miettiin niin samaan lopputulokseen päädytään kuin monitoimihävittäjän korvaamisen arvioinnissa. Ilmatorjunta, robotit ym. eivät kyenneet täysin korvaamaan hävittäjän monitoimisuutta vielä seuraavan 30 vuoden aikajaksolla. Sama pätee pinta-aluksiin: Suomi on ja pysyy maantieteellisenä saarekkeena ja vienti nojaa merenkulkuun jota on suojattava aluevesien lisäksi.

Miehittämättömät pinta-alukset eivät tietenkään vielä vuosikymmeniin korvaa miehitettyjä pinta-aluksia sen enempää kuin miehittämättömät ilma-alukset ovat korvanneet miehitettyjä ilma-aluksia. Fakta kuitenkin on, että miehittämättömät järjestelmät ottavat entistä enemmän jalansijaa myös merellä, aivan samalla tavalla kuin ne ovat ottaneet ilmassa.

Afganistan on hyvä esimerkki miehittämättömien kehityksestä. Neuvostoliitto ei Afganistanin taivaalla juuri miehittämättömiä ilma-aluksia lennättänyt. Muutama kymmenen vuotta myöhemmin Yhdysvaltain miehittämättömät ilma-alukset ottivat merkittävän roolin Afganistanin taivaalla niin valvonnassa kuin vaikuttamisessa.

Kotimaassakin on havaittavissa vastaavaa kehitystä. Tiedustelulentolaivueessa sammutettiin valot ja uutta ilmatiedustelukykyä luotiin Rangereilla sekä myöhemmin Orbitereilla. Miinantorjunnassa ainoa pinnan alla toimiva järjestelmän osanen ei ole enää raivaussukeltaja, vaan rinnalle on tullut miehittämättömät vedenalaiset alukset.

Tässä ei ole kyse siitä, onko meillä tulevaisuudessa miehitettyjä pinta-aluksia. Totta kai on, vähintään Pohjanmaa-luokan elinkaaren ajan ja luultavasti senkin jälkeen. Kysymys on siitä, missä suhteessa meillä on tulevaisuudessa miehitettyjä pinta-aluksia ja muita järjestelmiä.

Alla muutama esimerkki miehittämättömien pinta-alusten nykyhetkestä. Kuten voi huomata, on kyse vähän muustakin kuin kauko-ohjatusta pikku Busterista.

Elbit ja Harris demosivat miehittämätöntä SUTO-alusta Isolle-Britannialle. Maksimihyötykuorma 2500 kg.

Defense World

View News at Defense World

www.defenseworld.net

Seagull Unmanned Surface Vessel (USV)

Seagull is a multi-role unmanned surface vessel manufactured by Elbit Systems to meet maritime warfare mission requirements of naval forces.

www.naval-technology.com

Amerikkalaiset puolestaan kehittelevät tällaista sukellusvenejahtiin. Uppouma pitkälti yli sata tonnia, toimintamatkaa 10 000 merimailia.

ASW Continuous Trail Unmanned Vessel - Wikipedia

en.wikipedia.org

Lockheed Martin puolestaan hahmotteli muutama vuosi sitten edellisten välimaastosta olevaa miehittämätöntä pinta-alusta. Kuormana neljä raskasta meritorjuntaohjusta.

Lockheed Martin Studying Integration of LRASM Anti-Ship Missile on USV

google_ad_client = "ca-pub-4068738923530102"; /* Navy Recognition 468x15 link */ google_ad_slot = "6873402760"; google_ad_width = 468; google_a

www.navyrecognition.com

 

[magitsu]

ESSM-hankintavaltuus.

https://valtioneuvosto.fi/delegate/file/53004

Hankinnan arvo Sopimusten yhteenlaskettu kokonaishinta 99.879.206 USD (0 % alv) 82.784.256,94 euroa. - laukaisinjärjestelmä 49.984 363 USD, (41.429.227,5 euroa). - ohjukset 49.894.843 USD, (41.355.029,4 euroa). Sopimukset solmitaan Yhdysvaltain dollareina. Sopimusvaluutassa sopimusten loppusumma on 99.879.206 dollaria.

ITO20-järjestelmän elinjaksokustannukset vuosina 2019-2062 (=LV2020 alusten elinjakso) on yhteensä 101 MEUR, josta hankintahinnan osuus on 82,8 M€. Elinkaarikustannukseen on huomioitu järjestelmän MLU vuosina 2041-2044, ohjuslaukausten huoltokierto koko elinjakson ajan sekä ohjuslaukausten hävittäminen noin vuodesta 2055 alkaen.

Eli 100 miljoonaa varattiin 2018. Puolet ohjuksiin ja puolet Mk41.

 

[Huhta]

ESSM-hankintavaltuus.

https://valtioneuvosto.fi/delegate/file/53004

Hankinnan arvo Sopimusten yhteenlaskettu kokonaishinta 99.879.206 USD (0 % alv) 82.784.256,94 euroa. - laukaisinjärjestelmä 49.984 363 USD, (41.429.227,5 euroa). - ohjukset 49.894.843 USD, (41.355.029,4 euroa). Sopimukset solmitaan Yhdysvaltain dollareina. Sopimusvaluutassa sopimusten loppusumma on 99.879.206 dollaria.

ITO20-järjestelmän elinjaksokustannukset vuosina 2019-2062 (=LV2020 alusten elinjakso) on yhteensä 101 MEUR, josta hankintahinnan osuus on 82,8 M€. Elinkaarikustannukseen on huomioitu järjestelmän MLU vuosina 2041-2044, ohjuslaukausten huoltokierto koko elinjakson ajan sekä ohjuslaukausten hävittäminen noin vuodesta 2055 alkaen.

Eli 100 miljoonaa varattiin 2018. Puolet ohjuksiin ja puolet Mk41.

Eikö olisi helpointa hävittää ohjukset ampumalla?

 

[mechanicus]

Eikö olisi helpointa hävittää ohjukset ampumalla?

Niin kauan kun kalusto on operatiivisessa käytössä, ei (kaikkia) ohjuslaukauksia voi hävittää. Ei liene ihan halpaa operoida aluksella ja järjestää kaikki ohjusammunnan tukitoimet aluksen käytöstä poiston jälkeen, jolloin ammunnoista saatava koulutushyöty ei oikeuta käyttämään harjoittelun rahoitusmomentteja.

Toki ohjusmäärää kulutetaan käytön aikana harjoituksissa, mahdollisesti loppua kohti kiihtyen, jos varastot pullistelevat puikkoja.

 

[Tähystäjä]

Semmoista olen jäänyt miettimään, että olikohan tuo Barak 8 miten varteenotettava vaihtoehto Laivue 2020 ilmatorjunta järjestelmäksi?

Nyt kun ITSUKO-hankkeen tiimoilta tullut selailtua noita eri tarjokkaita niin tuo Barakin 100-150 km kantama uusimmissa versioissa olisi kyllä henkilökohtaisesti houkuttanut...

Toki ymmärrän Mk41 ja ESSM -kombon hyödyt NATO-yhteensopivuuden ja kehityspotentiaalin sekä mahdollisen aseistukseen monipuolisuuden kannalta.

Painoiko valinnassa mahdollisesti kuitenkin Umkhonton jatkokehityksen osalta toteutuneet riskit, joten ei uskallettu toista kertaa valita Merivoimien pää IT-ohjusjärjestelmää eksoottisesta maasta?

Sinänsä hintalaatisuhteensa osalta tuo Barak olisi saattanut vaikuttaa sopivalta järjestelmältä.

Se ja Spyder-LR ovat omat suosikkini ITSUKO-hankkeessa. Toki todennäköisimpinä vaihtoehtoina pidän AMRAAM-ER:ää ja IRIS-T SLM:ää. CAMM-ER:n mahdollisuuksia en pidä kovin suurina koska ei tullut valituksi Laivue 2020 - hankkeessa.

40 km kantama IT-järjestelmällä tuntuu vaan tänä päivänä hieman aneemiselta varsinkin kun suurin osa nykyajan liitopommeista voidaan laukaista 50-100 km etäisyydellä maalista. Siinä mielessä tuo israelilaisjärjestelmien mahdollinen 80-150 km kantama herättää enemmän luottamusta.

 

[magitsu]

Barak 8 oli yksi harvoista, joita mainostettiin paikallisissa sotilasalan julkaisuissa, joten siihen oli luottoa ainakin myyjällä.
Ehkä se oli CAMMin ohella kovin kilpailija.

Olisiko Barak 8 sitten ollut sellainen, mitä ei kannata ostaa yksinään? Eli liian kallis/kyvykäs suhteessa käytettävään rahaan ja viereen olisi tarvittu myös lyhemmän kantaman israelilainen?
Tähän vastaus näyttäisi olevan ei. Yksikään sen käyttäjistä ei näyttäisi olevan varustettu muulla kuin CIWSillä Barak 8:n lisäksi.

Rahaa oli käytössä puikkoihin 50 miljoonaa, kuten tilausvaltuutus kertoi.
Kun se toinen puoli (toinen 50 miljoonaa) koostui laukaisimista niin myös soveltuvuus niihin on voinut ohjata. ESSM menee nelipakkauksena eli 8 kenno vetää 32. Mutta Barak 8:ia ei taida mennä kuin yksi per. Vai meneekö se edes Mk 41:een?

1000 tn Lahavilla kerrotaan olevan 16 Barak 8. 7000 tn Kolkatalla 32.

INS Lahav - Wikipedia

en.wikipedia.org

Kolkata-class destroyer - Wikipedia

en.wikipedia.org

En pidä ylllättävänä jos olisi ajateltu niin, ettei Mk 41:a voi jättää ostamatta. Sillä osalle näistä tarjolla olevat erilliset laukaisimet ovat selvä vendor lock ja ei lähelläkään Mk 41 standardi VLS:n joustavuutta.

Huoltovarmuuspohdinassa tuotantomäärien ja operatiivisen käytön perusteella ESSM ja Barak 8 välillä on myös huikea ero.

Luulen, että ESSM oli riskittömämpi ja joustavampi valinta köyhälle. Barakiin olisi ollut vahvemmin naimisissa. Olisiko sen järkevä toteutus edfellyttänyt iippo-siilon lisäksi myös sitä Eltan tutkaa?
Eli kohtuullinen arvio on, että Barak ei vaikuta olleen ainakaan riittävän paljoa parempi.

Henkilökohtaisesti eniten epäilyttää Barak 8:ssa se, että se on DRDO:n yhteistyöprojekti IAI:n kanssa. Eli intialaiset suharit on siinä ohjaimissa mitä tulee pääkäyttäjään.

Indo-Israeli Barak-8 / MRSAM

What do you think @randomradio ? Possible ? Here is the VLS set up of the Barak 8 missile on the Kolkata class destroyers :

www.strategicfront.org

 

[aj77]

Alusten korvaaminen on ajankohtaista vasta 2030 - luvun puolivälistä alkaen, tosin suunnittelu ja tutkimus alkanee viimeistään kun Pohjanmaa-hanke alkaa tuottaa jotain konkreettista, eli ehkäpä viiden vuoden päästä aletaan puhua Taistelualus 2035:sta, joka pyrkii korvaamaan poistuvat Haminat ja Pansiot.

Jos Haminan kokoluokassa pysytään niin siitä tulee mielenkiintoinen projekti joka varmaati kiihottaa myös kaikkia ohjusveneiden nimeen vannovia. Millainen olisikaan nollasta suunniteltu moderni ohjusvene. Joskus maakrapuna pohtinut että jos ohjusveneen tai sitä pienempien alusten koko asettaa rajoituksia aseistukselle niin propulsio ja rungon muoto voisi olla jotain jotain ihan uutta. Nopeutta voisi saada reippaasti enemmän. En tiedä kuinka paljon painoa laivasto laittaa nopeudelle, mutta ainakin se näyttää hienolta.

 

[Rannari]

Jos Haminan kokoluokassa pysytään niin siitä tulee mielenkiintoinen projekti joka varmaati kiihottaa myös kaikkia ohjusveneiden nimeen vannovia. Millainen olisikaan nollasta suunniteltu moderni ohjusvene. Joskus maakrapuna pohtinut että jos ohjusveneen tai sitä pienempien alusten koko asettaa rajoituksia aseistukselle niin propulsio ja rungon muoto voisi olla jotain jotain ihan uutta. Nopeutta voisi saada reippaasti enemmän. En tiedä kuinka paljon painoa laivasto laittaa nopeudelle, mutta ainakin se näyttää hienolta.

Jos puhutaan edelleen pintatorjuntaohjuslavetista niin siinä ei kummoista nopeutta tarvita. Ohjus lentää kuitenkin nopeammin kuin lavetti liikkuu ja kantamaakin on Gabriel-aikana varmaan riittävästi. Lavetin olinpaikka ei ole enää erityisen merkittävä asia. Sutohommissakin ratkaisee muut jutut kuin pyrähdysnopeus eikä liike varmaan isosti auta 2040/50/60-lukujen täsmäaseitakaan vastaan.

 

[Huhta]

Jos Haminan kokoluokassa pysytään niin siitä tulee mielenkiintoinen projekti joka varmaati kiihottaa myös kaikkia ohjusveneiden nimeen vannovia. Millainen olisikaan nollasta suunniteltu moderni ohjusvene. Joskus maakrapuna pohtinut että jos ohjusveneen tai sitä pienempien alusten koko asettaa rajoituksia aseistukselle niin propulsio ja rungon muoto voisi olla jotain jotain ihan uutta. Nopeutta voisi saada reippaasti enemmän. En tiedä kuinka paljon painoa laivasto laittaa nopeudelle, mutta ainakin se näyttää hienolta.

Ilmatyynyalus olisi ollut nopea, mutta se hylättiin jo kerran. Arvaan, ettei uutta ohjusvene-luokkaa enää tulee. Haminat rakennettiin liian lyhytkantamaiseksi nykypäivän tarpeisiin ja MLU:n jälkeen on varmaan tullut ahdastakin.

 

[Protheon_93]

Pitäisikö Haminan korvaajista tehdä oma vitjansa? Tai no itse teinkin sen jo.

Minkälainen ratkaisu korvaa Hamina-luokan suorituskyvyn?

Mitenkä uskotte Merivoimien korvaavan Hamina-luokan suorituskyvyn? Minkälaiseen ratkaisuun uskotte Merivoimien päätyvän? Uskotteko Haminan korvaajan saavan myös erillisrahoituksen? Mikä voisi olla budjetti ilman erillisrahoitusta vs erillisrahoituksella? Itse ehdottaisin noin 600-700 miljoonan...

maanpuolustus.net