Laivue 2020

Einomies1 kirjoitti:
Joo, näin varmasti. Sukellusveneissä on käytetty akkutekniikkaa jo II MS saakka, eikä siellä akkuja ole todettu liian vaikeiksi sotilaallisesti. Tuskin se on ongelma pinta-aluksillakaan.
Klikkaa laajentaaksesi...

Sukellusvene on ylipäätään paljon herkempi taisteluvaurioille kuin pinta-alus. Asian konkretisoi hyvin ELMA-sukellusveneentorjuntakranaatinheitin, joka käytti/käyttää modifioitua CG-singon ammusta. Pienikin reikä missä päin sukellusvenettä hyvänsä on todella vaarallinen ja johtaa helposti joko pintautumiseen tai veneen uppoamiseen. Siinä on laiha lohtu, että osuma on miehistön makuutiloissa eikä akustossa.

Pinta-alukset taas ovat tyypillisesti kestäneet aika hyvin kuritusta, paljon isompaa kuritusta kuin singon ammus. Toisaalta huonolla tuurilla pienikin vaurio voi aiheuttaa ketjureaktion ja minua mietityttää nimimerkin @Hanski tavoin akuston riskit tässä suhteessa. Jos miettii, että siviilissä palomiehet upottavat sähköautoja veteen, niin ei kuulosta lupaavalta sotalaivalla, jossa osastoinnit ovat vaurioituneet ja joka on ehkä jo kallellaan johonkin suuntaan. Riittääkö pumppukapasiteetti vai virtaako vesi heti pois jostakin ja jos osaston vedellä täyttäminen onnistuukin, niin kellahtaako alus kumoon. :unsure:
 
Huhta kirjoitti:
Sukellusvene on ylipäätään paljon herkempi taisteluvaurioille kuin pinta-alus. Asian konkretisoi hyvin ELMA-sukellusveneentorjuntakranaatinheitin, joka käytti/käyttää modifioitua CG-singon ammusta. Pienikin reikä missä päin sukellusvenettä hyvänsä on todella vaarallinen ja johtaa helposti joko pintautumiseen tai veneen uppoamiseen. Siinä on laiha lohtu, että osuma on miehistön makuutiloissa eikä akustossa.
Klikkaa laajentaaksesi...
On sukellusveneitä ja sukellusveneitä. Venäläiset s-veneet ovat yleensä kaksirunkoisia ja suunniteltu kestämään läpäiseviä vaurioita hyvin. Vaikka kaksirunkoisuus ei tuo periaattessa suoraan etua selviytymiseen, jommassakummassa kerroksessa voidaan käyttää panssariterästä. Esimerkiksi 636 Kilo-luokan sukellusveneet kestävät parikin läpäisevää osumaa vesitiividen osastojen ja ylimääräisen nosteen ansiosta. Mahdollisesti niissä on myös käytetty panssariterästä. ELMA-heittimen yksittäisen ammuksen osuma ei takaa sitä että s-vene nousee pintaan ja antautuu. Pari-kolme osumaa eri puolille voi kyllä tuoda sen tuloksen.

Mainospuheet on mainospuheita mutta Tp-47 torpedon osuma on sitten ihan jotain muuta.
Lisää:
http://www.hisutton.com/Single-versus-Double_Hull.html

Type 636 submarine design​

The submarine consists of six watertight compartments separated by transverse bulkheads in a pressurised double-hull. The design and the submarine’s optimal reserve buoyancy lead to increased survivability if the submarine is holed, even with one compartment and two adjacent ballast tanks flooded.
https://www.naval-technology.com/projects/kilo/
Huhta kirjoitti:
Pinta-alukset taas ovat tyypillisesti kestäneet aika hyvin kuritusta, paljon isompaa kuritusta kuin singon ammus. Toisaalta huonolla tuurilla pienikin vaurio voi aiheuttaa ketjureaktion ja minua mietityttää nimimerkin @Hanski tavoin akuston riskit tässä suhteessa. Jos miettii, että siviilissä palomiehet upottavat sähköautoja veteen, niin ei kuulosta lupaavalta sotalaivalla, jossa osastoinnit ovat vaurioituneet ja joka on ehkä jo kallellaan johonkin suuntaan. Riittääkö pumppukapasiteetti vai virtaako vesi heti pois jostakin ja jos osaston vedellä täyttäminen onnistuukin, niin kellahtaako alus kumoon.
Klikkaa laajentaaksesi...
Perinteisesti akustot eivät ole olleet ongelma, mutta modernit korkeajänniteakut(Li-ion, Li-po) voivat olla riski palotilanteessa. Jo jonkin aikaa käytetty Li-Ion on kuitenkin vaarallisempi kuin uusissa sähköautoissa käytetty Litium-Polymeeriakusto. Li-Po ei varaa niin suuria jännitteitä, eikä vuoda helposti. Se kestää myös kovempaa käsittelyä. https://blog.ravpower.com/2017/06/lithium-ion-vs-lithium-polymer-batteries/

Selvää on että kun jompi kumpi akustoista syttyy, ne eivät sammu helposti. Akusto kyllä tottelee jäähdytystä eli vedellä jäähdyttämällä saadaan palo sammumaan, mutta ongelmana on sisäinen hajaantumisprosessi, joka ilman kastelua alkaa tuottamaan lämpöä. Paloa ei saada myöskään sammumaan tukahduttamalla. Yksi keino on täyttää akusto keraamisella materiaalilla, kuten hiekalla. Se tuskin onnistuu sukellusveneissä.

Myös lentoliikenteessä käytetään Li-Ion akustoja ja lentsikat ovat vielä haavoittuvampia. Airbus on ainakin aikaisemmin käyttänyt vanhempia Ni-Mh akustoja niiden turvallisuuden vuoksi, kun Boeing alkoi käyttämään joitakin vuosia sitten Li-Ion akustoja matkustajakoneissaan. Alussa tulikin ongelmia kun akustoja lämpeni ja aiheutti paloriskin. Sen jälkeen Boeing suunnitteli akuston uudelleen ja lisäsi erilaisia ratkaisuja siihen, eikä paloja ole tiettävästi ollut ainakaan julkisesti.
 
Einomies1 kirjoitti:
On sukellusveneitä ja sukellusveneitä. Venäläiset s-veneet ovat yleensä kaksirunkoisia ja suunniteltu kestämään läpäiseviä vaurioita hyvin. Vaikka kaksirunkoisuus ei tuo periaattessa suoraan etua selviytymiseen, jommassakummassa kerroksessa voidaan käyttää panssariterästä. Esimerkiksi 636 Kilo-luokan sukellusveneet kestävät parikin läpäisevää osumaa vesitiividen osastojen ja ylimääräisen nosteen ansiosta. Mahdollisesti niissä on myös käytetty panssariterästä. ELMA-heittimen yksittäisen ammuksen osuma ei takaa sitä että s-vene nousee pintaan ja antautuu. Pari-kolme osumaa eri puolille voi kyllä tuoda sen tuloksen.

Mainospuheet on mainospuheita mutta Tp-47 torpedon osuma on sitten ihan jotain muuta.
Lisää:
http://www.hisutton.com/Single-versus-Double_Hull.html

Type 636 submarine design​

The submarine consists of six watertight compartments separated by transverse bulkheads in a pressurised double-hull. The design and the submarine’s optimal reserve buoyancy lead to increased survivability if the submarine is holed, even with one compartment and two adjacent ballast tanks flooded.
https://www.naval-technology.com/projects/kilo/

Perinteisesti akustot eivät ole olleet ongelma, mutta modernit korkeajänniteakut(Li-ion, Li-po) voivat olla riski palotilanteessa. Jo jonkin aikaa käytetty Li-Ion on kuitenkin vaarallisempi kuin uusissa sähköautoissa käytetty Litium-Polymeeriakusto. Li-Po ei varaa niin suuria jännitteitä, eikä vuoda helposti. Se kestää myös kovempaa käsittelyä. https://blog.ravpower.com/2017/06/lithium-ion-vs-lithium-polymer-batteries/

Selvää on että kun jompi kumpi akustoista syttyy, ne eivät sammu helposti. Akusto kyllä tottelee jäähdytystä eli vedellä jäähdyttämällä saadaan palo sammumaan, mutta ongelmana on sisäinen hajaantumisprosessi, joka ilman kastelua alkaa tuottamaan lämpöä. Paloa ei saada myöskään sammumaan tukahduttamalla. Yksi keino on täyttää akusto keraamisella materiaalilla, kuten hiekalla. Se tuskin onnistuu sukellusveneissä.

Myös lentoliikenteessä käytetään Li-Ion akustoja ja lentsikat ovat vielä haavoittuvampia. Airbus on ainakin aikaisemmin käyttänyt vanhempia Ni-Mh akustoja niiden turvallisuuden vuoksi, kun Boeing alkoi käyttämään joitakin vuosia sitten Li-Ion akustoja matkustajakoneissaan. Alussa tulikin ongelmia kun akustoja lämpeni ja aiheutti paloriskin. Sen jälkeen Boeing suunnitteli akuston uudelleen ja lisäsi erilaisia ratkaisuja siihen, eikä paloja ole tiettävästi ollut ainakaan julkisesti.
Klikkaa laajentaaksesi...
Eikös Swissi tuhoutunut juurikin akustojen vuoksi Halifaxin edustalla?
 
Einomies1 kirjoitti:
On sukellusveneitä ja sukellusveneitä. Venäläiset s-veneet ovat yleensä kaksirunkoisia ja suunniteltu kestämään läpäiseviä vaurioita hyvin. Vaikka kaksirunkoisuus ei tuo periaattessa suoraan etua selviytymiseen, jommassakummassa kerroksessa voidaan käyttää panssariterästä. Esimerkiksi 636 Kilo-luokan sukellusveneet kestävät parikin läpäisevää osumaa vesitiividen osastojen ja ylimääräisen nosteen ansiosta. Mahdollisesti niissä on myös käytetty panssariterästä. ELMA-heittimen yksittäisen ammuksen osuma ei takaa sitä että s-vene nousee pintaan ja antautuu. Pari-kolme osumaa eri puolille voi kyllä tuoda sen tuloksen.

Mainospuheet on mainospuheita mutta Tp-47 torpedon osuma on sitten ihan jotain muuta.
Lisää:
http://www.hisutton.com/Single-versus-Double_Hull.html

Type 636 submarine design​

The submarine consists of six watertight compartments separated by transverse bulkheads in a pressurised double-hull. The design and the submarine’s optimal reserve buoyancy lead to increased survivability if the submarine is holed, even with one compartment and two adjacent ballast tanks flooded.
https://www.naval-technology.com/projects/kilo/

Perinteisesti akustot eivät ole olleet ongelma, mutta modernit korkeajänniteakut(Li-ion, Li-po) voivat olla riski palotilanteessa. Jo jonkin aikaa käytetty Li-Ion on kuitenkin vaarallisempi kuin uusissa sähköautoissa käytetty Litium-Polymeeriakusto. Li-Po ei varaa niin suuria jännitteitä, eikä vuoda helposti. Se kestää myös kovempaa käsittelyä. https://blog.ravpower.com/2017/06/lithium-ion-vs-lithium-polymer-batteries/

Selvää on että kun jompi kumpi akustoista syttyy, ne eivät sammu helposti. Akusto kyllä tottelee jäähdytystä eli vedellä jäähdyttämällä saadaan palo sammumaan, mutta ongelmana on sisäinen hajaantumisprosessi, joka ilman kastelua alkaa tuottamaan lämpöä. Paloa ei saada myöskään sammumaan tukahduttamalla. Yksi keino on täyttää akusto keraamisella materiaalilla, kuten hiekalla. Se tuskin onnistuu sukellusveneissä.

Myös lentoliikenteessä käytetään Li-Ion akustoja ja lentsikat ovat vielä haavoittuvampia. Airbus on ainakin aikaisemmin käyttänyt vanhempia Ni-Mh akustoja niiden turvallisuuden vuoksi, kun Boeing alkoi käyttämään joitakin vuosia sitten Li-Ion akustoja matkustajakoneissaan. Alussa tulikin ongelmia kun akustoja lämpeni ja aiheutti paloriskin. Sen jälkeen Boeing suunnitteli akuston uudelleen ja lisäsi erilaisia ratkaisuja siihen, eikä paloja ole tiettävästi ollut ainakaan julkisesti.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ehkä akusto voisi olla ikään kuin iso C-kasetti. Aukko laivan kylkeen ja siitä akut sisään. Tulipalon tullen painetaan ejectiä ja homma on kunnossa :D
 
Rannari kirjoitti:
Ehkä akusto voisi olla ikään kuin iso C-kasetti. Aukko laivan kylkeen ja siitä akut sisään. Tulipalon tullen painetaan ejectiä ja homma on kunnossa :D
Klikkaa laajentaaksesi...

Ilmeisesti sinulla ei ole ikinä hajonnut automankkaa... :cautious:
 
Rannari kirjoitti:
Ehkä akusto voisi olla ikään kuin iso C-kasetti. Aukko laivan kylkeen ja siitä akut sisään. Tulipalon tullen painetaan ejectiä ja homma on kunnossa :D
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei ole tarpeeksi sotilaallinen menettely. Laitetaan ne akut mieluummin torpedon kuoriin, ja ejectoidaan vikaantunut yksikkö tarvittaessa torpedoputkella.

Oletan että torpedon siirto putkeen on nykyään joka tapauksessa täysin automatisoitu prosessi, joten mahdollinen kuumuus tai myrkkykaasujen tuotto ei estä sen toimintaa tarkoituksenmukaisesti toteutettuna mitenkään. Automaatio myös mahdollistaa etteivät oikeat torpedot ja akuilla täytetyt kuoret mene keskenään koskaan sekaisin.
 
fyysikko kirjoitti:
Ei ole tarpeeksi sotilaallinen menettely. Laitetaan ne akut mieluummin torpedon kuoriin, ja ejectoidaan vikaantunut yksikkö tarvittaessa torpedoputkella.

Oletan että torpedon siirto putkeen on nykyään joka tapauksessa täysin automatisoitu prosessi, joten mahdollinen kuumuus tai myrkkykaasujen tuotto ei estä sen toimintaa tarkoituksenmukaisesti toteutettuna mitenkään. Automaatio myös mahdollistaa etteivät oikeat torpedot ja akuilla täytetyt kuoret mene keskenään koskaan sekaisin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Automaatiossa on se huono puoli, että jos koodissa on virhe, niin kukaan ei ole vastuussa.
 
Olympiakasarmi kirjoitti:
Tuohan olisi hyvä olla myös sukellusveneiden ydinreaktoreille ytimen sulamisen varalta. Painetaan ejectiä ja ongelma katoaa meren pohjaan. :)
Klikkaa laajentaaksesi...

Ei nyt ejektoiduta, vaan jettisoonataan se akku tai reaktori!
 
  • Haha
Reactions: ctg
Huhta kirjoitti:
Automaatiossa on se huono puoli, että jos koodissa on virhe, niin kukaan ei ole vastuussa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Niin, jos koodia on ylipäätään olemassa, automaatiota voi toteuttaa myös ilman sitä.
Ja jos koodia on, sen toimintaa voi todentaa jo etukäteen, siis ennen oikeiden aseiden tuomista paikalle.
Monta sataa kiloa painavien torpedojen manuaalinen siirto ei silti liene vaihtoehto.
 
Hanski kirjoitti:
Mitä kaikkia aselajeja merivoimissa nykyisin on?
Klikkaa laajentaaksesi...
Et taida löytää virallista luetteloa julkisena mistään. Suurimman osan voi päätellä muttei välttämättä kaikkea. Jako ei ole yhtä kattava ja looginen kuin maapuolella.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top