Laivue 2020

magitsu kirjoitti:
www.mtvuutiset.fi

Suomi rakentaa 1,3 miljardin sotalaivat Rauman telakalla, jossa on paljon ulkomaalaisia työntekijöitä – näin salaisuuksista huolehditaan

Laivue 2020 -hankkeen alusten suunnittelu on edennyt jo pitkälle. 1,3 miljardilla eurolla saadaan Suomelle neljä Nato-yhteensopivaa korvettia, jotka aseistetaan israelilaisilla ohjuksilla ja ruotsalaisilla torpedoilla.
www.mtvuutiset.fi www.mtvuutiset.fi
Klikkaa laajentaaksesi...

"Korvettien on toisaalta myös tarkoitus pärjätä kaukaisemmillakin vesillä, kansainvälisessä kriisinhallinnassa."

"– Voin ainoastaan todeta sen, että kun me rakennamme näitä laivoja, niihin liittyvät rahoitusjärjestelyt ovat sellaisia, että me pystymme nämä hankkeet toteuttamaan. Siinä on elementtejä, joista voisi sanoa, että ei mitenkään normaalista liiketoiminnasta poikkeavia, Heinimaa sanoo."

Kappas vaan, pv voisi nyt pikkuhiljaa avata minne hankintakustannusta on siirretty "koko merivoimiin" tulevien erillishankintojen lisäksi. Ylihintaiseen järjestelmähuoltoon? Oletteko ottaneet velkaa?

Niin ja tämä normaali liiketoiminta miljardin investointihankkeessa taitaa olla sisäpiirin vitsi, sillä omissa aikaisemmissa töissä kaikki yli 100millin projektit sisältävät hirveän käsisäädön.
 
Varmaan perus etupainotteinen raha kun on heikkohartiainen toteuttaja. Onhan nuo risteilijätilaukset esim. Finnveran vientiluotottamia, joten sillä määrin kai ei erityisesti poikkeavia alan sisällä vertailussa.

Eli ostaja takaa alihankkijoille sen, että rakentajalta ei lopu hynät kesken. Sekä viime kädessä itselleen, että kokonaisuus valmistuu ainakin tarvittavan rahan liikkumisen puolesta.
 
KymJP2K kirjoitti:
"Korvettien on toisaalta myös tarkoitus pärjätä kaukaisemmillakin vesillä, kansainvälisessä kriisinhallinnassa."

"– Voin ainoastaan todeta sen, että kun me rakennamme näitä laivoja, niihin liittyvät rahoitusjärjestelyt ovat sellaisia, että me pystymme nämä hankkeet toteuttamaan. Siinä on elementtejä, joista voisi sanoa, että ei mitenkään normaalista liiketoiminnasta poikkeavia, Heinimaa sanoo."

Kappas vaan, pv voisi nyt pikkuhiljaa avata minne hankintakustannusta on siirretty "koko merivoimiin" tulevien erillishankintojen lisäksi. Ylihintaiseen järjestelmähuoltoon? Oletteko ottaneet velkaa?

Niin ja tämä normaali liiketoiminta miljardin investointihankkeessa taitaa olla sisäpiirin vitsi, sillä omissa aikaisemmissa töissä kaikki yli 100millin projektit sisältävät hirveän käsisäädön.
Klikkaa laajentaaksesi...
Merivoimat ovat avanneet kaiken tarpeellisen Eduskunnalle ja asia on ajat sitten käsitelty. Riittävä tieto on myös julkistettu kaikille meille. Jos osaa lukea ja ymmärtää vielä lukemansa, mitään ei ole piilotettu minnekään: osa aseista tulee vanhoista laveteista, osa hankitaan PTO2020-hankkeessa ja niin edelleen. Päättäjillä on kaikki tarvittava tietous hallussaan.

Suomen hallinnossa lähinnä raideliikennehankkeissa tapahtuu satojen prosenttien kustannusten ylityksiä, niiden piilottelua ja tahallista aliarviointia sekä vuosikausien viivästyksiä. Jos veronmaksajan etu huolettaa, kannattaa tähtäin siirtää sinne.

En tiedä mitä oikein olet säädellyt käsin tai jaloin, mutta tämänkaltaisiin puolustusvälinehankintaan liittyy ihan normaalit "rahoitusjärjestelyt". Näitä ovat mm. pankkitakaukset valmistajien rahoitukselle sekä tilaajan suojatuminen mahdollisiin ennalta-arvaamattomiin vaikeuksiin. Ei mitään erityistä ja ihmeellistä.

Sinua näyttää LV2020-hanke harmittavan suunnattomasti, enkä voi olla lisäämättä harmitustasi: hyvin näyttää menevän ja Suomi saa todella suorituskykyiset ja merkittävän pelotteen muodostavat oikeat ensilinjan taistelualukset vuosikymmenen puolivälissä. En tiedä toista näin pientä maata, joka olisi saman tempun tehnyt. Itse ja kopioimatta yhtään mitään. Omiin olosuhteisiin toteutettuna ja erittäin kustannustehokkasti myös. Siinä se virhe tuossa jutussa, alukset eivät ole "hinnakkaita", vaan edullisia. Ja tottakai, tuollainen alus suunitellaan ja rakennetaan selviämään kaikilla maailman merillä arkitista jäävyöhykettä lukuunottamatta, se lienee selvää kaikille.
 
Analysti kirjoitti:
Sinua näyttää LV2020-hanke harmittavan suunnattomasti, enkä voi olla lisäämättä harmitustasi: hyvin näyttää menevän ja Suomi saa todella suorituskykyiset ja merkittävän pelotteen muodostavat oikeat ensilinjan taistelualukset vuosikymmenen puolivälissä. En tiedä toista näin pientä maata, joka olisi saman tempun tehnyt. Itse ja kopioimatta yhtään mitään. Omiin olosuhteisiin toteutettuna ja erittäin kustannustehokkasti myös. Siinä se virhe tuossa jutussa, alukset eivät ole "hinnakkaita", vaan edullisia. Ja tottakai, tuollainen alus suunitellaan ja rakennetaan selviämään kaikilla maailman merillä arkitista jäävyöhykettä lukuunottamatta, se lienee selvää kaikille.
Klikkaa laajentaaksesi...

Suomi saa mahdollisesti suorituskykyiset alukset vuosikymmenen puolivälissä. Lopputulos on nähtävissä kun FOC on saavutettu. Uskon sinänsä suomalaisen meriteollisuuden ammatitaitoon, mutta maailmalta on nähty esimerkkejä isommista ja pienemmistä merivalloista joissa FOC saavuttaminen on kestänyt jonnin verran pidempään kun tarkoitus. Miksi Suomi olisi poikkeus? En epäile lainkaan, etteikö lopputulos sitten aikanaan olisi hyvä, mutta aikatauluhan voi jousta...

Toivottavasti on kopioitu maailmalta kaikkea mahdollista toimivaa mahdollisimman paljon. Kun keksitään omasta päästä tulee helposti sekundaa. Kaikki tärkeimmät komponentit onneksi ostetaan ulkomailta.
 
Viimeksi muokattu:
StmSvejk kirjoitti:
Mitä Puuhamaa tekisi Välimerellä? Siellä on sotalaivaa tarpeeksi ja enemmänkin rajavartioston puuhia. Pois luettuna tilanne jossa Erdoa pitäisi laittaa kuriin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Meinasin vaan ettei meikäläisiä korvetteja kaivata Kiinan vastaisessa operaatiossa. Ei niitä siellä oikeasti tarvita. Välimerelle voidaan kyllä mennä jatkossakin koulutuspurjehdukselle. Gdynia ja Visby riittäisi siihenkin jos realisteja ollaan.
 
Merten sheriffi kirjoitti:
Meinasin vaan ettei meikäläisiä korvetteja kaivata Kiinan vastaisessa operaatiossa. Ei niitä siellä oikeasti tarvita. Välimerelle voidaan kyllä mennä jatkossakin koulutuspurjehdukselle. Gdynia ja Visby riittäisi siihenkin jos realisteja ollaan.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tilanne 2030-luvulla saattaa hyvinkin olla, että Venäjä on liittolainen ja Kiinaa vastaan ollaan yhdessä - ja sitä vastaan käyttöä on koko muun maailman merivoimilla. Myös Välimerellä on useampiakin skenaarioita joissa kova käyttä voisi olla tarpeen.
 
Netistä löytyneen artikkelin perusteella Merivoimat on oppinut läksynsä edellisestä Hämeenmaa-hankkeesta ainakin kahdessa asiassa. Valmistajan taloudellinen tilanne ja ennustettavuus sekä propulsioon liittyvät ongelmat. Hämeenmaiden potkurivalmistaja vaihtui lennossa Wärtsilä meriteollisuuden konkurssin takia Kamewaan, jota ei oltu testattu. Nyt nämä kaksi asiaa on ainakin varmistettu jo pitkälti etukäteen.

1.4. Hankinnan kaupallinen toteutus ja projekti organisaatio
Miinalaivahankinnan tilausvaltuuteen sisältyivät itse alushankinnan lisäksi sen asejär-jestelmät sekä viesti-ja sähkötekninen erikoisvarustus. Hankinnan tekniskaupallinen valmistelu toteutettiin niin, että sopimuksia eri osahan-kinnoista voitiin solmia jo keväästä 1989 alkaen. Sopimukseen pääsy itse altlshankinnassa osoittautui kuitenkin odotettua mutkikkaam-maksi. Tarjouskilpailun perusteella neuvoteltiin hankintasopimus valmiiksi Wärtsilä Oy Meriteollisuuden kanssa. Hankintaesittely pysähtyi kuitenkin yrityksen konkurssiin ja prosessin seurauksena hankinta siirtyi kilpailussa toisena olleelle Hollming Oy:lle, joka par' aikaa rakensi myös Rauma-luokan ohjusveneitä. Siirto oli sekä juridisesti että teknisesti verrattain hankala. Siihen liittyi mm jo valmiin suunnittelumateriaalin (mm mallikokeiden tulokset) lunastus konkurssipesältäja siirto Hollming Oy:lle.

Hankintasopimus Puolustusministeriön ja Hollming Oy:n välillä voitiin vihdoin solmia 21.12.1989. Hankintasopimukseen sisältyi myös optio sisaralushankinnasta, jonka rahoitukseen ei kuitenkaan näyttänyt olevan edellytyksiä ennen 1990-luvun puoliväliä Hankinta nopeutui kuitenkin yllättävien käänteiden kautta. Suomen telakkateollisuuden mullistukset sekä laivanrakennuksen suhdanteet olivat saattaneet Hollming Oy:n vaikeaan työllisyystilan-teeseen. Yrityksen yhteydenotto silloiseen Holkerin hallitukseen joulukuussa 1990 johti eräiden vaiheiden jälkeen siihen, että Miinalaiva 94:n hankinta voitiin toteuttaa option perusteella vuoden 1991 ensimmäisenlisämenoarvion varoin. Hankintasopimus solmittiin 13.2.1991. Näin alukset voitiin rakentaa sisaralushankinnan edut hyväksikäyttäen ja merivoimien miinoitusvalmius kehittyi odotettua nopeammin. Toisin kuin ohjuslaivuehankinta päätettiin miinalaivahankinta alunalkaen toteuttaa nojautuen Merivoimien Esikunnan normaaliinlinjaorganisaatioon. Tämä päätös on sittemmin osoittautunut oikeaksi.

Miinalaivojen suunnittelu ja rakentaminen ajoittuvat telakalla ajanjaksoon, jolloin kaksi raumalaista telakkaa Rauma Yards ja Hollming yhdistivät toimintansa vuodenvaihteessa 91/92.
Toiminta jatkui keskeytyksittä Finnyards - nimen alla henkilöstön siirtyessä uuden yrityksen palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Suunnittelu ja rakentaminen toteutettiin telakalla hanketyöskentelynä Rauma-luokan ohjusveneitä varten perustettu hankeryhmä aloitti miinalaiva Hämeenmaan suunnittelun saatuaan Rauma-luokan ensimmäisen ohjusveneen suunnitteluosuuden valmiiksi. Näin varmistettiin ohjusveneiden suunnittelussa kerätyn tietämyksen ja teknisen kehityksen siirtyminen miinalaivoihin.

Hankeryhmä koostui hankepäälliköstä, sihteeristä, seitsemästä pääsuunnittelijasta, jotka kukin vastasivat oman alansa tekniikasta, suunnittelun ohjaajasta, joka valvoi tuotantopiirrustusten oikeaa ajoitusta, hankeohjaajasta ja kahdesta tuotantoinsinööristä, jotka yhdessä miettivät rakennustavan, tekivät tarvittavat aikataulut ja valvoivat niitä. Toinen tuotantoinsinööreistä keskittyi runkorakentamiseen ja toinen varusteluun sekä koeajoihin. Alusten suunnitteluun ja rakentamiseen osallistui noin 10 työnjohtajaaja noin 130 laivanrakentajaa.

Alusprojektin luonteesta johtuen suunnittelu-ja rakennustilat erotettiin muusta tuotan-nosta ja varustettiin kulunvalvonnalla. Luottamukselliseen tiedonsiirtoon oli Merivoimien Esikunnan ja telakan hanketilan välillä myös suora telefax-linja. Alukset rakennettiin valmiiksi hallissa ja siirrettiin koeajovaiheessa kiskoja pitkin ponttoonille ja siitä edelleen mereen. Samalla työnjohdolla ja työntekijöillä rakennettiin molemmat miinalaivat - niinpä toinen alus nautti jo saIjalaivaetua. Telakan kannalta muodostivat laitevalinnat ongelman.Sotalaivoihin luokiteltuja laitteita on rajoitetusti saatavana ja toisaalta laitehinnat ovat huomattavan korkeita. Kohtalaiseen tulokseen päästiin laitteiden joustavalla asennuksella ja modifioimalla siviilipuolen laitteita täyttämään tarvittavat vaatimukset sekä toisaalta asettamalla vaatimukset tasolle, jolle myös siviilipuolen laitetoimittajat yltävät. Nyt rakennettuja aluksia pidämme onnistuneina tuotteina. Toimivaan kokonaisuuteen miinalaivojen tapauksessa päästiin yhdistämällä telakan osaaminen merivoimien tietämykseen siitä, miten järjestelmien ja laivan laitteiden tulee toimia. Tästä on erinomaisena osoituksena mm telakan, merivoimien ja laitetoimittajan yhdessä kehittämä miinanlasku-järjestelmä, joka on herättänyt kiinnostusta Suomen rajojen ulkopuolellakin.

Ensimmäinen aluksista valmistui merikoevaiheeseen keväällä 1992. Merikoevaihe käsitti kaikkiaan 5 erillistä koematkaa, joissa aluksen koneistot säädettiin ja suorituskyky testattiin. Ensimmäinen merikoe käsitti lähinnä aluksen nopeus ja ohjailukokeet, toinen mm. shokkikokeita, kolmas ja neljäs merikelpoisuusmittauksia ja viides jäissäkulkuky-kyä Toiminnallisesti alus täytti kirkkaasti siihen kohdistetut odotukset, mutta heti ensimmäisellä merikoematkalla havaittiin hitailla nopeuksilla potkurimelua,joka oli niin voimakasta, että se vaikutti aluksen operatiiviseen suorituskykyyn.

Merivoimat aloitti välittömästi laajan tutkimuksen melun syiden kartoittamiseksi. Tutkimuksen yhteydessä otettiin käyttöön uusi hydroakustisen melun mittausmenetelmä. Sen ansiosta saatiin muutamassa päivässä toteutettua mittauslaajuus, joka perinteisellä mittausradalla olisi merkinnyt useamman viikon työtä. Kun painepuolenkavitaatioksi paljastuneen ongelman syyt oli saatu kartoitettua, käynnistettiin yhdessä potkurivalmistajan (KaMeWa) kanssa potkurin siipimuodon kehitys laajoine kavitaatiomallikoesarjoineen.

Monivaiheisen kehitystyön tuloksena päädyttiin ruostumattomasta teräksestä valmistettuun, ohutprofiiliseen, suurikiertoiseen lapamuotoon. Tammikuussa 1994 asennettiin aluksiin takuutelakoinnissa uudet potkurinlavat ja kun pääkoneiden kierrosluku oli vielä pudotettu, voitiin merikokeissa todeta tavoitteet saavutetuiksi. Haitallinen painepuolen kavitaatio oli saatu kuriin ja mallikokein ennustetut melutasojen pudotukset olivat toteutuneet Kevään 1994 telakoinnissaon tarkoitus suorittaa viimeiset takuunalaiset työt, jolloin alusten rakennusvaiheen viimeinen osa, käyttöönotto voidaan katsoalaivatekniikan osalta suoritetuksi.

Muuta:
Alukseen hankittiin englantilainen Super Barricade harhamaalijärjestelmä, jolla voidaan ampua aluksen lähjalueelle silppuja ja infrapunasoihtuja ja kauemmaksi n 2 km:n etäisyydelle silppuja. Lähialueen silpuilla ja IR-soihduilla pyritään harhauttamaan alukseen kiinnittynyttä merimaaliohjuksen hakupäätä luomalla harhamaaleja, joiden heräte on suurempi kuin aluksen vastaava.
Tähän onkin hyvät mahdollisuudet, koska aluksen tutkapinta-alaa on kyetty merivoimien , VTT:n ja Finnyards materiaalitekniikan yhteistoiminnassa kehittämällä absorbtiomateriaalilla huomattavasti pienentämään. Ko. materiaali , jonka tyyppinimi o n HPA-l , voidaan liimaamalla kiinnittää suoraan aluksen rakenteisiin. Materiaali on laajakaistaista ja se voidaan rakenteellisesti virittää esim kahden tutka-alueen yli siten ,että saavutetaan yli 20 dB:n vaimennus tutkapinta-alassa halutuilla alueilla.

Kauemmaksi ammutuilla silpuilla voidaan muodostaa tutkalla näkyviä aluksenkaltaisia maaleja ja siten harhauttaa vastustajan valvonta-ja ammunnanhallintajärjestelmiä. Aluksen sukellusveneentorjuntajärjestelmän muodostaa kiinteästi runkoon asennettu norjalainen SS 249 kaikumittain , neuvostoliittolainen SRH 1200 ssyvyysraketinheitin sekä syvyyspomminpudottimet peräkannella. Kaikumittaimen näyttölaiteyksikkö ja prosessointiyksikkö ovat samat kuin Rauma-luokan sutojärjestelmässä, joten tässäkin on voitu noudattaa edellämainittua koulutus- ja huoltoystävällistä linjaa . SRH 1200 on jo vanhahko, mutta erittäin tehokas syvyysraketinheitin, jonka tehokas ampumaetäisyys on noin 1200 m.

Mil 90:n rakennusvaiheen aikana valmistui Merivoimien Esikunnan ja Hollming Oy Materiaalitekniikan yhteistyönä uusi tutka-absorbenttimateriaali HP A 1 tuotantovaiheeseen, jolloin päätettiin tutkia laivaerittelyssä mainitun Fibertech-materiaalin korvaamista uudella pinnoitteella. Uuden materiaalin hyväksyntä edellytti laajoja testejä, joilla nimen-omaan sarjatuotannossa valmistuneen pinnoitteen absorbtio-ominaisuuksia ja ympäristösietoisuutta tutkittiin. llmastonsietoisuutta testattiin Puolustusvoimien Tutkimuskeskuksen säähuoneessa simuloimalla vuodenajanvaihteluita. HP A 1 todettiin absorbtio-ominaisuuksiltaan oleellisesti aiemmin käytettyjä materiaaleja paremmaksi, ja koska pinnoitustekniikka ja säänsietoisuuskin täyttivät merivoimien vaatimukset, valittiin uusi materiaali miinalaivojen pinnoitteeksi.

https://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=&ved=2ahUKEwj_sbvDosjuAhXrxIsKHYhFCT4QFjADegQIChAC&url=https://journal.fi/ta/article/view/47765/13640&usg=AOvVaw2_hUhx8vBFCbIemHLkyyAp
 
StmSvejk kirjoitti:
Pois luettuna tilanne jossa Erdoa pitäisi laittaa kuriin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ranska ja Kreikka pystyvät siihen kyllä kahdestaankin. Mutta solidaarisuuden nimissä olisi tietenkin hienoa nähdä Pohjanmaa puolustuksellisessa roolissa tarjoamassa ESSM suojaa Ranska-Kreikan laivueelle joka olisi täyttänyt omat siilonsa hyökkäysohjuksilla :cool:
 
Leaderwolf kirjoitti:
Ranska ja Kreikka pystyvät siihen kyllä kahdestaankin. Mutta solidaarisuuden nimissä olisi tietenkin hienoa nähdä Pohjanmaa puolustuksellisessa roolissa tarjoamassa ESSM suojaa Ranska-Kreikan laivueelle joka olisi täyttänyt omat siilonsa hyökkäysohjuksilla :cool:
Klikkaa laajentaaksesi...

Lähinnähän kyse olisi solidaarisuuden osoituksesta. Venäjästä tai Turkista - tai molemmista yhteensä - ei ole vastusta NATO-merivoimille eikä kymmenen vuoden päästä edes EU-merivoimillle.
 
Viimeksi muokattu:
Merten sheriffi kirjoitti:
Onko runkojen määrä vähennetty kolmeen?
ls24.fi

RMC:n operatiivinen johtaja vaihtuu – Korihaista tutulla Ville Laaksosella on kokemusta Meyerilta

Ville Laaksonen on Rauman telakan uusi operatiivinen johtaja. Timo Suistio keskittyy varatoimitusjohtajan tehtävään.
ls24.fi ls24.fi
Edit: virhe
Edit 2:
Korjattu uutista kello 14.39: korjattu valmistuksessa olevien monitoimikorvettien määrä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Valitettavasti toiveisiisi ei ole vastattu, eikä vastata. Alusten määrästä ei ole muutamaan vuoteen kai enää keskusteltu kuin täällä. Hauskaa myös, jos Pohjanmaat ovat "mopoja" niin voitaneen todeta, että muilla Itämeren laivastoilla menee aika huonosti. Kun ovat polkupyörillä liikkeellä...
 
Analysti kirjoitti:
Valitettavasti toiveisiisi ei ole vastattu, eikä vastata. Alusten määrästä ei ole muutamaan vuoteen kai enää keskusteltu kuin täällä. Hauskaa myös, jos Pohjanmaat ovat "mopoja" niin voitaneen todeta, että muilla Itämeren laivastoilla menee aika huonosti. Kun ovat polkupyörillä liikkeellä...
Klikkaa laajentaaksesi...
Uutisessa puhuttiin kolmesta alkujaan. Pohjanmaa on aika mopo jos sen kanssa mennään toiselle puolelle maapalloa valtamerelle. Ymmärsit tarkoituksella väärin.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top