Laivue 2020

Niin, siis tiedän kyllä että kys. luokkia käytetään miinoittamiseen, käsitykseni oli että niitä olisi ajateltu myös RT:n käyttöön rannikkomiinoittamiseen. Internetin syövereistä löysinkin lopulta tuon mainitsemani jutun, olikin vuodelta 1979! (s. 12)

Varmasti ajateltiin, mutta ongelmana lienee ollut se, että RT:n operoimat alukset oli jo allakoitu siihen "oikeaan" merimiinoitukseen.
 
Mikä on nykyinen tilanne tämän projektin osalta? Tuleeko sieltä mitään paatteja?
Enpä tiedä nykytilasta, mutta hiukkasen pelkään, että PV tulee vielä aikanaan saamaan ilopillereitä tästä projektista:

1. Kiinteä ja joidenkin mukaan jo lähdössä epärealistinen kustannusraami (mikä iso uudenlainen rakennusprojekti projekti on oikeasti pysynyt kustannuksissa?)
2. Valmiiksi heikossa hapessa ollut valmistaja jonka resurssit vähintäänkin kyseenalaiset
3. Valmistajalla ei käytännössä mitään kokemusta sotalaivojen tekemisestä. Tämän kokoluokan tekemisestä ei ole muutenkaan osaamista koko maassa. On yksi asia tehdä laiva ja toinen asia tehdä sotalaiva.
4. Tilaajalla ei ole kokemusta/osaamista tämänkokoisten kiulujen suunnittelusta, käytöstä tai ylläpidosta. Kuinka realistisia tilaajan edellytykset ovgat kun sen kummemmin tilaaja kuin valmistajakaan eivät omaa kokemusta aiheesta?
5. Tiukat salausvaatimukset jo valmistusvaiheessa. Eivät ainakaan helpota/nopeuta tekemistä saati osaajien löytämistä.

Tuossa muutama kysymys jotka nostattaisivat hikeä pintaan jos istuisin tilaajan/valmistajan tuolilla tällä hetkellä.
 
Enpä tiedä nykytilasta, mutta hiukkasen pelkään, että PV tulee vielä aikanaan saamaan ilopillereitä tästä projektista:

1. Kiinteä ja joidenkin mukaan jo lähdössä epärealistinen kustannusraami (mikä iso uudenlainen rakennusprojekti projekti on oikeasti pysynyt kustannuksissa?)
2. Valmiiksi heikossa hapessa ollut valmistaja jonka resurssit vähintäänkin kyseenalaiset
3. Valmistajalla ei käytännössä mitään kokemusta sotalaivojen tekemisestä. Tämän kokoluokan tekemisestä ei ole muutenkaan osaamista koko maassa. On yksi asia tehdä laiva ja toinen asia tehdä sotalaiva.
4. Tilaajalla ei ole kokemusta/osaamista tämänkokoisten kiulujen suunnittelusta, käytöstä tai ylläpidosta. Kuinka realistisia tilaajan edellytykset ovgat kun sen kummemmin tilaaja kuin valmistajakaan eivät omaa kokemusta aiheesta?
5. Tiukat salausvaatimukset jo valmistusvaiheessa. Eivät ainakaan helpota/nopeuta tekemistä saati osaajien löytämistä.

Tuossa muutama kysymys jotka nostattaisivat hikeä pintaan jos istuisin tilaajan/valmistajan tuolilla tällä hetkellä.

Alusten kokoluokkaan tai budjetin tiukkuuteen en ota kantaa, mutta muutoin RMC:n edeltäjä on tuottanut mm Rauma- ja Hamina-luokan sekä ITA-proton.

Nykyisen telakan toiminta-ajatus ja organisaatiorakenne poikkeaa edeltäjästään, mutta suunnitteluorganisaatio TJ:aa myöten on kovin tutunoloinen, eli eiköhän sieltä jotain jollain rahalla ilmaannu...
 
Alusten kokoluokkaan tai budjetin tiukkuuteen en ota kantaa, mutta muutoin RMC:n edeltäjä on tuottanut mm Rauma- ja Hamina-luokan sekä ITA-proton.

Nykyisen telakan toiminta-ajatus ja organisaatiorakenne poikkeaa edeltäjästään, mutta suunnitteluorganisaatio TJ:aa myöten on kovin tutunoloinen, eli eiköhän sieltä jotain jollain rahalla ilmaannu...
En minäkään epäile etteikö sieltä laivat jossain vaiheessa tupsahda.

Mutta jos tavoite on saada alukset rakennettua 2025 loppuun mennessä ja käyttöön vuoden 2028 puoleen väliin mennessä niin kyllä hiukan kiirettä pitää. Suunnittelun piti olla valmis 2022 alkuun mennessä ja rakentamisen aloitettu näinä päivinä. Kolme vuotta olisi aikaa. Ja rahaa olisi 125 miljoonaa / runko. Nyt kaiketi suunnittelu jatkuu aikankin vuoden puoleen väliin, mahdollisesti kauemminkin. 4 runkoa 2,5 vuodessa on kova vaatimus isollekkin telakalle jolla on kokemusta isommista sotalaivoista.

No. Jää nähtäväksi.
 
Alusten kokoluokkaan tai budjetin tiukkuuteen en ota kantaa, mutta muutoin RMC:n edeltäjä on tuottanut mm Rauma- ja Hamina-luokan sekä ITA-proton.

Rauman telakalla näyttää olevan historiassa myös jäänmurtajat Fennica ja Botnica, tosin onhan noistakin jo jonkin aikaa. Yli 200 metrisiä risteilijöitä ja autolauttoja on pukannut tasaiseen tahtiin. Jos ei noilla referensseillä osaa 115 metristä korvettia kasata, niin ihme juttu.
 
Enpä tiedä nykytilasta, mutta hiukkasen pelkään, että PV tulee vielä aikanaan saamaan ilopillereitä tästä projektista:

1. Kiinteä ja joidenkin mukaan jo lähdössä epärealistinen kustannusraami (mikä iso uudenlainen rakennusprojekti projekti on oikeasti pysynyt kustannuksissa?)
2. Valmiiksi heikossa hapessa ollut valmistaja jonka resurssit vähintäänkin kyseenalaiset
3. Valmistajalla ei käytännössä mitään kokemusta sotalaivojen tekemisestä. Tämän kokoluokan tekemisestä ei ole muutenkaan osaamista koko maassa. On yksi asia tehdä laiva ja toinen asia tehdä sotalaiva.
4. Tilaajalla ei ole kokemusta/osaamista tämänkokoisten kiulujen suunnittelusta, käytöstä tai ylläpidosta. Kuinka realistisia tilaajan edellytykset ovgat kun sen kummemmin tilaaja kuin valmistajakaan eivät omaa kokemusta aiheesta?
5. Tiukat salausvaatimukset jo valmistusvaiheessa. Eivät ainakaan helpota/nopeuta tekemistä saati osaajien löytämistä.

Tuossa muutama kysymys jotka nostattaisivat hikeä pintaan jos istuisin tilaajan/valmistajan tuolilla tällä hetkellä.

Ja hälventääkseni vielä epäuskoisuutta totean, että: kyseessä lienee myös jonkinmoinen Must-tilanne, koska Rauma lka siirtyy pikimmiten kiertoon, eli niistä aletaan tuottamaan virvoitusjuomatölkkejä, ja Hämeenmaaluokallakin modernisoinnista huolimatta kolmekymppiset ihan hollilla.

Tilanne ei kieltämättä ole aikataulullisesti hyvä, ja siitä uskallan näin Evp-henkilönä syyttää sekä PV:a että merivoimia, mutta itse toiveikkaana uskon, että homma klaarataan vielä maaliin...
 
Mä olen ihmetellyt, että monissa maissa uskalletaan luottaa siihen, että toisesta länsimaasta voidaan tilata sota-aluksia mutta Suomessa jostain syystä lähdettiin siitä, että kotimaasta on saatava hinnalla millä hyvänsä. Tai ei ihan.... Hintahan lyötiin kiinni ennen kuin piirustuslautaan oli koskettu. Siitä on hyvä sitten lähteä puskemaan ajatusten tonavaa myöden neljä runkoa varusteluineen kun ei kokemusta, osaamista ja referenssiä ole. Katson, että autolautta, risteilijä ja jopa ohjusvene eroaa hitusen siitä monitoimikorvetista joita nyt ollaan tilattu. Koko luokka on yksin jo eri luokkaa. Mielenkiintoista tulee olla nähdä, että milloin viimeinen purkki lipuu telakalta ulos ja montako kertaa budjettia on jouduttu korjaamaan tai alusten varustelusta tinkimään. Loppupeleissä rahallahan saa ja hevosella pääsee. Meillä ei ensin mainittua ole ja kun kerran merivoimat ovat luvanneet neljä alusta kiinteään hintaan niin vaikea tuota on rahoittajalle mennä muuttamaan.
 
Ja hälventääkseni vielä epäuskoisuutta totean, että: kyseessä lienee myös jonkinmoinen Must-tilanne, koska Rauma lka siirtyy pikimmiten kiertoon, eli niistä aletaan tuottamaan virvoitusjuomatölkkejä, ja Hämeenmaaluokallakin modernisoinnista huolimatta kolmekymppiset ihan hollilla.

Tilanne ei kieltämättä ole aikataulullisesti hyvä, ja siitä uskallan näin Evp-henkilönä syyttää sekä PV:a että merivoimia, mutta itse toiveikkaana uskon, että homma klaarataan vielä maaliin...
Miinalaivoja varmasti voi hetken aikaa roikottaa mukana, mutta Rauma-luokan osalta homma alkaa tosiaan olla taputeltu. Aseistuskaan ei kohta mahdollista kuin niitä toisaalla ideoituja tykistösyöksyjä. MTO on lähdössä ja olennaiset sutokalut siirretään MLU:n yhteydessä Hamina-luokalle.
 
Miinalaivoja varmasti voi hetken aikaa roikottaa mukana, mutta Rauma-luokan osalta homma alkaa tosiaan olla taputeltu. Aseistuskaan ei kohta mahdollista kuin niitä toisaalla ideoituja tykistösyöksyjä. MTO on lähdössä ja olennaiset sutokalut siirretään MLU:n yhteydessä Hamina-luokalle.
No mto:ssa a-tarviketta varmasti riittää kun käyttäjät vähenee ja Hamina hoitanee jatkossa suto-roolin siinä missä Raumat ennen.
 
No mto:ssa a-tarviketta varmasti riittää kun käyttäjät vähenee ja Hamina hoitanee jatkossa suto-roolin siinä missä Raumat ennen.
Valistunut arvaukseni on etteivät MTO ja PTO kovin pitkään ole rinnan käytössä. Ohjusjärjestelmän ylläpidossa ja etenkin käyttöönotossa on oma kuormansa. Resurssit ovat jälleen kerran rajalliset. Eikä se, että Hamina-lka hoitaa jonkun Rauma-lka:n vanhoista hommista tee jälkimmäisestä tarpeellista.
 
Mä olen ihmetellyt, että monissa maissa uskalletaan luottaa siihen, että toisesta länsimaasta voidaan tilata sota-aluksia mutta Suomessa jostain syystä lähdettiin siitä, että kotimaasta on saatava hinnalla millä hyvänsä. Tai ei ihan.... Hintahan lyötiin kiinni ennen kuin piirustuslautaan oli koskettu. Siitä on hyvä sitten lähteä puskemaan ajatusten tonavaa myöden neljä runkoa varusteluineen kun ei kokemusta, osaamista ja referenssiä ole. Katson, että autolautta, risteilijä ja jopa ohjusvene eroaa hitusen siitä monitoimikorvetista joita nyt ollaan tilattu. Koko luokka on yksin jo eri luokkaa. Mielenkiintoista tulee olla nähdä, että milloin viimeinen purkki lipuu telakalta ulos ja montako kertaa budjettia on jouduttu korjaamaan tai alusten varustelusta tinkimään. Loppupeleissä rahallahan saa ja hevosella pääsee. Meillä ei ensin mainittua ole ja kun kerran merivoimat ovat luvanneet neljä alusta kiinteään hintaan niin vaikea tuota on rahoittajalle mennä muuttamaan.

LV2020 - vaatimukset ovat vähintäänkin haasteellisia, erityisesti jäissäkulku- ja miinoituskyky. Seurasin vierestä useamman vuoden runkoratkaisuihin ja propulsiojärjestelmiin (potkurit ml) liittyvää tutkimustyötä, enkä yhtään ihmettele, miksi toimittajaksi valikoitui kotimainen telakka. Vastaavaa alusta ei vain olisi löytynyt valmiina muualta. Kolmen erilaisen alusluokan korvaaminen yhdellä monitoimialusluokalla on kuitenkin tavoitteena, ja siihen merivoimat on jostain syystä pakotettu. Helpompaa olisi tietenkin ollut korvattavien suorituskykyjen uudestaan eriyttäminen eri alusluokille, mutta jostain syystä ei haluttu kasvattaa merivoimien henkilöstömäärää tai budjettiosuutta.
 
Valistunut arvaukseni on etteivät MTO ja PTO kovin pitkään ole rinnan käytössä. Ohjusjärjestelmän ylläpidossa ja etenkin käyttöönotossa on oma kuormansa. Resurssit ovat jälleen kerran rajalliset. Eikä se, että Hamina-lka hoitaa jonkun Rauma-lka:n vanhoista hommista tee jälkimmäisestä tarpeellista.

Olet täysin oikeassa. Heti kun ns operatiivinen valmius on uudella järjestelmällä saavutettu, alkaa MTO85 kiihtyvä alasajo. Vain yhtä järjestelmää kyetään ylläpitämään tai käyttöä kouluttamaan samanaikaisesti. Valitettavasti modernisoiduille, noin 30v vanhoille järjestelmille tai ohjuksille ei taida löytyä edes ostajia, ellei Kroatia sitten yllätä perinpohjaisesti...
 
LV2020 - vaatimukset ovat vähintäänkin haasteellisia, erityisesti jäissäkulku- ja miinoituskyky. Seurasin vierestä useamman vuoden runkoratkaisuihin ja propulsiojärjestelmiin (potkurit ml) liittyvää tutkimustyötä, enkä yhtään ihmettele, miksi toimittajaksi valikoitui kotimainen telakka. Vastaavaa alusta ei vain olisi löytynyt valmiina muualta. Kolmen erilaisen alusluokan korvaaminen yhdellä monitoimialusluokalla on kuitenkin tavoitteena, ja siihen merivoimat on jostain syystä pakotettu. Helpompaa olisi tietenkin ollut korvattavien suorituskykyjen uudestaan eriyttäminen eri alusluokille, mutta jostain syystä ei haluttu kasvattaa merivoimien henkilöstömäärää tai budjettiosuutta.
Jäissä kulkevat alukset olisi voitu tilata Kanadasta ja lisätä hintalapun perään yksi nolla.
 
Kolmen erilaisen alusluokan korvaaminen yhdellä monitoimialusluokalla on kuitenkin tavoitteena, ja siihen merivoimat on jostain syystä pakotettu. Helpompaa olisi tietenkin ollut korvattavien suorituskykyjen uudestaan eriyttäminen eri alusluokille, mutta jostain syystä ei haluttu kasvattaa merivoimien henkilöstömäärää tai budjettiosuutta.
Mikä olisi voinut olla uusi jaottelu alusluokille?

Ilmeisesti joka tapauksessa olisi haluttu koko Itämerellä toimintaan kykenevä korvetti. Tämä olisi ollut käytännössä Pohjanmaa-lka miinus miinoituskyky. Lukumääräkin olisi sitten varmaan ollut alle neljä. (2-3?)

Sitten ehkä Hämeenmaa-lka:n korvaavia saman kokoluokan miinalaivoja 2 kpl? Näihinkin varmaan olisi haluttu kykenevä ilmatorjunta ja ehkä jopa vedenalainen vaikutuskyky torpeedoilla? Vai olisiko vain korvattu Pansio-lka vastaavilla aluksilla?

Jo edellisellä kombolla (3 + 2) olisi ainakin nykyinen hankintabudjetti ja henkilöstömäärä ylitetty. Lisäksi jos vielä olisi ohjusveneitä haluttu olisi varmaan vaadittu merkittäviä lisäpanostuksia Merivoimiin.
 
Ehkä olisi pitänyt alunalkaen olla päättämättä mitään äärimmäisen tiukkaa hintakattoa tyyliin, että se on maksimissaan tämä eikä euroakaan enempää.
 
Eivät vaikuttaneet, ja Italian kokemukset olivat/ovat pääsääntöisesti hyviä!
Huonoa tuuria oli rutosti matkassa, mutta siitä ei voi syyttää italialaisia. Lerici-luokka perillisineen on kuitenkin ollut Tripartite-alusten ohella yleisin MITO-alustyyppi koko maailmassa, joten siellä kyllä tiedetään mitä tehdään. Itselleenkin rakentavat taas jopa tusinan verran saman alustyypin jatkokehitelmiä.

Myös höpinät siitä, että Katanpäät olisivat kaikuja menneisyydestä ja lajinsa viimeiset voidaan lopettaa. Konsepti voi edelleen paksusti.
 
Mä olen ihmetellyt, että monissa maissa uskalletaan luottaa siihen, että toisesta länsimaasta voidaan tilata sota-aluksia mutta Suomessa jostain syystä lähdettiin siitä, että kotimaasta on saatava hinnalla millä hyvänsä. Tai ei ihan.... Hintahan lyötiin kiinni ennen kuin piirustuslautaan oli koskettu. Siitä on hyvä sitten lähteä puskemaan ajatusten tonavaa myöden neljä runkoa varusteluineen kun ei kokemusta, osaamista ja referenssiä ole. Katson, että autolautta, risteilijä ja jopa ohjusvene eroaa hitusen siitä monitoimikorvetista joita nyt ollaan tilattu. Koko luokka on yksin jo eri luokkaa. Mielenkiintoista tulee olla nähdä, että milloin viimeinen purkki lipuu telakalta ulos ja montako kertaa budjettia on jouduttu korjaamaan tai alusten varustelusta tinkimään. Loppupeleissä rahallahan saa ja hevosella pääsee. Meillä ei ensin mainittua ole ja kun kerran merivoimat ovat luvanneet neljä alusta kiinteään hintaan niin vaikea tuota on rahoittajalle mennä muuttamaan.
Kyllä useimmat länsimaat (ja itämaatkin) vähintään sotalaivan rungon valmistavat omilla telakoillaan, ja Suomessa on kansainvälisesti mitaten melko kilpailukykyinen telakkateollisuus. Se ei siis vertaudu vaikkapa hävittäjäkoneen tai taistelupanssarivaunun valmistukseen vaikka tällä tavoin vertailu olisikin houkuttelevaa.
Suurin sudenkuoppa on suunnitteluvaiheessa, siinä vaiheessa kun Migit alkaa rätisemään ei pitäisi isoja hintaylläreitä enää tulla.
 
Back
Top