Laivue 2020

[Huhta]

Ei CIWS voi olla taistelualuksen pääasiallinen torjuntajärjestelmä kun toimitaan ns. etulinjassa. Kyllä torjunta täytyy perustaa vähintään pariin kehään aluksen ympärillä, kuten eri kantaman ohjuksiin ja tykkeihin + harhautukseen. Pohjanmaassa torjuntakehät ovat ilmeisimmin ESSM + BAE Mk110 + elso/MASS. Kauko-ohjattavat kk:t on vain lähisuojaan pintamaaleja varten. Voihan niillä lennokkejakin torjua, jos tulevat lähelle.
CIWS ei pyöri turhaan, vaan siinä oleva kehittynyt tst-järjestelmä erottelee ja priorisoi torjuttavan maalin välkkeen ja monien maalien seasta. Se ampuu ja seuraa maalia kunnes ei saa enää tj-tutkan kaikua. Phalanx 1b 20mm on kallis ja hieno systeemi ja uudempi Phalanx -RAM vieläkin kalliimpi, koska ne voivat toimi täysin automaattisesti. Se voi olla useinkin tarpeen, koska ihminen välissä on liian hidas.

CIWS-tykit ovat last-ditch keino torjua läpipäässyt puikko ja parempi kuin pelkät kirosanat. Nyttemmin on siinäkin siirrytty RAM-ohjuksiin lännessä että saadaan kantamaa ja aikaa.
https://www.raytheonmissilesanddefe...efense-weapons/phalanx-close-in-weapon-system

En esittänyt, että CIWS olisi taistelualuksen pääasiallinen torjuntajärjestelmä. Tarkoitin kuvata pyörimisellä (ainakin tykki-)CIWS:n monimaalitorjuntakyvyn puutetta. Jos alusta lähestyy useita maaleja samanaikaisesti eri suunnista, niin ensimmäisen maalin tuhoamisen jälkeen CIWS:lle tulee kiire kääntyä toista maalia kohti, tuhota se, kääntyä kolmatta maalia kohti, tuhota se, kääntyä neljättä maalia kohti, tuhota se... CIWS pyörii kuin väkkärä ja luultavasti kaikkia maaleja ei ehditä tuhoamaan. (Lähtökohtaisestihan meritorjuntaohjuksia ei ammuta yksittäin puolustuskykyisiä maaleja vastaan, vaan ohjukset tulevat ryöppyinä.)

CIWS on ihan kohtalainen lisä tilanteisiin, joissa yksittäisellä meritorjuntaohjuksella käy hyvä tuuri ja se onnistuu pääsemään maalialuksen lähelle. Nykyaikaisten alusten kohdalla tämä ei liene kuitenkaan kovin todennäköinen skenaario. Aluksen tutkajärjestelmällä voidaan seurata lukuisia maaleja ja ilmatorjuntaohjuksia voi olla ilmassa suuria määriä samanaikaisesti, kun modernihkot puoliaktiivisetkaan ilmatorjuntaohjukset eivät vaadi maalinvalaisua ennen kuin vasta aivan torjunnan loppuvaiheessa. Todennäköisin käyttötilanne CIWS:lle lieneekin se, että varsinaiset ilmatorjuntaohjukset on jo ammuttu eikä niitä enää ole jäljellä siiloissa. Mutta tässä tilanteessa ollaan kusessa, kun tilanne on luultavasti monimaalitilanne. Toinen käyttötilanne voisi olla se, että ROE tms. rajoittaa torjunnan aloittamista kaukaa. Mutta silloinkin ollaan kusessa, jos/kun kyse on jälleen monimaalitilanteesta.

Mitä Phalanxin tutkaan tulee, niin Phalanxin tutkahan ei liity riippumattomuuteen ihmisen toiminnasta, vaan riippumattomuuteen aluksen muista järjestelmistä. Oma tutka mahdollistaa Phalanxin toiminnan silloinkin, kun aluksen pääasiallinen tutkajärjestelmä ei ole käytettävissä (taisteluvaurio, tekninen vika, pois päältä tms.). Lisäksi se mahdollistaa Phalanxin asentamisen stand-alone-järjestelmänä (esim. tutkattomat ja ilman taistelunjohtojärjestelmää olevat apualukset). Jos halutaan automaattisuutta ilman ihmisen väliintuloa, niin se onnistuu sotalaivassa hyvin about kaikilla muillakin CIWS-järjestelmillä. Aluksen sensorit ja asejärjestelmät on integroitu taistelunjohtojärjestelmään, ja jos operaattori kääntää kytkimen automaattiasentoon, niin taistelunjohtojärjestelmä suorittaa torjunnan ihan itse täysin automaattisesti ilman ihmisen väliintuloa.

 

[HotShot]

Onko 57mm tykissä omat sensorit joita se käyttää ilmatorjunnassa vai tarvitaanko siihen Cerosta ?

 

[Huhta]

Onko 57mm tykissä omat sensorit joita se käyttää ilmatorjunnassa vai tarvitaanko siihen Cerosta ?

Ilmeisesti jenkeillä siihen tarvitaan ulkopuoliset.

Guidance System: Guidance System: MK 110 Gun Mount is remotely fired from the MK 160 Gun Computer System on USCG WMSL class and uses various Gun Computer systems on LCS class ships.

MK 110 57 mm Gun

The 57mm MK 110 Gun Mount is a multi-purpose, medium caliber gun. The MK 110 Gun Mount can fire salvos at up to 220 rounds per minutes, and has a range of nine miles.

www.navy.mil

BAE:n esite tuosta meillä käytössä olevasta Mk 3:sta löytyy täältä:

https://www.baesystems.com/en-media/uploadFile/20210404051741/1434555371458.pdf

Tuotesivulta löytyi myös kuva, jossa tykki on ilmeisesti Haminan kannella:

57mm Naval Gun System

57mm gun system with its high rate of fire and immediate switch capability between optimized ammunition types, including the new smart 57 mm 3P all-target ammunition, provides high survivability and tactical freedom at all levels of conflict

www.baesystems.com

Siinä näkyy olevan jonkinlainen sensori putken päällä, mutta se on Wikipedian mukaan lähtönopeustutka. Alapuolella on kuulemma videokamera. Videokameran perusteella voi ampua, mutta Ceroksen käyttö lienee fiksu vaihtoehto.

Some of the primary changes includes: the ability to use Bofors 3P all-target programmable ammunition, the addition of a small muzzle velocity radar housed in a radome externally above the gun barrel for measuring the muzzle velocity of the departing projectiles for fire-control purposes, usually but not necessarily with the new Bofors 57 mm 3P ammunition, the ability to instantly change ammunition types by the use of a dual-feed system, another 1,000 rounds stowed in the standby rack beneath deck, as well as an improved fire control system. The Mark 3 system can also be operated/fired manually without the FC system using a joystick and video camera (mounted on the gun). The camera is fitted as standard.[1]

Bofors 57 mm Naval Automatic Gun L/70 - Wikipedia

en.wikipedia.org

 

[HotShot]

Mietin vaan sitä monimaalitilannetta, jos Cerosta tarvitaan samanaikaisesti sekä tykille että ESSM:lle niin onnistuuko useamman kehän puolustus?
Jossain aikaisemmassa kirjoituksessa tässä ketjussa oli että Ceros voi valaista useampaa maalia vaihtelemalla niitä vuoron perään ja siten ohjata useampaa ESSM ohjusta. Mutta jos tykkiä suunnataan niin tuollainen vuorottelu ei varmaankaan oikein ole mahdollista?

 

[Huhta]

Mietin vaan sitä monimaalitilannetta, jos Cerosta tarvitaan samanaikaisesti sekä tykille että ESSM:lle niin onnistuuko useamman kehän puolustus?
Jossain aikaisemmassa kirjoituksessa tässä ketjussa oli että Ceros voi valaista useampaa maalia vaihtelemalla niitä vuoron perään ja siten ohjata useampaa ESSM ohjusta. Mutta jos tykkiä suunnataan niin tuollainen vuorottelu ei varmaankaan oikein ole mahdollista?

Niitä Ceroksia oli kai tulossa kaksi kappaletta per alus - eli periaatteessa jos yksi sitoutuu ohjaamaan tykkiä, niin toinen jää vielä ohjusten maalinvalaisua varten. Ja jos ESSM:stä saadaan se Block II -versio, niin sen aktiivitutkahakupää kykenee hoitamaan loppuhakeutumisen itsekin. Kunhan se Sea Giraffe 4A (se iso paneelitutka mastossa) seuraa niitä maaleja ja maalien sijaintia päivitetään datalinkin välityksellä ohjuksille.

Lisäys: Jos @Commander on jäljillä, niin saattaisi olla mahdollista virittää Sea Giraffe 1X toimimaan maalinvalaisussa Ceroksen rinnalla.

Ihannetapauksessa 1X sovitettaisiin myös ESSM:n maalinvalaisuuteen sopivaksi, muutoin tarvitaan n kpl Ceroksia, jotta saadaan 360 asteen peitto. Muutoin käsittääkseni 1X on tarkoitettu lähialueiden "tarkempaan" pintavalvontaan täydentämään 4A:n suorituskykyä.

 

[Einomies1]

Mietin vaan sitä monimaalitilannetta, jos Cerosta tarvitaan samanaikaisesti sekä tykille että ESSM:lle niin onnistuuko useamman kehän puolustus?
Jossain aikaisemmassa kirjoituksessa tässä ketjussa oli että Ceros voi valaista useampaa maalia vaihtelemalla niitä vuoron perään ja siten ohjata useampaa ESSM ohjusta. Mutta jos tykkiä suunnataan niin tuollainen vuorottelu ei varmaankaan oikein ole mahdollista?

Enpä usko että Ceros on sidottu ESSM:n ohjaamiseen varsinaisesti. Eihän niitä näe jenkkialuksillakaan ja siellä on nuo ohjaustutkat erikseen vain SM 2/3 ohjuksille. Ceros ei voi olla mikään kriittinen järjestelmä, vaikka niitä olisi se 2 kpl, koska monimaalikyky eri korkeuksille puuttuu ja vain yksi sensori katsoo keulan tai perän suuntaan kerrallaan. Luulempa että CEROS ohjaa Mk 57 tykkiä ja toimii maalintunnistuksessa sekä seurannassa sitten vaikka maalinosoituksessa RWS-järjestelmille. Siitähän löytyy IR ja laser myös. Jos Pohjanmaahan tulisi ESSM-versio Ceros- osoittimesta niin sitten peli muuttuu, mutta se olisi heikkous.

BAE - Bofors 3P tarvitsee etäisyystiedon ja kohteen muut tiedot tutkalta säätääkseen sytyttimen viiveen. Ilman tj-tutkaa tuskin noita 3P-hersyjä voidaan ampua kuin normaalisti iskusytytyksellä korkeintaan. Vaikka olisi laser niin sekään ei ole sääriippumaton.
Nyt tietääkseni hanke meni niin että vanhat Ceros 200-osoittimet otettiin+päivitettiin Mk 57 tykkien kanssa Pohjanmaille ja Haminat saivat uudet Cerokset 40mm Mk4 tykkien kanssa.

Giraffe 4A fixed (S-band) lisäksi Pohjanmaan integroituun torniin tulee Giraffe 1x (X-alue) tutka tulenjohtoon Ito 2020 järjestelmälle. ESSM block 2 kykenee ottaamaan vastaan maalitietoa S- ja X-alueen tutkilta.

 

[Huhta]

Enpä usko että Ceros on sidottu ESSM:n ohjaamiseen varsinaisesti. Eihän niitä näe jenkkialuksillakaan ja siellä on nuo ohjaustutkat erikseen vain SM 2/3 ohjuksille. Ceros ei voi olla mikään kriittinen järjestelmä, vaikka niitä olisi se 2 kpl, koska monimaalikyky eri korkeuksille puuttuu ja vain yksi sensori katsoo keulan tai perän suuntaan kerrallaan. Luulempa että CEROS ohjaa Mk 57 tykkiä ja toimii maalintunnistuksessa sekä seurannassa sitten vaikka maalinosoituksessa RWS-järjestelmille. Siitähän löytyy IR ja laser myös. Jos Pohjanmaahan tulisi ESSM-versio Ceros- osoittimesta niin sitten peli muuttuu, mutta se olisi heikkous.

BAE - Bofors 3P tarvitsee etäisyystiedon ja kohteen muut tiedot tutkalta säätääkseen sytyttimen viiveen. Ilman tj-tutkaa tuskin noita 3P-hersyjä voidaan ampua kuin normaalisti iskusytytyksellä korkeintaan. Vaikka olisi laser niin sekään ei ole sääriippumaton.
Nyt tietääkseni hanke meni niin että vanhat Ceros 200-osoittimet otettiin+päivitettiin Mk 57 tykkien kanssa Pohjanmaille ja Haminat saivat uudet Cerokset 40mm Mk4 tykkien kanssa.

Giraffe 4A fixed (S-band) lisäksi Pohjanmaan integroituun torniin tulee Giraffe 1x (X-alue) tutka tulenjohtoon Ito 2020 järjestelmälle. ESSM block 2 kykenee ottaamaan vastaan maalitietoa S- ja X-alueen tutkilta.

"-- ohjaustutkat erikseen vain SM 2/3 ohjuksille"? Niillä samoilla tutkilla valaistaan maaleja myös ESSM:lle.

The MK-99 Fire Control System contains multiple AN/SPG-62 illuminator radars which
provide semi-active homing terminal missile guidance to the ESSMs and standard missiles
(excluding SM-3s). New versions of the SM-2, SM-6, and ESSM missiles have
active mode seekers, and when fired, they do not require illuminator radars.

Naval Ships and Weapons

Mitä tulee Sea Giraffe 1X:n valaisukykyyn, niin tarkemmin tutkiskeltuani se vaikuttaa hyvin vaatimattomalta valaisukäytössä. Saab antaa Sea Giraffe 1X:lle koko järjestelmän painoksi alle 150 kg ja kannen yläpuoliseksi 100 kg. Se on tietysti sille pyörivälle versiolle, ja paneeliversio painaa varmasti enemmän. Mutta Ceros 200:lle kerrotaan sellaisia lukuja kuin 625-750 kg, ja se valaisee vain yhtä maalia kerrallaan. Veikkaan, että Sea Giraffe 1X:n teho ei riitä valaisukäyttöön kuin lyhyille etäisyyksille. Vaikka riittäisi pidemmälle, niin yksi paneeli tuskin pystyy valaisemaan enempää kuin yhden maalin kerrallaan, koska jos keiloja muodostetaan useita, niin yhden keilan teho jää hyvin nirkoiseksi.

Ilmeisesti Tanska käyttää Cerosta ESSM:n kanssa Absalon-luokassa, eli ei liene aivan viraton peli siinä käytössä. Toivottavasti silti saadaan mahdollisimman pian myös aktiivisia ohjuksia, koska valaisukyky ei koskaan tule olemaan edes Sea Giraffe 1X + 2 kpl Ceros 200 -kombinaatiolla niin hyvä kuin esim. APAR:lla.

 

[Jukkis]

Veikkaan, että Sea Giraffe 1X:n teho ei riitä valaisukäyttöön kuin lyhyille etäisyyksille. Vaikka riittäisi pidemmälle, niin yksi paneeli tuskin pystyy valaisemaan enempää kuin yhden maalin kerrallaan, koska jos keiloja muodostetaan useita, niin yhden keilan teho jää hyvin nirkoiseksi.

Ehkä 1X riittäisi johtamaan tykin tulta, jolloin molemmat Cerokset jäisivät vapaaksi ESSM:ien maalinvalaisuun? Jos 1X:n pyörimisnopeus on riittävä niin ei ehkä tarvitsisi edes muodostaa erillistä keilaa tykkiä varten? Saabin esitteen mukaan pyörimisnopeus on 60rpm ja AESA:na maalin sijainti voitaisiin ehtiä päivittämään useamman kerran joka kierroksella. "Sokeaksi" väliksi jäisi siis ehkä 0,7 sekuntia? Riittäisikö tuo päivitystiheys tykille?

https://www.radartutorial.eu/19.kartei/04.battle/pubs/giraffe_1x.pdf

 

[Huhta]

Ehkä 1X riittäisi johtamaan tykin tulta, jolloin molemmat Cerokset jäisivät vapaaksi ESSM:ien maalinvalaisuun? Jos 1X:n pyörimisnopeus on riittävä niin ei ehkä tarvitsisi edes muodostaa erillistä keilaa tykkiä varten? Saabin esitteen mukaan pyörimisnopeus on 60rpm ja AESA:na maalin sijainti voitaisiin ehtiä päivittämään useamman kerran joka kierroksella. "Sokeaksi" väliksi jäisi siis ehkä 0,7 sekuntia? Riittäisikö tuo päivitystiheys tykille?

https://www.radartutorial.eu/19.kartei/04.battle/pubs/giraffe_1x.pdf

Minun mokani!

Havainnekuvissa on näkynyt kaikenlaista... Uusimmissa ne isot paneelit (joka on Saab Giraffe 4A FF), sitten pienemmät paneelit niiden päällä ja sitten jokin tötterö siellä huipulla ja sen päällä vielä jotakin antennia. Mutta Saabin tiedotteen mukaan se 1X on pyörivä... eli siellä tötterön sisällä... eli se on vielä kehnompi peli maalinvalaisua varten, vaikka se antenniosa olisi teoreettisesti mahdollista pysäyttää haluttuun asentoon ja käyttää siinä asennossa.

Saab sai tilauksen Suomen Laivue 2020 -hankkeesta

Saab on allekirjoittanut sopimuksen Suomen puolustusvoimien logistiikkalaitoksen kanssa integroidun taistelujärjestelmän toimittamisesta Suomen merivoimien Laivue 2020 -hankkeen uusiin Pohjanmaa-luokan monitoimikorvetteihin.

www.saab.com

 

[magitsu]

Niinhän se on. Ei ole fixed vaan spin to win yläkartion sisällä.

 

[Einomies1]

ohjaustutkat erikseen vain SM 2/3 ohjuksille"? Niillä samoilla tutkilla valaistaan maaleja myös ESSM:lle

Näinhän tuo on kyllä. Tosin ESSM block II muuttaa pelin siten että AEGIS SPY-1D kykenee osoittamaan maaleja suoraan S-aaltomoodissa ESSM-ohjukselle. Ilmeisesti ESSM:ä on oma versionsa S-datalinkille AEGISta varten.

Mitä tulee Sea Giraffe 1X:n valaisukykyyn, niin tarkemmin tutkiskeltuani se vaikuttaa hyvin vaatimattomalta valaisukäytössä. Saab antaa Sea Giraffe 1X:lle koko järjestelmän painoksi alle 150 kg ja kannen yläpuoliseksi 100 kg. Se on tietysti sille pyörivälle versiolle, ja paneeliversio painaa varmasti enemmän. Mutta Ceros 200:lle kerrotaan sellaisia lukuja kuin 625-750 kg, ja se valaisee vain yhtä maalia kerrallaan. Veikkaan, että Sea Giraffe 1X:n teho ei riitä valaisukäyttöön kuin lyhyille etäisyyksille. Vaikka riittäisi pidemmälle, niin yksi paneeli tuskin pystyy valaisemaan enempää kuin yhden maalin kerrallaan, koska jos keiloja muodostetaan useita, niin yhden keilan teho jää hyvin nirkoiseksi.

Voi olla että ei toimi ohjusmaaleja vastaan kaukaa, mutta ei ole varmuutta. CEROS 200 on tarkka, koska ei ole pyörivä ja vain 1 maalin seuranta periaatteena. Erittäin hyvä tykille ja varmaankin myös ESSM:e.
Tosin, kuten huomasit, 1X on saatavana vain pyörivänä versiona, ei kiinteänä kuten 4A.

Jossittelua:
Saab 4A FF ja Giraffe 1x ovat overlapping tutkia valvontaan ja torjuntaan ilmamaaleja vastaan TAI ne havaitsevat ja seuraavat maaleja ilman ohjuskykyä ja se saadaan CEROS 200 kautta sitten. Jompi kumpi.
Ilmeisesti emme kuitenkaan saa S-moodiversiota jos sellainen on vain AEGISta varten kehitetty. No, X-moodilla pärjää ja se selvisi että CEROS CWI-versiota ei tarvita kuin ESSM block I semi-aktiivista varten.

En vähättelisi Saab 1 X versiota ja miettisi vain painoa. Tutka on erityyppinen kuin CEROS, koska on täysiverinen 3 D AESA ja taysin uusi ratkaisu. 1 x esimerkiksi ei tarvitse mitään hydraulista vaikainjärjestelmää, koska se kompensoi heiluntaa elektronisesti säätämällä keilaansa. Se säästää painoa. Lisäksi virrankulutus on 2,3 kW kun CEROS peak power on 1,5 kW. ELSS- moodi kertoo että 1 X kykenee havaitsemaan maitotölkin kokoisen lennokin 4 km päässä, hitaassa lennossa tai paikallaan. Se kertoo aikapaljon tutkan tarkkuudesta. Maaleja seurannassa samanaikaisesti yli 100 kpl.
https://www.radartutorial.eu/19.kartei/04.battle/pubs/giraffe_1x.pdf
https://www.radartutorial.eu/19.kartei/11.ancient3/karte089.en.html

Jos ESSM ohjaus hoidetaan vain CEROS 200 sensoreilla, kunnes aktiivihaku käynnistyy, se voi tuottaa ongelmia silloin kun / jos keulatykkiä pitäisi käyttää samaanaikaan eri maaliin kun keulan osoitustutka on kiinni ohjusvalaisussa. Toivottavasti tämä ei ole se rajoite, vaan kaikki 16 ohjusta voidaan laukaista vaikka peräkkäin silloin kun alusta kohtaan tehdään saturaatiohyökkäys.

 

[mechanicus]

Mietin tässä soutuvenekipparin kokemuksella, että Pohjaanmaa lkan monitoimikorvettien tullessa käyttöön Nato-Suomessa ja operoidessa ensisijaisesti Naton sisämerellä nimeltä Itämeri, olen tyytyväinen että suorituskykyä ei LV2020-hankkeessa rakennettu vene-luokan saaristotorjujien varaan.

 

[Stubu]

CIWS:n puute on ilmeinen.

Kaksi ajatusta tulee mieleen. Onko hypersooninen MTO nykyaikana mahdoton torjuttavaksi tykein (Millennium) tai nahjuksin (SeaRAM), vaan pitää luottaa häiveeseen ja sitten softkilliin? Vai tuleeko minihangaarin katolle jotain jos budjetti antaa myöten?

Kolmas ajatus on, ei foorumin lellikki tulivoimainen Sergei, vaan... Marksman! Uudistettu brittiläis-suomalainen tuhoaja, Skynet Look & jääkyky = Termostator turret

Neljäs, ainoa järkevä, ajatus on, no ei meillä vaan ollut rahaa.

 

[thelistener]

CIWS:n puute on ilmeinen.

Kaksi ajatusta tulee mieleen. Onko hypersooninen MTO nykyaikana mahdoton torjuttavaksi tykein (Millennium) tai nahjuksin (SeaRAM), vaan pitää luottaa häiveeseen ja sitten softkilliin? Vai tuleeko minihangaarin katolle jotain jos budjetti antaa myöten?

Kolmas ajatus on, ei foorumin lellikki tulivoimainen Sergei, vaan... Marksman! Uudistettu brittiläis-suomalainen tuhoaja, Skynet Look & jääkyky = Termostator turret

Neljäs, ainoa järkevä, ajatus on, no ei meillä vaan ollut rahaa.

Toivon itse tietämättömänä että CIWS tulee edes jossain päivityksessä alukseen. Tai RIM-116 vastaava.
Onko muualta maailmasta tietoa uudesta tämän kokoluokan aluksesta josta olisi jätetty CIWS pois?

 

[Stubu]

Toivon itse tietämättömänä että CIWS tulee edes jossain päivityksessä alukseen. Tai RIM-116 vastaava.
Onko muualta maailmasta tietoa uudesta tämän kokoluokan aluksesta josta olisi jätetty CIWS pois?

Mikäs briteillä on Type 26 ja Type 31 luokissa? Boffeja? Viittaan edelliseen viestiini. (Silti ehkä SeaRAM-miehiä...)

 

[Falangi]

Onko muualta maailmasta tietoa uudesta tämän kokoluokan aluksesta josta olisi jätetty CIWS pois?

Norjan Nansenit

Fridtjof Nansen-class frigate - Wikipedia

en.wikipedia.org

 

[thelistener]

Mikäs briteillä on Type 26 ja Type 31 luokissa? Boffeja? Viittaan edelliseen viestiini. (Silti ehkä SeaRAM-miehiä...)

26 on CIWS kun taas 31 ei varsinaisesti ole, mutta jos wikiin on luottamista niin 31 luokka onkin "halvempi välimalli" 26 ja 45 väliin.

 

[Einomies1]

Mietin tässä soutuvenekipparin kokemuksella, että Pohjaanmaa lkan monitoimikorvettien tullessa käyttöön Nato-Suomessa ja operoidessa ensisijaisesti Naton sisämerellä nimeltä Itämeri, olen tyytyväinen että suorituskykyä ei LV2020-hankkeessa rakennettu vene-luokan saaristotorjujien varaan.

Pohjanmaiden korvaaminen 50 m veneillä olisi tarkoittanut selvästi heikentynyttä miinasodankäyntiä, luopumista toiminnasta jää-olosuhteissa, johtamisen ongelmia operatiivisesti, saattuetoiminnan suojaamisen osalta melkoista suorituskykyvajetta sekä heikompaa ilmasuojaa ja torjuntakykyä alueellisesti. Ainoa mitä olisi voitu kompensoida, on pinta-sodankäynti. Sekin suorituskyky olisi vaatinut 6-8 venettä jos katsotaan ohjusten määrää.

 

[Rannari]

Pohjanmaiden korvaaminen 50 m veneillä olisi tarkoittanut selvästi heikentynyttä miinasodankäyntiä, luopumista toiminnasta jää-olosuhteissa, johtamisen ongelmia operatiivisesti, saattuetoiminnan suojaamisen osalta melkoista suorituskykyvajetta sekä heikompaa ilmasuojaa ja torjuntakykyä alueellisesti. Ainoa mitä olisi voitu kompensoida, on pinta-sodankäynti. Sekin suorituskyky olisi vaatinut 6-8 venettä jos katsotaan ohjusten määrää.

Ja pintatorjuntaohjukset kyllä saapuvat paikalle myös rannalta ampuen jos joku vain pystyy osoittamaan niille maaleja. Gabrielin kantamalla ei ole mitenkään välttämätöntä viedä kaikkia lavetteja merelle. MTO-aikana tämä toimi lähinnä Suomenlahdella mutta jatkossa laajemminkin pohjoisella Itämerellä.

 

[Einomies1]

Kaksi ajatusta tulee mieleen. Onko hypersooninen MTO nykyaikana mahdoton torjuttavaksi tykein (Millennium) tai nahjuksin (SeaRAM), vaan pitää luottaa häiveeseen ja sitten softkilliin?

Oma veikkaus on että tykillä voi olla vaikeata jos yritetään ampua hersy-kranaatteja. Ne eivät ehdi välttämättä toimia kun puikko tulee mach 5-8 nopeutta ja ammuksellakin on vauhtia yli 1 km/ sek. Suurin hankaluus hypersoonisia vastaan lienee pieni reagointiaika ja niiden havaitseminen pinnassa tarpeeksi etäältä. En sano että tykillä ei olisi mahkuja, mutta kyllä ohjuksiin tunnutaan panostavan. CIWS-RAM on sekin osoitus että ainakaan 20-30 mm tykin kantama ei riitä uusimpia uhkia vastaan ja torjunta tapahtuu liian lähellä laivaa.

Näyttäisi havainnekuvan osalta siltä että Laivue 2020 torjuntakyky nojaa ESSM+Mk 3 tykin lisäksi ELSOon ja harhamaaleihin ( MASS). Emme tiedä että mikä ELSO-kyky tulee olemaan aluksissa tutkia vastaan, mutta se voi olla aika hyväkin ja tietynlainen villikortti. Hypersooniset luottavat korkean lämmön takia tutkahakuun ja sitä ryssätkin suosivat lähes poikkeuksetta. Hypersooniset ovat häirittävissä ihan samalla lailla kuin muutkin puikot.

Tätä ELSOa spekuloin joskus havainnekuvan perusteella ja eräs mahdollisuus on Harris APECS
https://www.l3harris.com/all-capabilities/advanced-programmable-electronic-countermeasures-apecs