Laivue 2020

Miksi? En käsitä mitään syytä, miksi pitäisi olla huolissaan ohjustoimituksista muutaman terroristin tappamisen takia. Ei häiritse toimintaa Israelissa sitten vähääkään.
Jos tästä tulee monen rintaman sota. Iran jos liittyy, niin ampuvat myös ballistisia asetehtaisiin. Kaukaa haettua mutta mahdollista.
 
Voisiko olla niin, ettei Block-2 ollut Suomen LOR:n aikaan vielä käytössä? FMS:ssä myydään ainoastaan tuotetta, joka on jo USA:n sotavoimilla inventaariossaan.
Ei ollut. Lisäksi tuossa välissä ollaan muututtu USAn terminologiassa "ystävällismielisestä valtiosta" "läheiseksi liittolaiseksi." Sekin on iso tekijä siinä, mitä aseita meille on mahdollista tarjota.
 
Tässä mielenkiintoinen uutuus 57mm:lle, sillä voisi tuhota dronet ym. hitaammat maalit ja säästää ESSM:t arvokkaampiin maaleihin.

 
Tässä mielenkiintoinen uutuus 57mm:lle, sillä voisi tuhota dronet ym. hitaammat maalit ja säästää ESSM:t arvokkaampiin maaleihin.

Mikähän noita jenkkejä kyrsii, kun koko ajan pitää kehityttää uusia ohjautuvia ammuksia tuolle tykille. Näitähän on jo olemassa ja tuotannossakin:
  • Mk295mod1 ORKA (Bofors)
  • Mk332mod0 ALaMO (L3Harris)
  • MAD-FIRES (Raytheon)
  • Ja nyt tämä (Northrop-Grumman)
ORKA ei liene saanut jenkkirahoitusta, mutta muut ovat. MAD-FIRES on ollut DARPAn projektina ainakin.
 
Toivotaan ettei ole paljoa kalliimpi ja että niitä hankitaan riittävästi.
Nyt ei enää tarvitse olla huolissa Ceros 200:n maalinvalaisukyvystä, Block 2 ei sitä tarvitse vaan hoitaa homman omalla tutkallaan.
Ei se nyt ihan noin ole. Tietääkseni block 2 käyttää AIM-120 ohjuksen hakupäätä modifioituna (TDD) ja sen kantama lienee jotakin +/- 10km luokkaa. Ohjuksen maksimikantama on kuitenkin reilusti pidempi, eli kyllä se tarvitsee edelleen maalinvalaisuun ja target updateen sen tj tutkan.

ESSM block 1 kykeni ottamaan maalitietoa kyllä joko X- tai S- aaltopituuden tutkalta, versiosta riippuen, mukaanlukien myös Ceros-200 sensorilta. Saab Giraffe 4A fixed kykenee AESA- tutkana ja siis elektronisesti keilaavana monitoimitutkana hyvin nopeaan monikeilapyyhkäisyyn ja maalipäivitykseen. Pidän hyvin todennäköisenä ja toivottuna että 4-A tutkassa on uplink/downlink ESSM-ohjuksille, koska muuten ollaan eilispäivän tasolla puolustus- ja ilmatorjuntakyvyssä. Jo Thales tarjosi AWWS- tutkajärjestelmässä tuota ohjauskykyä ja Saab ei tästä voi jäädä heikommalle.

Ceros-200 käyttäminen ESSM:n ohjaukseen olisi ollut melkoinen heikkous, koska silloin voidaan tulittaa kerrallaan vain yhtä tai kahta maalia (riippuen Ceros-osoittajien määrästä) ja vain tietyssä suunnassa. Ceros ei myöskään kykene seuraamaan maalia 360 asteen sektorissa, johtuen aluksen rakenteista.

Nykyaikainen ilmatorjunta vaatii etäisyyden lisäksi monimaalikykyä yhdenaikaisesti eri suunnissa ja korkeuksilla tai käy huonosti. Modernit meritaisteluohjukset kyetään ohjaamaan samaan aikaan maalille eri suunnista ja korkeuksista ja se vaatii nopeaa sekä yhdenaikaista torjuntakykyä.

Ceros-200 tarkoitus lienee Pohjanmaalla ohjata kansitykkiä, jolle maalitieto syötetään Giraffe 1X-tutkalta todennäköisesti silloin kun tarvitaan lähitorjuntaa. 4A- hoitanee ESSM:n kanssa ulkokehää ja tykin pitää pystyä reagoimaan todella nopeasti uloimman kehän läpi päässeisiin ohjuksiin automaattisesti. Myös lähellä olevat lennokit ja hekot pitää havaita+torjua myös leijunnassa ollessaan ja 1X kykenee tykin kanssa tähän. Siksi Giraffe 1x olisi järkevä combo Ceros-200 kaveriksi.
https://www.saab.com/products/sea-giraffe-4a-fixed-face
 
Ihan samalla tavalla ESSM block 2 pystyy hakeutumaan puoliaktiivisesti Ceroksen maalinosoitukseen. Todennäköisesti aktiivista-, puoliaktiivista- ja datalinkki/inertia-hakeutumista voidaan käyttään sama ammunnan aikana tarpeen mukaan. Ei sillä Ceroksella tarvitse osoittaa maalia ohjuksen koko lennon ajan. ESSM block 2:n hakupään halkaisija on suurempi kuin AMRAAM:issa, oletettavasti siis myös tutkan antenni on suurempi. Tämän vaikutus tutkan kantamaan on vähäinen.
 
Ihan samalla tavalla ESSM block 2 pystyy hakeutumaan puoliaktiivisesti Ceroksen maalinosoitukseen. Todennäköisesti aktiivista-, puoliaktiivista- ja datalinkki/inertia-hakeutumista voidaan käyttään sama ammunnan aikana tarpeen mukaan. Ei sillä Ceroksella tarvitse osoittaa maalia ohjuksen koko lennon ajan. ESSM block 2:n hakupään halkaisija on suurempi kuin AMRAAM:issa, oletettavasti siis myös tutkan antenni on suurempi. Tämän vaikutus tutkan kantamaan on vähäinen.
Juuri näin. Block-2:lla voidaan valita ammutaanko ensin reitinohjauksella+/inertialla ja annetaan hakeutua itse maaliin (maalitietoa voidaan päivittää ohjukselle, se ei ole maalin valaisua) oman tutkan avulla vai ammutaanko kuten Block-1 puoliaktiivisella menetelmällä. Siinä taas valaisua vaaditaan X sekuntia ennen osumaa.
Antennin koolla on merkitystä kyllä havaintokykyyn (antennivahvistus).
Puoliaktiivisessa menetelmässä etuna on, ettei vastustaja tiedä missä suunnassa vastaanotin (ohjus) on, joten häirintälähettimen teho joudutaan jakamaan jokaiseen suuntaan... voi pudota jopa neljäsosaan optimaalisesta häirinnästä.

Ja tarkasti ottaen Ceros-200 ei siis valaise omalla tulenjohtotutkallaan, vaan erillisellä illuminaattorilla, joka on vain yhdistetty ko järjestelmään.

"Ceros 200 is available in a Continuous Wave Illuminator (CWI) configuration providing an additional x-band channel for target illumination and control of semi-active missiles. Combined with Saab’s gun fire control, Ceros 200 provides unparalleled accuracy for gun engagements"
 
Viimeksi muokattu:
Talouselämässä oli viime viikolla pari kriittistä Laivue 2020 -projektia sivuavaa artikkelia:



Valitettavasti jutut ovat maksumuurin takana.
 
Talouselämässä oli viime viikolla pari kriittistä Laivue 2020 -projektia sivuavaa artikkelia:



Valitettavasti jutut ovat maksumuurin takana.
Harmi kun ei noita tilityksiä pääse lukemaan.

Jotkut toimittelijat, ilmeisesti kiväärimiestaustalla, ovat olleet koko ajan "kriittisiä" hanketta kohtaan. Ts. räkyttäneet koko ajan asioista joista eivät ymmärrä yhtään mitään. Tyypillistä tosin sille porukalle.
 
Harmi kun ei noita tilityksiä pääse lukemaan.

Jotkut toimittelijat, ilmeisesti kiväärimiestaustalla, ovat olleet koko ajan "kriittisiä" hanketta kohtaan. Ts. räkyttäneet koko ajan asioista joista eivät ymmärrä yhtään mitään. Tyypillistä tosin sille porukalle.
Ei tuossa erityisen kriittinen ole tarvinnut olla nähdäkseen ne ongelmat joita projektilla on ollut ja tulee varmasti vielä olemaan. On hienoa haluta rakentaa asioita Suomessa mutta kyllä tässä on tehty megaluokan virhe rakennuttajan valinnassa. Projekti on pitkälti siksi myöhässä ja hinta myös pitkälti paisuu sen vuoksi. Ei sillä etteikö sotalaiva projektit myös maailmalla olisi budjetista ja aikataulusta poikennut mutta ehkä tälläkin projektilla on vielä ne normaalit viivästykset sekä hinnan nousut edessä. Kallis projekti tästä vielä tulee ja milloin laivue onnvalmis ei taida kukaan vielä tietää.
 
Mitä nuo talouselämän jutut luon niin kyllähän niissä aika hyvin noita ongelmia käsiteltiin. Myös sitä puolta että eihän telakka yksin ole ongelmiin syypää vaan myös tilaajan toimiva logistiikka laitos jossa ei ole ollut riittävää osaamista näin suuren projektin hankintaan.

Varmaa lienee että hintalappu on on edelleenkin avoinna ja saattaa kasvaa nykyisestä noin 20% projektin hinnan noususta vielä lisääkin.
 
Mitä nuo talouselämän jutut luon niin kyllähän niissä aika hyvin noita ongelmia käsiteltiin. Myös sitä puolta että eihän telakka yksin ole ongelmiin syypää vaan myös tilaajan toimiva logistiikka laitos jossa ei ole ollut riittävää osaamista näin suuren projektin hankintaan.

Varmaa lienee että hintalappu on on edelleenkin avoinna ja saattaa kasvaa nykyisestä noin 20% projektin hinnan noususta vielä lisääkin.
Mites tuo F-35 ostaminen sitten onnistui? Logistiikkalaitos on tilaaja, mutta kaiken työn valvoo hankkeen omistaja eli merivoimat.
 
Viimeksi muokattu:
Mites tuo F-35 ostaminen sitten onnistui? Logistiikkalaitos on tilaaja, mutta kaiken työn valvoo hankkeen omistaja eli merivoimat.
Ei tainnut logistiikka laitos hävittäjä hankinnassa rakennuttaa hävittäjää vaan kilpailutti ja osti valmista. Tässä alus hankinnassa on vähän muutakin kuin että me halutaan tällainen toimittakaa. Varsinkaan kun toimittaja on persaukinen konkurssikypsä firma jolla ei ole edes kokemusta sellaisten alusten toimittamisesta ja rakentamisesta jota nyt on tilattu.
 
Jos logistiikka laitos olisi pistänyt patrialle tilauksen sisään hävittäjä hankintaan liittyen niin veikkaa että rahaa ja tupakkaa olisi palannut ja budjetit paukkuneet.
 
Ei tainnut logistiikka laitos hävittäjä hankinnassa rakennuttaa hävittäjää vaan kilpailutti ja osti valmista. Tässä alus hankinnassa on vähän muutakin kuin että me halutaan tällainen toimittakaa. Varsinkaan kun toimittaja on persaukinen konkurssikypsä firma jolla ei ole edes kokemusta sellaisten alusten toimittamisesta ja rakentamisesta jota nyt on tilattu.
Tuossa oli takana melkoinen poliittinen ohjaus missä laiva rakennetaan ja onhan nuo speksit myös muuttuneet matkanvarrella. Kyllä syyttävä sormi osoittaa enemmän merivoimia, kuin logistiikkalaitosta.
 
Projekti on pitkälti siksi myöhässä ja hinta myös pitkälti paisuu sen vuoksi.

Huonomminkin voisi mennä:


The budget for Canada's new flagship ocean research ship increased 28 per cent this year jumping from $995 million to $1.28 billion.

It was originally expected to cost $109 million with delivery in 2017. Since then the price has risen more than tenfold and delivery has been moved to 2018, 2021, 2023, 2024 and now 2025.


Kyllä syyttävä sormi osoittaa enemmän merivoimia, kuin logistiikkalaitosta.

Kyllä tuossa artikkelissa logistiikkalaitostakin kritisoidaan erityisesti päätöksenteon hitaudesta ja projektinhallintaan liittyvistä ongelmista:

"Puolustusvoimien logistiikkalaitoksella on päätöksentekijöitä valtavasti. Kukaan ei kuitenkaan uskalla ottaa vastuuta hankkeesta. Siellä ei kyetä tekemään päätöksiä.”

Hän nostaa esiin logistiikkalaitoksen aiemman johdon roolin.

"Rauman telakan johto on pitänyt logistiikkalaitoksen johtoa ja kenraali Renkoa päättämättömänä ja ymmärtämättömänä laivanrakentamisen yksityiskohdista.”

”Sopimus on vasta lähtökohta hankkeelle. Sitten istutaan suunnittelemaan ja päättämään miljoonaa yksityiskohtaa. Sitä kenraali Renko ei ymmärtänyt”, hän sanoo.

Hänen mukaansa Rauman telakka olisi halunnut logistiikkalaitoksen jo aikaa sitten ulos hankkeesta.
 
Viimeksi muokattu:
Huonomminkin voisi mennä:


The budget for Canada's new flagship ocean research ship increased 28 per cent this year jumping from $995 million to $1.28 billion.

It was originally expected to cost $109 million with delivery in 2017. Since then the price has risen more than tenfold and delivery has been moved to 2018, 2021, 2023, 2024 and now 2025.




Kyllä tuossa artikkelissa logistiikkalaitostakin kritisoidaan erityisesti päätöksenteon hitaudesta ja projektinhallintaan liittyvistä ongelmista:

"Puolustusvoimien logistiikkalaitoksella on päätöksentekijöitä valtavasti. Kukaan ei kuitenkaan uskalla ottaa vastuuta hankkeesta. Siellä ei kyetä tekemään päätöksiä.”

Hän nostaa esiin logistiikkalaitoksen aiemman johdon roolin.

"Rauman telakan johto on pitänyt logistiikkalaitoksen johtoa ja kenraali Renkoa päättämättömänä ja ymmärtämättömänä laivanrakentamisen yksityiskohdista.”

”Sopimus on vasta lähtökohta hankkeelle. Sitten istutaan suunnittelemaan ja päättämään miljoonaa yksityiskohtaa. Sitä kenraali Renko ei ymmärtänyt”, hän sanoo.

Hänen mukaansa Rauman telakka olisi halunnut logistiikkalaitoksen jo aikaa sitten ulos hankkeesta.
Näköjään lentotekniikan mies ei sitten ollut merimies eikä antanut avointa shekkiä. Taitaa sitten olla se merijärjestelmäosasto missä päätösten tekeminen on hidasta.

No, tuo on telakan "objektiivinen" mielipide, nythän Renko on Patrian mies ja istuu johtoryhmässä.
 
Jotenkin kummallista ajattelua, että Logistiikkalaitoksen _johdon_ pitäisi tuntea laivanrakentamisen _yksityiskohdat_. Logistiikkalaitoksen johdon pitää pystyä tekemään päätöksiä asiantuntijoiden esitysten pohjalta. Jos asiantuntijoiden ja toimittajan esityksissä ei ole riittävästä faktapohjaa, ei Logistiikkalaitoksen johdon tehtävä ole ratkaista asiaa omalla tietämyksellään.
 
Back
Top