Laivue 2020

Olen ymmärtänyt, että Kanadan puolustusvoimien hankintaprosessit ovat usein huomattavan kustannustehottomia. Merivoimien puolelta esimerkiksi kelvannee Protecteur-huoltoalushanke, joka on paitsi pahasti myöhässä aikataulusta, myös äärimmäisen kallis sen tuottamiin kyvykkyyksiin nähden.
Niin, n. 2 miljardia tankkerista on aika paljon. Samalla rahalla USA:ssa saadaan aikaiseksi Arleigh Burke -lk:n ohjushävittäjä.

Kanadan toimintaa ei voi kuin hämmästellä. Jos meillä olisi sama tehokkuus, hävittäjiä olisi 10 kpl ja Merivoimissa yksi raivaaja...
 
En epäile, etteikö Suomessa vähintään Helsingin telakka olisi PSC:n rakentamisesta selviytynyt kunnialla, mutta ei se ihan niin helppoa ja halpaa olisi ollut kuin mitä mediassa on toisinaan annettu ymmärtää. Välillä hirvitti lukea mediasta lausuntoja siitä, kuinka alusten rakentaminen olisi onnistunut niin-ja-niin nopeasti siihen-ja-siihen hintaan.

Jenkkilässä on myös osaavia telakoita, mutta valitettavasti PSC:tä ei tilattu sellaiselta, vaan valittiin tarjouskilpailun halvin. Mokoma tokkahan vaihtoi taannoin omistajaakin pilkkahintaan. Suunnittelijallakaan ei ollut kokemusta jäänmurtajista, vaan konsepti perustui rakentamattomaan saksalaiseen tutkimuslaivaan, jota sitäkin piti muokata rankalla kädellä.

Kanadassa ei ole Jones actia ja silti on kallista jäänmurtajat. Mikä ei ole luultavasti pelkästään tehottomuutta, vaan siellä haetaan sotilaallisia suorituskykyjä.

Kanadan rannikkovartiosto ei ole sotilaallinen yksikkö ja sen jäänmurtajilta löytyy aseistusta korkeintaan jääkarhujen karkoittamiseen.
 
En epäile, etteikö Suomessa vähintään Helsingin telakka olisi PSC:n rakentamisesta selviytynyt kunnialla, mutta ei se ihan niin helppoa ja halpaa olisi ollut kuin mitä mediassa on toisinaan annettu ymmärtää. Välillä hirvitti lukea mediasta lausuntoja siitä, kuinka alusten rakentaminen olisi onnistunut niin-ja-niin nopeasti siihen-ja-siihen hintaan.

Jenkkilässä on myös osaavia telakoita, mutta valitettavasti PSC:tä ei tilattu sellaiselta, vaan valittiin tarjouskilpailun halvin. Mokoma tokkahan vaihtoi taannoin omistajaakin pilkkahintaan. Suunnittelijallakaan ei ollut kokemusta jäänmurtajista, vaan konsepti perustui rakentamattomaan saksalaiseen tutkimuslaivaan, jota sitäkin piti muokata rankalla kädellä.



Kanadan rannikkovartiosto ei ole sotilaallinen yksikkö ja sen jäänmurtajilta löytyy aseistusta korkeintaan jääkarhujen karkoittamiseen.
Kyllä, siellä arktiset partioalukset, Harry DeWolf -luokka kuuluu merivoimiin.
 
Eli olet eri mieltä siitä, että "arktisen napajään murtaminen ja sotilaalliset suorituskyvyt (joista et näköjään tiedä juurikaan) yhdessä ovat haastava juttu"?

Ole vaan. Minä olen sitä mieltä, että se on. Useimmat amerikkalaiset laivastoalan tuttavani ovat samaa mieltä kanssani.
Tarkoitus ei ollut provosoida ja mielelläni kuulisin lisää siitä miten sotilaallinensuorituskyky tekee jäänmurtajan rakentamisesta hankalaa.
Olet täysin oikeassa, että tietoni asiassa on hyvin pintapuolista.

Se mitä tulee laivanrakennukseen, niin siitä tiedän kyllä jotain. Niin Suomessa kuin USAssakin ja sen pohjalta en ole _ollenkaan_ yllättynyt, että jenkeissä on ongelmia asian suhteen.
 
Tarkoitus ei ollut provosoida ja mielelläni kuulisin lisää siitä miten sotilaallinensuorituskyky tekee jäänmurtajan rakentamisesta hankalaa.
Olet täysin oikeassa, että tietoni asiassa on hyvin pintapuolista.

Se mitä tulee laivanrakennukseen, niin siitä tiedän kyllä jotain. Niin Suomessa kuin USAssakin ja sen pohjalta en ole _ollenkaan_ yllättynyt, että jenkeissä on ongelmia asian suhteen.
Niitä hankaluuksia on mahdotonta näin lyhyesti kuvata. Miten sen sanoisi... se on aivan uskomattoman monimutkaista hommaa eikä siinä ole kyse vain yhdestä asiasta kuten shokinkestosta. Se on koko aluksen suunnitteluun ulottuvasta haastavien ja monimutkaisten vaatimusten ketjusta jota ei amatöörit (tai edes siviilailaivojen rakentajat) kykene ratkaisemaan. Sotalaivan rakentaminen ei ole laivanrakennusta, se on sotalaivanrakennusta. Olen havainnut eräissä paikoissa, että vähitellen oppi tästä menee perille...

USA:lla on todella valtava sotalaivanrakennusperinne. Silti heilläkin menee pieleen. Se arktisiin tehtäviin tarkoitettu monitoiminen alus, jos siitä nyt on suurinpiirtein semmoinen tulossa mitä arvelen ja mistä ihmiset ovat tuolla maailmalla puhuneet, on todella vaikea rasti. Niin monta uutta asiaa yhdessä. Saa nähdä miten siinä käy yleensäkään. Voipi jäädä pannukakuksi koko homma. Se olisi kyllä helvetin ikävä juttu Suomenkin kannalta.
 
Laitetaan atu-c2:n postaus tännekin.

Saab starts production of Finnish Navy's composite masts's composite masts
Saab image

Saab Starts Production Of Finnish Navy’s Composite Masts​

On Tuesday, 15 August, a composite cutting ceremony was held at Saab's site in Karlskrona for the first of four masts for the Finnish Navy's new ships.​

Naval News Staff 17 Aug 2023

Saab press release

The masts are manufactured in the same composite material that the Swedish Visby-class corvettes are made of, and in which Saab is a world-leading producer.

In September 2019, Saab signed a contract to provide and integrate the combat system for the Finnish Navy’s four new ships in the Pohjanmaa-class (known as the Squadron 2020 programme). Saab is one of the subcontractors for the new Finnish ships, with planned deliveries during the period 2027-2029.

The masts that Saab manufactures for Finland are equivalent in height to a five-story building.

8daa55796e13cb2a_org-819x1024.jpg
Illustration of mast (Saab image)


Saab has great know-how and a long experience in designing and building with composite materials, such as carbon fibre, and has delivered composite solutions for several different ship classes. There is great interest in such materials as they contribute to a lower ship weight and radar signature. Carbon fibre is a sustainable alternative that does not corrode, lowers fuel consumption and means that more of a ship’s overall weight can be allocated to additional capabilities.
 
Mitenkähän tuo kuva pitää paikkansa? Tuon päätutkan yläpuolella on toinen tutkan antennia muistuttava kohde, voisko olla maalin valaisemiseen liittyvä antenni. Kartiossahan on se toinen pienenpi pyörivä tutka.
 
Tarkoitus ei ollut provosoida ja mielelläni kuulisin lisää siitä miten sotilaallinensuorituskyky tekee jäänmurtajan rakentamisesta hankalaa.
Olet täysin oikeassa, että tietoni asiassa on hyvin pintapuolista.

Se mitä tulee laivanrakennukseen, niin siitä tiedän kyllä jotain. Niin Suomessa kuin USAssakin ja sen pohjalta en ole _ollenkaan_ yllättynyt, että jenkeissä on ongelmia asian suhteen.

Sotilaallinen suorituskyky edellyttää yleensä jonkinlaista nopeutta ja hiljaisuutta, mitkä kai eivät ole kovin yhteensopivia jäänmurtamisen kanssa. Jos siis niille annetaan mitään painoarvoa tässä asiassa.

Lisäksi pistää silmään, että nuo ovat tolkuttoman kokoisia purkkeja. Varmaan kaksi kertaa sen kokoisia kuin suomalaiset murtajat... (Toki valtameriolosuhteet, mutta kuitenkin hyvin suuria aluksia, mikä varmaan näkyy suunnittelupöydällä.)

 
Sotilaallinen suorituskyky edellyttää yleensä jonkinlaista nopeutta ja hiljaisuutta, mitkä kai eivät ole kovin yhteensopivia jäänmurtamisen kanssa. Jos siis niille annetaan mitään painoarvoa tässä asiassa.

Lisäksi pistää silmään, että nuo ovat tolkuttoman kokoisia purkkeja. Varmaan kaksi kertaa sen kokoisia kuin suomalaiset murtajat... (Toki valtameriolosuhteet, mutta kuitenkin hyvin suuria aluksia, mikä varmaan näkyy suunnittelupöydällä.)

Nopeutta ja hiljaisuutta ei tuossa tavoitella, mutta se saattaa jonain päivänä pystyä ampumaan esim pitkän kantaman ohjuksia (sekä pintaan, että ilmaan). Semmoistenkin kykyjen valmiuden rakentaminen on paljon isompi juttu kuin tavallinen kadunmies arvelee. Aluksiin tullenee jo heti jonkinlainen AEGIS-järjestelmän muunnos joten taistelunjohtojärjestelmä siellä on sitten valmiina. Mutta se vaatii monta muuta juttua myös.
 
Nopeutta ja hiljaisuutta ei tuossa tavoitella, mutta se saattaa jonain päivänä pystyä ampumaan esim pitkän kantaman ohjuksia (sekä pintaan, että ilmaan). Semmoistenkin kykyjen valmiuden rakentaminen on paljon isompi juttu kuin tavallinen kadunmies arvelee. Aluksiin tullenee jo heti jonkinlainen AEGIS-järjestelmän muunnos joten taistelunjohtojärjestelmä siellä on sitten valmiina. Mutta se vaatii monta muuta juttua myös.

Venäjä on sellaisen kyvyn kyennyt tekemään nollasta parissa viikossa. En tiedä kuinka nopeasti kadunmies sen arvelee olevan mahdollista.
 
Sotilaallinen suorituskyky edellyttää yleensä jonkinlaista nopeutta ja hiljaisuutta, mitkä kai eivät ole kovin yhteensopivia jäänmurtamisen kanssa. Jos siis niille annetaan mitään painoarvoa tässä asiassa.

Lisäksi pistää silmään, että nuo ovat tolkuttoman kokoisia purkkeja. Varmaan kaksi kertaa sen kokoisia kuin suomalaiset murtajat... (Toki valtameriolosuhteet, mutta kuitenkin hyvin suuria aluksia, mikä varmaan näkyy suunnittelupöydällä.)

Tähän projektiin valittu propulsio-järjestelmä (2 x azipod + fixed midle prop) on suomalainen kehitys-innovaatio, joka on ensimmäisenä maailmassa rakennettu vl Turvaan.
"TURVA is the first ship fitted with this type of propulsion arrangement – two azimuth thrusters and a centerline shaft – which was originally developed for icebreakers and icegoing LNG carriers."
 
Hyviä uutisia.

Pohjanmaa-luokan korvetteihin ESSM Block 2 -ohjusjärjestelmä

Tulevien Pohjanmaa-luokan taistelualusten ilmatorjuntaohjustyyppiä on päivitetty. ESSM-ohjuksesta valmistunut uusi ja paranneltu Block 2 -malli korvaa aiemman Block 1-ohjustyypin Laivue 2020 -hankkeen aluksissa.

Laivue 2020-hankkeen käynnistyessä Pohjanmaa-luokan ilmatorjuntaohjukseksi valittiin Raytheonin Evolved Sea Sparrow Missile (ESSM Block 1) ja laukaisinalustaksi Lockheed Martinin Mk41 laukaisin. Tämä yhdistelmä on myös Yhdysvaltojen laivaston käyttämä pääomasuoja-ase.

Taistelualusten omasuoja koostuu useista sensori- ja asejärjestelmistä. Ilmatorjuntaohjukset ovat alusten kauaskantoisimmat omasuoja-aseet. Alusta lähestyviin uhkiin vaikuttaminen on aloitettava kymmenien kilometrien päästä. Keskimatkan ilmatorjuntajärjestelmällä voidaan lähestyvät uhat tuhota riittävän etäältä myös avomeriolosuhteissa.

Parannettua osumatarkkuutta

Block 2 -ohjuksen suorituskyvylliset erot vanhempaan Block 1 -ohjukseen ovat selkeät. Ohjuksen osumatodennäköisyys sekä tehokas torjuntaetäisyys ovat parantuneet.


- Pohjanmaa-luokan alusten ilmatorjuntakyky tulee tämän hankinnan myötä olemaan maailman kärkeä. Nykyaikainen ilmatorjuntaohjus osana Pohjanmaa-luokan omasuojaa tuo merkittävän lisäarvon niin alusluokan ja meripuolustuksen ilmatorjuntaan kuin myös koko Suomen ilmapuolustukselle, Merivoimien suunnittelupäällikkö, kommodori Mikko Laakkonen arvioi.


Uuden ESSM Block 2 -ohjuksen myyntilupa Suomelle saatiin keväällä 2022, joten uuden ja erilaisella toimintaperiaatteella toimivan Block 2 -ohjuksen vaatimat muutokset saadaan mukaan Pohjanmaa-luokan taistelujärjestelmän viimeistelyyn. https://puolustusvoimat.fi/-/1951215/pohjanmaa-luokan-korvetteihin-essm-block-2-ohjusjarjestelma
 
Ouotoa että edes alunperin tuota block 1 versiota pyydettiin. Se on jo 20 vuotta ollut käytössä.

Hyvä näin, kunhan ostetaan lisätäyttö aluksiin nyt saatujen 64 kovan lisäksi.
 
FMS-kaupoissa on rajoitteita, kehitteillä olevia aseita ei saa edes kysyä ja toisaalta monesti halutaan, että suoraan ei kysytä parasta. Uskon, että tämäkin on hoidettu juuri siten, kuin se Yhdysvalloista on kehotettu hoitamaan ja molemmilla osapuolilla Block 2 on ollut lopullinen tavoite.
 
Viimeksi muokattu:
Hyvä näin, kunhan ostetaan lisätäyttö aluksiin nyt saatujen 64 kovan lisäksi.
Toivotaan ettei ole paljoa kalliimpi ja että niitä hankitaan riittävästi.
Nyt ei enää tarvitse olla huolissa Ceros 200:n maalinvalaisukyvystä, Block 2 ei sitä tarvitse vaan hoitaa homman omalla tutkallaan.
 
Back
Top