Sekin on totta.Tärkein muuttuja on kuitenkin Suomen NATO-jäsenyyden vaikutus Venäjän pinta-alusten mahdollisuuksiin liikkua Itämerellä. Jokainen varmasti ymmärtää, että niitä ei juurikaan ole.
Viimeksi muokattu:
Laivue 2020
- Viestiketjun aloittaja Mikael-IGI
- Aloitus PVM
Minä luulen (tätä en tiedä), että se on yksi-yhteen sama vehje. Mitä järkeä olisi tehdä jotakin ihme muutoksia? Ohjus, joka osuu hyvin pinta-aluksiin ja maakohteisiin myös kovissa ECM-olosuhteissa toimii niissä helpommissakin.Gabriel 5:sta on tehty niitä vientivariantteja, brittien Sea Serpent ja Blue Spear Singaporella. Ulkoisesti ainakin hyvin samannäköinen, olisivatko kuitenkin yhteensopivia, jolloin ainakin briteiltä voisi löytyä täydennystä? Tai olisiko siinä määrin standardoitu tuotantoprosessi, että noita pystyisi rinnan tekemään samalta linjalta ja määrät sitä kautta järkevät.
muok, linkki
DSEI 2021: IAI Unveils New Sea Serpent Anti-Ship Missile - Naval News
Israeli Aerospace Industries (IAI) showcased for the first time the new Sea Serpent anti-ship missile, which was developed in collaboration with Thales, at the DSEI 2021 trade show in London.www.navalnews.com
Se, että jollakulla olisi jotain ylimääräistä, on aikamoista toiveajattelua.
Ei niin.
Mutta ei se tarkoita, että voitaisiin luopua kyvystä upottaa niitä. Ei. Päinvastoin, jotta Itämeri on Naton sisämeri, vaaditaan juuri sitä, että jokainen jäsenmaa omaa kyvyt, joilla se punalippuinen Itämeren laivasto nuijitaan meren pohjaan heti sodan ensi tunteina. Vain siten varmistamme itsellemme edullisen aseman.
Ei kai kukaan ole siitä ollut luopumassa? Siihenhän muutos perustuu, että NATO ja Suomi sen osana toimii jatkossa myös Suomen vesillä. Ei ole enää epämääräistä aluetta, joka voisi toimia reittinä ulos pussin perältä.
Ei toivottavasti ole. Olen vaan tottunut siihen, että mitä päättömämpiä ajatuksia heitellään ilmaan.
Tarkasti otettuna Naton ja Venäjän välinen kamppailu Itämeren herruudesta käydään Etelä-Itämerellä. Siellä on Suomenkin sitten oltava mukana. Eikö olekin ihan kiva sattuma nyt, että "Pohjanmaa"-luokan alukset on suunniteltu ensisijaisesti avomerelle?
Aina kannattaa olla varuillaan ja varpaillaan
Kyllähän uudet it- ja sutokykyiset alukset, ohjukset sekä miinat nostavat Suomen kykyä. Siihen vielä omille ilmavoimille todennäköisesti tulevat kyvyt, niin kehitysaskel on melkoinen. Eikä tuossa huomioitu vielä lainkaan liittolaisten osuutta.
mechanicus
Kenraali
Voihan niissä olla vaikka erilaiset datalinkit... VHF, LINK-16/vast, HF, SATCOM tms. Mikä nyt millekin käyttäjälle sattuu sopimaan.
Link-16 on gigahertsialueen laitteena hyödytön tuossa tapauksessa jos ei aina saada relekonetta (esim laivan heko) ilmaan. VHF vähän sama juttu. Lentokorkeus kun on vain muutama metri. HF taas on hankala pienen kaistanleveyden ja antennin koon takia. SATCOM lienee useimmille sopiva ratkaisu, jos vaan on sopiva lintu tarjolla. Yksi satelliitti operaatioalueen kantamassa riittää (kerrallaan).
Mutta juuri tuollainen linkkiratkaisun vaihto voi tuoda eroja. Ehkä taistelukärki voi olla toinen kohde, jossa tilaajilla voi olla erilaisia näkemyksiä. Lentomatkan ja nopeuden välistä suhdetta lienee mahdollista ihan säätämällä säätää. Laitetaan se "kaasuvipu" vaan eri asentoon.
Työtä ja teknologiansiirtoa kalliilla poliittisista syistä on usein kuvio. Sitten myöhemmin todetaan, ettei sitä oikeastaan siirtynyt mutta piti perustella siinä hetkessä rahankäyttöä.
Sitä en tosin ihan täysin ymmärrä miksi Viron piti ostaa Blue Spear kun luulisi IAIlta suoraan tulevan kelpaavan kun Suomen testaama muukin kama kelpaa ilman omia pitkiä testejä.
Vai halusiko IAI myydä mieluummin tuon uuden putkan kautta vauhdittamaan vielä isompia potentiaalisia (Itä-)Aasian diilejä.
Sitä en tosin ihan täysin ymmärrä miksi Viron piti ostaa Blue Spear kun luulisi IAIlta suoraan tulevan kelpaavan kun Suomen testaama muukin kama kelpaa ilman omia pitkiä testejä.
Vai halusiko IAI myydä mieluummin tuon uuden putkan kautta vauhdittamaan vielä isompia potentiaalisia (Itä-)Aasian diilejä.
fulcrum
Greatest Leader
V. 2006 sodassa IAF:ltä loppui täsmäpommit oliko noin viikon jälkeen. No ehkä niitä on sittemmin hommattu isompi satsi?
En oikein usko että merimaaliohjukset olisivat meillä sellainen artikkeli jotka olisi ensimmäisenä loppumassa, tai mitä pitäisi olla luolassa sadoittain. Mihin me niitä ampuisimme tolkuttomia määriä, ellei niitä alettaisi sitten käyttämään maakohteisiin.
Kuulostaa tututlta haasteet. Kokemattomuus ja pienet tekijät näkyy viivästyksinä.
www.nationaldefensemagazine.org
Coast Guard Cutter Program Delayed Due to Scheduling and Design Issues
Coast Guard Cutter Program Delayed Due to Scheduling and Design Issues
Viime vuosikymmenen alussa jenkit arvioivat, että uuden jäänmurtajan suunnittelu ja rakentaminen kestäisi 8-10 vuotta. Suomessa näille arvioille lähinnä naureskeltiin. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että huhtikuussa 2019 tilatun sarjan ensimmäisen aluksen valmistus voi venyä jopa vuoteen 2028 asti. Kyllä ne jenkit oman laivanrakennusteollisuutensa tuntevat...
Niin, heidän jäänmurtajansa ovat jotain ihan muuta, mitä sanalla täällä käsitetään. Monivuotisen napajään murtaminen ja sotilaalliset suorituskyvyt yhdessä tekevät paketista takuulla aika vaikea palan heille.
Niin se olisi meillekin.
Finland set to have big role in building icebreakers for US
Finland could account for at least 30 per cent of the work involved in building new icebreakers for the United States, Ulla Lainio, the director of the maritime and offshore programme at Finpro, estimates in an interview with Kauppalehti. The US Coast Guard is set to order a minimum of two heavy...
USCG johtoa kävi jo Obaman aikaan tutustumassa Suomessa jäänmurtajien ja mm. vl Turvan jäänmurtokykyyn. Lisäksi muutamia CoastGuard.n jäänmurtajien kippareita ja päällystöä olleet "vaihdossa" Arctian murtajilla useana vuonna.
Täältä perältä he ovat kovasti oppia hakeneet. Rauman telakka oli aikoinaan jopa ehdolla heidän ohjelman rakentajaksi, mutta ei liene enää..
Ei kyllä ollut. Jenkeissä 14 U.S.C. 1151 ja 10 U.S.C. 8679 estävät rannikkovartiostoa tilaamasta aluksia tai osia niiden rungoista ulkomaisilta telakoilta ja Trumpilta tuskin olisi herunut poikkeuslupaa kansallisen turvallisuuden nimissä. Suomi ei tuolloin edes kuulunut NATOon.
ABB sai kaupat propulsiopaketista, mutta muutoin suomalaisten osuus tässä projektissa jäi vähäiseksi.
Nyt on oltava eri mieltä.
Suomessa on suunniteltu ja rakennettu monivuotiseen jäähän laitteita. Tämä ei ole perustavanlaatuisesti erilainen, vaikka toki omat erityisvaatimuksensa lähinnä mitoitusten osalta onkin.
Uskoisin, että sotilaallisen suorituskyvyn osalta US-murtaja on enemmänkin lavetti, kuin aito (shokki)sotalaiva. Voin toki olla väärässäkin.
Toisaalta pyöreähkö ja erittäin vahva raskas murtajanrunko on lähtökohtaisesti hyvä "shokkilaiva" joten ehkä laitteiden asennus huomioiden se riittäisi aitoon shokkikestävyyteen eikä mitään erikoisia laipiorakenteita tarvittaisi.
Toki vaurionkestävyys tuo lisämausteensa, mutta perustavanlaatuisesti tätä on aika pitkälti siviililaitteissakin (SRTP etc.).
Mitä tulee USAn laivanrakennukseen, niin se on valitettavasti (NATO-maan näkökulmasta) esihistoriallista. Toki (isolla)rahalla saa, mutta hyötysuhde on huono ja touhu silti itse laivanrakennuksen osalta uskomattoman vanhanaikaista ja tehotonta. Jones Act ja runsas/rahakas MIL-puoli on pitänyt huolen, että alan ei ole tarvinnut kehittyä kansainvälisesti kaupallisesti kestävästi.
Eli olet eri mieltä siitä, että "arktisen napajään murtaminen ja sotilaalliset suorituskyvyt (joista et näköjään tiedä juurikaan) yhdessä ovat haastava juttu"?
Ole vaan. Minä olen sitä mieltä, että se on. Useimmat amerikkalaiset laivastoalan tuttavani ovat samaa mieltä kanssani.
Kanadassa ei ole Jones actia ja silti on kallista jäänmurtajat. Mikä ei ole luultavasti pelkästään tehottomuutta, vaan siellä haetaan sotilaallisia suorituskykyjä. Mitä ei meillä ennen Pohjanmaa-luokkaa juuri ole. Rajavartiolaitostyylin murtajat hieman eri asia, vaikka niiden teossa on varmasti määrän puolesta harjaannuttu tehokkaaksi.
Olen ymmärtänyt, että Kanadan puolustusvoimien hankintaprosessit ovat usein huomattavan kustannustehottomia. Merivoimien puolelta esimerkiksi kelvannee Protecteur-huoltoalushanke, joka on paitsi pahasti myöhässä aikataulusta, myös äärimmäisen kallis sen tuottamiin kyvykkyyksiin nähden.