Valinta on helppo, jos mahdollisia rakentajatelakoita on käytännössä vain yksi.Ajan myötä nähdään onko parantanut. Kovalla riskillä tehty valinta korvetintekijäksi.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Valinta on helppo, jos mahdollisia rakentajatelakoita on käytännössä vain yksi.Ajan myötä nähdään onko parantanut. Kovalla riskillä tehty valinta korvetintekijäksi.
Jos RMCD aikoo myydä laivoja myös muiden maiden laivastoille, on aluksen oltava täydellinen onnistuminen. Ja sitten pitäisi vielä osata myydä. Olen skeptinen. Siis siihen myymisen osaamiseen.Arandan konversio oli "korjausprojekti" RMC:llä ja tuolloinhan telakka vasta opetteli uudelleen laivojen tekemistä.
Tekeminen on parantunut huimasti noista ajoista, vaikka vieläkin riittää kehitettävää.
Tiedän, että Suomessa tehdään asiat loppuun ja ihmiset ei katoa, niin sikäli riski on hyvin hallittu.
Kustannusten paisumisen aiheuttavaa mielipahaa liennyttää kotimainen toimittaja eikä kaikki raha valu ulos.
Kaikesta kritiikistä - oikeutetustakin - huolimatta näen Laivueen tilaamisen RMC Defenceltä oikeana ratkaisuna.
Samalla on muistettava, että luomme OIKEASTI Suomeen osaamista ja teollisuudelle referenssejä = potentiaalisia työpaikkoja ja verotuloja.
Ruotsalaiset kauppaavat jo täyttä päätä Luleåta maailmalle, vaikka edes tilausopimusta ei ole vielä tehty!Jos RMCD aikoo myydä laivoja myös muiden maiden laivastoille, on aluksen oltava täydellinen onnistuminen. Ja sitten pitäisi vielä osata myydä. Olen skeptinen. Siis siihen myymisen osaamiseen.
Ainakin tämän vuoden aikana voisi kuvitella Pohjanmaan jo pääsevän vesille. Tästä kuvasta ei tietysti näe, kuinka paljon esimerkiksi konehuoneessa ja sisätiloissa on tehtävää työtä ennen vesillelaskua.Vauti on hyvä, onkohan vesillelasku keväällä?
Juu, kuinka perkeleessä tuollaista sontaa pääsee läpi? "Jäänmurtaja".![]()
Raumalla rakennetaan ”jäänmurtajia, joihin on asennettu tykit” – Suomen uusissa sota-aluksissa on kolme saunaa ja oma sairaala
Rauman telakalla rakennetaan sotalaivoja, jollaisia ei ole koskaan ennen valmistettu Suomessa. Toistaiseksi Pohjanmaa-luokan alusten nimetkin ovat salaisuus.suomenkuvalehti.fi
Eivät ole jäänmurtajia.
Katso liite: 115461
Eivät ole "jäänmurtajia", mutta eivät taida olla "korvettejakaan". Ja hyvä niin. Nimimerkillä[Eivät ole jäänmurtajia.
![]()
Raumalla rakennetaan ”jäänmurtajia, joihin on asennettu tykit” – Suomen uusissa sota-aluksissa on kolme saunaa ja oma sairaala
Rauman telakalla rakennetaan sotalaivoja, jollaisia ei ole koskaan ennen valmistettu Suomessa. Toistaiseksi Pohjanmaa-luokan alusten nimetkin ovat salaisuus.suomenkuvalehti.fi
Eivät ole jäänmurtajia.
Katso liite: 115461
Eikös telakalla peitetä tuolla tavalla jos maalataan? Ettei maalipöly leviä joka paikkaan?Minkähän takia keulaosaa lukuunottamatta kaikki muu on peitetty pressuilla?
Sanoisin, että 4100 tonnin, yli 27 solmun nopeuteen pystyvä taistelualus, joka taistelee ilmaan, pintaan ja pinnan alle kaikilla asejärjestelmillä, on FREGATTI.Eivät ole "jäänmurtajia", mutta eivät taida olla "korvettejakaan". Ja hyvä niin. Nimimerkillä
"rannikkofregatti"![]()
Tuo on tällaiselle maakravulle ja sota-alusmaallikolle, kuten minä, erittäin hyvä nyrkkisääntökokoelma! Eikö risteilijöissä yksi kriteeri ole, että kykenevät toimimaan alusosaston johtoaluksina?Sanoisin, että 4100 tonnin, yli 27 solmun nopeuteen pystyvä taistelualus, joka taistelee ilmaan, pintaan ja pinnan alle kaikilla asejärjestelmillä, on FREGATTI.
Vaikka miten sen kanssa venkuloidaan....
Mietitäänpä näitä "perinteisiä" sotalaivan luokituksen perusteita.
Partiovene on tavallisesti yhteen dimensioon (ja toinen omasuojaksi) taisteleva n.120 - 450 tn rannikkovesien alus.
Korvetti on 600 - n. 2500 tonnin alus, joka taistelee kahteen dimensioon. Yleensä rannikkovesille tai rajatulle vesialueelle tarkoitettu.
Fregatti on kahteen, joskus kolmeen tai kahteen + yksi omasuojaksi, dimensioon taisteleva avomerikelpoinen taistelualus jonka uppouma on n. 2500 - 6500 tonnia (nykyään joskus jopa 8000 tonniin asti).
Hävittäjä on avomerilaivaston kolmeen dimensioon taisteleva 1-linjan taistelualus, jonka uppouma on n. 5000 - 10 000 tn.
Ristelijä on avomerilaivaston kolmeen dimensioon taisteleva 1-linjan taistelualus, jonka uppouma on +10 000 tn
Mihinkä näistä Pohjanmaa-lk mielestänne asettuu? Kommentteja?
Nykyään jopa fregtit (esim Saksan F123 ja 124) pystyvät toimimaan johtoaluksena.Tuo on tällaiselle maakravulle ja sota-alusmaallikolle, kuten minä, eritääin hyvä nyrkkisääntökokoelma! Eikö risteilijöissä yksi kriteeri ole, että kykenevät toimimaan alusosaston johtoaluksina?
Sanoisin, että 4100 tonnin, yli 27 solmun nopeuteen pystyvä taistelualus, joka taistelee ilmaan, pintaan ja pinnan alle kaikilla asejärjestelmillä, on FREGATTI.
Vaikka miten sen kanssa venkuloidaan....
Mietitäänpä näitä "perinteisiä" sotalaivan luokituksen perusteita.
Partiovene on tavallisesti yhteen dimensioon (ja toinen omasuojaksi) taisteleva n.120 - 450 tn rannikkovesien alus.
Korvetti on 600 - n. 2500 tonnin alus, joka taistelee kahteen dimensioon. Yleensä rannikkovesille tai rajatulle vesialueelle tarkoitettu.
Fregatti on kahteen, joskus kolmeen tai kahteen + yksi omasuojaksi, dimensioon taisteleva avomerikelpoinen taistelualus jonka uppouma on n. 2500 - 6500 tonnia (nykyään joskus jopa 8000 tonniin asti).
Hävittäjä on avomerilaivaston kolmeen dimensioon taisteleva 1-linjan taistelualus, jonka uppouma on n. 5000 - 10 000 tn.
Ristelijä on avomerilaivaston kolmeen dimensioon taisteleva 1-linjan taistelualus, jonka uppouma on +10 000 tn
Mihinkä näistä Pohjanmaa-lk mielestänne asettuu? Kommentteja?
Minusta on hauska miten varsinkin alussa Pohjanmaata verrattiin paljon juuri Visby-lkaan esim median toimesta, vaikka alukset ovat aivan eri "painoluokissa"."Ruotsin tärkeimpiin pintataistelualuksiin Visby-luokkaan verrattuna Pohjanmaa-luokan laivat ovat uppoumaltaan yli kuusi kertaa suurempia ja pituudeltaan yli 40 metriä pidempiä."
Puhumattakaan, että Visby-luokan korvetissa ei ole ohjusilmatorjuntaa lainkaan eli @Analysti mainitsemista dimensioista yksi puuttuu täysin. En ole tietoinen miten kyvykäs alusluokka on myöskään maamaaleja vastaan kun Pohjanmaa kykenee käyttämään Garbielia risteilyohjuksenakin. No, korvetilla varmaan virallisesti mennään, mutta voisi kuvitella, että Nato-luokittelu menee fregattiin."Ruotsin tärkeimpiin pintataistelualuksiin Visby-luokkaan verrattuna Pohjanmaa-luokan laivat ovat uppoumaltaan yli kuusi kertaa suurempia ja pituudeltaan yli 40 metriä pidempiä."
Nyt alkaa jo näyttää jollekin![]()
Raumalla rakennetaan ”jäänmurtajia, joihin on asennettu tykit” – Suomen uusissa sota-aluksissa on kolme saunaa ja oma sairaala
Rauman telakalla rakennetaan sotalaivoja, jollaisia ei ole koskaan ennen valmistettu Suomessa. Toistaiseksi Pohjanmaa-luokan alusten nimetkin ovat salaisuus.suomenkuvalehti.fi
Eivät ole jäänmurtajia.
Katso liite: 115461
Pitää myös huomioida pintakäsittelyä edeltävä suihkupuhdistus tms. Ei niitäkään hommia voi ilman huputuksia tehdä.Eikös telakalla peitetä tuolla tavalla jos maalataan? Ettei maalipöly leviä joka paikkaan?
Eipä tuota pitkään tarvitse arpoa onko kyseessä fregatti vai ei. Näissä on kuitenkin mukana kulttuuria, politiikkaa ja historian painolastia.Sanoisin, että 4100 tonnin, yli 27 solmun nopeuteen pystyvä taistelualus, joka taistelee ilmaan, pintaan ja pinnan alle kaikilla asejärjestelmillä, on FREGATTI.
Vaikka miten sen kanssa venkuloidaan....
Mietitäänpä näitä "perinteisiä" sotalaivan luokituksen perusteita.
Partiovene on tavallisesti yhteen dimensioon (ja toinen omasuojaksi) taisteleva n.120 - 450 tn rannikkovesien alus.
Korvetti on 600 - n. 2500 tonnin alus, joka taistelee kahteen dimensioon. Yleensä rannikkovesille tai rajatulle vesialueelle tarkoitettu.
Fregatti on kahteen, joskus kolmeen tai kahteen + yksi omasuojaksi, dimensioon taisteleva avomerikelpoinen taistelualus jonka uppouma on n. 2500 - 6500 tonnia (nykyään joskus jopa 8000 tonniin asti).
Hävittäjä on avomerilaivaston kolmeen dimensioon taisteleva 1-linjan taistelualus, jonka uppouma on n. 5000 - 10 000 tn.
Ristelijä on avomerilaivaston kolmeen dimensioon taisteleva 1-linjan taistelualus, jonka uppouma on +10 000 tn
Mihinkä näistä Pohjanmaa-lk mielestänne asettuu? Kommentteja?
Ruotsissahan oli kylmän sodan aikana perinne, että hävittäjä luokiteltiin viimeisinä palvelusvuosinaan fregatiksi, vaikka laivaan itseensä ei välttämättä tehty muutoksia.Eipä tuota pitkään tarvitse arpoa onko kyseessä fregatti vai ei. Näissä on kuitenkin mukana kulttuuria, politiikkaa ja historian painolastia.
Mitä luokituksiin noin yleisesti tulee, niin risteilijähän näyttää kadonneen kokonaan kuvioista ja hävittäjäkin on nykyään harvinaisuus. D-luokitusta harrastetaan vissiin enää brittien ja jenkkien, sekä Aasian laivastoissa. Eikä hävittäjäksi luokittelu ennenkään perustunut välttämättä muuhun kuin uppoumaan, hyvänä esimerkkinä varsin ohuesti aseistettu Spruance-luokka. Sama alus voi olla fregatti tai hävittäjä käyttäjän aivoituksista riippuen. Miksipä fregatti/korvetti-akselilla ei voisi soveltaa samaa? Mitään vahinkoahan siinä ei tule, vaan suorituskyky ratkaisee.
Mitä taas ilmatorjuntakykyyn tulee, niin yleensä ESSM:n ei katsota nostavan alusta siihen luokkaan, vaan tarvitaan SM-2/Aster-30 -tasoinen aseistus. Kun järjestelmän suorituskyky on kuitenkin pompsahtanut ihan uudelle tasolle, niin tuokin raja alkaa hämärtyä. Onhan ESSM nykymuodossaan tosiaan jo paljon enemmän, kuin omasuoja-ase.