Laivue 2020

Nyt kun rahaa on saatu/luvattu lisää, niin tulee mieleen, voisiko sen (ESSM:n) asentaa Hamina-luokkaankin? Vaikka Pohjanmaa-luokka saisikin jatkoa neljän aluksen jälkeen, niin MLU2 Haminoille ja elinkaaren pidennys lähemmäs vuosisadan puoliväliä vaikuttaisi positiivisesti runkojen lukumäärään ja ESSM:llä varustettuna ilmatorjuntakykykin kasvaisi huomattavasti Umkhontosta, vaikka ohjuskapasiteetti toki jää väistämättä pieneksi ohjusveneessä.
Ei ole mitenkään mahdollista. Se vene on jo nyt täysin täynnä.
 
Taitaa olla liian paljon ohjusta niin pieneen runkoon. Vaikka jonkun parisiiloisen Mk48-modin saisikin Umkhontojen paikalle ujutettua lastaa ja vaseliinia käyttämällä, niin ohjusmäärä jäisi puoleen Umkhontoista. Neljä ohjusta on masentavan vähän, eikä Haminan tutkan koko tai korkeus riitä hyödyntämään ESSM:n kantamaa oikein mitenkään.

Ehdotan sen sijaan uneksimaan päivityksestä CAMMiin. Se on kaikilta mitoiltaan hivenen pienempi kuin Umkhonto, joten natiivisiilojen (Type 23:n sienifarmi) mahduttaminen 1:1 on mahdollisuuksien rajoista. Kannen alaisesta kalustosta en tiedä, mutta ei Umkhontonkaan hallinta- ja laukaisuelektroniikka ihan taskuun mahtune. Kantamaa tulisi vähän lisää, valmistaja löytyisi liittolaismaasta, ja (tuleva) lähin käyttäjäkaveri länsinaapurista. What's not to like?
Ei ole realistinen vaihtoehto. Todellisuudessa kantama ei mainosmiesten puheista huolimatta muutu mihinkään ja uuden järjestelmän integrointi maksaisi kymmeniä miljoonia ja kestäisi 5 - 10 vuotta. Alukset poistuu jo silloin käytöstä.
 
Haminan Umkhontothan on asennettu epäsymmetrisesti, ikään kuin viereen voisi sijoittaa toisenkin ohjuslaukaisimen. Tiedä sitten, mitä siinä vieressä on - sauna, kuntosali vai kenties MLU:n myötä SUTO-operaattorien toimipiste.

Katso liite: 120972

Ajattelin jotain tuollaista Mk 56:tta. Mutta tiukoillehan tuo voi mennä, kun kannenalainen rakenne vielä hiukkasen laajenee... ja onko sitten kantavia rakenteita vai väliseiniä, joita voi ehkä siirtää 10 cm suuntaansa.


Katso liite: 120971

Toinen vaihtoehtohan voisi olla poistaa kansitykki ja asentaa ohjukset siihen Mk29-laukaisimeen. Silläkin saa 8 ohjusta. Toki sitten pitää keksiä tykille jokin korvike - pienempikaliberista tykkiä Umkhontojen paikalle kansiasennuksena?

Luuletko, että siinä olisi joku tyhjä tila? Saunaa ei Hamina-luokalla ole, pari kälyistä suihkua.
 
Eiköhän tämä ole melkoisen monta kertaa käyty tälläkin foorumilla läpi, että Haminat ovat jo nykyisellään ylensyöneitä, eikä niihin todellakaan saa millään virityksellä esimerkiksi ESSM:n kokoista puikkoa. Lisäksi pienen alumiinirunkoisen aluksen käyttöiän pidentäminen yleisesti hyvänä pidetyn 25-vuoden yli on todella kyseenalaista. Suomessa kitkutellaan kuitenkin jo valmiiksi se 30.

Tarve on ehdottomasti isommalle alukselle, johon saataisiin sitten nämä kunnon sensorit, puikot, pelit, sekä vehkeet. 75-90m on varmaan realistinen kokoluokka jos halutaan tämänkin aluksen olevan iskukykyinen ja päivitettävissä vielä 2060-luvulle asti.
Juuri näin. Haminoille ei tapahdu enää muuta kuin varovaista ajoa (ettei hajoa).
 
Mie oon miettinyt, tarvitaanko Haminalle saman kokoista tai hiukan isompaa korviketta. Jos hankitaan pari Korvettia ja RAS-alus lisää suojaamaan laivakuljetuksia itämerellä. Eikö riittäisi rannikkolaivastolle pienemmäät lähinä Jehun kokoiset/kehitelmät "tykkiveneet" (Sea Snake 30 mm , NAVAL SPIKE ER ohjukset sekä Saab Lightweight Torpedo) kun kuitenkin nykyään pystytään mantereelta (Pintatorjuntaohjus PTO2020 Gabriel ja Rannikko-ohjus PO06 Euro Spike ER) asti hallitsemaan rannikkoa, ja mitenkähän ne tulevat ajoneuvotykit tekevät.

Hankitaan sensijaan Droneja ja SUTO helikoptereita ja ehkä vähän isompia monitoimisia nopeita maihinnousu/kuljetusaluksia joista voi tarvittaessa NEMO konteilla tukea rannikkojääkäreitä tai käyttää ilmatorjunta alustoina sekä miinoittaa..
 
Mie oon miettinyt, tarvitaanko Haminalle saman kokoista tai hiukan isompaa korviketta. Jos hankitaan pari Korvettia ja RAS-alus lisää suojaamaan laivakuljetuksia itämerellä. Eikö riittäisi rannikkolaivastolle pienemmäät lähinä Jehun kokoiset/kehitelmät "tykkiveneet" (Sea Snake 30 mm , NAVAL SPIKE ER ohjukset sekä Saab Lightweight Torpedo) kun kuitenkin nykyään pystytään mantereelta (Pintatorjuntaohjus PTO2020 Gabriel ja Rannikko-ohjus PO06 Euro Spike ER) asti hallitsemaan rannikkoa, ja mitenkähän ne tulevat ajoneuvotykit tekevät.
Jos puhutaan tasolla "oikeasti" niin kyllä tarvitaan. Suomessa laivaston päätehtävä on merikuljetusten suojaus ja täten suojattavien merialueiden hallinta, ja esimerkiksi 6 korvetilla voi olla vain ehkä 4 paikassa samaan aikaan. Merivoimien itsensä mukaan tarve olisi jo Pmaa-lkan osalta ollut lähemmäs kahdeksaa runkoa kuin neljää.

Jollekkin pienemmälle venekalustolle olisi toki mahdollisesti käyttöä, mutta ne eivät todellakaan korvaa taistelualusta. Tuollaisella torpedo, seasnake, spike +sensorit -setillä alkaa aseistukselta tulemaan muuten sen verran painoa ja taistelukeskukselle kokovaatimusta, että alkaa olemaan jo melkein ohjusveneen mitoissa.

Kokoluokan tulee kasvaa Haminasta, jotta runko mahdollistaisi oikeasti tehokkaan ase- ja sensoripaketin integroinnin, sekä meriliikenteen suojaamisen tarvittavan operointiajan. Myös dronet ja kopterit tarvitsevat lähtökohtaisesti jonkin aluksen mistä operoida, jos siis halutaan niiden toimivan tehtävässään tehokkaasti.

Jokainen Hamina-lkalla (tai millä tahansa ohjusveneellä) edes hetken palvellut ymmärtää melko hyvin pienemmän veneluokan aluksen toimintakyvyn keväisessä tuulenvireessä, avomerellä ja ainoastaan viikon merellä olon jälkeen.
 
Viimeksi muokattu:
Merivoimien itsensä mukaan tarve olisi jo Pmaa-lkan osalta ollut lähemmäs kahdeksaa runkoa kuin neljää.
Nuo puheet tais olla ennen kuin liityttiin Natoon.



1743665744987.webp



Tuollaisella torpedo, seasnake, spike +sensorit -setillä alkaa aseistukselta tulemaan muuten sen verran painoa ja taistelukeskukselle kokovaatimusta, että alkaa olemaan jo melkein ohjusveneen mitoissa.
Kyllähän noita SPIKE NLOS (pitempi kantama kuin -er ohjuksilla, ~30 km) on pieniin veneisiin asennettu
"The 11.9 metre Whiskey Bravo - Strike can accommodate twin quad Spike Non-Line-Of-Sight (NLOS), surface-to-surface electro-optic guided missile system canister launchers on the rear cargo deck and have room to carry six operators amidships plus two crew seated forward at the". Lähde
 
Nuo puheet tais olla ennen kuin liityttiin Natoon.



Katso liite: 120979




Kyllähän noita SPIKE NLOS (pitempi kantama kuin -er ohjuksilla, ~30 km) on pieniin veneisiin asennettu
"The 11.9 metre Whiskey Bravo - Strike can accommodate twin quad Spike Non-Line-Of-Sight (NLOS), surface-to-surface electro-optic guided missile system canister launchers on the rear cargo deck and have room to carry six operators amidships plus two crew seated forward at the". Lähde
Ei se Nato mitään muuta tässä kohtaa. Ei Suomi ole siellä minkään kuluttajana, vaan tuottajana.
Suomen oloissa tuollaisella virityksellä on hyvin vähän, tai ei ollenkaan tekemistä. Siinä kun marraskuun räntäviimassa noita systeemeitä operoisi niin voi tulla äitiä ikävä. Kyllä se on kunnon alukset jotka taistelua hoitaa. Tähän "kevyt-ohjusveneeseen" vaaditaan semmoinen n. 30 metrinen runko 100 tn uppoumalla. Hintaa n. 100 miljoonaa/ kpl aseineen.
 
Yksittäisistä kyvykkyyksistä voi aina väitellä, jos siihen haluaa mennä. Burkeissa on omat puutteensa - pitkään oltiin puoliaktiivisten ilmatorjuntaohjusten nojassa ja monimaalitorjuntakyky oli sitä myötä rajoittuneempi kuin Type 45:ssä.

Emme edes tiedä oliko käytännössä, teoriassa ehkä. Noissa puoliaktiivisissa ohjuksissa oli datalinkki, ja maalin valaisua tarvittiin vain loppulähestymisessä, ts. ilmassa voi olla lentäviä ohjuksia enemmän kuin kolme.

Jokatapauksessa Burket voivat ilmamaalien lisäksi paitsi havaita ja maalittaa, myös torjua keskimatkan ballistisia ohjuksia sekä hypersonisia ohjuksia.

Mutta takaisin Type 45:een. Siinä on siis max. 48 ohjusta. Pohjanmaat voisivat kahdella 8-soluisella MK41 kennostolla saada kyytiin 8 x SM-2 Block IIIC + 32 x ESSM Block 2 = 40 ohjusta. Joka ohjusten lukumääriltään ja kyvyiltään olisi lähellä Brittien parasta ilmapuolustushävittäjää! Toki tutkien osalta ero saattaa olla suurempi.

Toki tämä vaatisi ne 16 siiloa ja SM-2 integraation Pohjanmaihin, joka on vain spekulaatiota tällä hetkellä.
 
Britit ovat lisäämässä Type 45 hävittäjiin 24 CAMM siiloa jolloin kokonaismäärä nousee 72:een mitä voidaan pitää jo varsin hyvänä määränä. projekti alkaa 2026.
Joo, mutta nuo ovat käytännössä omasuojaohjuksia, ja siten vastaavat esimerkiksi 21-ohjuksista RAM-laukaisinta. Burkeissakin on VLS:ien lisäksi myös SeaRAM laukaisin.

Mutta antaahan se mahdollisuuden täyttää nuo kaikki 48 Sylver-kennoa alue-IT tason ohjuksilla.

Asiasta viidenteen, kiinalaiset kyllä häpeilemättömästi kopioivat muilta mikäli se on järkevää. Kiinalainen HQ-10 järjestelmä on hyvin samanlainen kuin RAM, ohjukset ja laukaisimet ovat hyvin saman kaltaisia.

HQ-10 / HHQ-10

1920px-FL-3000N_missile.jpg


RAM Block 1

RIM-116-RAM-002.jpg
 
Emme edes tiedä oliko käytännössä, teoriassa ehkä. Noissa puoliaktiivisissa ohjuksissa oli datalinkki, ja maalin valaisua tarvittiin vain loppulähestymisessä, ts. ilmassa voi olla lentäviä ohjuksia enemmän kuin kolme.

Jokatapauksessa Burket voivat ilmamaalien lisäksi paitsi havaita ja maalittaa, myös torjua keskimatkan ballistisia ohjuksia sekä hypersonisia ohjuksia.

Mutta takaisin Type 45:een. Siinä on siis max. 48 ohjusta. Pohjanmaat voisivat kahdella 8-soluisella MK41 kennostolla saada kyytiin 8 x SM-2 Block IIIC + 32 x ESSM Block 2 = 40 ohjusta. Joka ohjusten lukumääriltään ja kyvyiltään olisi lähellä Brittien parasta ilmapuolustushävittäjää! Toki tutkien osalta ero saattaa olla suurempi.

Toki tämä vaatisi ne 16 siiloa ja SM-2 integraation Pohjanmaihin, joka on vain spekulaatiota tällä hetkellä.
Juuri näin. Tuo amatöörien puoliaktiivisiin järjestelmiin kohdistuva aliarviointi on virhe. Puoliaktiivinen järjestelmä on voittamaton häirityissä olosuhteissa. Ohjuksen pikkututkasta ei montaa wattia irtoa, aluksen illuminaattorista vaikkapa 200 - 2000 KW. Ja, häiritsijä ei tiedä mihin sektoriin häirintäteho pitää kohdistaa joten heidän teho putoaa neljäsosaan (jos häirintälähettimessä on esim 4 antennia ja sektoria).

Osa Burkeista on tosiaan BMD-kykyisiä mikä on melko harvinaista vielä sota-alusten keskuudessa. Pohjanmaista varmaan loppuu tutkan suorituskyky, mutta muualta tulleen ennakkovaroituksen avulla se voisi ehkä tulevaisuudessa torjua lyhyen kantaman ballistisia ohjuksia niiden lentoradan loppuvaiheessa. Tuo 8 + 32 tai ainakin 32 + 32 pitäisi nyt olla ehdottomasti Merivoimien tavoitteena aluksen suorituskyvyssä kun PV:n rahatilanne tästä näyttää muuttuvan juuri semmoiseksi kuin ennustelin tässä vuosi sitten.
 
Haminan Umkhontothan on asennettu epäsymmetrisesti, ikään kuin viereen voisi sijoittaa toisenkin ohjuslaukaisimen. Tiedä sitten, mitä siinä vieressä on - sauna, kuntosali vai kenties MLU:n myötä SUTO-operaattorien toimipiste.

Katso liite: 120972

Ajattelin jotain tuollaista Mk 56:tta. Mutta tiukoillehan tuo voi mennä, kun kannenalainen rakenne vielä hiukkasen laajenee... ja onko sitten kantavia rakenteita vai väliseiniä, joita voi ehkä siirtää 10 cm suuntaansa.
Haminan Umkhontot on asennettu epäsymmetrisesti, koska heti lähdöstä ei kaikkia kahdeksaa saatu mahtumaan edes kenkälusikalla. Meni viitisen vuotta ennen kuin kaikkiin neljään veneeseen saatiin tehtyä tarvittavat muutostyöt ja sitä myötä koko it-ohjussetti kyytiin.

Siellä ei siis todellakaan ole mitään tyhjää tilaa lisäohjuksille. Eikä millekään muullekaan. Eikä esteenä ole sauna tai poreallas, vaan joku olennaisempi toiminto.
 
Haminan Umkhontot on asennettu epäsymmetrisesti, koska heti lähdöstä ei kaikkia kahdeksaa saatu mahtumaan edes kenkälusikalla. Meni viitisen vuotta ennen kuin kaikkiin neljään veneeseen saatiin tehtyä tarvittavat muutostyöt ja sitä myötä koko it-ohjussetti kyytiin.

Siellä ei siis todellakaan ole mitään tyhjää tilaa lisäohjuksille. Eikä millekään muullekaan. Eikä esteenä ole sauna tai poreallas, vaan joku olennaisempi toiminto.
Hamina-lk on kaikenkaikkiaan surkea tarina. Sitä, mikä siinä ei olisi mennyt pieleen, ei ole olemassakaan.

Ihan alusta saakka. Kyllä on ottanut päähän koko ajan.
 
Juuri niin. Siinä olisi pitänyt sanoa, että "meillä ei ole suunnitelmia eikä projektia valmiina. Kiitos, mutta ei kiitos".
Silloin myönnettiin telakkatukea talvella 1996, tarjoukset piti tehdä loppuvuoteen ja toimitukset 1999. Jos ehdoissa ei pysytty tuki jäi käyttämättä. Kireä aikataulu liittyi voimaan tulevaan OECD:n päätökseen telakkatukien lopettamisesta. Merivoimista saatiin sitten tukea miinalaivojen ja Kuha-luokan peruskorjaukseen ja yhteen ohjusveneeseen. Se miksi piti saada ohjusvene tilattua väkisin eikä jotain huoltoalusta tai muuta helpompaa kohdetta ei ole tietoa julkisista lähteistä. Ehkä joku suhmuroi sen Raumalle tai jotain.
 
Silloin myönnettiin telakkatukea talvella 1996, tarjoukset piti tehdä loppuvuoteen ja toimitukset 1999. Jos ehdoissa ei pysytty tuki jäi käyttämättä. Kireä aikataulu liittyi voimaan tulevaan OECD:n päätökseen telakkatukien lopettamisesta. Merivoimista saatiin sitten tukea miinalaivojen ja Kuha-luokan peruskorjaukseen ja yhteen ohjusveneeseen. Se miksi piti saada ohjusvene tilattua väkisin eikä jotain huoltoalusta tai muuta helpompaa kohdetta ei ole tietoa julkisista lähteistä. Ehkä joku suhmuroi sen Raumalle tai jotain.
Haminan rakentamiseen liittyvä tuki oli nimenomaan alumiinirunkoisen aluksen valmistamiseen.

Ehkä olisi ollut fiksuinta tehdä Haminasta Rauma-laivueen johtoalus ja miettiä homma muuten uusiksi? Taloudellisista syistä tämä olisi toki voinut olla mahdotonta.
 
Haminan rakentamiseen liittyvä tuki oli nimenomaan alumiinirunkoisen aluksen valmistamiseen.

Ehkä olisi ollut fiksuinta tehdä Haminasta Rauma-laivueen johtoalus ja miettiä homma muuten uusiksi? Taloudellisista syistä tämä olisi toki voinut olla mahdotonta.
Niin Finnyards oli rakentanut alumiinirunkoisen katamaarin Raumalla ja sen valmistuttua telakalla alkoivat lomautus- ja irtisanomisneuvottelut ja Metalliliitto heräsi. Muutamassa viikossa joku sitten lobbasi Raumalle alumiinirunkoisen ohjusveneen tilauksen.

 
Niin Finnyards oli rakentanut alumiinirunkoisen katamaarin Raumalla ja sen valmistuttua telakalla alkoivat lomautus- ja irtisanomisneuvottelut ja Metalliliitto heräsi. Muutamassa viikossa joku sitten lobbasi Raumalle alumiinirunkoisen ohjusveneen tilauksen.

Tästä sen näkee, miten perseelleen menee kun amatöörit alkaa säätämään. Sen kanssa on Merivoimat joutuneet rimpuilemaan sitten 30 vuotta. Aluksen, joka EI MILLÄÄN TAVOIN OLE SOPINUT siihen mitä tehdään. Järviolosuhteisiin tarkoitettu vene Etelä-Itämerellä harjoittamassa oikeaa merisotaa... huh huh... olette varmaan nähnyt sen yhden kuvan. Se tutka sieltä aaltojen joukosta pilkistää...

Että EI KIITOS uudelleen, jos vaan sopii.
 
Back
Top