Laivue 2020
- Viestiketjun aloittaja Mikael-IGI
- Aloitus PVM
Ei nuo minullekaan ole tuttuja muualta, kuin museosta.
Siis ei ole todellista. Tuo on siis oikeasti Suomalainen sotalaiva joka on Suomessa tehty ?
En ole minäkään merellä paljoaa ollut mutta ei tuo aallokko miltään myrskyltä näytä missä laivan tuolla tavalla pitäis keinua. Paljon on asioita pielessä että tuollainen on saatu aikaiseksi.
Jos jää kahvit keittämättä niin ei ole miehistöllä helppoa muutenkaan.
Toivottavasti yksikään tuossa projektissa ollut henkilö ei ole mukana laivue 2020 projektissa.
Kun laitat aluksen maksimisyväyksen muihin päämittoihin nähden tuollaiseksi, niin tuota saat. Kyllä Suomessa osataan tehdä laivoja jotka ei liikaa keinu, esim tykkivene oli semmoinen.
Tämä on hyvin monimutkainen juttu, enkä oikein edes tiedä mistä alkaisin. Pitänee kirjoitella jotain joskus.
Mutta tosiaan, ei niitä kehiin, jotka ei osaa.
Ohjusveneet on suunniteltu toimimaan saariston suojista. Niissä yhdistyy matala syväys ja suhteellisen raskas aselasti, joten jostakin muusta on sitten tingitty. Pohjan muotoa on verrattu saippuakoteloon, eli merenkäynnissä suoranaisen epämukavia paatteja.
Tuo ei siis ole suunnittelijoiden osaamattomuutta vaan selkeä valinta.
Suomessa rakennetut alukset ovat historiallisesti olleet vähän erilaisia kuin muualla. Esim nopeus ja toimintasäde ei ole ollut yhtä kriittinen asia kuin suurvalloilla, koska Suomenlahti on aika pieni vesialue.
Kyseessä on tosiaan toivottu/vaadittu ominaisuus, ei suunnitteluvirhe. Ohjusvene vain on viety paikkaan johon sen ominaisuudet eivät sovellu.
Ohjusveneenkin voi rakentaa siten, ettei se pientä aaltoa pelkää. Esim Tarantul-luokka.
Jopa Tuima-lk.
Toki voidaan jos tingitään jostakin muusta, esim matala syväys.
Hesarit ja Raumat olivat oman aikansa lapsia, ajatus oli että hyvin puolustuksellinen rooli saariston suojasta. Haminat ovat omasta mielestä vähän välimallin ratkaisu: Haluttiin isompaa ja tehokkaampaa kuin edeltäjänsä, muttei kuitenkaan riittävästi kasvatettu kokoa että toimintakyky oleellisesti muuttuisi.
--
(Postaus lähti tuplana, deletoin toisen)
(Postaus lähti tuplana, deletoin toisen)
BarrelNut
Kenraali
Noihin aikaan uhkakuva oli Neuvostoliiton suorittama maihinnousu, jota torjumaan nuo ohjusveneet oli tarkoitettu. Ampumaan saariston suojasta lähestyviä neuvostoaluksia.
Ohjusveneet lienevät ihan OK ratkaisu tuohon pulmaan.
Nykyäänhän tuota ongelmaa ei ole, Neukkula on hajonnut ja Venäjän kyky moiseen on olematon.
Ei tiedetty mitä halutaan, ei nähty maailman muutosta yms. Tuohon ajankohtaan liittyy myös niiden ilmatyynyalusten hankintaprosessi.
Voi, mutta nyt ei haluttu. Tuimathan olivat aikalaisten mukaan ihan eri luokkaa avomerioloissa. Vesijettivehkeiden myötä mentiin melkein tasapohjaratkaisuun ja sillä on hintansa.
Hanski
Respected Leader
Tuimassa olikin aitoa saksalaista suunnittelua edustava runko (Schnellbooteista)!
Niin.
Eikä sillä sitten kuitenkaan matalaan veteen todennäköisesti ollut mitään asiaa.
Impellerit täynnä kiviä ja muuta pohjan tavaraa.
Todellisuudessa mihinkään ei tarvita alle 4 m syväystä. Se vain jää jotenkin käsittämättömästi elämään. Noin 5,5 m väylästö on oikein hyvä perusratkaisu, fregateille 6,5+.
Tuollaisen Rauma- tai Hamina-lk:n lähettäminen oikeuden sota-alusten operaatioihin Etelä-Itämerelle on vähän sitä "mopolla kuuhun" -touhua.
Eikös Tuimankin runko ollut aika tasapohjainen? Syväys siinäkin samaan luokkaa Haminoiden kanssa. Kuitenkin potkuri-propulsio, ja syväys alle 2m.
Hanski
Respected Leader
Kirjasta Amiraalin nyrkki: "Rungon syväys oli täydellä uppoumalla 1,8-2,1 metriä, mutta potkurit "roikkuivat" rungon alapuolella 2,9 metrissä. Täydellä vauhdilla aluksen perä niiasi vielä noin metrin syvemmälle." Eli kovaa ajettaessa vettä piti olla ainakin se reilu 4 metriä.
Ei, siinä on v-pohja. Erittäin merikelpoinen. Ja navigointisyväys n. 3 m. Käytännössä vettä pitää olla huomattavasti enemmän, koska muuten voimakas propulsio imee aluksen pohjaan kiinni. Siitä mahan alta imetään vettä sentään 3 x 5000 hv teholla. Ja kyllä kulkee.
Liitteet
V-pohja lienee jonkun tulkinnan mukaan myös Haminoissa.
Tuon piirustuksen mukaan aika loiva on V-kulma myös Tuiman rungon taka-osassa.
Toki tuo perän kaivautuminen syvemmällä on iso vaikutin, joka ei vesisuihku-propulsioissa ole niin iso tekijä. Painopiste Haminassa lienee myös korkeammalla.
Onhan tuon Haminan nähnyt niin moni telakassa, että sanottakoon että täysin tasainen lättänä. Silmämääräisesti arvioiden pohjannousu on ehkä 2 - 3 astetta, Tuimassa ehkä n. 15 astetta. Tältä näyttää jotkut netistä löytyvät kuvat ja piirustukset (oikeita kuvia ei tietenkään ole julkaistu missään). Monista sotalaivoista löytyy kyllä hyvin kuvia kun ne on telakassa ja niistä voi nähdä, että millä tavalla ne on muotoiltava, että homma toimii...
Tuossakin aika paljon virheitä, jettejä on kaksi kpl oikeasti... It-ohjuksia 8 ja peräpään kansirakenne aika lailla erilainen.
Tuossa on sitten toinen, aika samanlainen, mutta heti näkee, että peräpeilissä on v-muotoa ihan erilailla.
V-pohjahan ei sinällään tarkoita mitään. Se voi olla 2 tai 20 astetta, jolloin käyttäytyminen muuttuu totaalisesti. Täysin tasapohjaisia eivät tietenkään ole kuin kalustolautat. Silti hyvin loiva V käyttäytyy käytännössä kuin tasapohja.
Matalakulkuisuus on Rauma-luokkaa suunniteltaessa ollut tärkeimpiä vaatimuksia ja se väistämättä näkyy merellä, kun on keliä. Syväyshän jokseenkin puolittui suhteessa Hesareihin. Hamina ei olennaisesti poikkea Raumasta tässä suhteessa, vaikka ui hieman Raumaa syvemmällä. Haminaa suunniteltaessa pohjan kulmaa kasvatettiin hieman merikelpoisuuden parantamiseksi. Muutos ei ollut merkittävä, mutta sitä ohjusveneen keikutusvideota katsoessa on hyvä muistaa, että Rauma ei siinä kelissä olisi yhtä vakaa
Asiassa ei sinällään ole mitään ihmeellistä, vaan joitain ominaisuuksia aina painotetaan ja silloin toisaalla jotain menetetään. Rauman ja sitä myöten pitkälti myös Haminan ominaisuudet on määritelty 80-luvun tarpeisiin.
Lisäys: asiavirhe korjattu
Viimeksi muokattu:
Joo.
Tuima luokalla max aallonkorkeus oli 9 metriä. Koneiden ja laitteiden kiinnitys salli 20g pystysuoran ja 10g vaakasuoran kiihtyvyyden.
Maksimi sallittu tuulen nopeus täydellä uppoamalla 32 m/s ja puuskissa 48 m/s.