Laivue 2020

[Jopuni]

Varmaankin aluksen järjestelmään integroitu, tuollainen autonominen Phalanxin tutkalaitteistoa käyttävä painaa myös melkoisesti (5700 kg), joka voi olla muutenkin rajoittava tekijä. Millennium Gun painaa vain 3300 kg koko asennuksenaan.

Tuo Millennium Gun olis sopiva nykyisten Pohjanmaiden hangaarin päälle.
Sitten toinen VLS siilosto, aseistu olisi lopullisessa kokoon panossa 57 mm ja 35 mm tykit, 8 kpl SM-2 ja 32 kpl ESSM ja kolme Tracfireä.

Pohjanmaa 2.0 frekateissa olisi noiden lisäksi kolmas pienempi siilosto joko pelkästään ESSM B2 ohjuksille tai muille vastaaville esim. C-Dome ohjuksille tai CAMM ohjuksille.

 

[Analysti]

Pohjanmaiden nykyinenkin IT aseistus on ihan OK.

32 x ESSM on varsin hyvä yleisaseistus ilma- ja jopa meriuhkia vastaan.

ESSM on jo alunperin tarkoitettu ali- ja ylisoonisten merimaaliohjusten torjuntaan ja ESSM:llä on pieni minimitorjuntaetäisyys. Toisaalta se on riittävän iso yltääkseen myös melko pitkälle ja korkealle. Lisäksi sillä on myös käsittääksen edelleenkin sekundaarinen kyky iskeä merimaaleihin (esim. meridroonit?).

Toinen kahdeksansoluinen MK-41 laukaisin toisi mahdollisuuden myös pidemmän kantaman ohjuksiin. SM-2 tarjoaisi reilusti pidempää kantamaa, ja pakottaisi ilmauhkien laukaisemaan omat ohjuksensa kauempaa. Toisaalta ainakin netin mukaan monet itänaapurin ilmasta laukaistavat merimaaliohjukset omaavat 200+ km rangen, oletettavasti ne voitaisiin laukaista joka tapauksessa ilmatorjunnan kantaman ulkopuolelta jos niille saadaan maalidataa niin kaukaa.

Ja epäilen että Pohjanmaan tutka ja taistelunjohtojärjestelmät eivät taas oli tarpeeksi kykeneviä SM-6 tason ohjukselle.

Eli onko ESSM riittävä ihan ilmatorjunnan pääaseeksi?

Kyllä, ESSM on tähän alukseen ihan riittävä järjestelmä. Tuo SM-2 voisi antaa lisää välille 40 - 80 km jos toinen moduuli ostettaisiin.

ESSM B2 on siitä hyvä, että sen voi ampua joko aktiivisena tai puoliaktiivisena. Jäkimmäisessä moodissa se osuu just siihen mistä valaisu heijastuu eikä se välitä siitä onko maali ilma- vaiko pintamaali.

Sinällään jos se vihulainen saa maalinosoitusta niin se on aivan sama ampuuko se omat ohjuksensa 80 vaiko 200 km päästä. Joka tapauksessa se maalinosoittaja ammutaan alas. Lisäksi, jälleen kerran, ei tämä alus ole koskaan yksin siellä taistelussa vaan osana Naton pintataisteluosastoa. Siinä kullekin annetaan ne tehtävät, mihin kyvyt riittää/sopii. Pohjanmaiden rooli on selvästi lähipuolustus (alkaa siis n. 40 etäisyydeltä. Arleigh Burke, jos semmoinen on mukana, hoitaa sen kehän +50 km. Suomen, Ruotsin ja Puolan alukset siitä kotiin päin.

Tuo Millennium Gun olis sopiva nykyisten Pohjanmaiden hangaarin päälle.
Sitten toinen VLS siilosto, aseistu olisi lopullisessa kokoon panossa 57 mm ja 35 mm tykit, 8 kpl SM-2 ja 32 kpl ESSM ja kolme Tracfireä.

Pohjanmaa 2.0 frekateissa olisi noiden lisäksi kolmas pienempi siilosto joko pelkästään ESSM B2 ohjuksille tai muille vastaaville esim. C-Dome ohjuksille tai CAMM ohjuksille.

Miksi pienempi siilosto? Semmoista ei oikeasti saa, FMS:ssä tulee STRIKE -pituinen ja se on oikein hyvä. Ei rajoita millään tavoin ohjusten valintaa. C-domea tai vastaavaa ei ole järkevää laittaa syistä mitkä olen monta kertaa selittänyt: miksi ihmeessä alukseen pitäisi kymmenien ohjusten hinnalla integroida HEIKOMPI järjestelmä?

Jos Mk-41 -moduuleja halutaan lisää, kyse on uudesta aluksesta. Joka on suunniteltu alusta alkaen uusiksi. Näin se vaan on. Se, että siihen lähdettäisiin, jotta saadaa kyytiin heikompi asejärjestelmä, ei tule koskaan toteutumaan. Eikä pidäkään. Pelkkä suunnittelu olisi taas 4 - 5 vuotta ja miljoonia euroja.

 

[Jopuni]

Miksi pienempi siilosto? Semmoista ei oikeasti saa, FMS:ssä tulee STRIKE -pituinen ja se on oikein hyvä. Ei rajoita millään tavoin ohjusten valintaa. C-domea tai vastaavaa ei ole järkevää laittaa syistä mitkä olen monta kertaa selittänyt: miksi ihmeessä alukseen pitäisi kymmenien ohjusten hinnalla integroida HEIKOMPI järjestelmä?

Edelleen on kyse mahdollisista tulevista Pohjanmaa-luokan aluksista

En ymmärrä miksi, pitäs asentaa STRIKE siilosto jos siinä käytetään pelkästään ESSM B2 ohjuksia? ESSM ohjukset ovat pääjärjestelmä ilmatorjunnassa, joten niitä pitäs olla se täysi 32 kpl lataus kokoajan.
Noissa kahdessa muussa STRIKE siilostossa voi sitten olla mitä tahansa.

Jos taas puhutaan muista ohjusjärjestelmistä niin kyse on, että koska yhden ESSM B2 hinnalla saa esim. 7-8 C-Domen Tamir ohjusta jonka hinnaksi arvioidaan $100 00, käsittääkseni myös RIM-116 Rolling Airframe Missile maksaa kai lähemmäksi $1 milj./ kpl

Kai siinä on joku syy miksi Israelilla on samassa laivassa sekä Barak 8 ja C-Dome ohjuksia.

Jos viellä puhutaan C-Domesta siitä oon nähnyt 10 ohjuksen sekä että 4 ohjuksen siilostoja nillä vois saada 8-10 ohjusta sopimaan suurinpiirtein samanlaiseen tilaan ja painoltaan samankokoisen pakettiin kuin Haminoiden it-ohjukset.

Toisekseen ihmettelen, että jos meillä on Pohjanmaista piirustukset tietokoneella ja niihin pitäs tehdä muutoksena vaikka 3m jatko laivan keskelle jotta C-Dome tai pienempi VLS Mk41 saadaan sijoitettua, eikä tehtäs muita suurempia muutoksi, ei sen luulis olevan monen vuoden homma jotain kyllä tulis maksamaan.

 

[Analysti]

Edelleen on kyse mahdollisista tulevista Pohjanmaa-luokan aluksista

En ymmärrä miksi, pitäs asentaa STRIKE siilosto jos siinä käytetään pelkästään ESSM B2 ohjuksia? ESSM ohjukset ovat pääjärjestelmä ilmatorjunnassa, joten niitä pitäs olla se täysi 32 kpl lataus kokoajan.
Noissa kahdessa muussa STRIKE siilostossa voi sitten olla mitä tahansa.

Jos taas puhutaan muista ohjusjärjestelmistä niin kyse on, että koska yhden ESSM B2 hinnalla saa esim. 7-8 C-Domen Tamir ohjusta jonka hinnaksi arvioidaan $100 00, käsittääkseni myös RIM-116 Rolling Airframe Missile maksaa kai lähemmäksi $1 milj./ kpl

Kai siinä on joku syy miksi Israelilla on samassa laivassa sekä Barak 8 ja C-Dome ohjuksia.

Jos viellä puhutaan C-Domesta siitä oon nähnyt 10 ohjuksen sekä että 4 ohjuksen siilostoja nillä vois saada 8-10 ohjusta sopimaan suurinpiirtein samanlaiseen tilaan ja painoltaan samankokoisen pakettiin kuin Haminoiden it-ohjukset.

Toisekseen ihmettelen, että jos meillä on Pohjanmaista piirustukset tietokoneella ja niihin pitäs tehdä muutoksena vaikka 3m jatko laivan keskelle jotta C-Dome tai pienempi VLS Mk41 saadaan sijoitettua, eikä tehtäs muita suurempia muutoksi, ei sen luulis olevan monen vuoden homma jotain kyllä tulis maksamaan.

Oletko lukenut semmoisesta kuin "laivapalkki" ja sen lujuus? Sillä tarkoitetaan yksinkertaistaen laivan pituussuuntaista kestävyyttä. Pohjanmaata on jo kerran jatkettu ja jos arvaan, nyt ollaan maksimissa? Siitä pidentäminen vaatii koko rungon uudelleen suunnittelua.

Ja kun katsoo laivaa, ei kolmas moduuli mene enää laivaan ilman GA:n uudelleen suunnittelua. Siitä se kierre sitten lähtee joka johtaakin ihan kaiken suunnitteluun uuksiksi: jäähdytys, tuuletus, sähköt, putkisto...

Se, miksi käytetään STRIKE-pituista moduulia on yksinkertaisesti se, että taitaa olla niin, ettei USA tarjoa muuta. Se onkin heiltä järkevää politiikkaa, koska sitten voidaan käyttää mitä tahansa ohjusta.

Tätä on oikeastaan aika turha vängätä enää: jos Pohjanmaista saadaan jatkosarja (ja se pitäisi saada) niin muutokset ovat semmoisia, jotka ei vaikuta yleisjärjestelyyn eikä aluksen pääjärjestelmiin.

Israel tekee omat valintansa oman uhkakuvansa ja teollisuutensa kykyjen/etujen mukaan. Suomi tekee omansa ja ne ovat nyt ihan erilaiset.

Sanonpahan vaan, etteä nämä asiat ole niin helppoja kuin ne nojatuolista katsoen voisi luulla olevan.

 

[Jukkis]

Kaikki CAMM-perheen ohjukset ovat MR varianttia lukuunottamatta reilusti köykäisempiä kuin ESSM Blk II. Ei nyt aleta haaveilemaan täysin uudesta ohjuksesta joka ei tuo ollenkaan uutta suorituskykyä. CAMM hävisi Suomen kilpailussa ESSM:lle.

Olet oikeassa siinä, että CAMM-perhe ei toisi merkittävää suorituskykylisää. Minun olisi pitänyt kirjoittaa auki mitä etuja näen niiden integroinnista.

Kyse on pohjimmiltaan huoltovarmuudesta. Ensinnäkin, kahdesta valmistajasta todennäköisemmin edes toinen pystyy toimittamaan ohjuksia millä hyvänsä ajanhetkellä. Toiseksi, liittolaisten varastoissa on suurempi määrä sopivia ohjuksia, kun niitä on integroitu useampi malli. Kolmanneksi, CAMM-perhe ei sisällä ITAR-säädösten alaista teknologiaa, joten jenkkien sisäiset kinastelut eivät vaikuta niiden saamiseen.

Näistä vain keskimmäinen, liittolaisten varastojen syvyys, toteutuu Standard-sarjan kohdalla. Valmistaja Raytheon, kuten hyvin tiedät, on jenkkifirma ja myös ESSM:n tuottaja. Huonompikin ohjus siilossa on parempi kuin maailman paras vasta valmistajan tilauskannassa.

CAMM-MR on sitten taas ihan eri ohjus kokoluokan puolesta, mutta sekin jää suorituskyvyssä uusimmalle Standard kakkoselle, sekä PAC-3MSE:lle. Veikkaan Patriotin lähtevän Mk.41-siilosta kauan ennen 100km CAMM:ia. Hankkikaamme siis jotain niistä paremmista ja taistelutestatuista.

Oletuksella että Pohjanmaa kykenee maalin havaitsemaan, ottamaan seurantaan, ja johtamaan ohjuksen lukitusetäisyydelle niin kaukana. Eikä sitä tuplapakkausta kannata unohtaa, kahdeksan Standardin paikalle menee 16 CAMM-MR:ää, mikä on 16 siilon aluksessa jo ihan merkittävä lisä.

Oikean tasapainon löytämisestä useiden riippumattomien ja monimutkaisesti toisistaan riippuvien muuttujien joukossa valinnoissa tietysti on kyse. Raha asettaa ne raamit, minkä sisällä muut vaihtoehdot on aseteltava tuottamaan paras suorituskyky, huomioiden sekä kantaman että ohjustäytön lukumäärän. Sekä monta muuta yksityiskohtaa.

 

[Analysti]

Olet oikeassa siinä, että CAMM-perhe ei toisi merkittävää suorituskykylisää. Minun olisi pitänyt kirjoittaa auki mitä etuja näen niiden integroinnista.

Kyse on pohjimmiltaan huoltovarmuudesta. Ensinnäkin, kahdesta valmistajasta todennäköisemmin edes toinen pystyy toimittamaan ohjuksia millä hyvänsä ajanhetkellä. Toiseksi, liittolaisten varastoissa on suurempi määrä sopivia ohjuksia, kun niitä on integroitu useampi malli. Kolmanneksi, CAMM-perhe ei sisällä ITAR-säädösten alaista teknologiaa, joten jenkkien sisäiset kinastelut eivät vaikuta niiden saamiseen.

Näistä vain keskimmäinen, liittolaisten varastojen syvyys, toteutuu Standard-sarjan kohdalla. Valmistaja Raytheon, kuten hyvin tiedät, on jenkkifirma ja myös ESSM:n tuottaja. Huonompikin ohjus siilossa on parempi kuin maailman paras vasta valmistajan tilauskannassa.

Oletuksella että Pohjanmaa kykenee maalin havaitsemaan, ottamaan seurantaan, ja johtamaan ohjuksen lukitusetäisyydelle niin kaukana. Eikä sitä tuplapakkausta kannata unohtaa, kahdeksan Standardin paikalle menee 16 CAMM-MR:ää, mikä on 16 siilon aluksessa jo ihan merkittävä lisä.

Oikean tasapainon löytämisestä useiden riippumattomien ja monimutkaisesti toisistaan riippuvien muuttujien joukossa valinnoissa tietysti on kyse. Raha asettaa ne raamit, minkä sisällä muut vaihtoehdot on aseteltava tuottamaan paras suorituskyky, huomioiden sekä kantaman että ohjustäytön lukumäärän. Sekä monta muuta yksityiskohtaa.

Sen verran on sanottava, ettei CAMM:ia tule olemaan koskaan missään varastossa edes neljännestä siitä, mitä ESSM:ää on jo nyt. Että siihen, mihin ohjukseen saa täydennystä, niin ESSM on ehdottomasti paras vaihtoehto. Se on suorituskyvyssä ylivoimainen CAMM:iin verrattuna ja se on integroitu sekä Mk-41:seen, että Saab 9LV:hen.

SM-2:sta tai CAMM ER:ää ei pidä verrata toisiinsa, kyse on eri luokan laitteista. Vertaamme nyt 700 kg painavaa ohjusta 166 kg painavaan. Mitä arvelette suorituskyvystä? Ja jos SM-2 voi osua jossain 100 km (?) päässä maaliin niin mitä arvelette CAMM:n kantamaksi?

Ja Raytheon on firma joka oikeasti kykenee tuottamaan tavaraa. ITAR ei ole tässä kohtaa Suomelle mikään ongelma.

 

[gekados]

Tämä takakannen aseistus tai sen puute on aika huolellisesti kaluttu aihe, enkä ihan ymmärrä miksi se herättää niin paljon keskustelua foorumilla. Nykyinenkin aseistus on kuitenkin huima parannus aiempien luokkien aseistukseen ja ihan vertailukelpoinen kansainvälisessä vertailussa. Onhan enemmän aseita toki enemmän, mutta siinäkin on toinen puolensa kuten täällä on ansiokkaasti kerrottu.

Pitäisin jo Trackfireja ihan varteenotettavana suorituskykynä drooniuhan torjuntaan, varsinkin jos ne saataisiin 30mm versioina kuten Rajalle. Pienikaliiperisella aseella on omat vahvuutensa siinä, viisaammat korjatkoon jos olen väärässä mutta 57mm tykilläkin on oma minimi suojaetäisyytensä (muistaakseni 1km?)

Asiaan liippaavana yksityiskohtana pisti silmään, että telakan valokuvissa mastossa oli hieman erinäköinen antennirypäs kuin aiemmissa havainnekuvissa ja pienoismallissa. Tuo asennettu alempi kokonaisuus näyttää hyvin samanlaiselta kuin Fremm EVO:n mastossa näkyvät ELTn valmistamat antennit, jotka vaikuttavan toimivan sekä passiivisena antennina että häirintälähettimenä laajalla taajuusaluella, ja voisivat häiritä myös drooneja.

Seafuture 2025 - ELT Group AI-based C-UAS on board Italy’s frigate, a first step towards FREMM EVO IEWS - EDR Magazine

ELT Group at Seafuture: The FREMM EVO configuration maintains the same hull and propulsion arrangement of the in-service Bergamini-class.

www.edrmagazine.eu

 

[Analysti]

Tämä takakannen aseistus tai sen puute on aika huolellisesti kaluttu aihe, enkä ihan ymmärrä miksi se herättää niin paljon keskustelua foorumilla. Nykyinenkin aseistus on kuitenkin huima parannus aiempien luokkien aseistukseen ja ihan vertailukelpoinen kansainvälisessä vertailussa. Onhan enemmän aseita toki enemmän, mutta siinäkin on toinen puolensa kuten täällä on ansiokkaasti kerrottu.

Pitäisin jo Trackfireja ihan varteenotettavana suorituskykynä drooniuhan torjuntaan, varsinkin jos ne saataisiin 30mm versioina kuten Rajalle. Pienikaliiperisella aseella on omat vahvuutensa siinä, viisaammat korjatkoon jos olen väärässä mutta 57mm tykilläkin on oma minimi suojaetäisyytensä (muistaakseni 1km?)

Asiaan liippaavana yksityiskohtana pisti silmään, että telakan valokuvissa mastossa oli hieman erinäköinen antennirypäs kuin aiemmissa havainnekuvissa ja pienoismallissa. Tuo asennettu alempi kokonaisuus näyttää hyvin samanlaiselta kuin Fremm EVO:n mastossa näkyvät ELTn valmistamat antennit, jotka vaikuttavan toimivan sekä passiivisena antennina että häirintälähettimenä laajalla taajuusaluella, ja voisivat häiritä myös drooneja.

Seafuture 2025 - ELT Group AI-based C-UAS on board Italy’s frigate, a first step towards FREMM EVO IEWS - EDR Magazine

ELT Group at Seafuture: The FREMM EVO configuration maintains the same hull and propulsion arrangement of the in-service Bergamini-class.

www.edrmagazine.eu

Kyllä siinä varmaan on häirintälähettimet. Se mainitaan oheisessa PV: julkaisussa.
Sekin on uusi suorituskyky Suomen Merivoimien aluksessa. Pohjanmaa -luokka tuo aika paljon uutta. Se konseptoiminen 10 vuotta sitten on vaatinut aikamoista visionäärisyyttä tässä erittäin vanhoillisessa ympäristössä minkä tietty porukka Suomessa muodostaa.

 

[HotShot]

Tässä on nyt paljon ollut vertailua ESSM ja CAMM ohjusten välillä mutta yksi olennainen seikka on on jäänyt vähemmälle huomiolle, nimittäin raha. FMS luvasta käy ilmi että ESSM ohjuksen kappalehinta on noin 1,2 M dollaria, jos CAMM on merkittävästi edullisempi niin silloin se muuttuu varteenotettavaksi vaihtoehdoksi sillä hinnalla on meille merkitystä.
Täällä haikaillaan SM2:ia laivoille mutta mielestäni tärkeämpää on ensin laittaa kuntoon lähi/keskimatkan torjunta, sillä toiminta-alueena tulee pääasiassa olemaan itämeri, alusten tulee kyetä torjumaan maalta tehdyt ohjus ja drone ym. hyökkäykset joita voi tulla isoina parvina (saturaatio). En usko että aluksen päällikkö on niin kylmähermoinen että säästelee ESSM:iä ja jättää torjunnan 57:n ja Elson varaan. Aluksilla pitäisi ainakin se 64 IT-ohjusta ja ainakin puolet sellaisia joita voidaan surutta käyttää myös näihin halvempiin maaleihin.
CAMM ohjuksen varastoista ja toimitusvarmuudesta en osaa sanoa mutta ainakin se on ollut myynyt hyvin, muutamassa vuodessa jo kymmenen maata on sen valinnut.
CAMM:iakin parempi vaihtoehto saattaisi olla C-dome, se on ainakin edullinen ja tehosta löytyy näyttöä osana Iron Domea.
RIM-116 vaikuttaisi olevan suorituskyvyltään hyvä vaihtoehto mutta sen hinta on niin lähellä ESSM ohjusta joten siinä tapauksessa kannattavampaa on lisätä ESSM lukumäärää laivoilla.

 

[mechanicus]

Miljoonannen kerran: FMS-lupa on todella huono lähde aseiden hinnoille. FMS-luvassa on arvioitu yläkanttiin paljonko seuraava tuotantoerä saattaa Yhdysvaltojen hallinnolle maksaa ja siihen on sisällytetty mukaan valtava määrä kaikkea muuta kuin itse aseet, ja suurinta osaa tilpehööristä ja palveluista asiakas ei ikinä edes hanki. Hintaan kuuluu usein myös esim. ohjusten lentorahti kalleimman arvion mukaan USAF:in kyydissä kohdemaahan.

Toki FMS-luvasta voi päätellä, että ESSM ei maksa enempää kuin 1,2M.

 

[Analysti]

Tässä on nyt paljon ollut vertailua ESSM ja CAMM ohjusten välillä mutta yksi olennainen seikka on on jäänyt vähemmälle huomiolle, nimittäin raha. FMS luvasta käy ilmi että ESSM ohjuksen kappalehinta on noin 1,2 M dollaria, jos CAMM on merkittävästi edullisempi niin silloin se muuttuu varteenotettavaksi vaihtoehdoksi sillä hinnalla on meille merkitystä.
Täällä haikaillaan SM2:ia laivoille mutta mielestäni tärkeämpää on ensin laittaa kuntoon lähi/keskimatkan torjunta, sillä toiminta-alueena tulee pääasiassa olemaan itämeri, alusten tulee kyetä torjumaan maalta tehdyt ohjus ja drone ym. hyökkäykset joita voi tulla isoina parvina (saturaatio). En usko että aluksen päällikkö on niin kylmähermoinen että säästelee ESSM:iä ja jättää torjunnan 57:n ja Elson varaan. Aluksilla pitäisi ainakin se 64 IT-ohjusta ja ainakin puolet sellaisia joita voidaan surutta käyttää myös näihin halvempiin maaleihin.
CAMM ohjuksen varastoista ja toimitusvarmuudesta en osaa sanoa mutta ainakin se on ollut myynyt hyvin, muutamassa vuodessa jo kymmenen maata on sen valinnut.
CAMM:iakin parempi vaihtoehto saattaisi olla C-dome, se on ainakin edullinen ja tehosta löytyy näyttöä osana Iron Domea.
RIM-116 vaikuttaisi olevan suorituskyvyltään hyvä vaihtoehto mutta sen hinta on niin lähellä ESSM ohjusta joten siinä tapauksessa kannattavampaa on lisätä ESSM lukumäärää laivoilla.

Kun ohjusten määrä per alus on saatu nousemaan 8:sta ohjuksesta 32:een, nyt ihan tuosta vaan ilmaantuu vaatimus 64 ohjuksesta. Se sinällään on melko kivuton toteuttaa hankkimalla toinen moduuli VLS Mk-41 laukaisimeen. Huomattavasti helpompaa ja halvempaa kuin lähteä asentamaan kokonaan uutta järjestelmää aluksen, joka ei ole sitä varten suunniteltu. Eikä ko järjestelmää ole integroitu myöskään aluksen sähkö- eikä taistelunjohtojärjestelmään. Eli, sanalla sanoen kuolleena syntynyt ajatus.

Tuosta saturoivasta hyökkäyksestä, mistä se tulee ja miltä laveteilta? Montako ohjusta heillä niissä on? Millä ne löytää maalin. Ja tärkein kysymys_ kuinka ihmeessä siellä keskellä Itämerta olisi yksinäinen Pohjanmaa-lk:n fregatti ottamassa yksin koko puna-lippuisen laivaston ohjusiskun, johon he käyttävät koko yhteislaukauksensa? No ei tosiaan.

Ensimmäiseksi, se punalippuisen Itämeren Laivaston ohjusyhteislaukaus ei taida olla edes 100 ohjusta tänä päivänä. Sitä ei mitenkään voi kohdistaa yhteen alukseen, eikä edes yhteen Naton taisteluosastoista.
Toiseksi, sanotaanko, että saavat ammuttua 20 ohjusta. Osastossa on 2 Pohjanmaata, 2 Visbytä, 2 K-130 ja yksi Arleigh Burke.
Kolmanneksi todetaan, että osastossa on noin 40 it-ohjusta jotka kantaa yli 100 km. Sitten on noin 200 ohjusta jotka kantaa yli 40 km. Sitten on vielä n. 50 ohjusta jotka kantaa sen 10 km. Sitten on 1 x 127 mm tykki, 2 x 76 mm tykkiä, 4 x 57 mm tykkiä, harhamaaliheittimet, häirintälähettimet ja sitten lopuksi vielä alusten ohjailukyky.

Millainen merkitys tässä kokonaisuudessa on sillä, että onko Pohjanmailla 32 + 32, vaiko 32 + 8 tai vaan 32 ohjusta? Millaiseksi arvioitte tuon tulevan "saturoivan" ohjushyökkäyksen tehon tuota osastoa vastaan? Taivaalla valvoo vielä AWACS -kone, joka näkee nuo ampuvat yksiköt koko ajan samoin kuin lentävät ohjuset heti laukaisun jälkeen.

Järjestelmäajattelu. Sitä tämä keskustelu kaipaa.

 

[BarrelNut]

Tämä takakannen aseistus tai sen puute on aika huolellisesti kaluttu aihe, enkä ihan ymmärrä miksi se herättää niin paljon keskustelua foorumilla. Nykyinenkin aseistus on kuitenkin huima parannus aiempien luokkien aseistukseen ja ihan vertailukelpoinen kansainvälisessä vertailussa. Onhan enemmän aseita toki enemmän, mutta siinäkin on toinen puolensa kuten täällä on ansiokkaasti kerrottu.

Pitäisin jo Trackfireja ihan varteenotettavana suorituskykynä drooniuhan torjuntaan, varsinkin jos ne saataisiin 30mm versioina kuten Rajalle. Pienikaliiperisella aseella on omat vahvuutensa siinä, viisaammat korjatkoon jos olen väärässä mutta 57mm tykilläkin on oma minimi suojaetäisyytensä (muistaakseni 1km?)

Etukannen tykki ei pysty vaikuttamaan takasektoriin, ja olisi kiva jos myös siihen suuntaan olisi IT-kykyinen CIWS tyyppinen ase. Aivan pakollinenhan se tietenkään ei ole, mutta yleensä ilmatorjunnassa pyritään kerroksellisuuteen. Siinä mielessä SM-2 + ESSM + RAM olisi oivallinen (mutta kallis) kombinaatio.

Trackfiret voivat olla riittäviä meridroonitorjuntaan, jos niiden tulta voidaan myös johtaa tulenjohtokeskuksesta ehkä jopa tutkan avulla. Oletan että meridroonien havaitseminen on sen Sea Giraffe 1X tutkan heiniä.

 

[Analysti]

Etukannen tykki ei pysty vaikuttamaan takasektoriin, ja olisi kiva jos myös siihen suuntaan olisi IT-kykyinen CIWS tyyppinen ase. Aivan pakollinenhan se tietenkään ei ole, mutta yleensä ilmatorjunnassa pyritään kerroksellisuuteen. Siinä mielessä SM-2 + ESSM + RAM olisi oivallinen (mutta kallis) kombinaatio.

Trackfiret voivat olla riittäviä meridroonitorjuntaan, jos niiden tulta voidaan myös johtaa tulenjohtokeskuksesta ehkä jopa tutkan avulla. Oletan että meridroonien havaitseminen on sen Sea Giraffe 1X tutkan heiniä.

Alusta pitää vain ohjailla sen verran, että saa maalin sektoriin. Itse asiassa tämä on jännä juttu, kun yksikään meidän nykyisistä aluksista ei ammu tykillä 360 astetta. Eikä moni muukaan maailmalla.
Voisi olla hyvin, että 1X sopii nimenomaan tuohon hommaan hyvin. Lähialueelta eli maks 10 - 20 km.

 

[Jopuni]

Eikä ko järjestelmää ole integroitu myöskään aluksen sähkö- eikä taistelunjohtojärjestelmään. Eli, sanalla sanoen kuolleena syntynyt ajatus.

On outoa jos noita sähkö-ja data kaapelointia oo yhtään ajateltu suunnittelu vaiheessa, esim. sinne helkopterihangaarin katolle on voitu tuoda valmiiksi sähkö- ja datakaapelit johonkin lähellä olevaan kaappiin.
Toivottavasti ei oo oltu niin tyhmiä ettei oo valmiita kouruja ja kaapelikanavia rakentaissa tehty, niin isoiksi että lisä kaapelointi on helppoa.
Valmiita jakokeskuksia luulisi ainakin olevan valmiina ympäri alusta, oletettujen käyttökohteiden lähellä.

Ja tärkein kysymys_ kuinka ihmeessä siellä keskellä Itämerta olisi yksinäinen Pohjanmaa-lk:n fregatti

Asiaa voidaan ajatella myös toisinpäin, voiko Pohjanmaat liikkua aina saattueessa?
Välillä aluksien täytyy tehdä siirtymä matkoja uusiin tehtäviin, vai odottaako ne että saadaan sitä varten saattue muodostettua.

Toki FMS-luvasta voi päätellä, että ESSM ei maksa enempää kuin 1,2M.

Vanhaa tietoa kyllä, mutta tuskin ovat halvempia

ESSM-ohjuksen sopimusvalmistaja on edelleen Raytheon. US Navyn mukaan yhden ohjuksen hinta vaihtelee 787 000 - 972 000 Yhdysvaltain dollarin välillä. Aseen pituus on noin 3,6 metriä ja se painaa noin 280 kg.
Lähde: https://www.lentoposti.fi/uutiset/m...evolved_seasparrow_ilmatorjuntaohjukset_video

Alusta pitää vain ohjailla sen verran, että saa maalin sektoriin. Itse asiassa tämä on jännä juttu, kun yksikään meidän nykyisistä aluksista ei ammu tykillä 360 astetta. Eikä moni muukaan maailmalla.
Voisi olla hyvin, että 1X sopii nimenomaan tuohon hommaan hyvin. Lähialueelta eli maks 10 - 20 km.

Ryssän ohjustaktiikasta en tiedä, mutta Ruottalaiset mainostivat omaa ohjustaan sillä, että ne ohjelmoidaan hyökkäämään saman aikaisesti eri suunnista, jolloin tuo laivan kääntäminen ei ehkä riitä.

Toinen asia on sitten se onko ryssällä todellista kykyä Itämerellä minkäänlaiseen iskuun, ensimmäisten päivien jälkeen.
Ensimmäisen päivän yllätysisku ainut mahdollisuus.

 

[Analysti]

On outoa jos noita sähkö-ja data kaapelointia oo yhtään ajateltu suunnittelu vaiheessa, esim. sinne helkopterihangaarin katolle on voitu tuoda valmiiksi sähkö- ja datakaapelit johonkin lähellä olevaan kaappiin.
Toivottavasti ei oo oltu niin tyhmiä ettei oo valmiita kouruja ja kaapelikanavia rakentaissa tehty, niin isoiksi että lisä kaapelointi on helppoa.
Valmiita jakokeskuksia luulisi ainakin olevan valmiina ympäri alusta, oletettujen käyttökohteiden lähellä.


Asiaa voidaan ajatella myös toisinpäin, voiko Pohjanmaat liikkua aina saattueessa?
Välillä aluksien täytyy tehdä siirtymä matkoja uusiin tehtäviin, vai odottaako ne että saadaan sitä varten saattue muodostettua.


Vanhaa tietoa kyllä, mutta tuskin ovat halvempia

ESSM-ohjuksen sopimusvalmistaja on edelleen Raytheon. US Navyn mukaan yhden ohjuksen hinta vaihtelee 787 000 - 972 000 Yhdysvaltain dollarin välillä. Aseen pituus on noin 3,6 metriä ja se painaa noin 280 kg.
Lähde: https://www.lentoposti.fi/uutiset/m...evolved_seasparrow_ilmatorjuntaohjukset_video


Ryssän ohjustaktiikasta en tiedä, mutta Ruottalaiset mainostivat omaa ohjustaan sillä, että ne ohjelmoidaan hyökkäämään saman aikaisesti eri suunnista, jolloin tuo laivan kääntäminen ei ehkä riitä.

Toinen asia on sitten se onko ryssällä todellista kykyä Itämerellä minkäänlaiseen iskuun, ensimmäisten päivien jälkeen.
Ensimmäisen päivän yllätysisku ainut mahdollisuus.

Kukin järjestelmä vaatii ihan omanlaisensa järjestelyt. Mitä jänniteitä se käyttää? Paljonko ottaa virtaa? Miten ammunnanhallinta tehdään? Millainen rajapinta CMS:ään? Onko IP, sarja- tai joku yhteys? Paljonko painaa? Millainen on kooltaan? Tarvitaanko jäähdytysnestettä? Hydraulipainetta? Millaisia mekaanisia rakenteita ja kannen jäykkyyttä vaaditaan?

Ilman näitä ei voi valmistella juuri muuta kuin jättää reserviä järjestelmiin ja painoon.

Kyse ei siis ole saattueesta, vaan taisteluosastosta. Ja sodan aikana se pidetään aina semmoisessa koossa ja vahvuudessa, että se tosiaan pystyyy puolustautumaan. Lähtökohtaisesti kukaan ei hortoile yksinään, mutta jos lyhyen matkaa niin joutuukin tekemään, niin mikä on todennäköisyys, että juuri silloin sitä vastaan hyökätään koko Itämeren punalippuisen laivaston voimin? Aika pieni. Naton kokonaisvoima on semmoinen, että siinä pärjää mukana alukset jotka eivät ole täydellisiä. Itse asiassa, semmoista ei olekaan.

Mielenkiintoista oli vialä vähän aikaa sitten, kuinka erilaiset alan harrastajat niin hehkutti sitä Visby-luokkaa. Vaikka sen suorituskyky on ehkä 20% Pohjanmaiden vastaavasta...


Ohjukset voidaan ohjelmoida hyökkäämään eri suunnista tai sitten samasta suunnasta riippuen maalin laadusta. Mutta jo 15 asteen kääntäminen saa ohjuksen, joka oli äsken katveessa, tulitussektoriin. Sitä se ohjusjärjestelmä ei pysty muuksi muuttamaan. Lisäksi, sinne tykin katveeseen ammutaan sitten ESSM:llä - tietenkin.

Tämä vääntäminen on aivan käsittämätöntä suoraan sanottuna.

Olisi pitänyt palstalaisten ryhtyä amiraaliksi ja johtaa sitten toimintaa oikein. En voi muuta sanoa.

 

[Jopuni]

Kukin järjestelmä vaatii ihan omanlaisensa järjestelyt. Mitä jänniteitä se käyttää? Paljonko ottaa virtaa? Miten ammunnanhallinta tehdään? Millainen rajapinta CMS:ään? Onko IP, sarja- tai joku yhteys? Paljonko painaa? Millainen on kooltaan? Tarvitaanko jäähdytysnestettä? Hydraulipainetta? Millaisia mekaanisia rakenteita ja kannen jäykkyyttä vaaditaan?

Jotenniin tuntuu että toinen puhuu "omenista" ja toinen "appelsiineistä"

Ensinnäkin, en nykyisiin Pohjanmaa luokan aluksiin olla mitään isompaa asentamassa, joka vaatis isompaa muutoksia.

Esim kuvan 35mm tykki ei varmaan paljoa aiheuta muutoksia. Jos Hangaarin katto ei kestä tuota, niin suunnittelijoille potkut, kyllä siihen on pitänyt varautua, että sinne jotain tulee.

Jos sitten tulevaisuudessa Pohjanmaista tehdään paranneltuversio kokemusten mukaan, siinä noi tarpeet voi helposti huomioida.

Ihan vaan ajatuksena, tuossa toisessa kuvassa on C-Domen laukaisin siilosto, asennettu helikopteritasolle, ei siihenkään oo tarvittu kummoisia lisä virityksiä.



Nykyisiin Pohjanmaihin tuota ei kyllä saa, mutta uusiin versioihin sais kyllä kohtuu helposti tilat tuota varten.

 

[Hanski]

Kyllä näitä Pelle Peloton -tarinoita on aika rasittavaa lukea, kun kirjoittajilla ei ole alkeellisimpiakaan perustietoja laiva-, ase-, integraatio, ICT-, sähkö-, tai muustakaan tekniikasta. Lähinnä tulee myötähäpeä teksteistä, missä sukellusveneen rakentaminen onnistuu suorilta käsin, kunhan joku tupakka-askin kanteen piirretty hahmotelma on olemassa...

 

[Hanski]

Jotenniin tuntuu että toinen puhuu "omenista" ja toinen "appelsiineistä"

Ensinnäkin, en nykyisiin Pohjanmaa luokan aluksiin olla mitään isompaa asentamassa, joka vaatis isompaa muutoksia.

Esim kuvan 35mm tykki ei varmaan paljoa aiheuta muutoksia. Jos Hangaarin katto ei kestä tuota, niin suunnittelijoille potkut, kyllä siihen on pitänyt varautua, että sinne jotain tulee.Katso liite: 126746

Jos sitten tulevaisuudessa Pohjanmaista tehdään paranneltuversio kokemusten mukaan, siinä noi tarpeet voi helposti huomioida.

Ihan vaan ajatuksena, tuossa toisessa kuvassa on C-Domen laukaisin siilosto, asennettu helikopteritasolle, ei siihenkään oo tarvittu kummoisia lisä virityksiä.

Katso liite: 126748

Nykyisiin Pohjanmaihin tuota ei kyllä saa, mutta uusiin versioihin sais kyllä kohtuu helposti tilat tuota varten.

Miten kuvan C-Dome on integroitu laivan taistelujohtojärjestelmään ja sensoreihin? Näyttää tosi taistelunkestävältä, virransyöttö taitaa tapahtua vasemmalla olevasta kontista erillisellä aggregaatilla? Monellako laivastolla tällainen viritelmä on sotavarusteeksi hyväksyttynä?

 

[Analysti]

Miten kuvan C-Dome on integroitu laivan taistelujohtojärjestelmään ja sensoreihin? Näyttää tosi taistelunkestävältä, virransyöttö taitaa tapahtua vasemmalla olevasta kontista erillisellä aggregaatilla? Monellako laivastolla tällainen viritelmä on sotavarusteeksi hyväksyttynä?

Ei kai mitenkään. Kyse on jonkinlaisesta testaamisesta tai konseptin esittelystä. Missään tapauksessa kyse ei ole sotavarusteeksi hyväksytystä järjestelmästä.

Juu, se oikea asennus ja integrointi on sitten ihan muuta.

Millenium gun laivajärjestelmänä painaa sen 3,3 tonnia per pelkkä tykki. Siihen sen alle tulevat vahvistukset, sähkökaapit yms pikkuhilpe. Todellinen massan lisäys alukseen on lähellä 5 tonnia. Luulisi Pohjanmaan sen kestävän mutta meitä erottaa tuosta hienosta aseesta myös noin 45 miljoonan dollarin hintalappu per toimintavalmis ja integroitu järjestelmä. Ainakin 1. järjestelmän kohdalta. Loput kolme on varmaan halvempia kun integraatiohan varsinaisesti tehdään vain kerran. Ehkä neljän aseen setti a-tarvikkeineen, ILS-materiaaleineen ja muine kuluineen olisi ehkä 100 - 120 miljoonaa?

Suosittelisin, että ollaan ihan helvetin tyytyväisiä siihen mitä ollaan saatu. Ehdottomasti Itämeren kovinta kalustoa kunhan valmistuu eikä sitä tasoa moneen vuoteen ylitä kukaan.