Laivue 2020

[Kustaanmiekka]

Rauman telakka joutuu odottamaan päätöstä merivoimien alusten rakentamisesta pitkälle syksyyn

Neuvottelut sota-alusten rakentamisesta ovat myöhässä useita kuukausia.

– Menee pitkälle loppusyksyyn ennen kuin saadaan sopimus tehtyä, sanoo strategisten hankkeiden ohjelmajohtaja Lauri Puranen puolustusministeriöstä

Puolustusministeriön Lauri Purasen mukaan neuvotteluissa on useita avoimia kohtia. Ensinnäkin ministeriö haluaa varmistaa, että alusten hinta on oikea

Toiseksi sopimukseen pääsyä on hidastanut ministeriön halu varmistua siitä, että Rauman telakka kykenee rakentamaan neljä korvettia alusta loppuun.

Iso tilaus pienelle telakalle

– Kun noin 600 miljoonan euron tilaus viedään telakalle, jonka pääoma on alle 30 miljoonaa, niin kyllähän meidän pitää varmistua, että telakka on toimituskykyinen

– Kyllä meillä vahva tahto on, että laivat rakennetaan Raumalla. Isoja ongelmia ei ole, mutta on monta asiaa, joita joudumme varmistamaan, Lauri Puranen sanoo.
Purasen mukaan neuvottelujen keskeinen tavoite on, että merivoimat saisi ensimmäisen aluksensa testeihin 2021.

– Toiveena on, että ensi vuonna päästäisiin aloittamaan rakentaminen.

Rauma Marine Constructionsin toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa ei halunnut kommentoida sopimusneuvotteluiden venähtämistä.

https://yle.fi/uutiset/3-10311238

 

[kimmo.j]

Mikä sitten on pullonkaula RMC:llä, tai mitä PV pitää kriittisenä sellaisena, kun eivät ole vielä toimituksia tilanneet vaan ainoastaan suunnittelun?

Ihan arvauksena, heitän RAHA. Asiakas maksaa (pääosan) vasta kun alus on luovutusvalmis. RMC:llä saattaa olla vaikeuksia saada rahoitusta kuntoon.

 

[TBman]

Epäilemättä. Mutta se ei silti tarkoita että tuotanto loppuu kokonaan kun nykyinen henkilökunta jää eläkkeelle. Eli myös aiemmin laivoja rakentamattomat oppivat laivoja osaavassa porukassa tekemään ja heitä voidaan tarvittaessa palkata lisää. Porissa telakalla sellaisia henkilöitä ainakin lienee. Mutta jokin muu voi muodostaa pullonkaulan kuin henkilöstö, en vain tiedä mikä se RMC: kohdalla mahtaa olla.

kaikkea opitaan, mutta ajattele millaisella hinnalla. esim. mun luolien rakennusporukka, pulttaajat ja raudoittajat sekä betonoijat ovat ryhmä väkeä jotka omaavat sellaisen määrän tietotaitoa ettei sitä omaksuta hetkessä ja sama on kaikilla muillakin aloilla, kun puhutaan tietotaidosta.
Mun porukkaan uuden tekijän sisäänajaminen on 2 vuoden homma. Olen määritellyt opettajat joille rookie menee kisälliksi ensin ja kun sitten oppilasjakso päättyy, rookie pääsee itsenäisesti tekemään helpoimpia hommia, jotka vähitellen ovat haastavampia ja noin 5 vuoden jälkeen jo pääsee nyt jo ammattimies tekemään haastavaa tiiminvetäjän tehtävää. Jos rookie osoittautuu lahjakkaaksi, lähetän kundin 4. vuoden lopussa kouluun esim raudoituksen suunnitteluun tai porauksen suunnitteluun ja räjähdelaskentaan.... Ammattitaitoisuuden säilytys on pitkä prosessi ja kallista....

 

[Behind Horizon]

Niinhän sitä luulisi, mutta tietäjät tietää.

“The new launchers are a chapter for themselves, with the original box-like launcher having been replaced by octagonal tubes. The reason behind this is cost-savings, as the original box held the missile tilted 45° to one side, meaning that the railings holding the missile inside the box have very demanding tolerances. The newer launch tube instead holds the missile level, which is somewhat more forgiving on the structures. But it in turn leads to new questions. “The Visby-class will fit the NG, but we have already cut square holes in the side for the MkII, so in that case we will use the old launcher,” a technical sales support engineer explained. “The missile itself doesn’t really care, it can handle both positions.”
https://corporalfrisk.com/2018/04/28/rbs15-on-the-road-to-the-next-generation/

Tämä ei ollut hyvä vertaus. Sotilaspuolella tavara ei usein edes valmistu kuin 10 vuodessa.


On, kuten ylhäällä mainittu. Sama laukaisin. Mutta Visbyn MkII-laukaisin kelpaa kuulemma jatkossakin Saabin myynnin teknisen tuen inssin mukaan.

https://www.google.com/search?q=mto...AUICygC&biw=1920&bih=943#imgrc=ddLwCrXBroqfkM:

”Niinhän sitä luulisi, mutta tietäjät tietää”

Jahas, pitäydytäänpä hetki olemassa olevassa kotimaisessa terminologiassa, esimerkiksi termiä ”laukaisin” ei tietääkseni olemassa olevissa järjestelmissä tunneta.
Rauma-luokassa lähtöalusta (”laukaisin”?) näyttää olevan tavattoman yksinkertaisen näköinen putkiprofiilikehikko. MTO-patterilla ”laukaisin” näyttää tavattoman simppelille hydraulitoimiselle kipille. Haminaluokkalaista en ole nähnyt, mutta vuosien takaisen ”Haminavideon” mukaan sielläkin kyseessä olisi kippi- ja luukkusysteemi. Ei siis mitään rakettitiedettä siinäkään tapauksessa.
Samoin itse ohjuksen sääsuojana toimiva peltilaatikko ja laukaisukanisteri näyttäisivät olevan kuitenkin varsin simppelit kokonaisuutena. Edestä ja takaa jollain systeemillä aukeavat luukut, ei sen kummempaa. Tästä tullaan tämän häilyvän terminologian kautta siihen, etten mitenkään voinut kuvitella että joku pitäisi merkittävänä tekijänä 162M€ kaupassa simppelin perustekniikan kymmeniä vuosia vanhoja ratkaisuja ja niiden säilyttämistä, vaan oletin tarkoitettavan koko vanhaa MEPS-järjestelmää.

Pahoittelut väärinkäsityksestä!

Sen sijaan se toiminnallinen ”laukaisin” joka tosiasiassa laukaisee ohjuksen taivaalle on Saabin vanhan linkin mukaan ”MEPS”. (Saab Bofors Dynamics receives order for MEPS in Finland)

http://www.m2.com/m2/web/story.php/200318FA37D796E57F0E85256DF700438CF9

Oletin siis sinun tarkoittavan tätä rahallisesti merkittävää ”laukaisinta” ja siitä juontuivat kysymykset vanhan kaluston varaosakysymyksistä.

” Tämä ei ollut hyvä vertaus. (tietoteknisen materiaalin vanheneminen ) Sotilaspuolella tavara ei usein edes valmistu kuin 10 vuodessa.”
-Päinvastoin, vertaus on aivan päivänpolttava ja sen merkitystä korostaa nykyinen suuntaus siirtyä enempi ja enempi kohti kaupallista materiaalia, jossa tämä ikääntymisongelma on selkeästi korostunut. Itse asiassa vastauksesi suuntautuu itseäsi vastaan, kun huomasit itsekin että materiaali on kaupallisesti jo vanhentunutta ennen kuin se saadaan edes käyttöön. Siinä on kunnossapitopuolelle pähkinää kerrakseen, ja selittää takavuosien ulkomaiset satojen miljoonien arvoiset elektroniikkalaitteiden varaosat, joilla yritettiin määrällisesti varautua koko elinjaksoon.
http://mil-embedded.com/articles/four-myths-kill-defense-programs/

• End-of-Life (EOL) notices negatively impact program sustainability.
• Last Time Buy (LTB) notices trigger expensive and risky overstocking.
• Counterfeit components threaten the supply chain.
• Component sourcing and reverse engineering risk critical downtime and drain resources.
• Forced obsolescence and redesign are risky and cost millions of dollars.

 

[fyysikko]

kaikkea opitaan, mutta ajattele millaisella hinnalla. esim. mun luolien rakennusporukka, pulttaajat ja raudoittajat sekä betonoijat ovat ryhmä väkeä jotka omaavat sellaisen määrän tietotaitoa ettei sitä omaksuta hetkessä ja sama on kaikilla muillakin aloilla, kun puhutaan tietotaidosta.
Mun porukkaan uuden tekijän sisäänajaminen on 2 vuoden homma. Olen määritellyt opettajat joille rookie menee kisälliksi ensin ja kun sitten oppilasjakso päättyy, rookie pääsee itsenäisesti tekemään helpoimpia hommia, jotka vähitellen ovat haastavampia ja noin 5 vuoden jälkeen jo pääsee nyt jo ammattimies tekemään haastavaa tiiminvetäjän tehtävää. Jos rookie osoittautuu lahjakkaaksi, lähetän kundin 4. vuoden lopussa kouluun esim raudoituksen suunnitteluun tai porauksen suunnitteluun ja räjähdelaskentaan.... Ammattitaitoisuuden säilytys on pitkä prosessi ja kallista....

Öljynporauslautan ja laivan rungon valmistaminen on sen verran lähellä toisiaan, ettei valmiin ammattilaisen uudelleen kouluttaminen kestä vuosia, vaan päiviä. Suunnittelupuolella sama ei tietenkään päde.

 

[fyysikko]

Ihan arvauksena, heitän RAHA. Asiakas maksaa (pääosan) vasta kun alus on luovutusvalmis. RMC:llä saattaa olla vaikeuksia saada rahoitusta kuntoon.

Rahoituksen hankkimisessa auttaa merkittävästi jos on tilaajan lisäksi uskottavuutta kykyyn saada homma hoidettua. Siinä tarvitaan myös riittävä kapasiteetti tuotannossa.
Suunnittelun uskottavuudessa ei liene ongelmia, kun tilaus on jo aikaa sitten tehty ja mahdollisesti jo valmis, eikä siitä ole mitään kielteistä julkisuuteen kuulunut.

 

[Benelli]

Minkähän näkönen olisi metisota 202X?

Tulisiko Itämerestä vapaaotteluhäkki, jossa rusikoitaisiin kaikki hengiltä mikä näkyy.

Kaksi oleellista kysymystä.
1. Kauanko kestää ennen kuin Suomi joutuu merisaartoon?
ja
2. Pääsevätkö venäläiset kyseiseen tavoitteeseen konventionaalisilla menetelmillä vai joutuvatko käyttämään A-aseita esimerkiksi linnakkeiden tuhoamiseen ja ampuakseen reiät miinoitteisiin?

 

[Iso-Mursu]

Kaksi oleellista kysymystä.
1. Kauanko kestää ennen kuin Suomi joutuu merisaartoon?
ja
2. Pääsevätkö venäläiset kyseiseen tavoitteeseen konventionaalisilla menetelmillä vai joutuvatko käyttämään A-aseita esimerkiksi linnakkeiden tuhoamiseen ja ampuakseen reiät miinoitteisiin?

Lueskelin tämään Iltasanomien artikkelia Venäjän uusista ohjuksista. Sääntönä tuntui oleva a-aseen kantokyky.

Merisaarron osalta ratkaiseva kysymys on sitten miten sellaisen murtaa. Ja mistä kohtaa.

Onko Gotlannin tasalla olevat suomalaiset alukset automaattisesti menetettyjä?

Pari merisotaa aukaisevaa artikkelia pitäisi etsiä.

 

[Sardaukar]

Lueskelin tämään Iltasanomien artikkelia Venäjän uusista ohjuksista. Sääntönä tuntui oleva a-aseen kantokyky.

Merisaarron osalta ratkaiseva kysymys on sitten miten sellaisen murtaa. Ja mistä kohtaa.

Onko Gotlannin tasalla olevat suomalaiset alukset automaattisesti menetettyjä?

Pari merisotaa aukaisevaa artikkelia pitäisi etsiä.

Suomalaiset alukset eivät kyllä tule heilumaan Gotlannin tasalla...

 

[PSS]

Pietari/Kronstadt nyt saadaan merisaartoon Viron (Naton) kanssa tunneissa. Toki Königsberg (Kaliningrad) on sitten haastavampi.

 

[fyysikko]

2. Pääsevätkö venäläiset kyseiseen tavoitteeseen konventionaalisilla menetelmillä vai joutuvatko käyttämään A-aseita esimerkiksi linnakkeiden tuhoamiseen ja ampuakseen reiät miinoitteisiin?

Veikkaanpa ettei merimiinoitteita pystytä tuhoamaan ydinaseilla, koska ne ovat hajautettuja, eikä ydinase tuhoa niitä kovinkaan kaukaa. Toisin sanoen merimiinojen tuhoaminen vaatisi aivan liian suuren määrän ydinaseita. Ei koko arsenaalia tuollaiseen haluta käyttää.

Baker test:
https://en.wikipedia.org/wiki/Operation_Crossroads

Syvän veden räjäytyksen vaikutuksista:
https://en.wikipedia.org/wiki/Operation_Wigwam

Molemmissa itse artikkeli ei kerro asiasta paljoakaan, mutta niissä olevat lähteet kyllä kertovat.
Ilmassa räjäytetyllä ydinaseella taas ei kovinkaan paljoa vaikutusta pohjalla makaavaan miinaan edes ole. Ei välttämättä edes silloinkaan vaikka osuisi suoraan kohdalle, riippuen tietysti veden syvyydestä ja paukun koosta ja tietysti miinan herkkyydestä paineaallolle. Eli vaikkei ydinräjähde tekisi miinalle juuri mitään sen oma räjähde voi sen toki tehdä.

 

[Iso-Mursu]

Suomalaiset alukset eivät kyllä tule heilumaan Gotlannin tasalla...

No sen miekin tajuan.

Mutta jos merisovasta tajuaa vain vähän, niin sitä miettii kärjistäen.

Kyllähän mie ymmärrän että, jos me joudutaan merisaartoon niin ainot keino on puhkasta saarto Ruotsiin.

Mitä voimia rakas vihollinen saa kasaan saarron tekemiseksi. Ja miten voi kokeilla saarron vahvistamista ratkaisutaistelussa?

Voiko Venäjän laivasto parkkeerata Ahvenanmaan eteläpuolelle, ja ampua Länsirannikon satamista lähteviä aluksia? Vedenalaisia susilaumoja Rauman telakan ajoväylällä kytiksessä?

 

[Sardaukar]

No sen miekin tajuan.

Mutta jos merisovasta tajuaa vain vähän, niin sitä miettii kärjistäen.

Kyllähän mie ymmärrän että, jos me joudutaan merisaartoon niin ainot keino on puhkasta saarto Ruotsiin.

Mitä voimia rakas vihollinen saa kasaan saarron tekemiseksi. Ja miten voi kokeilla saarron vahvistamista ratkaisutaistelussa?

Voiko Venäjän laivasto parkkeerata Ahvenanmaan eteläpuolelle, ja ampua Länsirannikon satamista lähteviä aluksia? Vedenalaisia susilaumoja Rauman telakan ajoväylällä kytiksessä?

Ahvenanmaan pohjoispuolelle on vaikea päästä "uppelusveneillä", ei riitä syvyys.

Korvetithan hankitaan nimenomaan saattamaan merenkulkua Ruotsista etenkin ilmatorjunnan kautta. Ei tuo Venäjän Itämeren laivasto ole kovin kummoinen. Ja jos alkavat tuoda lisää aluksia vaikkapa Pohjoisesta laivastosta Tanskan ja Ruotsin salmen kautta...niin siihen reagoivat muutkin kuin Suomi.

Merisaarto Suomea kohtaan on käytännössä mahdottomuus niin kauan, kuin Ruotsi on myötämielinen kuljetuksille.

 

[Iso-Mursu]

Ahvenanmaan pohjoispuolelle on vaikea päästä "uppelusveneillä", ei riitä syvyys.

Korvetithan hankitaan nimenomaan saattamaan merenkulkua Ruotsista etenkin ilmatorjunnan kautta. Ei tuo Venäjän Itämeren laivasto ole kovin kummoinen. Ja jos alkavat tuoda lisää aluksia vaikkapa Pohjoisesta laivastosta Tanskan ja Ruotsin salmen kautta...niin siihen reagoivat muutkin kuin Suomi.

Merisaarto Suomea kohtaan on käytännössä mahdottomuus niin kauan, kuin Ruotsi on myötämielinen kuljetuksille.

Ja Ruotsi kykenee turvaamaan oma alueellisen koskemattomuutensa.

Mitä siellä Itämeren laivastossa, sitten olisi korvetteja vastassa?

 

[Benelli]

Meillä ei olisi vaivana vain Itämeren laivaston.
Kun olemme itse kieltäytyneet turvatakuista on oletettava että saavat liikkua vapaasti Tanskan salmien läpi.

Pietari/Kronstadt nyt saadaan merisaartoon Viron (Naton) kanssa tunneissa. Toki Königsberg (Kaliningrad) on sitten haastavampi.

Virossa saattaa olla kohtuullisen kova kynnys aloittaa omin päin sota Venäjää vastaan.

Veikkaanpa ettei merimiinoitteita pystytä tuhoamaan ydinaseilla, koska ne ovat hajautettuja, eikä ydinase tuhoa niitä kovinkaan kaukaa. Toisin sanoen merimiinojen tuhoaminen vaatisi aivan liian suuren määrän ydinaseita. Ei koko arsenaalia tuollaiseen haluta käyttää.

Baker test:
https://en.wikipedia.org/wiki/Operation_Crossroads

Syvän veden räjäytyksen vaikutuksista:
https://en.wikipedia.org/wiki/Operation_Wigwam

Molemmissa itse artikkeli ei kerro asiasta paljoakaan, mutta niissä olevat lähteet kyllä kertovat.
Ilmassa räjäytetyllä ydinaseella taas ei kovinkaan paljoa vaikutusta pohjalla makaavaan miinaan edes ole. Ei välttämättä edes silloinkaan vaikka osuisi suoraan kohdalle, riippuen tietysti veden syvyydestä ja paukun koosta ja tietysti miinan herkkyydestä paineaallolle. Eli vaikkei ydinräjähde tekisi miinalle juuri mitään sen oma räjähde voi sen toki tehdä.

Ei koko miinoitetta tarvitse tuhota vaan tehdä siihen aukko josta pääsevät läpi.
Tottakai nuo räjäytettäisiin pohjassa sarjassa.
Eikä sen tarvitse räjäyttää sitä vaan särkynyt/siirtynyt miina riittää.
Ja tottakai raivaajat lähtevät vielä kärkeen.

 

[Huhta]

Ja Ruotsi kykenee turvaamaan oma alueellisen koskemattomuutensa.

Mitä siellä Itämeren laivastossa, sitten olisi korvetteja vastassa?

Vain virka-ajan rajoissa.

 

[Mustaruuti]

https://fi.wikipedia.org/wiki/Talvisodan_merisotatoimet

Neuvostoliittolaisten sukellusveneiden toimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Neuvostoliittolaiset sukellusveneet tunkeutuivat Pohjanlahdelle ja Saaristomerelle suomalaisten miinoitteiden ohitse estämään Suomen merenkulkua länteen. Perämerelle asti ne eivät kuitenkaan tunkeutuneet.[39] Pohjanlahdella oli joulukuussa todennäköisesti viisi sukellusvenettä

 

[Huhta]

Ja Ruotsi kykenee turvaamaan oma alueellisen koskemattomuutensa.

Mitä siellä Itämeren laivastossa, sitten olisi korvetteja vastassa?

Itämeren laivaston kalustoa voi laskeskella manuaalisesti kirjaamalla tuolta taulukosta "Fleet"-sarakkeen alla "Baltic Navy" -merkinnällä olevat alukset. (Itämeren laivastosta on oma artikkelinsa, mutta se on mitä ilmeisimmin ikivanha. Lisäksi on artikkeli Venäjän laivaston tulevaisuudesta.)

https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_active_Russian_Navy_ships#Ships_in_service

Laskeskelin itse seuraavat aktiivisista purkeista:

1 Sovremennyy
2 Neustrashimyy
4 Nanuchka
7 Tarantul
6 Parchim
2 Buyan-M
4 Steregushciy
3 Ropucha
2 Zubr
3 Serna
3 Dyugon
3 Ondatra
2 Alpinist
2 Vishnya
1 Grachonok
4 Raptor
2 Mangust
2 Kilo


Pitkästä listasta ei vielä kannata huolestua ja hilata valkoista lippua mastoon. Mukana on mm. partioveneet ja maihinnousukalusto sekä sukellusveneet, toisaalta raivaajat puuttuvat (ilmeisesti max. 5 Sonya ja min. 1 Alexandrit). Merkittävä osa kalustosta on myös neuvostoperintöä, joten paljonhan tuosta on todennäköisesti menossa venäläisten Stenalle lähivuosina.

Jokseenkin uusia taistelualuksia, jotka pysynevät käytössä vuosikymmeniä, ovat Buyan-M (kevyitä korvetteja, pintamaalien torjuntaan) ja Steregushciy (keskiraskaita/raskaita korvetteja, vaikutuskykyä niin pintaan, vedenalle kuin ilmaankin). Jälkimmäisiä Itämeren laivaston on tarkoitus saada kaksi lisää tänä vuonna, kuten myös kaksi Karakurt-korvettia (kevyitä korvetteja, pintamaalien torjuntaan). Sen enempää en osaa ennustaa, mutta kaipa tänne jotakin muutakin uutta vielä tulee, jos Venäjä ei ihan kokonaan keikkaa.

 

[Iso-Mursu]

Itämeren laivaston kalustoa voi laskeskella manuaalisesti kirjaamalla tuolta taulukosta "Fleet"-sarakkeen alla "Baltic Navy" -merkinnällä olevat alukset. (Itämeren laivastosta on oma artikkelinsa, mutta se on mitä ilmeisimmin ikivanha. Lisäksi on artikkeli Venäjän laivaston tulevaisuudesta.)

https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_active_Russian_Navy_ships#Ships_in_service

Laskeskelin itse seuraavat aktiivisista purkeista:

1 Sovremennyy
2 Neustrashimyy
4 Nanuchka
7 Tarantul
6 Parchim
2 Buyan-M
4 Steregushciy
3 Ropucha
2 Zubr
3 Serna
3 Dyugon
3 Ondatra
2 Alpinist
2 Vishnya
1 Grachonok
4 Raptor
2 Mangust
2 Kilo


Pitkästä listasta ei vielä kannata huolestua ja hilata valkoista lippua mastoon. Mukana on mm. partioveneet ja maihinnousukalusto sekä sukellusveneet, toisaalta raivaajat puuttuvat (ilmeisesti max. 5 Sonya ja min. 1 Alexandrit). Merkittävä osa kalustosta on myös neuvostoperintöä, joten paljonhan tuosta on todennäköisesti menossa venäläisten Stenalle lähivuosina.

Jokseenkin uusia taistelualuksia, jotka pysynevät käytössä vuosikymmeniä, ovat Buyan-M (kevyitä korvetteja, pintamaalien torjuntaan) ja Steregushciy (keskiraskaita/raskaita korvetteja, vaikutuskykyä niin pintaan, vedenalle kuin ilmaankin). Jälkimmäisiä Itämeren laivaston on tarkoitus saada kaksi lisää tänä vuonna, kuten myös kaksi Karakurt-korvettia (kevyitä korvetteja, pintamaalien torjuntaan). Sen enempää en osaa ennustaa, mutta kaipa tänne jotakin muutakin uutta vielä tulee, jos Venäjä ei ihan kokonaan keikkaa.

Kiitos.

Itsekkin katselin tuota listaa. Ja jäin juuri miettimään mitä kalustoa siellä on, jolla voisi lähteä saartamaan Suomen ja Ruotsin välistä meriyhteyttä

 

[ak.tied]

Itämeren laivaston kalustoa voi laskeskella manuaalisesti kirjaamalla tuolta taulukosta "Fleet"-sarakkeen alla "Baltic Navy" -merkinnällä olevat alukset. (Itämeren laivastosta on oma artikkelinsa, mutta se on mitä ilmeisimmin ikivanha. Lisäksi on artikkeli Venäjän laivaston tulevaisuudesta.)

https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_active_Russian_Navy_ships#Ships_in_service

Laskeskelin itse seuraavat aktiivisista purkeista:

1 Sovremennyy
2 Neustrashimyy
4 Nanuchka
7 Tarantul
6 Parchim
2 Buyan-M
4 Steregushciy
3 Ropucha
2 Zubr
3 Serna
3 Dyugon
3 Ondatra
2 Alpinist
2 Vishnya
1 Grachonok
4 Raptor
2 Mangust
2 Kilo


Pitkästä listasta ei vielä kannata huolestua ja hilata valkoista lippua mastoon. Mukana on mm. partioveneet ja maihinnousukalusto sekä sukellusveneet, toisaalta raivaajat puuttuvat (ilmeisesti max. 5 Sonya ja min. 1 Alexandrit). Merkittävä osa kalustosta on myös neuvostoperintöä, joten paljonhan tuosta on todennäköisesti menossa venäläisten Stenalle lähivuosina.

Jokseenkin uusia taistelualuksia, jotka pysynevät käytössä vuosikymmeniä, ovat Buyan-M (kevyitä korvetteja, pintamaalien torjuntaan) ja Steregushciy (keskiraskaita/raskaita korvetteja, vaikutuskykyä niin pintaan, vedenalle kuin ilmaankin). Jälkimmäisiä Itämeren laivaston on tarkoitus saada kaksi lisää tänä vuonna, kuten myös kaksi Karakurt-korvettia (kevyitä korvetteja, pintamaalien torjuntaan). Sen enempää en osaa ennustaa, mutta kaipa tänne jotakin muutakin uutta vielä tulee, jos Venäjä ei ihan kokonaan keikkaa.

Selailin näitä itsekin päivänä muutamana. Todella kattava yhteenveto, kiitos vaivannäöstä.

Paljonhan noita on, mutta kalustosta todellakin neukkuperintöä suuri osa. Esimerkiksi Sovremennyy on 70-80 luvun hengentuotoksia, kuten wikin mukaan sen asejärjestelmätkin. Vaikka hieman hymyilytti kohta Sensors and prosessing systems ES: Tactical situation plotting board, niin kyllä nuo purevat ja lujaa jos lähelle päästää ja ohjusten parasta ennen päivä on edes tällä vuosituhannella (eli ylipäänsä toimivat).

Mutta jotenkin kun tuota kaluston ikää ja neukkumentaliteen (huolto) yhdistelmää pohtii, niin hieman tosiaan epäilyttää tuon kirjavahvuuden todellinen taistelukyky, varsinkaan 2010+ -luvun vastustajaa vastaan. Haminat, Visbyt ja Pohjanmaat varmasti näkevät nuo vanhat rohjot valovuoden päästä samalla kun niiden havaittavuus vihollisen sensoreille ja kyky vastatoimiin lienee täysin eri planeetalta sekin. Rannikkopuolustusta vastaan ajatellen ovat varmaan ihan istuvia ankkoja kun maalitus tulee muualta ja RBS tai tulevaisuudessa Gabriel poikineen suhahtaa liikkeelle jostain maantietunnelin suulta. En venäläisenä haluisi lähteä kokeilemaan onneani tuollaisella paatilla, vaikka kuinka on tonnistoa alla ja kölissä metrejä.