Laivue 2020

Tästä 57mm ORKA-ammuksesta oli aikaisemmin juttua täällä. Ainakin itse linkitin sen ja pistän nyt uudelleen, koska sen ominaisuudet toisivat kevyeen tykkiin lisäkantamaa ja UAV:n sekä hekojen tappokyvyn 10 km etäisyydelle 1-2 ammuksella. 10 laukauksen sarja noita tekee jälkeä korvetteihin myös, puhumattakaan kertalaakista kevyempiin aluksiin.

Ammus on täysin ohjautuva itsenäisesti ja hakeutuu ohjelmoidun maalin mukaan tai seuraa puoliaktiivista laseria. Esimerkiksi jos aluksille tulisi relevantti UAS, joka voisi osoittaa maaleja, tykillä voitaisiin ampua saarten takaa suojasta tarkasti 10 km päähän saariin tai pintamaaleihin.

Konsepti on mielenkiintoinen. Tämähän on hieman kuin italialaisten Vulcano. Tosin kustannukset suhteessa tehoon hirvittää. Kannattaako älyammus näin pienessä kaliberissa vai onko tämä upporikkaille räätälöity konsepti? Parin kilon projektiili, josta elektroniikka syö merkittävän osan.

Lennokin kanssa pelaaminen epäilyttää näin lyhyellä etäisyydellä. Saarten takana piileskely voi käydä näillä etäisyyksillä hankalaksi etenkin ulkosaaristossa. Maalinosoitusta lennokista laserhakeutuvalle kranaatille kokeiltiin jo 80-luvulla. Eipä se kovin vankasti ottanut tuulta alleen...
 
Konsepti on mielenkiintoinen. Tämähän on hieman kuin italialaisten Vulcano. Tosin kustannukset suhteessa tehoon hirvittää. Kannattaako älyammus näin pienessä kaliberissa vai onko tämä upporikkaille räätälöity konsepti? Parin kilon projektiili, josta elektroniikka syö merkittävän osan.

Lennokin kanssa pelaaminen epäilyttää näin lyhyellä etäisyydellä. Saarten takana piileskely voi käydä näillä etäisyyksillä hankalaksi etenkin ulkosaaristossa. Maalinosoitusta lennokista laserhakeutuvalle kranaatille kokeiltiin jo 80-luvulla. Eipä se kovin vankasti ottanut tuulta alleen...
USN on sitä mieltä että kannattaa, vaikka varmaan heidät lasketaankin niihin upporikkaisiin. Silti hekin kilpailuttivat aiheen ja päätyivät (yllättäen... :rolleyes:) amerikkalaiseen vaihtoehtoon. Ehkä me voisimme saada heidän isojen tilauseriensä mukana edullisemmin tätä Mk332mod0:aa. Toisaalta Mk295mod1 tulisi naapurista... :unsure:

Niin ja se linkki, tästä vaan löytyy paljon vähemmän googlella kuin boforsin paukusta:
 
Verkkouutiset:
Raportti: Venäjä on Itämeren turvallisuuden ainoa uhka
HEIKKI HAKALA | 24.04.2019 | 07:00- päivitetty 23.04.2019 | 14:43
Asiantuntijaraportti kehottaa Natoa ylläpitämään ja kehittämään rauhanajan merellistä läsnäoloaan Itämerellä.
Suosituksen taustalla on Venäjän käyttäytymistä koskeva sotilaallinen uhka-arvio.
– Venäjä käyttää jokaisen sille tarjoutuvan tilaisuuden haastaakseen länttä merillä, vara-amiraali Heinrich Lange totesi Viron kansainvälisen puolustus- ja turvallisuustutkimuskeskuksen (ICDS) teettämän asiantuntijaraportin julkistustilaisuudessa Tallinnassa viime viikolla.
Saksan merivoimissa palvellut vara-amiraali Lange on yksi To the Seas Again -raportin neljästä kirjoittajasta.
– Itämeren rantavaltioiden on tehtävä myös itse nykyistä enemmän alueellisen turvallisuuden varmistamiseksi, Lange painottaa.
Sotilaallista turvallisuutta koskevassa keskustelussa viitataan usein Naton peruskirjan viidenteen artiklaan, jossa hyökkäys yhtä jäsenmaata kohtaan määritellään hyökkäykseksi kaikkia kohtaan. Sen sijaan peruskirjan kolmannella artiklalla on Langen mukaan taipumus välillä unohtua. Siinä Nato-maat ovat sitoutuneet sekä erikseen että yhdessä ylläpitämään valmiuksiaan aseellisten hyökkäysten torjumiseksi.
Itämeren maiden omien merellisten suorituskykyjen merkitys korostuisi ICDS:n raportin mukaan kriisiaikana. Raportti ei kyseenalaista Yhdysvaltojen ja Britannian kaltaisten laivastomahtien sitoutumista pohjoisten liittolaistensa puolustamiseen, mutta muistuttaa Naton kriisiajan painopisteen olevan mitä todennäköisimmin pohjoisella Atlantilla.
– Itämeren rantavaltioiden on siis kyettävä luomaan ja säilyttämään meren hallinta laivareittien, satamien ja muun kriittisen infrastruktuurin suojaamiseksi, maihinnousuoperaatioiden torjumiseksi ja häiritäkseen [Venäjän] Itämeren laivaston toimintaa, raportti toteaa.
Tehtävien edellyttämiä suorituskykyjä ei sen mukaan tällä hetkellä ole täysimääräisesti olemassa, ja tehokkuuden kehittämiseksi tarvittaisiin uusia Itämeren maiden keskinäisen yhteistyön muotoja.
Yhteinen laivasto-osasto
ICDS:n raportin yllättävimpiin avauksiin kuuluu suositus uuden yhteisen laivasto-osaston perustamisesta. Tämä eräänlaiseksi Itämeren maiden yhteisten merioperaatioiden kehysrakenteeksi hahmoteltu Baltic Maritime Group toimisi tiiviissä yhteistyössä Naton kanssa, mutta ei sen muodollisena osana.
– Se mahdollistaisi jatkuvan läsnäolon, edistäisi pidäkevaikutusta ja loisi puitteet koulutukselle ja harjoituksille, raportissa kuvaillaan.
Saksan Rostockissa sijaitsevasta uudesta monikansallisesta Itämeren-esikunnasta (Baltic Maritime Component Command, BMCC) on raportin mukaan syytä muodostaa johtokeskus, jolla on rauhan aikana alueellinen koordinaatiotehtävä ja joka voisi toimia yhteisenä komentoesikuntana kriisioloissa.
BMCC on perustettu osana Saksan viimeaikaisia toimiameripuolustuskykynsä vahvistamiseksi Itämeren alueella.
– Saksan tulisi erityisesti ponnistella saadakseen Suomen ja Ruotsin mukaan BMCC:n toimintaan, raportti suosittaa.
Suomen osalta kyse voisi käytännössä olla esimerkiksi muutaman yhteysupseerin asettamisesta Rostockin esikuntaan.
Apua ja mallia Suomesta
Viroa, Latviaa ja Liettuaa raportti kehottaa kehittämään omaa miinantorjuntakykyään ja panostamaan miinoittamiseen, jolla ne voivat tarvittaessa turvata keskeisintä infrastruktuuriaan mereltä tapahtuvalta hyökkäykseltä ja estää vihollisen pääsy strategisesti tärkeimmille alueilleen.
– Suomen merivoimilla on sekä puolustuksellisessa että hyökkäyksellisessä miinasodankäynnissä ihailtavan korkeaa, vuosikymmenten saatossa hankittua osaamista. Uskon, että Suomella olisi tässä suhteessa Baltialle paljon oppeja annettavana.
Baltian maiden kannattaisi raportin mukaan hankkia myös monitoimialuksia, jotka pystyvät torjumaan pinta-aluksia ja sukellusveneitä sekä ylläpitämään johtamisjärjestelmää ja meritilannekuvaa.
– Suomen merivoimille hankittavat Laivue 2020 -korvetit voisivat toimia esimerkkinä. Sellaiset olisivat yksittäiselle Baltian maalle kallis investointi, joten niiden kannattaisi kenties yhdistää voimansa, vara-amiraali Lange toteaa.
Miehittämättömät alukset sopisivat raportin mukaan täydentämään uusia monitoimialuksia, jotka maiden on joka tapauksessa pian hankittava nykyisen, elinkaarensa päähän ensi vuosikymmenellä tulevan aluskantansa tilalle. Maita kehotetaan myös harkitsemaan maalta operoitavien meritorjuntaohjusten hankkimista rannikkonsa, laivaväyliensä ja viestiyhteyksiensä suojaamiseksi
 
Jotenkin kuvittelisin, että vähintä mitä Viro, Latvia ja Liettua voisi tehdä on, että hankkisivat maalla liikkuvia MTO-ajoneuvoja ja parantaisivat merialueensa valvontaa vaikkapa lennokkien ja tutkien avulla.
Löisivät rahat yhteen ja kolmistaan hommaisivat samanlaiset vehkeet kaikille osapuolille.
 
Jotenkin kuvittelisin, että vähintä mitä Viro, Latvia ja Liettua voisi tehdä on, että hankkisivat maalla liikkuvia MTO-ajoneuvoja ja parantaisivat merialueensa valvontaa vaikkapa lennokkien ja tutkien avulla.
Löisivät rahat yhteen ja kolmistaan hommaisivat samanlaiset vehkeet kaikille osapuolille.

Baltian maiden resurssit vain ovat aika kurjat. Aiheesta on keskusteltu, lähinnä Viron osalta, aiemmin täällä, mutta pätee aika hyvin muihinkin alueen maihin.

 
Jotenkin kuvittelisin, että vähintä mitä Viro, Latvia ja Liettua voisi tehdä on, että hankkisivat maalla liikkuvia MTO-ajoneuvoja ja parantaisivat merialueensa valvontaa vaikkapa lennokkien ja tutkien avulla.
Löisivät rahat yhteen ja kolmistaan hommaisivat samanlaiset vehkeet kaikille osapuolille.

Varsinkin kun nykyaikaisia MTO:ta voi käyttää myös maamaaleja vastaan, eli kyseessä ei olisi turha hankinta vaikka merellinen selkänoja olisi NATO:n toimesta kunnossa konfliktin alkaessa.
 
Varsinkin kun nykyaikaisia MTO:ta voi käyttää myös maamaaleja vastaan, eli kyseessä ei olisi turha hankinta vaikka merellinen selkänoja olisi NATO:n toimesta kunnossa konfliktin alkaessa.

Tehokas käyttö maamaaleja vastaan tosin vaatii tiedustelukykyä, jonka osalta jopa Suomen resursseja on epäilty. Toki Baltian maita ja Suomea erottaa eräs maailman vahvimmista sotilasliitoista.
 
Kyllä suurvallatkin maalittaa "vanhan liiton tyyliin "sissiporukoilla""
 
Risteilyohjuksen (pintatorjuntaohjuksen) käytön on osalta on nähdäkseni vähän vaihtoehtoja pienelle valtiolle:

1. Kykyä käytetään Yhdysvaltain ja/tai muiden merkittävien Naton jäsenvaltioiden siunauksella ja avustuksella, jolloin siitä saadaan paras teho irti. Tällöin iskukyky ei kuitenkaan ole Nato-jäsenelle erityisen tärkeä kotimaan puolustuksessa, koska viides artikla sitoo ja oikeuttaa muut jäsenvaltiot käyttämään vastaavaa aseellista voimaa, mihin ne kykenevät helpohkosti. Naton ulkopuoliselle valtiolle tällainen iskukyky saattaa kuitenkin olla erityisen hyödyllistä, koska vaikka moni olisi valmis antamaan tiedustelutiedon kaltaista epäsuoraa tukea, niin kukaan tuskin on valmis käyttämään suoraa aseellista voimaa kyseisen valtion puolesta.

2. Kykyä käytetään vastoin kansainvälisen yhteisön tukea ja mielipidettä, jolloin pieni valtio ei kykene käyttämään asetta erityisen tehokkaasti rajallisen maalinosoituskyvyn takia. Kyky maalittaa liikkuvia ja aikakriittisiä kohteita itsenäisesti on huomattavasti heikompi, jopa olematon. Myös poliittiset rajoitteet ovat tällöin merkittävät, ja aseen kaikkein tehokkaimpiin käyttötapoihin sisältyy suuren poliittisen riskin ottaminen.
 
Kovin vähän on Laivue 2020 kohdalla puhuttu elektronisen suojan tarpeista. Mitä luulette tulevan laivoihin EW-ja soft kill järjestelmiksi MASSin lisäksi? Toivon kyllä totisesti että hankinnat eivät jää vain käytettyjen tutka/laser/ir-heitteiden varaan! Kyseessä ei ole mikään vähäpätöinen osa laivan suorituskykyjä vaan ehkä yksi olennaisimmista ottaen huomioon uhkaympäristön.

Saabin (tutka-ja sensorijärjestelmien integroijan)portfoliossa ei näytä olevan vaihtoehtoja, joten tutkailin nettihelvettiä ja löysin mielestäni relevantteja vaihtoehtoja:

- L&M SEWIP Block 2 L. Tämä sama on ehdotuksena Freedom-luokan LCS-aluksiin (kevennetty versio DDG-51 ELSOsta) suorituskykyparannuksena
- Harris APECS. Yksi 360 asteen säteilijä, 8 maalin samanaikainen harhautus, 60 säteen stack & AESA tekniikka. https://www.harris.com/solution/advanced-programmable-electronic-countermeasures-apecs
- ESM-tueksi BAE Systems NULKA. Laukaistava häirintäsäteilijä on ollut lännen laivastojen peruskauraa jo 1970 luvun alkupuolelta saakka. https://www.baesystems.com/en/product/nulka

Sukellusveneiden muodostamaa uhkaa vastaan voisi olla hyvä olla jotakin muuta kuin pelkkä hyökkäysase. S-veneet kun voivat hyökätäkin jopa.
Lacroixilla on SEALAT-CANTO harhamaaliheite passiivisille ja aktiivisille sonareille.
http://www.lacroix-defense.com/images/poles/naval/seaclad/sealat.png
sealat.png

http://www.lacroix-defense.com/produit.php?pole=naval&code=seaclad#
 
Nyt löytyi mielenkiintoinen video Naval Newsin tuottamana tubesta!
Videolla esitellään THALES AWWS X/S tutkajärjestelmää ja katsokaapa minkä aluksen konseptikuva vilahtaa 1:00 kohdalla:

Tuo ei voi olla sattumaa tai sitten Naval News olisi tehnyt julkisesti tekijänoikeusloukkauksen lainaamalla puolustusministeriön materiaalia. En usko että tässä vaiheessa ministeriö antaisi täysin ilman syytä lupaa lainata edes konseptikuvaa vieraalle valmistajalle.
Verrokkikuva Laivue 2020-sivulta:

https://www.defmin.fi/puolustushall...tuskykyhankkeet/taistelualushanke_laivue_2020

Todennäköisesti siis laivueisiin olisi tulossa AWWS-dual band tutka S/X-aaltoalueella ja panelien koko sekä järjestys stemmaa ainakin Pohjanmaa konseptin kanssa täysin.
AWWS on Sea Master 400 S-tutkan ja APAR Block II X-aaltotutkan kombinaatio, GaN-teknologialla. Tuo dual-band olisi optimaallinen tutka ESSM-ohjuksille ja havaitsemaan pienet ja vaikeat maalit etäältä.
AWWS on tulossa Alankomaiden ja Belgian fregatteihin ja sen pitäisi kyetä havaitsemaan ja maalittamaan myös 5-kertaisella äänennopeudella lentävät maalit.
https://www.thalesgroup.com/en/grou...frigates-royal-netherlands-navy-future-thales
 
Nyt löytyi mielenkiintoinen video Naval Newsin tuottamana tubesta!
Videolla esitellään THALES AWWS X/S tutkajärjestelmää ja katsokaapa minkä aluksen konseptikuva vilahtaa 1:00 kohdalla:

Tuo ei voi olla sattumaa tai sitten Naval News olisi tehnyt julkisesti tekijänoikeusloukkauksen lainaamalla puolustusministeriön materiaalia. En usko että tässä vaiheessa ministeriö antaisi täysin ilman syytä lupaa lainata edes konseptikuvaa vieraalle valmistajalle.
Verrokkikuva Laivue 2020-sivulta:

https://www.defmin.fi/puolustushall...tuskykyhankkeet/taistelualushanke_laivue_2020

Todennäköisesti siis laivueisiin olisi tulossa AWWS-dual band tutka S/X-aaltoalueella ja panelien koko sekä järjestys stemmaa ainakin Pohjanmaa konseptin kanssa täysin.
AWWS on Sea Master 400 S-tutkan ja APAR Block II X-aaltotutkan kombinaatio, GaN-teknologialla. Tuo dual-band olisi optimaallinen tutka ESSM-ohjuksille ja havaitsemaan pienet ja vaikeat maalit etäältä.
AWWS on tulossa Alankomaiden ja Belgian fregatteihin ja sen pitäisi kyetä havaitsemaan ja maalittamaan myös 5-kertaisella äänennopeudella lentävät maalit.
https://www.thalesgroup.com/en/grou...frigates-royal-netherlands-navy-future-thales

Sen verran jäitä housuihin, että myös Saab on lainannut konseptikuvia:


Toisekseen kuvia on myös Wikipediassa:


Äskeiseen viitaten konseptikuvan on nähtävästi katsottu kestävän lain suoja, vaikka viime kädessä asia toki on tuomioistuinlaitoksen käsissä:


Kolmanneksi on syytä huomata, että eri valtioissa pätee erilainen lainsäädäntö. Se mikä on Suomessa laitonta, on monessa muussa maassa laillista. Fair use -käyttö on yksi tällainen asia. Ei minua ainakaan kiinnosta alkaa setviäjoka kerta jotakin foorumille postatessani, rikkooko se kenties ko. materiaalin alkujaan tuottaneen "Bruneissa" asuvan bloggarin oikeuksia.

Neljänneksi muistetaan, että Youtuben "Naval News" -kanava on luotu tammikuussa 2019 ja siihen linkittyvä navalnews.com-sivusto ei ole Reuters, CNN tai vastaava iso mediatalo, vaan kahden henkilön pyörittämä verkkomedia. On siis syytä uskoa, ettei kyseisellä taholla todennäköisesti ole lakimiesten kanssa suunniteltua monisatasivuista tekijänoikeusohjeistusta, jota noudatettaisiin pilkuntarkasti esimiesten ja kymmenien miljoonien dollarien oikeusjuttujen pelossa.
 
Konseptikuva, jota on tarjottu. Tai sitten kanavan oma häröily (fair use sallii, tarkoitan vain että Thales ei ole välttämättä sijoittanut tuota kuvaa videoon vaan NN). Ihmehän se on jos ei Saab omia tutkiaan myynyt taistelujärjestelmän ohella.
 
Voi olla vähän liian toiveikasta ylitulkintaa tekijänoikeuksista :)

Mutta mielenkiintoinen video, ja olisihan tuo passeli peli juuri ESSMien kanssa. Neljään suuntaan kiinteät AESA-X-bandit myös.

Jos tulisi esim. Saabin 4A, niin millä ESSMien valaisu tapahtuisi?
 
Back
Top