Laivue 2020

@Huhta @Jukkis TTH ja NFH välinen ero on juuri mekanismissä millä pyrstöpuomi taitetaan. NFH automaattinen ja TTH manuaalisesti. Taisi olla niin että roottoritkin menevät kasaan nappia painamalla meriversiossa. Muuten molemmat menevät säilytyksessä samaan tilaan

Mielenkiintoista. Jos merivoimille joskus ostettaisiin omia helikoptereita, niin mitä muita koptereita tuohon hangaariin mahtuisi?

Näköjään myös ainakin Seahawk sekä Merlin ja Caracal (jälkimmäiset kai erikoisversioina) taittuvat kasaan. Miten lie Wildcat, onko se kenties tarpeeksi pieni sellaisenaan?
 
Pienien hydrofonien rajoitus voi olla sama kuin pienien tutkien, monen pienen sensorin efektiivinen valvonta-alue jää pienemmäksi kuin yhden ison sensorin.

No, kyllähän sillä halkaisijaltaan 3mm hytikalla on hankalampi kuunnella matalia taajuuksia kuin 20 millisellä. Mutta usealla "pienellä" saadaan paljon enemmän informaatiota selville äänestä ja kohteesta kuin yhdellä "isolla". Aletaan siellä tutkamaailmassakin siirtymään antennimatriiseihin yhden ison hankalan sijaan ja lopputulos on parempi kuin yhdellä isolla antennilla.
 
MD500-perheen meriversiot

Älä edes mainitse. Viimeksi ne eivät saaneet kovin hyvää vastaanottoa...

Onkohan Torped 47:ssä ammu-ja-unohda -moodia? Lankayhteyden syvällisempi integraatio saattaisi syödä nopeasti pienen helikopterin kustannusedut. Toki muutakin torpedoa (MU90? Mk 54? Sting Ray?) voitaneen hankkia muutama kymmenen nimenomaan koptereita varten, jos se katsotaan olennaiseksi.

1569450469300.png
 
Kun Pulustuskanisterio hehkuttaa mm. jäissäkulkukykyä, niin kysymys kuuluu: miten paksua kiintojäätä korvetti kykenee murtamaan ja millä nopeudella? Miten mahtaa em. tilanteessa onnistua kuuntelu? Miten käy sonarkuupan (sellainen olen kuvan perusteella keulassa)? Miten onnistuu väistely kiintojäässä.

Sama taho kehuu taistelu kestävyyttä. Mitä mahtanee tapahtua, jos merimaaliohjus osuu Gabrielin siiloon? Miten käy, jos täysikokoinen sukellusvenetorpedo räjähtää suoraan kölin alla? Taitaa tulla ns. pill*n päreitä. Käytännössähän korvettikokoluokan aluksen taistelukyky romahtaa, jos läpi pääsee 1 ainoa meritaisteluohjus ja osuu keskilaivan tienoille ja vielä posahtaa.
 
Selvähän se on, että mission kill ja kuukausitolkulla pajalle tulee yhdestä osumasta vaikka tuskin kerralla uppoaa.

Kestävyys on lähinnä sitä, että sillä on teoreettinen ja jonkinlainen kyky myös käytännössä torjua ohjus. Useamman puolutuskerroksen avulla. Hamina ei pelkällä Umkhontollaan + määrittelemättömillä elso-kyvyillä siihen pysty. Visbyllä ei ole edes ilmatorjuntaohjusta millä sohia.

Ei jäissä kulkiessa juuri muuta pysty kuin etenemään hitaasti ja kuurona. Pääsee kuitenkin eteenpäin haluttuun kohteeseen ja voi pysähtyä väijyyn.
Väistelykyky ohjuksia vastaan puhtaasti nopeuserojen puolesta on aina rajallinen.

Pohjanmaan taistelukestävyys = paljon enemmän erilaista murkulaa kyydissä kuin entisillä.
 
Viimeksi muokattu:
Selvähän se on, että mission kill ja kuukausitolkulla pajalle tulee yhdestä osumasta vaikka tuskin kerralla uppoaa.

Kestävyys on lähinnä sitä, että sillä on teoreettinen ja jonkinlainen kyky myös käytännössä torjua ohjus. Useamman puolutuskerroksen avulla. Hamina ei pelkällä Umkhontollaan + määrittelemättömillä elso-kyvyillä siihen pysty. Visbyllä ei ole edes ilmatorjuntaohjusta millä sohia.

Ei jäissä kulkiessa juuri muuta pysty kuin etenemään hitaasti ja kuurona. Pääsee kuitenkin eteenpäin haluttuun kohteeseen ja voi pysähtyä väijyyn.
Väistelykyky ohjuksia vastaan puhtaasti nopeuserojen puolesta on aina rajallinen.

Pohjanmaan taistelukestävyys = paljon enemmän erilaista murkulaa kyydissä kuin entisillä.
Kyllä entiseen nähden parannus mutta onko parannus riittävä siihen, että laiva kykenee selviytymään nykyaikaisella taistelukentällä ja ajatellusta tehtävästä? Se on se vaikeampi arvioitava. Pelkkä vertailu entiseen ei riitä vaan vertailua pitää suorittaa taistelukentän vaatimuksiin ja siihen millaisia tehtäviä aluksen on kyettävä suorittamaan.
 
Kun Pulustuskanisterio hehkuttaa mm. jäissäkulkukykyä, niin kysymys kuuluu: miten paksua kiintojäätä korvetti kykenee murtamaan ja millä nopeudella? Miten mahtaa em. tilanteessa onnistua kuuntelu? Miten käy sonarkuupan (sellainen olen kuvan perusteella keulassa)? Miten onnistuu väistely kiintojäässä.

Sama taho kehuu taistelu kestävyyttä. Mitä mahtanee tapahtua, jos merimaaliohjus osuu Gabrielin siiloon? Miten käy, jos täysikokoinen sukellusvenetorpedo räjähtää suoraan kölin alla? Taitaa tulla ns. pill*n päreitä. Käytännössähän korvettikokoluokan aluksen taistelukyky romahtaa, jos läpi pääsee 1 ainoa meritaisteluohjus ja osuu keskilaivan tienoille ja vielä posahtaa.

Gabrielit eivät ole varsinaisesti siiloissa, vaan kansirakenteen yläpuolella, viimeisimpien havainnekuvien perusteella konttimaisissa laukaisimissa. Tutkahakuiset meritorjuntaohjukset pyrkivät tyypillisesti osumaan lähelle vesirajaa, joten Gabrielit ovat sijaintinsa puolesta kohtuullisessa turvassa. Samalla Gabrielit ovat niin korkealla vesirajasta, että Gabrielien räjähtäminen tuskin johtaa reiän syntymiseen vesirajan alapuolelle sikäli kuin alussuunnittelussa on vähääkään pohdittu räjähdysvoimien suuntaamista.

Eri asia on, mitä tapahtuu, jos miinakannella räjähtää aluksen ollessa täydessä miinalastissa... Sopii toivoa, ettei niin käy.

Mitä tulee taistelunkestävyyteen noin yleensä, niin yksittäisillä aseilla ei sinänsä ole valtavaa tuhovoimaa. Olennaista on saada vuodot ja tulipalot rajattua ja hallintaan.

Iranilainen Sahand otti kolme meritorjuntaohjusta, neljä raskasta lentopommia ja kaksi rypälepommia. Sittenkin uppoamiseen meni tunteja - ja tätä koettelemusta sietänyt alus oli vain yli 1000-tonninen. Israelissa taas myöskin reilu tuhattonninen INS Hanit otti osuman meritorjuntaohjuksesta. Neljä miehistönjäsentä kuoli, mutta alus nilkutti omin voimin korjattavaksi satamaan.

Pohjanmaa-luokkaa pari tuhatta tonnia isompi HMS Glamorgan puolestaan otti Falklandeilla meritorjuntaohjuksen osuman menettäen helikopterinsa ja muutaman kymmenen miehistönjäsentä. Aluksen asejärjestelmät kuitenkin säilyivät lähes täydessä toimintakunnossa ja alus jatkoikin operatiivista toimintaa sodan loppuun asti. Falklandeilla myös upposi brittialuksia, mutta amerikkalainen analyysi kritisoi laivojen rakentamista kustannukset edellä selviytymiskyvystä säästäen. Arvion mukaan ainakin yksi neljästä uponneesta olisi ollut säästettävissä suhteellisen vaatimattomilla parannuksilla selviytymiskyvyssä.
 
Älä edes mainitse. Viimeksi ne eivät saaneet kovin hyvää vastaanottoa...

Onkohan Torped 47:ssä ammu-ja-unohda -moodia? Lankayhteyden syvällisempi integraatio saattaisi syödä nopeasti pienen helikopterin kustannusedut.

Tällä sivulla mainitaan

"SLWT incorporates a fully digital homing system, offers fire-and-forget and wire-guided operation, "
 
Tänään luulisi saatavan myös lisätietoa tutkavalinnasta yms. kun sopimus allekirjoitetaan?
 
Pursiseuran pienoismallissa on 8+8 VLS optiona joten voidaanko pitää varmana tilavarausta kahdelle kennostolle? :cool:

"Isoja asioita suunnittelupöydällä", miksi tuo kuulostaa yleensä pelottavalta jos ennen muutoksia ollaan lähtötilanteeseen (vuosia sitten) nähden voitolla
 
Kuka muuten tunnustaa kirjoittaneensa Pohjanmaa-luokan englanninkielisen Wikipedia artikkelin? :D

Kaikissa virallisissa pläjäyksissä puhutaan korveteista, ja silti Wikipediassa isoin kappale käsittelee alusten hämärää luokittelua korveteiksi vaikka ovat fregatteja :sneaky:
The classification of the vessels has not been completely clear. The Finnish Navy refers to the vessels as multi-role corvettes but the size of the vessels doesn't quite reflect that. In addition according to reports by the Finnish Defence Forces, corvette is ship with a displacement of 600-3000 tons while frigate is vessel with a displacement of 2500-6000 tons. Pohjanmaa class vessels having a displacement of approximately 3900 tons, they don't even fit in to the category of a corvette. The heavy armament of the vessels also doesn't support the idea of these vessels being corvettes.[7]
It is likely that the classification of the vessels is a multi-role corvette in marketing but a frigate in international affairs.
 
Kuka muuten tunnustaa kirjoittaneensa Pohjanmaa-luokan englanninkielisen Wikipedia artikkelin? :D

Kaikissa virallisissa pläjäyksissä puhutaan korveteista, ja silti Wikipediassa isoin kappale käsittelee alusten hämärää luokittelua korveteiksi vaikka ovat fregatteja :sneaky:
Kyllä tuo olisi hyvä luokitella fregatiksi.
Luokan nimeksi voitais laitta sitten Cajander.
 
Jösses. Kaasuturbiini, joten sillähän otetaan nopeat spurtit tarvittaessa dieselin potkun päälle.
 
Back
Top