Lapin sota 70 vuotta sitten

Voisko olla ylempänä kuin varsinaisesti "Martimossa" nuo asemat? Poikkilahden kohdalla kartassa on Rousuvaara ja Kierivaara - ilmeisesti molemmat paljaskallioisia mäennyppylöitä. Tuo Rousuvaara näyttää aika lupaavan jyrkkäpiirteiseltä, sellaiselta, johon sakemanni kaivaa ittellensä "Sudenpesän" :)

Mielenkiintoista jäljittämistä. Tuossa JR 50:n historiikissa puhutaan nimenomaan Martimosta. Rykmentin kirjurin tekemien merkintöjen mukaan (Arkistolaitos, tietokanta) eteneminen pysähtyi pisimmäksi aikaa Pekanpäähän, jossa oli iso miinakenttä ja kirjurin merkintöjen mukaan kenttälinnoitteita. Aamulla 12.10. rykmentin jääkärijoukkue ja kärkikomppania tulivat Pekanpään asemien eteen, eivätkä päässeet eteenpäin. Jotkin pataljoonan osat lähtivät kiertämään ja avuksi haettiin pioneereja ja odoteltiin tykistöä. Pekanpäästä päästiin eteenpäin 13.10. Olisiko tuo sittenkin jos siihen meni vuorokausi? Oudoksuttaa tuo maininta "kallioon louhittu", sillä kenttälinnoite on maasta ja puusta tehty. Kallioon louhittua voi sanoa jo kantalinnoitteeksi.

Kylä on heti Martimosta seuraava. Ei todellakaan mitään vuoristoa kartalta katsoen sekään, mutta kai joka kylästä joku kivipohjakin löytyy.

Kyllä tämä tästä vielä selviää... ainakin reissuusi mennessä.
 
Viimeksi muokattu:
Taitaa sotkeentua Ranskaan tuo perimätieto.

Ei sotkeudu, sillä tämän yksityisseikan kertonut ja Lapin sodassa Kemi-Tornio alueella taistellut veteraani ei ole edes koskaan käynyt Ranskassa tai muutenkaan ulkomailla, paitsi kerran 30-luvun lopulla Saksassa.

Tiedossa ollut yhteinen asia näille naisille oli, että he olivat olleet tavalla tai toisella saksalaisten kanssa tekemisissä ja heillä oli kootusti yhteismajoitus rakennuksessa, joka kertomuksen perusteella sijaitsi jossain Kemi-Tornio - Tervola alueella, kuitenkin joka tapauksessa Rovaniemen eteläpuolella ja Tornion taisteluiden jälkeen. Suurin piirtein siis tasan 70 vuotta sitten.

Itse en ole tuota ollut paikan päällä todistamassa, mutta yhteismajoituksesta päättelen, että naiset olivat tulossa jostain ja heitä oltiin siirtämässä johonkin. Yhteisenä tunnusmerkkinä koko porukalta oli hiukset ajeltu kaljuksi, josta päätellen kyseessä on ollut joko feministisen muodin edelläkävijät, mitä toki hieman epäilen, tai vaihtoehtoisesti heidän sosiaalinen statuksensa on niissä olosuhteissa ollut laskusuhdanteessa. Heitä on ilmeisesti pidetty tuolloin huonotapaisina ja muutenkin vähän tuhmina tyttöinä, jotka valitsivat väärin.
 
Ei sotkeudu, sillä tämän yksityisseikan kertonut ja Lapin sodassa Kemi-Tornio alueella taistellut veteraani ei ole edes koskaan käynyt Ranskassa tai muutenkaan ulkomailla, paitsi kerran 30-luvun lopulla Saksassa.

Tiedossa ollut yhteinen asia näille naisille oli, että he olivat olleet tavalla tai toisella saksalaisten kanssa tekemisissä ja heillä oli kootusti yhteismajoitus rakennuksessa, joka kertomuksen perusteella sijaitsi jossain Kemi-Tornio - Tervola alueella, kuitenkin joka tapauksessa Rovaniemen eteläpuolella ja Tornion taisteluiden jälkeen. Suurin piirtein siis tasan 70 vuotta sitten.

Itse en ole tuota ollut paikan päällä todistamassa, mutta yhteismajoituksesta päättelen, että naiset olivat tulossa jostain ja heitä oltiin siirtämässä johonkin. Yhteisenä tunnusmerkkinä koko porukalta oli hiukset ajeltu kaljuksi, josta päätellen kyseessä on ollut joko feministisen muodin edelläkävijät, mitä toki hieman epäilen, tai vaihtoehtoisesti heidän sosiaalinen statuksensa on niissä olosuhteissa ollut laskusuhdanteessa. Heitä on ilmeisesti pidetty tuolloin huonotapaisina ja muutenkin vähän tuhmina tyttöinä, jotka valitsivat väärin.

Siis suullinen juttu kuitenkin? Pitääpä seurata, jos tulee vastaan tällainen vielä muualta. Alkaa vain kertojia olla kovin vähän.
 
Siis suullinen juttu kuitenkin? Pitääpä seurata, jos tulee vastaan tällainen vielä muualta. Alkaa vain kertojia olla kovin vähän.

Suullinen kertomus 1. käden kokemuksista. Tapahtuma ajoittui loka-marraskuulle 1944 (3. D).

Kertojia alkaa olemaan jo aika vähän ja jäljellä olevatkaan eivät välttämättä enää muista täysin tarkasti vanhoja tapahtumia. Jos jotain omakohtaisia kokemuksia aikoo tallettaa ja niitä ylipäätään on vielä saatavilla, niin nyt on viimeinen hetki. Sen jälkeen on myöhäistä.
 
15.10.


Aamulla


Ryhmä Lagus: 6.D:n osat saavuttaneet Röykän tienhaaran jossa ankarat taistelut.
Ryhmä Pajari: JR 11 taistelussa Ternujoella. Tst.Os Pennanen ylittänyt Kemijoen.
11.D: Taistelussa Mäkimaan länsipuolella ja Ylitornion suunnalla Aakkulassa.

Illalla

Rymä Lagus: Kemijoki saavutettiin klo 17:50. Kauppala tulessa. Saarenkylään sillanpää.
11.D: Mäkimaa vallattu, Tengeliönjoki ylitetty.
 
16.10. 1944 - 19.10. 1944

16.10.

Lagus on ylittänyt Kemijoen. 11.D löi vihollisen myöhään edellisiltana Ylitornion pohjoispuolella ja valtasi Aavasaksan.

Ilmavoimat: Tuntemattomia lentoja 1, koneita 1. Venäläisiä lentoja 20, koneita 44. Saksalaisia lentoja 1, koneita 1. Omia lentoja 12, koneita 17.

Rj. Pr kohtaa Posiolla aikamiinoja vihollisen entisistä it-asemissa (ylim. huom: kolmasosa suomalaiskaatuneista Lapin sodassa kuoli miinan aiheuttamiin vammoihin).
Lagus on Kemijoen ylitettyään Petsamon tiellä ja häiritsee tulellaan myös Ounasjoen rannalta Yläkunnarista Rovaniemen - Kittilän tietä. Lagus saa ensimmäisen partioyhteyden Pajarin joukkoihin.
Pajarin joukot taistelussa Rovaniemen kauppalan lounaispuolella. Viestivaikeuksien vuoksi ei tarkempia tietoja. Ryhmällä suuria huoltovaikeuksia.
11.D:n kärki yritti yhdellä pataljoonalla saartaa Aavasaksan liepeillä saksalaiset, mutta saksalaisten kaksipataljoonainen osasto murtautui pohjoiseen. Sitä avustamaan tuli pohjoisesta panssarivaunuin vahvistettu komppania. Saartava 11.D:n pataljoona menetti jo hallussaan olleet viisi tykkiä. Pataljoonan tilanne muuttui nopeasti vaikeaksi, sillä torjuessaan kovia hyökkäyksiä etelästä ja pohjoisesta sen mukana kuljettamat kaksi tuliannosta loppuivat eikä maasto-olosuhteiden vuoksi ehditty lisää toimittaa. Pataljoonaa ei voitu tukea omalla tykistöllä.

Klo 23.28: Ylipäällikön käsky. "Kenraaliluutnantti Siilasvuo. Kiinnitän mitä vakavimmin huomiota siihen toistuvaan ilmiöön, että koukkauksen kautta saavutetut joukot murtautuvat jälleen vapaiksi. Tällaiset operaatiot on suoritettava riittävän vahvoja voimia käyttäen. En voi käsittää, mistä syystä kenr. maj Laguksen joukot ilmestyvät Rovaniemen edustalle voimatta virran poikki aikaansaada muuta tulosta kuin varoittaa kauppalassa olevia vihollisvoimia, hetkellä, jolloin kenraalimajuri Pajarin käynnissä oleva operaatio niiden selkäpuolella ei ole vielä päässyt vaikuttamaan. En näe operaatioiden läpiviemisessä sitä johdon määrätietoisuutta ja pyrkimystä viholisen saarrostamiseksi ja motittamiseksi mikä on ollut Teille antamieni ohjeiden johtavana ajatuksena. Tilanne vaatii tinkimättä ja pikaisesti toisenlaisia operatiivisia saavutuksia kuin tähän mennessä. Puolustusvoimain Ylipäällikkö Suomen Marsalkka Mannerheim."
 
17.10. alkaa ilmoituksia sataa.

Yksi pataljoona JR 53:sta saanut käskyn yöllä---

fetch_lqjpg.ka
 
19.10.

Aamu: ks. edellinen kuva.

Illalla:

Lapin ryhmä perustetaan Päämajan käskyllä. Komentajaksi kenraaliluutnantti Öhquist ja esikuntana nykyinen IIAK:n esikunta.

Sotatoimialueen joukot jaetaan kahdeksi armeijakunnaksi. Oikealla IVAK (6.D, Ps.D, Rj.Pr, 15.Pr ja Os.P) ja vasemmalla IIIAK (11.D, 15.D, 3.D ja 19.Pr.).

Ryhmä Lagus saapuu 6 km Sodankylän eteläpuolelle. Taistelu käynnissä.
 
20.10.

Aamulla

Jpr saapunut aivan Sodankylän eteläpuolelle. Vihollinen ampuu kovia tuli-iskuja. Vihollisella käytössä tulenjohtokoneita ja ainakin yksi sumunheitin. Huoltovaikeuksia.
Rj. Pr etenee Pelkosenniemen suunnassa.
Pajarin etummaiset osat Sinettäjärvellä, taistelukosketus, yhteysvaikeuksia.
11.D etuosillaan Sieppijärven eteläpuolisessa maastossa.

Illalla

Pajarin JR 53 taistelussa Kallioniemen tienhaaran maastossa.
 
I/JR 11:n kärkipartio saapuu Rovaniemelle 16.10.
160214_r500.jpg


Jääkärit veivät polkupyörät läpi erämaan, kiveliöiden ja jokien.

160222_r500.jpg

Saksalaista perusteellisuutta.

160233_r500.jpg

Rovaniemi 16.10. klo 21.

160258_r500.jpg
 
Kuva on ilmeisesti Koskikadun ja Valtakadun kulmasta.

160280_r500.jpg

Hotelli Pohjanhovi.

160320_r500.jpg


Suomalaisten tuhoama saksalaisvaunu. Kyltissä lukee "jätteille".

160519_r500.jpg
 
21.10.

Aamulla

Lagus ilmoittaa vallanneensa Sodankylän eilen klo 04.30. Jatkoi välittömästi pohjoiseen JP 5 kärjessä.

Pajari taistelee edelleen Kallioniemen maastossa.

11.D taistelee Sieppijärven maastossa.

Illalla

Rj. Pr Javarusjoella.

Lagus valtasi Sattasen klo 12.15.

Pajari pakottaa saartoliikkeellä (JR53) saksalaiset pois Kallioniemestä. Osastot Kuuselan tasalla.

Omat tappiot 17.10. - 19.10. laskettu (paitsi Laguksen osalta). 21 kaat 46 haav ja 2 kadonnutta.
 
Rovaniemen keskusta 20.10. SA-kuva.

160400_r500.jpg


Saksalaisten varastoalue savuaa vielä. (20.10)

160352_r500.jpg


Aina sitä jotain löytyy. Kunnolliset säilykkeet talteen ja parempiin suihin. (Rovaniemi 20.10.)

160359_r500.jpg
 
22.10.

Rj. Pr etenee Pelkosenniemen suuntaan.
Ryhmä Lagus mursi saksalaisten puolustuksen Ollilassa. Takaa-ajoryhmitys nyt JP 3, JP 4, JP 2 ja JP 5.
11.D: JR 8 lähestyy Kolaria, taistelussa.

11 omaa konetta pommitti kolonnia Kittilän tienhaaran seudulla.

PM.Järj.Os:

- lkp:n perusorganisaatioon kuulumattomat perusyksiköt on hajotettava
- kaikki yksiköt, muodostelmat ja laitokset, paitse ne, jotka eri ilmoituksella jäävät toistaiseksi voimaan, on kotiutettava 26.10. - 20.11. 1944 välisenä aikana.
- kotiuttaminen ei koske 1924 ja 1925 syntyneitä eikä niitä, jotka eivät ole suorittaneet asevelvollisuuttaan vakinaisessa palveluksessa (2 vuotta) loppuun.

Illalla

Rj. Pr: Pelkosenniemi saavutettu.
Lagus: Peuranniemen sillanpääasema vallattu.
3.D: Korinten lossilla puolustautunut moottoroitu pataljoona irtautui saarrostusliikkeen tuloksena

Kaukopartiotoimintaa kiihdytetään.

Taaempien joukkojen eteneminen keskeytetään demobilisaation vuoksi. Rynnäkkötykkipataljoonan kuljetusta vesitse Kaakamoon jatketaan. Huoltovarastojen kuljetus Kemin - Rovaniemen alueelle jatkuu tehostettuna.
 
23.10.

Aamulla

Rj. Pr Savukoskella. Kylä täysin tuhottu.
Lagus valloitti Kitisenjoen vahvat vihollisasemat. Joen ylitys vaikea, leveys 100 m ja virtaama vahva.
Tst. Os Pennanen marssilla Sodankylän maastoon.
3.D jatkaa takaa-ajoa Korinten lossilta luoteeseen.
11.D: Kolarista taistellaan vielä. Muonionjoen pohjoisrannalla vihollisella vahvat asemat. Eteläranta ja maantie tehokkaan tulen alla. Raskasta tykistöä.

Illalla

Rj. Pr ilmoittaa kärjen olevan Kuoskun tasalla.
Lagus: ei yhteyttä etulinjaan.
Kuistio: ei yhteyttä.
11.D: Kolari vallattiin kiivaan taistelun jälkeen. Vihollistappiot n. 50 miestä, joista se poltti suurimman osan eräässä talossa.
 
Back
Top