Lauri törni

[second3]

On. Mutta välillä siis sinun vuorosi. Ja jos menet kejua alkuun ja taakse, löydät vastauksen sieltäkin.

Palataas aiheen ääreen nyt kun hermotkin ehkä paremmin kestää ja pystyy aiheeseen terveemmällä järjellä suhtautumaan. Illasta oli kisapunnitus ja nyt on jo kärsinyt tälle päivää syödä ja juodakin jotakin. Päivän aikana pudotin painoa 2,3 kiloa Eihän tuo järettömän paljon ole, mutta vituttaa silti.

Juu tuon Clearlyn kirjaa selailin läpi ja kyllähän tuo Koiviston kritiikki siellä mainittiin nimenomaan tuossa mainitsemassasi muodossa (suora sitaatti Koiviston kirjasta), mutta eipä sitä niin paljon maton alle lakaistu kuin muistelin. Muutenkin taisin sotkea koko kirjan tuohon Kallosen & Sarjasen kirjaan, asiallisellehan tuo kuitenkin pikaselailulla vaikutti.

Mutta tuossa ei mainittu sitä että Koivisto olisi sitä muilta komppanian miehiltä kysellyt tästä. Eli koska minulla ei ole lähteitä antaa niin täysin mahdollista on että olen keksinyt tuon itse, näkyy olevan että noissa 10 vuotta sitten luetuissa jutuissa tahtoo jo muisti takkuilla ihan kiitettävästi ja muisti näkyy olevan sen verran luova että se keksii noita muistikuvia itsekin.

 

[pstsika]

@pstsika

Meille opetettiin vain kolme tapaa. Jotkut mokasivat varmaan tentissä, jos joutuivat toiseen yksikköön, joissa piti vastata kolmeen taistelun perusmuotoihin, että "puolustus, viivytys ja hyökkäys".

Panssariprikaatissa oikea vastaus oli: Hyökkäys, hyökkäys ja hyökkäys.

Parolasta annettiin nuljuja Taipalsaareen. Hukuttivat heti poikia järveen. Taakkatelineellä oli kamaa ja lihavia rottakouluperseitä. Minä en kuuntele sellaisen jalkaväen juttuja ja asiantuntemusta.

@pstsika

Meille opetettiin vain kolme tapaa. Jotkut mokasivat varmaan tentissä, jos joutuivat toiseen yksikköön, joissa piti vastata kolmeen taistelun perusmuotoihin, että "puolustus, viivytys ja hyökkäys".

Panssariprikaatissa oikea vastaus oli: Hyökkäys, hyökkäys ja hyökkäys.

Parolasta annettiin nuljuja Taipalsaareen. Hukuttivat heti poikia järveen. Taakkatelineellä oli kamaa ja lihavia rottakouluperseitä. Minä en kuuntele sellaisen jalkaväen juttuja ja asiantuntemusta.

Hyökkäys on päätaistelulaji. Jos pitäisi heittää stetsonista prosentteja miten mitäkin harjoiteltiin, niin ehkäpä näin: puolustus 10%, viivytys 20℅ ja hyökkäys 70%. Jos joukko hallitsee näistä vaikeimman eli hyökkäystaistelun, niin puolustaminen onnistuu myös!

Esimerkkinä AUK:n toinen tai kolmas taisteluharjoitusleiri, jossa aiheena oli puolustus. Päivät harjoiteltiin normaalisti hyökkäystä joukkueena ja iskuosastona ja yöt kaivettiin poteroita... Toki puolustusvetojakin tuli vuorollaan maaliosastona olleelle ryhmälle ja käytössä TASi-simut, jotka olivat koko AU-kurssin ajan henkilökohtaisella kuitilla.

 

[miheikki]

Ruukinmatruunan blogikirjoitus Törnistä.

TUESDAY, AUGUST 25, 2015
Kolmen armeijan sotilas
http://takkirauta.blogspot.fi/2015/...ed&utm_campaign=Feed:+Takkirauta+(Takkirauta)

 

[Iso-Mursu]

Nolo kysymys.

Mikä oli Törnin käyttämän sotasaalispanssarin malli.

Tässä sattu kaverien kanssa juttua Törni kärkeen kirjasta.

Meillä tuli riitaa ja mieleen kolme eri mallia

 

[pstsika]

Nolo kysymys.

Mikä oli Törnin käyttämän sotasaalispanssarin malli.

Tässä sattu kaverien kanssa juttua Törni kärkeen kirjasta.

Meillä tuli riitaa ja mieleen kolme eri mallia

Muistaakseni T-26.

 

[tulikomento]

Tässä kuvassa näkyy T-26 / Vickers ja pari panssariautoa.




Törni otti käyttöönsä tämän T-28 "postijunan" Nuosjärven tappelun jälkeen 5.9.1941

 

[Iso-Mursu]

Tässä kuvassa näkyy T-26 / Vickers ja pari panssariautoa.

Katso liite: 5898


Törni otti tämän käyttöönsä tämän T-28 "postijunan" Nuosjärven tappelun jälkeen 5.9.1941

Katso liite: 5899

Meillä oli veikkaukset T-26 T-28 ja T-37

 

[tulikomento]

Meillä oli veikkaukset T-26 T-28 ja T-37

Löysin kuvat täältä: https://fi-fi.facebook.com/sotakirjailijaesasiren

 

[Vonka]

Ruukinmatruunan blogikirjoitus Törnistä.

TUESDAY, AUGUST 25, 2015
Kolmen armeijan sotilas
http://takkirauta.blogspot.fi/2015/...ed&utm_campaign=Feed:+Takkirauta+(Takkirauta)

Tekstissä on mielenkiintoinen, ehkä kuitenkin vielä todentamaton uusi arvio, että Lauri Törni olisi Linnan Tuntemattoman sotilaan Koskelan esikuva, koska hän on hiljainen, taistellut Lemetissä ja ollut sotien välimaastossa upseerikoulussa. Lisäksi arvaamaton ja riehumaan taipuvainen päissään. Koskelalla on myös samanlainen johtamistyyli: "Mennään" eikä "Menkää ja tehkää."

En silti ole ihan samoilla linjoilla. Ruukinmatruuna tekee toki mielenkiintoisen tekstianalyyttisen arvion. Linna on itse eläessään maininnut, että Koskelalla ei ole aivan suoraa esikuvaa, mutta eräs asevelvollisuusajan luutnantti (muistaakseni nimeltään Korhonen) on lähimpänä. Tämä luutnantti oli muuten savolainen, ei hämäläinen, kuten fiktion "Pentinkulman Vilho".

Kirjailija käyttää aina erilaista kokemusaineistoa hyväksi ja yhdistelee erilaisia asioita ja tietysti keksii.

 

[miheikki]

Tekstissä on mielenkiintoinen, ehkä kuitenkin vielä todentamaton uusi arvio, että Lauri Törni olisi Linnan Tuntemattoman sotilaan Koskelan esikuva, koska hän on hiljainen, taistellut Lemetissä ja ollut sotien välimaastossa upseerikoulussa. Lisäksi arvaamaton ja riehumaan taipuvainen päissään. Koskelalla on myös samanlainen johtamistyyli: "Mennään" eikä "Menkää ja tehkää."

En silti ole ihan samoilla linjoilla. Ruukinmatruuna tekee toki mielenkiintoisen tekstianalyyttisen arvion. Linna on itse eläessään maininnut, että Koskelalla ei ole aivan suoraa esikuvaa, mutta eräs asevelvollisuusajan luutnantti (muistaakseni nimeltään Korhonen) on lähimpänä. Tämä luutnantti oli muuten savolainen, ei hämäläinen, kuten fiktion "Pentinkulman Vilho".

Kirjailija käyttää aina erilaista kokemusaineistoa hyväksi ja yhdistelee erilaisia asioita ja tietysti keksii.

Tuo itselläkin raavitutti päätä.

 

[EK]

Tekstissä on mielenkiintoinen, ehkä kuitenkin vielä todentamaton uusi arvio, että Lauri Törni olisi Linnan Tuntemattoman sotilaan Koskelan esikuva, koska hän on hiljainen, taistellut Lemetissä ja ollut sotien välimaastossa upseerikoulussa. Lisäksi arvaamaton ja riehumaan taipuvainen päissään. Koskelalla on myös samanlainen johtamistyyli: "Mennään" eikä "Menkää ja tehkää."

En silti ole ihan samoilla linjoilla. Ruukinmatruuna tekee toki mielenkiintoisen tekstianalyyttisen arvion. Linna on itse eläessään maininnut, että Koskelalla ei ole aivan suoraa esikuvaa, mutta eräs asevelvollisuusajan luutnantti (muistaakseni nimeltään Korhonen) on lähimpänä. Tämä luutnantti oli muuten savolainen, ei hämäläinen, kuten fiktion "Pentinkulman Vilho".

Kirjailija käyttää aina erilaista kokemusaineistoa hyväksi ja yhdistelee erilaisia asioita ja tietysti keksii.

Paskapuhetta Matruunalla.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vilho_Koskela

Jo Mauno Jokipiin toimittama Tuntemattoman sotilaan rykmentti tiesi, että Einari Kokkonen oli Koskelan esikuva. Esim. käytöksen muuttuminen alkoholin vaikutuksen alaisena oli suoraan Kokkoselta.

Edit.
Äh. Täydennetään vielä, että Kokkonen ei tietenkään ole ainoa esikuva Koskelalle, eikä sellaista suoraan tietenkään olekaan. Kaikilla Tuntemattoman keskushenkilöillä on ollut esikuvia, mutta Linna yhdisteli tapahtumia ja henkilöiden piirteitä ja muokkasi henkilöhahmonsa oman näköisiksensä. Kaikkein selkein esikuva on Rokan Viljam Pylkäs, mutta tässäkin on tehty muokkausta. Pylkäksen ja Linnan henkilösuhteet ovat mielenkiintoiset ja kaipaisivat ehdottomasti selvittämistä.

 

[miheikki]

Elokuva IS:n linkissä kesto n. puoli tuntia.

Lauri Törni esiintyi Yhdysvaltojen erikoisjoukkojen filmissä – katso harvinainen elokuva
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1442980234567.html?utm_source=facebook.com&utm_medium=social&utm_content=ipadweb.iltasanomat.fi/&utm_campaign=fb-share

Julkaistu: 24.9. 7:15

Lauri Törni löysi tiensä Yhdysvaltojen erikoisjoukkojen kovimpaan ytimeen.
Mannerheim-ristin ritari Lauri Törni lähti sodan jälkeen vuonna 1949 pois Suomesta. Matka suuntautui ensin Ruotsiin ja sieltä jo seuraavana kohti Venezuelaa. Määränpäänä oli Yhdysvallat, jonne Törni pääsi viimein vuonna 1950. Suomalaiset sotaveteraanit Amerikassa -yhdistys otti maahantulijan suojiinsa. Törni asettui New Yorkiin, jossa Marttisen miehet järjestivät hänelle asunnon sekä muun muassa rakennustöitä.

Törni asui New Yorkissa seuraavat kolme vuotta. Kolme hermoja kiristävää vuotta, sillä sotilas oli mahdollisimman kaukana ”mukavuusalueeltaan”. Koreassa raivosi kiivas sota, mutta paperiton Törni ei armeijaan voinut hakea.

Törni vietti aikaansa muiden suomalaissiirtolaisten seurassa ”Finntownissa”. Hänet jopa kuvattiin kerran laulamassa New York Finnish Theaterin miesten kuoron eturivissä. Törni siivosi ensin kahvilaa viisi kuukautta ja pääsi sitten kirvesmieheksi suomalaisamerikkalaisten rakennusfirmojen työmaille. Palkka oli 3,5 dollaria tunnilta.

Törni sai Yhdysvaltojen kansalaisuuden ja pääsi aloittamaan uuden uran armeijassa.

Hänen tiensä Yhdysvaltojen asevoimiin aukesi vasta vuonna 1953, kun Yhdysvaltain kongressi päätti ns. Lex Tornin avulla myöntää Törnille henkilökohtaisen maahantuloluvan. Alkuvuodesta 1954 hyväksyttiin Törnin kansalaisuusanomus ja hän värväytyi saman tien Yhdysvaltain armeijaan maksimipituudeksi, eli kuudeksi vuodeksi.


NIMENSÄ helpommin amerikkalaisille lausuttavaksi Larry A. Thorne -muotoon muuttanut Törni oli 35-vuotias alokas, liki kaksi kertaa muita mosureita vanhempi, mutta rautaisen kunnon ja ammattitaidon ansiosta 12 viikon peruskurssi hujahti rutiinilla.

Törnin fyysisiä lahjoja ihmeteltiinkin armeijassa. Vuonna 1963, tuolloin lähes 43-vuotiaan Törnin kirjattiin olevan 179-senttinen ja painavan 82 kiloa.

– Larry oli härkä. Minä olin 22-vuotias luutnantti... Larry pystyi tekemään kaiken, minkä me teimme... ja joskus jopa meitä paremmin, ihmetteli Don Lunday, jota Törni valmensi 1962 Naton hiihtokisajoukkueessa.

Törni sai seuraavaksi erikoiskoulutuksen vuoristo- ja talvisodankäyntiin ja kävi laskuvarjojääkärin kurssin.


SYYSKUUSSA 1954 sotamies Törni ilmoittautui Fort Braggin kasarmeilla Pohjois-Carolinassa. Siellä toimi Yhdysvaltain upouusien erikoisjoukkojen 77. rykmentti (maahanlasku).

Joukot, jotka myöhemmin tultaisiin tuntemaan Vihreinä baretteina. Törnin ura armeijassa alkoi edetä vauhdilla: Ensin alikersantiksi, jonka arvoisena hän 26. heinäkuuta 1955 vannoi valan tuoreena Yhdysvaltain kansalaisena. Marraskuussa Thorne yleni kersantiksi ja vuotta myöhemmin hän oli luutnantti.


JO 20-VUOTIAANA talvisodassa taistellut Törni oli elementissään erikoisjoukkojen talvikoulutuksessa. Törni pääsi ”elokuvatähdeksi” vuonna 1959, kun armeija kuvasi erikoisjoukkojen talvikoulutuksesta opetusfilmin. Elokuva Phantom Fighters on tiettävästi ainoa, jossa Törni esiintyy.

Elokuvan näet kokonaisuudessaan yllä. Opetuselokuvan erikoisuus on se, että vaikka Törni esiintyy siinä näkyvästi, ei ääniraidalla kuulla hänen ääntään.

Törni (ed.) pääsi itsekin ”elokuvatähdeksi” 1959, kun armeija kuvasi erikoisjoukkojen talvikoulutuksesta opetusfilmin. Elokuva tiettävästi ainoa, jossa Törni esiintyy.

Maaliskuussa 1960 Törni kävi läpi Italia alppijääkärikoulutuksen. Hän oli ensimmäinen sen suorittanut USA:n armeijan erikoissotilas.

Lue lisää Lauri Törnin vaiheista Yhdysvaltojen erikoisjoukoissa IS:n uudesta Lauri Törni -erikoislehdestä. Sitä myydään yhdessä Ilta-Sanomien kanssa hintaan 3,90 euroa. Historialehteä voi lukea myös digilehtenä.
Teksti: Timo Myllyniemi, Simo Holopainen, Kuvat: Kustannusosakeyhtiö Revontuli/arkisto

 

[Vonka]

Jo Mauno Jokipiin toimittama Tuntemattoman sotilaan rykmentti tiesi, että Einari Kokkonen oli Koskelan esikuva. Esim. käytöksen muuttuminen alkoholin vaikutuksen alaisena oli suoraan Kokkoselta.
.

¨

Kokkonen se tosiaan oli eikä Korhonen.

 

[Vonka]

Kaikkein selkein esikuva on Rokan Viljam Pylkäs, mutta tässäkin on tehty muokkausta. Pylkäksen ja Linnan henkilösuhteet ovat mielenkiintoiset ja kaipaisivat ehdottomasti selvittämistä.

Viljam Pylkäs oli jäntevä sotilas ja esitaistelija, ei mikään purnaaja tai Nalle Puh. Vaikka vanha elokuva on kanonisoitu, kaikki mitä Pylkkäästä olen lukenut, vastaa enemmän tätä kuvaa miehestä. Kuva on vuodelta 1942.

Itse en muista muuta kuin että Linna jossain haastattelussa kertoi, että kun tulta tuli paljon vastaan "he muut ampuivat vähän sinne päin, mutta Pylkäs tähtäsi".

 

[TheRomanRuler]

 

[EK]

Viljam Pylkäs oli jäntevä sotilas ja esitaistelija, ei mikään purnaaja tai Nalle Puh. Vaikka vanha elokuva on kanonisoitu, kaikki mitä Pylkkäästä olen lukenut, vastaa enemmän tätä kuvaa miehestä. Kuva on vuodelta 1942.

Itse en muista muuta kuin että Linna jossain haastattelussa kertoi, että kun tulta tuli paljon vastaan "he muut ampuivat vähän sinne päin, mutta Pylkäs tähtäsi".

No, Pylkäksestähän löytyy sekin puoli, että nappasi rivelistä kiinni majuria, joka arvosteli pesäkkeentekoa. "Mie tulen linnoitustöistä. Herroille ja hulluille ei puolivalmista pidä näyttää." Muitakin sanaharkkoja esimiesten kanssa oli.

Mielenkiintoisinta on, että vaikka Tuntematon ja etenkin Sotaromaani ovat hyvinkin kriittisiä sotaa kohtaan, Linna jätti pois perääntymisvaiheesta Pylkäksen harharetken. Pylkäshän oli kadoksissa pari päivää ja kirjoista rivien välistä luettuna selkeästi epäiltiin hänen olleen luvattomilla teillä. Omassa kirjassaan Rokka (ilmestyi 1955) Pylkäs tapauksen kertoo, mutta melko ympäripyöreästi puhuu eksymisestä.

Linnan ja Pylkäksen väleillä tarkoitan sitä, että mainitussa teoksessaan Pylkäs kuvaa Linnaa mm. "komppanian likaisin mies" ja mainitsee "Linnalan" raapustelleen jotakin käsikirjoitusta, "mutta ei siitä koskaan mitään ole kuulunut" (Tuntematon ilmestyi 1954). Ylipäänsä koko teoksessa mustamaalataan Linnaa useaan otteeseen, mutta se oli niin tarkoitushakuista, että mielessä kävi jopa, että Linna olisi ollut Pylkäksen haamukirjoittaja. Pylkäksen poika sattui olemaan perhetuttuja ja kertoili, miten Linna ja Pylkäs pitivät väliin tiivistäkin yhteyttä, tosin en tiedä yhteydenpidosta ennen Tuntemattoman ilmestymistä.

 

[baikal]

No, Pylkäksestähän löytyy sekin puoli, että nappasi rivelistä kiinni majuria, joka arvosteli pesäkkeentekoa. "Mie tulen linnoitustöistä. Herroille ja hulluille ei puolivalmista pidä näyttää." Muitakin sanaharkkoja esimiesten kanssa oli.

Mielenkiintoisinta on, että vaikka Tuntematon ja etenkin Sotaromaani ovat hyvinkin kriittisiä sotaa kohtaan, Linna jätti pois perääntymisvaiheesta Pylkäksen harharetken. Pylkäshän oli kadoksissa pari päivää ja kirjoista rivien välistä luettuna selkeästi epäiltiin hänen olleen luvattomilla teillä. Omassa kirjassaan Rokka (ilmestyi 1955) Pylkäs tapauksen kertoo, mutta melko ympäripyöreästi puhuu eksymisestä.

Linnan ja Pylkäksen väleillä tarkoitan sitä, että mainitussa teoksessaan Pylkäs kuvaa Linnaa mm. "komppanian likaisin mies" ja mainitsee "Linnalan" raapustelleen jotakin käsikirjoitusta, "mutta ei siitä koskaan mitään ole kuulunut" (Tuntematon ilmestyi 1954). Ylipäänsä koko teoksessa mustamaalataan Linnaa useaan otteeseen, mutta se oli niin tarkoitushakuista, että mielessä kävi jopa, että Linna olisi ollut Pylkäksen haamukirjoittaja. Pylkäksen poika sattui olemaan perhetuttuja ja kertoili, miten Linna ja Pylkäs pitivät väliin tiivistäkin yhteyttä, tosin en tiedä yhteydenpidosta ennen Tuntemattoman ilmestymistä.

Onko sulla EK eksaktia tietoa, keiden kanssa Linna "lopputyösti" Tuntematonta? Minä joskus törmäsin jossain kirjoituksessa tähän puoleen, mutta ihan varmaa en viitsi väittää. Kustantamo taisi saattaa Linnan yhteyteen muutaman henkilön kanssa jne.

 

[EK]

Onko sulla EK eksaktia tietoa, keiden kanssa Linna "lopputyösti" Tuntematonta? Minä joskus törmäsin jossain kirjoituksessa tähän puoleen, mutta ihan varmaa en viitsi väittää. Kustantamo taisi saattaa Linnan yhteyteen muutaman henkilön kanssa jne.

Tuosta on tietoa ainakin Sotaromaanin ensimmäisessä painoksessa ja Tuntemattoman sotilaan pokkaripainoksessa (jostain -70-luvulta). Wikin mukaan Linna on keskustellut esim. Pylkäksen kanssa käsikirjoitusta tehdessään, samoin muiden aseveljiensä. Tätäkin taustaa vasten Rokka tuntuu kummalliselta, eli ensin Pylkäksen ja Linnan välit olisivat hyvät, sitten huonot ja sitten taas hyvät.

WSOY:ltä on Wikin mukaan ollut kieltä tarkistamassa Veikko Ruoppila, myöhemmissä painoksissa vielä Lauri Hakulinen, Viljo Kojo ja Kalle Väänänen. Yhteiskunnallista, uskonnollista, puolustusvoimiin kohdistunutta ja neuvostovastaista tekstiä siivosi pois Asser Jokinen. Mielenkiintoista on, että Tuntemattomasta on useampia versioita, eli Linna onnistui palauttamaan osan poistetusta tekstistä myöhempiin painoksiin. Myös murreasua muokattiin, kuten jo aiemmin kirjoitin.

Hlö.koht. olen sitä mieltä, että Tuntemattoman lopullinen versio on parempi kuin alkuperäinen Sotaromaani. Kuten jo painatusvaiheessa Yrjö Jäntti totesi, iso osa poistetusta tekstistä on liian jälkiviisastelua ja "halpaa" filosofointia, jolloin sitä olisi pitänyt joko muokata/kehittää vahvasti, ettei se riko eheää kokonaisuutta. Ja ei. En tarkoita, etteikö yhteiskunnallinen, uskonnollinen jne. kritiikki ole paikallaan ja parantaisi kirjaa, mutta Linna ei selvästikään vielä tuossa vaiheessa kyennyt ilmaisemaan ajatuksiaan riittävän hyvin. Pohjantähdessä asia on jo toisin. Jos sitä kritiikkiä olisi halunnut esittää, esim. Rokka karkurina -44 olisi toiminut paremmin ja nostanut kirjan ihan uudelle tasolle.

Pitäisiköhän jo siirtää omaksi säikeekseen, kun ollaan taas aika kaukana Törnistä. Mie v**** lopetan kirjoittelun, kun aina menee OT:ksi meikäläisellä.

 

[baikal]

Offtopia tai ei. On ehkä palkitsevaa käsitellä rinnakkain kahta myyttiseen maineeseen noussutta sankaria. Tietyt ominaisuudet tekivät heistä kuolemattomia, eikö niin.

Ja nämä samat ominaisuudet sitten olivat mukana karkureissulla, Saksassa, Amerikoissa jne. Rokkakaan tuskin arkuuttaan marjamatkaili. Epäilen, että hänen vakaumuksensa oli selvä: sota on hävitty ja individualisti-rokka halusi selvitä itse. Ja kun riittävästi oli rohkeutta ja pelisilmää, lähti jossain kohtaa veks. Olisi kiintoisaa tietää, millaisessa tilanteessa joukko tai Rokka olivat, kun eksyminen tapahtui?

Tosin on huomattava sekin, että joukoista eksyminen oli ehkä ihan oikeasti mahdollista ja jopa tavallista sekasortoisiksi kääntyneissä tilanteissa. Takana oli myös monta vuotta myyränelämää, joka ei voinut olla vaikuttamatta yksilöihin.

 

[YliKoo]

Poistin aiheettomana, linkki oli jo laitettu