Lauri törni

SS-joukoista Törni käytännössä palautettiin maitojunalla jo kesällä 1941. Kyvyttömyys oppia kieltä ja asennevamma pantiin merkille Saksassa.

Totta turiset viestissäsi. Tuohon kielitaitoon pitää ehkä lisätä se puoli, että Saksassa upseerin oletettiin olevan jollain tavalla seurustelukykyinen, mutta Törnistä aseveljet ovat sanoneet, että Törni lähti omasta tahdostaan takaisin Suomeen ja sakuilta jäi huomaamatta, ettei Törni Saksan reissulla puhunut montaa sanaa suomeksikaan.
 
Totta turiset viestissäsi. Tuohon kielitaitoon pitää ehkä lisätä se puoli, että Saksassa upseerin oletettiin olevan jollain tavalla seurustelukykyinen, mutta Törnistä aseveljet ovat sanoneet, että Törni lähti omasta tahdostaan takaisin Suomeen ja sakuilta jäi huomaamatta, ettei Törni Saksan reissulla puhunut montaa sanaa suomeksikaan.

Hyvinpä kelpasi sitten - 44. Ei kyselty osaako soittaa pianoa ja seurustella yli-ihmisten kanssa niinkuin pitää. Siperiako opetti vai mikäpä mahtoi sitten lopulta ollakaan palauttamisen syy?
 
Hyvinpä kelpasi sitten - 44. Ei kyselty osaako soittaa pianoa ja seurustella yli-ihmisten kanssa niinkuin pitää. Siperiako opetti vai mikäpä mahtoi sitten lopulta ollakaan palauttamisen syy?

Kielitaito + turhautuminen ja halu tappeluun. Siinä se. Olen pöyhinyt asiaa vähän, erityisesti Jukka Tyrkkö (SS-mies hänkin) on muistellut näitä. Pataljoonan komentaja ei ainakaan pitänyt kielitaitoa riittävänä eikä ilmeisesti Törniä SS-upseerityyppinä. Törni ei nauttinut koulutuksesta ja sulkeisten seuraamisesta, vaikka hän kuulemma oppi nopeammin kuin muut. Mutta lähtö oli yhteinen sopimus, Törnille tarjottiin mahdollisuutta lähteä sotaan Suomeen heinäkuussa 1941. Panttipataljoonan piti odottaa vielä seuraavan vuoden tammikuuhun.

SS-miesten mukaan (erityisesti Tyrkön kirjassa on näistä) juuri reserviupseerikoulusta vänrikkinä tullut Törni lähti toukokuussa 1941 Saksaan koulutukseen. Sopimuksen ehtojen mukaan kaikilla oli oikeus palata Suomeen, jos Suomi joutuisi sotaan Neuvostoliiton kanssa. Törni sai untersturmführerin univormun. Operaatio Barbarossa alkoi mutta pojat olivat päivät rankoissa sulkeisissa ja välillä Schönbrunnin uimalaitoksilla ruhtinaslinnojen lähellä vilvoittelemassa. Waffen-SS-joukoissa suosittiin urheilua, nyrkkeilystä yleisurheiluun, joten kai se aika kului.

Törnille sopi hyvin kovuus ja joukkojen johtaminen edestä, mutta hän piti SS-koulutusta kyllästyttävänä eikä kielitaidon täydellinen puute auttanut lainkaan. Suurin ongelma oli kuitenkin se, ettei suomalainen upseeri saanut itse kouluttaa. Törni joutui seuraamaan toimettomana sivusta koulutusta suuren osan ajastaan. Myöskään harjoitusoperaatioita hän ei saanut johtaa.

Tyrkön mukaan Törni oppi kaiken vaivattomasti ja vain murto-osassa ajasta, jonka se vaati muilta. Hänellä oli pitkäaikainen tavoite: tehdä ura Suomen armeijassa ja Suomi oli taas sodassa. Hän oli jossain Schönbrunnissa haukottelemassa. "SS-joukot tarjosivat vähän sellaista, mitä hän halusi mutta paljon sellaista, mitä hän ei halunnut", kirjoitti taas Cleverley.

Kun Suomi llityi sotaan, Törni ja muutama muu upseeri (kaikki olivat kasarmiin pitkästyneitä upseereita, eivät niinkään maitojunalaisia), muiden muassa Paukkala, lähtivät sotaan ja taisteluun. Törni aloitti Rönnquistin Kevyt Osasto 8:ssa viikon kuluttua saapumisestaan ja alkoi tyhjentää lippaita Karjalan metsissä.

Paukkala oli myös jatkosodassa Karjalan armeijan kärkimiehiä. Törni ja Paukkala menivät panssari- ja panssariautojoukkueilla hyökkäävän osaston edessä kohti Petroskoita erikoisalanaan pesäkkeiden hiljentäminen. Heidät alistettiin myös Heiskaselle Prääsään ja sieltä eteenpäin. Kevyt Osasto 8 sai kovan maineen.
 
Törnin persoonallisuudelle tyypillistähän oli se, että valtaa saatuaan asioiden piti mennä juuri niin kuin Törni halusi.

Törnihän oli aikaisemmin käynyt kiltisti huoltopuolen RAUKin. Upseerin ruusu ja vänrikin arvo taas oli Törnin mielestä sitten ilmeisesti tarpeeksi, että saattoi itse päättää mitä halusi.

Oikeastaan koko Törnin henkilöhistoria on täynnä samanlaista käytöstä. Alokasaika Suomessa ja RAUK meni pisteelleen oikein ja Yhdysvalloissa miehistöpalvelus sujui moitteetomasti. Valtaa saatuaa ja varsinkin päästyään huseeraamaan oman komppaniansa päällikkönä käytös oli täysin toisenlaista. Törni ei kursaillut vaatia sotamiesten kuulleen luutnanteiltaan ja vänrikeiltään "ehdotonta tottelemista Saksan malliin". (Toki Törnille itselleen saksalainen kadettikuri jossa "ensin opetellaan tottelemaan ja sitten opetellaan käskemään" oli täysin vierasta ja "turhaa hapatusta".)Todellista vapautta suorittaa tehtävä tehokkaasti mutta omalla tavallaan Törni ei halunnut koskaan alaisilleen antaa. Kuvaavaa oli, että Törnin ratkaisut olivat aina oikeita ja niitä ei ollut esimiehilläkään oikeutta kyseenalaistaa. Sen sijaan mikä tahansa alaisen virhe tai taistelussa tekemä ratkaisu joka ei Törniä miellyttänyt oli ehdoton ja peruuttamaton todiste miehen kelvottomuudesta.

Toki tähän oli poikkeus, nimittäin viinaa saatuaan piti Törnistä pitää huolta kuin kehitysvammaisesta. Pään selvittyä ammuskelut, pahoinpitelyt yms. sekoilut saattoi laittaa viinan piikkiin. Törni ei itse niistä koskaan vastannut.

Samanlainen käytös jatkui myös Vietnamissa. Säännöt, määräykset ja sotilaskuri olivat vain Törnin alaisia varten. Jos asiat eivät menneet Törnin tahtomalla tavalla seurauksena oli narsistinen raivokohtaus jota seurasi pahimmassa tapauksessa väkivalta.

Kaava oli aina sama "muut provosoivat ja Törnin oli pakko vähän pistää turpaan". !950- ja 1960 luvuilla ilmapiiri Yhdysvalloissa oli poikkeuksellisen suopea sotilaiden väärinkäytöksille. Varsinkin upseerit ja aliupseerit selvisivät pahoinpitelyistä, rattijuopumksista yms. hölmöilyistä lähinnä ranteeseen läpsäisyllä.

Voidaan kuitenkin miettiä, alkoiko sankari Thornesta tulla taakka myös esimiehilleen. Aivan varmasti Thornen tempaukset jossa rikottiin mm. suoraa käskyä olla operoimatta E-Vietnamin naapurimaissa aiheutti melkoista huutia Thornen esimiehille. Aivan varmasti esimiehillä virtasi myös kylmä hiki sen suhteen milloin Thorne ylittää sellaisen rajan henkilökohtaisessa käytöksessä mitä ei voida painaa villaisella esim. amerikkkalaisen naisen raiskaus, upseerin pahoinpitely tai tappo.
 
En lähtisi asenteelliseen tulkintaan a la Silvennoinen aivan sukkana. Yhdysvaltain armeijan komentajat arvioivat Törnin kaikissa puolivuotisarvioissa parhaiden upseeriensa joukkoon ja häntä luonnehdittiin erittäin älykkääksi, korrektisti käyttäytyväksi sekä synnynnäiseksi johtajaksi.

Koivisto mainitsee Törnissä olleen hyvät ja huonot puolensa. Hän oli pidetty esimies, joka ei vaatinut alaisiltaan mitään mitä ei olisi itse tehnyt, ja hän osallistui kaikkeen toimintaan kuten muutkin komppaniassa. Hän oli myös sulkeutunut, vähäpuheinen ja ajoittain riidanhaluinen. Muodollisen kurin puute oli myös ongelma.

Törni ei kursaillut vaatia sotamiesten kuulleen luutnanteiltaan ja vänrikeiltään "ehdotonta tottelemista Saksan malliin".

Viitaten edelliseen, jossa hänet tunteneet painottavat muodollisen kurin puutetta Osasto Törnissä, kysyisin, mihin lähteeseen tulkintasi perustuu?
 
Neljä uskomatonta tarinaa, joista pitäisi tehdä Hollywood-elokuva" - tämä suomalaislegenda ylsi mukaan

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/torni elokuva-38541

Amerikkalainen sotilasalan nettisaitti haluaisi Lauri Törnistä pitkän elokuvan.
  • 093b2024358eb42491c7d643b4a7544a95f572d19a6baa83cdaf829f49045c53

    Lauri Törni USA:n armeijassa.
1/2
Sotilasalan viihdesaitiksi perustettu We Are The Mighty on listannut jutukseen neljä sotilastarinaa, joista heidän mielestään pitäisi tehdä elokuva.

Ensimmäinen on merijalkaväen Brian Chontoshin taistelu Irakissa 2003, kolmas on oikomishoidon hammaslääkäri Jack Taylor toisessa maailmansodassa ja neljäs on miekkaa toisessa maailmansodassa käyttänyt kommando "Mad Jack" Churchill.

Toisena listalla on Lauri Törni (1918-65). Saitti toivoo hänestä tehtävää Soldier Under Three Flags -elokuvaa, jonka ohjaisi Ridley Scott ja jossa pääosaa esittäisiBreaking Bad -tähti Aaron Paul.

– Oletko koskaan nähnyt elokuvaa, jota rakastit niin paljon, ettet halunnut sen loppuvan? Tämä on se elokuva - eikä tarvitse pelätä lyhyttä kestoakaan. Lauri Törnin tarina on täynnä niin monia omituisuuksia ja käänteitä että jopa konservativinen elokuvasovitus kilpailisi Hobbit-elokuvan pituuden kanssa - joten ehkä kaksiosainen sarja olisikin parempi, We Are The Mighty kirjoittaa.

Saitti esittelee Törnin tarinan talvi- ja jatkosodan lumisista taisteluista, miinaan haavoittumisesta, Mannerheim-rististä ja siirtymisestä 1944 Saksaan jatkamaan taistelua kommunisteja vastaan. Hänen kerrotaan joutuneen palatessaan omiensa vangitsemaksi, vapautetuksi ja aloittaneen Amerikassa uuden uran erityisjoukoissa.

We Are The Mighty ei mainitse, että Törni oli esikuvana John Waynen 1968 näyttelemälle The Green Berets -elokuvan päähahmolle.

The Green Berets starring John Wayne -1968-
 
"Neljä uskomatonta tarinaa, joista pitäisi tehdä Hollywood-elokuva" - tämä suomalaislegenda ylsi mukaan
JUHA-PEKKA TIKKA
http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/torni elokuva-38541

Amerikkalainen sotilasalan nettisaitti haluaisi Lauri Törnistä pitkän elokuvan.

Sotilasalan viihdesaitiksi perustettu We Are The Mighty on listannut jutukseen neljä sotilastarinaa, joista heidän mielestään pitäisi tehdä elokuva.

Ensimmäinen on merijalkaväen Brian Chontoshin taistelu Irakissa 2003, kolmas on oikomishoidon hammaslääkäri Jack Taylor toisessa maailmansodassa ja neljäs on miekkaa toisessa maailmansodassa käyttänyt kommando "Mad Jack" Churchill.

Toisena listalla on Lauri Törni (1918-65). Saitti toivoo hänestä tehtävää Soldier Under Three Flags -elokuvaa, jonka ohjaisi Ridley Scott ja jossa pääosaa esittäisiBreaking Bad -tähti Aaron Paul.

– Oletko koskaan nähnyt elokuvaa, jota rakastit niin paljon, ettet halunnut sen loppuvan? Tämä on se elokuva - eikä tarvitse pelätä lyhyttä kestoakaan. Lauri Törnin tarina on täynnä niin monia omituisuuksia ja käänteitä että jopa konservativinen elokuvasovitus kilpailisi Hobbit-elokuvan pituuden kanssa - joten ehkä kaksiosainen sarja olisikin parempi, We Are The Mighty kirjoittaa.

Saitti esittelee Törnin tarinan talvi- ja jatkosodan lumisista taisteluista, miinaan haavoittumisesta, Mannerheim-rististä ja siirtymisestä 1944 Saksaan jatkamaan taistelua kommunisteja vastaan. Hänen kerrotaan joutuneen palatessaan omiensa vangitsemaksi, vapautetuksi ja aloittaneen Amerikassa uuden uran erityisjoukoissa.

We Are The Mighty ei mainitse, että Törni oli esikuvana John Waynen 1968 näyttelemälle The Green Berets -elokuvan päähahmolle.
 

Olihan se elokuva "Vihreät baretit", joka perustui itsekin airbornekoulutuksen saaneen ja Vietnamissa Törnin tunteneen Robin Mooren kirjaan. Elokuva tehtiin Mooren kirjan alkuluvun perusteella, ja siinä Törnistä oli tehty "Steve Kornie". Muidenkin nimet oli muutettu samalla tavoin, koska kirjassa on loppupuolella myös salamurhia ym.

Hollywoodille suomalaissyntyinen kapteeni ei kelvannut, vaan John Wayne oli irlantilainen Kilby. Se oli jotenkin seksikkäämpää.

Mutta ihan sama. Kunhan Renny Harlin pidetään siitä kaukana.

Mooren talo Rhodesiassa oli muuten valkoisten palkkamiesten epävirallinen tukikohta puskasotien aikaan, mutta se on sitten toinen juttu.
 
Mitä olen lukumani perusteella käsittänyt, niin myös Alpo Marttinen oli melko erikoinen persoona ja perin vittumainen luonne. Pyrki ajamaan tahtonsa läpi keinoja kaihtamatta. Osa "Marttisen miehistä" ei halunnut olla loppu ajasta hänen kanssa missään tekemisissä.
 
Mitä olen lukumani perusteella käsittänyt, niin myös Alpo Marttinen oli melko erikoinen persoona ja perin vittumainen luonne. Pyrki ajamaan tahtonsa läpi keinoja kaihtamatta. Osa "Marttisen miehistä" ei halunnut olla loppu ajasta hänen kanssa missään tekemisissä.

Tuohon löytyy jo lähteitäkin, muiden muassa Tuunaisen kirja Marttisesta mainitsee, että hän oli vaativa. Marttinen oli lähipiirissäänkin muodollinen – ja rohkea. Kaukaiset alaiset kokivat hänet kuitenkin kannustavana, mikä heijastui sellaisenaan Åke Lindmanin Etulinjan edessä -elokuvaan. Esimiehet ja lähialaiset saattoivat sen sijaan kokea Marttisen hankalaksi.

Jälkiviisaasti voi kysyä, kannattiko "Marttisen miesten" lähteä maanpakoon. Suomessa pidätetyistä asekätkijöistä tuli kaksikin puolustusvoimain komentajaa ja muita kenraaleja. Tätä ei voinut kuitenkaan ennustaa 1945. Marttiselle itselleen ratkaiseva syy lähtöön oli Mannerheimin neuvo siirtyä länteen mahdollista vastarintaa johtamaan. On vaikea arvioida, kuinka syvällisesti ylipäällikkö oli neuvonsa harkinnut. Marttiselle ylimmän esimiehen vihje oli joka tapauksessa käsky. Tehtävään ei voinut määrätä. Marttisen miehet olisivat perustaneet Tuunaisen tutkimusten mukaan pakolaishallituksen, jos olisimme joutuneet miehitetyksi. Hänestä olisi tullut Suomen Charles de Gaulle.

Kaikkeen oli varauduttu.
 
Viimeksi muokattu:
Olihan se elokuva "Vihreät baretit", joka perustui itsekin airbornekoulutuksen saaneen ja Vietnamissa Törnin tunteneen Robin Mooren kirjaan. Elokuva tehtiin Mooren kirjan alkuluvun perusteella, ja siinä Törnistä oli tehty "Steve Kornie". Muidenkin nimet oli muutettu samalla tavoin, koska kirjassa on loppupuolella myös salamurhia ym.

.....

Olipa ko. kirjassa kidutustakin ja muuta vittumaisuutta. Olen antanut kertoa itselleni että esim. Aito Keravuori olisi ollut jotenkin kuuluisan "Phoenix Project" jutun isä, mutta mitään lähdettä en ole löytänyt.
 
Täysin järjetön vertailu. Siis aivan absurdi. Onni Määttänen teki 16 partiomatkaa, joista tunnetuin oli Petrovski Jamin huoltokeskuksen tuhoaminen ja ehkä oleminen partiossa, joka lennettiin aselevon jälkeen kotiin. Toinen taas oli rintamaupseeri, josta luvattiin Moskovan radiossa tapporahaa.

Neuvostoliitolla ei ollut mitään vaatimuksia Määttäsen suhteen ja jos olisi ollut, kyse olisi ollut Petrovski Jamin sotilassairaalan tuhoamisesta. Siinä meni paljon henkilökuntaa samalla, lääkäri. sairaanhoitajia. Mutta Määttänen ei ollut johtaja eikä edes varajohtaja tuolla retkellä.

Pahoittelen, että vastaus kesti. Ajoin pari päivää isoja koneita ja sitten reissasin vuorokaudessa 2000 km. Kunnon "Erään EK:n matka sinne ja takaisin" Tolkienia siteeratakseni.

Tarkoitinkin sitä, että Törnin toisen Saksan reissun syyksi on joskus tarjottu huolta kohtalosta miehitetyssä Suomessa (mikä ei siis toteutunut, mutta näytti mahdolliselta -44). Sama tilanne oli Määttäsellä pohdittavana. Vertailu siksi, että Törni oli "pelkkä" komppanianpäällikkö (vaikkakin erittäin menestynyt sellainen), kun taas Määttänen partiotoiminnan ohella oli ERITTÄIN suuressa roolissa, kun osasto Kuismanen hoiti Päämajan laskuun asiamiestiedustelun organisointia Neuvostoliitossa 1942-44. Oli valitsemassa kokelaita, kouluttamassa heitä, testasi kykyjä ja lojaaliutta sekä (muistaakseni, lähdettä ei nyt saatavilla) vei heitä toiminta-alueelle. Kuten sanottua, ainakin 90% lähetetyistä asiamiehistä paljastui (tai yleisemmin paljasti itsensä), joten Määttäsen rooli on varmasti ollut toverin tiedossa. Itse veikkaisin, että Määttästä olisi haluttu jututtaa enemmän kuin Törniä, mutta tämä on puhdas arvaus. Se, miksi eri osapuolet eivät yleensä tarjoa tapporahaa toistensa tiedustelumiehistä, on asia erikseen.
 
Tuohon löytyy jo lähteitäkin, muiden muassa Tuunaisen kirja Marttisesta mainitsee, että hän oli vaativa. Marttinen oli lähipiirissäänkin muodollinen – ja rohkea. Kaukaiset alaiset kokivat hänet kuitenkin kannustavana, mikä heijastui sellaisenaan Åke Lindmanin Etulinjan edessä -elokuvaan. Esimiehet ja lähialaiset saattoivat sen sijaan kokea Marttisen hankalaksi.

Jälkiviisaasti voi kysyä, kannattiko "Marttisen miesten" lähteä maanpakoon. Suomessa pidätetyistä asekätkijöistä tuli kaksikin puolustusvoimain komentajaa ja muita kenraaleja. Tätä ei voinut kuitenkaan ennustaa 1945. Marttiselle itselleen ratkaiseva syy lähtöön oli Mannerheimin neuvo siirtyä länteen mahdollista vastarintaa johtamaan. On vaikea arvioida, kuinka syvällisesti ylipäällikkö oli neuvonsa harkinnut. Marttiselle ylimmän esimiehen vihje oli joka tapauksessa käsky. Tehtävään ei voinut määrätä. Marttisen miehet olisivat perustaneet Tuunaisen tutkimusten mukaan pakolaishallituksen, jos olisimme joutuneet miehitetyksi. Hänestä olisi tullut Suomen Charles de Gaulle.

Kaikkeen oli varauduttu.


Oliko se just tässä Tuunaisen kirjassa missä Harry Järv kertoi, että ainoastaan "pakon edessä" auttoi Marttisen Vaasasta Ruotsiin. Ei arvostanut esimiehenä yhtään.

Ja se miten Marttinen kerjäsi kenraalin arvoa Suomesta ja Usa:ta laskee minun mielestä miehen arvoa paljon. Anelu ja kerjääminen ei ole minun mielestä hienoa käytöstä keneltäkään.
 
Törnin siirtyminen Venezuelasta Yhdysvaltoihin oli myös sellainen "törnimäinen" suoritus. Kapteeni Törni oli mennyt "oikean kätensä" luutnantti Holger Pitkäsen kanssa Ruotsiin Marttisen porukkaan ja sieltä Venezuelaan. Caracasista hän otti pestin norjalaiseen kauppalaivaan. Kun se oli Alabaman edustalla, Törni hyppäsi salaa mereen ja ui Amerikkaan. Siellä hän teki hanttitöitä muun muassa siivoojana.

35-vuotiaana alokkaaksi armeijaan ja sittemmin vielä erikoiskoulutukseen. Aika pallit.

Shakkitermina tuo olisi "törnitys". Kyllästytään peliin, syötetään vastapelaajalle shakkinappulat suuhun ja lauta hanuriin, kävellään pois kun tuomarit päättää "ratkaisematon".

Helsinkiin pitäisi saada vähintään Törninkuja jonnekin uus-meri-Arabiaan tai itä-Rasistilaan metron päähän. ("Hotelli Törni" voisi olla liian haastavaa nyky businekselle. Mutta ai ai minkä teemaparkin saisi kehitettyä.)
 
Viimeksi muokattu:
Ehkä sen pitäisi olla Lauri Törnin Bulevardi että teräspallit mahtuu heilumaan. Tuosta iki-liikkuvasta ideasta voisi konstruoida jonkinlaisen yksinkertaisen installaation jota myydä liikelahjana!
 
Shakkitermina tuo olisi "törnitys". Kyllästytään peliin, syötetään vastapelaajalle shakkinappulat suuhun ja lauta hanuriin, kävellään pois kun tuomarit päättää "ratkaisematon".

Helsinkiin pitäisi saada vähintään Törninkuja jonnekin uus-meri-Arabiaan tai itä-Rasistilaan metron päähän. ("Hotelli Törni" voisi olla liian haastavaa nyky businekselle. Mutta ai ai minkä teemaparkin saisi kehitettyä.)

Minusta hotelli Törni voisi olla hyvä ajatus. Valvontakomissio kääntyilisi haudassaan.
 
uudet tuulet suomeen puhaltamaan.... Forssa (vanha ja perinteinen commie- city) pitäisi nimetä uudestaan Törnin kaupungiksi :D
 
Back
Top