Lennokkien torjunta

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Pelotevaikutus on todennäköisesti legendaa. Jos ammutaan normaalia patruunaa, niin eihän ne lentäjälle näy paitsi jos napsahtaa johonkin. Mutta se luodinreikä koneessa tarkoittaa, että se on jonkin aikaa pajalla pois meitä kiusaamasta.

Jos vertaillaan pelkästään luodin ja kohteen massoja, niin voisi pitää todennäköisenä, että osuessaan lennokkiin rk:n patruuna tekisi pahempaa jälkeä kuin lentokoneessa.
Miten sen nyt ottaa. Lentokone voi olla käytännössä immuuni kiväärikaliberin luodeille, eli siihen pitäisi osua joko mahdottomain iso määrä niitä luoteja tai sitten epätodennäköisestä suunnasta, jotta sen toiminta erityisesti häiriintyisi. Mutta kuten olen usein aikaisemmin maininnut, niin vaikka sinä lennokkiin osuisitkin, niin sen osuman pitää olla joko jossakin kriittisessä paikassa tai sitten sen ammuksen kaliberin on oltava kylliksi iso, että se repii siiven irti osumallaan. Kiväärikaliberinen ammus ei jälkimmäistä tee.

Ja mitä tulee noihin sinun osumatodennäköisyyksiin, niin noissa on se kriittinen vika, että ne laskevat vain osumatodennäköisyyksiä. Osuma ei ole sama kuin pudotus.
 

Harri_matti

Alikersantti
BAN
ALTTERI
UAV voidaan rakentaa sellaiseksi, ettei yksi reikä vaikuta mihinkään. Kaksi moottoria, kaksi akkua, kaksi kameraa, kaksi radiota, kaksi antennia.
Itsestään korjautuva runko ja siipi, samaa geeliä kuin lentokoneiden itsekorjaantuvat polttoainetankit.
 

KIM

Majuri
Otetaan avuksi todennäköisyyslaskenta.
Minulla ei ole todellisia lukuja, joten heitän osumatodennäköisyyden hatusta
Oletetaan, että todennäköisyys saada osuma lennokkiin per laukaus on p = 0.5% = 0.005
Oletetaan, että jokainen lennokkia ampuva ampuu viisi laukausta.

Laskentakaava on seuraavanlainen:
1-((1-p)^(n*5)), jossa n on ampujien lukumäärä ja p osuman todennäköisyys.
Tällöin osumatodennäköisyys suhteessa ampujien määrään olisi seuraavanlainen:
Ampujia - Ammuttujen laukausten lkm - Todennäköisyys, että ainakin yksi laukaus osuu
| 1 | 5 | 0,02 ~2% |
| 9 | 45 | 0,20 ~20% |
| 30 | 150 | 0,53 ~53% |
| 100 | 500 | 0,92 ~92% |

Halusin vain tällä sanoa, että jos koulutuksella ja varusteilla saadaan osumatodennäköisyys tuohon kertaluokkaan, kannattaa aina vähintään ryhmäkokoonpanolla kokeilla :)
Ihan asiallista laajentaa, mutta kyllä niitä rynkyn tai itkon patruunoita saa rätkyttää sen 20000 taivaalle/pudottava osuma. Tämäkin on tietysti vain arvaus, mutta minä olen sentään kokeillut tuota hommaa. Yksi ukko muuten ampuu joka kerta sen lippaallisen, mutta osuu yhtä huonosti kuin viidellä panoksella.
 

Harri_matti

Alikersantti
BAN
ALTTERI
Tuohan on vihollisen tykistölle kätevä mittari. Jos yhteys koneeseen katkeaa, niin paikalla on ainakin komppanian verran vihollisia, ja sinne pari tuliannosta niskaan.

Kätevää paljastaa itsensä.
 

Raveni

Ylipäällikkö
UAV voidaan rakentaa sellaiseksi, ettei yksi reikä vaikuta mihinkään. Kaksi moottoria, kaksi akkua, kaksi kameraa, kaksi radiota, kaksi antennia.
Itsestään korjautuva runko ja siipi, samaa geeliä kuin lentokoneiden itsekorjaantuvat polttoainetankit.
Tai sitten hommaa kaksi uav:ia? Se optiikka on varmaankin kallein osa tuollaisessa systeemissä.
 

Quixote

Majuri
No ainakaan kukaan täällä ei pitänyt lennokkia _immuunina_ kiväärikalipeerin ammuksille.
Todennäköisyyslaskelmalla osoitin, että alle prosentin osumatodennäköisyydellä ampumista kannattaa yrittää. Toisaalta sitten alle promilleluokassa ei ehkä enää kannata. Osumatodennäköisyys vaihtelee etäisyyden, nopeuden ja liikesuunnan funktiona ja loppupeleissä ampumispäätöksen tekee joukon johtaja parhaan arvionsa mukaan. Loppu onkin sitten johtajien väittelyä osumatodennäköisyyksistä, joista ei vain ole kovin hyvin tutkittua tietoa, vaan mutua.
 

Raveni

Ylipäällikkö
Tuossa on pari muttaa.. Onko lennokki havainnut joukon? Jos ei niin kannattaako asemat paljastaa yrittämällä ampua jotain alas jota ei todennäköisesti saada. Toimen että onko se oma vai vihollisen lennokki? Sitä voi olla vaikea päätellä siitä taivaalla olevasta pisteestä.

Lasken kaiken it:n joka ei ole oikeasti johdettua ja suht automaattista pelkästään häirintää ampuvaksi... Todennäköisyydet että saadaan tuloksia on niin pieni. Asia muuttuu kun ruvetaan puhumaan välineistä joissa on tulenjohto, laskimet ja kunnon ampumatarvikkeet.
 

vlad

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Tai sitten hommaa kaksi uav:ia? Se optiikka on varmaankin kallein osa tuollaisessa systeemissä.
Uskoisin, että käytännössä micro- ja mini-uav:n kohdalla tulevaisuus tulee olemaan sitä, että niitä on sen verran runsaasti käytössä ettei yhden mahdollinen menettäminen tunnu missään, joten niitä on hyvinkin pienillä osastoilla vähintään se yksi - jopa enemmän eli tilanne on tavallaan kuvailemasi. Ammut yhden alas niin toinen tai kenties vielä kolmaskin jää jäljelle.

Jos tarkastellaan Suomen todennäköisintä vihollista eli Venäjää, se on aloittanut viime vuoden puolella mini- ja micro-uav:n toimitukset VDV:lle sekä useimmille erikoisjoukoille ja jatkossa niitä tullaan toimittamaan käytännössä kaikkiin yhtymiin - ja Ukrainan oppien jälkeen näin tehdään aivan varmasti. Jo nyt Venäjä on budjetoinut muutamien seuraavien vuosien ajalle miljardiluokan panostuksen uav:n kehittämiseen. Venäläisten mini- ja micro-uav:n toiminta-aika on noin 1½ tuntia ja operointietäisyys max. 15-25 km.

Suomessa tämä on syytä muistaa ja huomioida se vastatoimia suunniteltaessa - kuten ketju osoittaa uav:n pudottaminen on mahdollista mutta mitään helppoa se ei ole esim. sellaisella ammus-it:llä joka ei ole tutkaohjattua tai muulla tapaa ohjattua. Kyse on it-kk:n ja rk:n kohdalla hyvästä tuurista jos micro- tai mini-uav putoaa, raskaammat operoivat jokatapauksessa niiden ulottumattomissa.

vlad.
 

Nuijamies

Kersantti
Yksi tuttavani ampui luodikolla lapasorsan lennosta 300 metrin korkeudesta. Olisi hyvä UAV torjuja ;) No näitä kavereita on harvassa... Ja toisaalta nuo vekottimet kun saattaa olla useamman kilometrin korkeudella.
Mikä noissa olisi heikoin lenkki? Olisiko helpompaa/mahdollista iskeä tiedonsiirtoon? Eikös ainakin osa noista lähetä tietoa realiajassa maahan...
 

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Yksi tuttavani ampui luodikolla lapasorsan lennosta 300 metrin korkeudesta. Olisi hyvä UAV torjuja ;) No näitä kavereita on harvassa... Ja toisaalta nuo vekottimet kun saattaa olla useamman kilometrin korkeudella.
Mikä noissa olisi heikoin lenkki? Olisiko helpompaa/mahdollista iskeä tiedonsiirtoon? Eikös ainakin osa noista lähetä tietoa realiajassa maahan...
300 metrin korkeudesta vai 300 metrin päästä? Kuinka hän määritti etäisyyden/korkeuden?
 

Merten sheriffi

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Yksi tuttavani ampui luodikolla lapasorsan lennosta 300 metrin korkeudesta. Olisi hyvä UAV torjuja ;) No näitä kavereita on harvassa... Ja toisaalta nuo vekottimet kun saattaa olla useamman kilometrin korkeudella.
Mikä noissa olisi heikoin lenkki? Olisiko helpompaa/mahdollista iskeä tiedonsiirtoon? Eikös ainakin osa noista lähetä tietoa realiajassa maahan...
Sorsia on huomattavasti mukavampi valokuvata ja ruokkia kuin ampua alas. Sorry offtopic.
 

Harri_matti

Alikersantti
BAN
ALTTERI
Maa-aseman tuhoaminen on paras keino. Tästä aiheesta on kirjoitettu monia kirjoja. Amazonista ja Suomalaisesta kirjakaupasta löytyy, ehkä myös kirjastoista.


 

Nuijamies

Kersantti
Maa-aseman tuhoaminen on paras keino. Tästä aiheesta on kirjoitettu monia kirjoja. Amazonista ja Suomalaisesta kirjakaupasta löytyy, ehkä myös kirjastoista.


Oukei, ei ole tullut luettua koko ketjua tarkkaan. Näyttää vaan keskustelu painottuvan noiden lennokkien alas ampumiseen... ;)
 

Nuijamies

Kersantti
300 metrin korkeudesta vai 300 metrin päästä? Kuinka hän määritti etäisyyden/korkeuden?
Korkeudesta lähinnä, tosin taisi olla hieman viistosta. Kilpa-ampujana taisi heittää matkaarvion lonkalta. Sattoi olla 289 m tai 305 tai jotain. Luotan miehen sanaan... No tämä nyt oli ihan vaan kevennykseksi tarkoitettu juttu (mutta tosi). Kaverin rk taulu taitaa vieläkin olla näytillä erään varuskunnan seinällä.
 

Harri_matti

Alikersantti
BAN
ALTTERI
Parempi kuva. Jos vihollinen siirtää maa-aseman kauemmas, niin sittenpä lähetystehot molempiin suuntiin täytyy kasvaa kans, ja molemmat (uav ja maa-asema) on helpompi löytää.
 

Liitteet

Merten sheriffi

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
o_Oo_Oo_O
Merten sheriffi taitaa olla vesimelooni? Sori offtopikki.
Mitä tarkoittaa? Jos jotain viherhippiä, niin en ole. Sen verran mannerten välisiä lentomaileja kertyy. No myönnettäköön, että takapihalla on talipallo pikkulinnuille mutta orava yleensä vie koko pallon kerralla. Chihuahua koirille joita minulla on kaksi saavat pelkästään häränlihatikkuja.
 
Viimeksi muokattu:

peelo

Ylipäällikkö
WW2 aikaisilla aseilla sen aikaisia vihollisia vastaan. Aika huono lähdeaineisto arvioitaessa modernia ilmauhkaa ja sen torjuntaa.
 

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
WW2 aikaisilla aseilla sen aikaisia vihollisia vastaan. Aika huono lähdeaineisto arvioitaessa modernia ilmauhkaa ja sen torjuntaa.
Kuinka paljon ITKK eroaa tuossa lähteessä mainituista ,50 cal konekivääristä? Tai oikeastaan myöskään Oerlikonista, pl. kaliberi? Oerlikoniin verrattuna Sergei on toki iso ero, mutta teknisesti jäänee jonnekin Oerlikonin ja Boforsin välille. Ja jos lennokkeja/heitteitä aletaan pudottelemaan, niin ero boforsin ja boforsin joka ampuu hersyjä välillä on varmasti vastaavaa luokkaa kuin tuossa herätesytyttimellisten ja herätesytyttimettömien 5" kranaattien välillä.

Tai miten lennokkimaali oikeastaan eroaa WW2:n aikaisesta koneesta? Siis muuten kuin kokonsa puolesta?
 
Top