Lentokoneita

Olen itselleni antanut kertoa, että vesikoneeseen vakuuttaminen on kaskon osalta haastellinen, kaikki yhtiöt eivät myönnä kaskoa vesileikkeihin,kuten veli Ikarus kertoo.
Ja, huom. lentokoneeseen vakuutus on otettava ulkomailta, kotimaista vakuuttajaa, tai edes välittäjää ei enää ole.

Sekä jos kone on harvinaisempi, niin vaikeuskerroin kasvaa heti, ja vakuuttajat harvenee.

Pientä edittiä, kun seuraa urheilua samalla...
Kyllä Colemont vielä meklaroi?
Käytännössä vakuutuksen saa hoidettua itse, kunhan Lontoon murre kohtuudella taipuu. Sähköposti liikkuu liitteineen sujakasti myös ulkomaille ja sieltä takaisin.


http://users.kymp.net/kotkanik/documents/lentokonevakuutuksia.html
 
Viggeniä ei voi koskaan olla liikaa. :cool:
Kohdassa 1:15 tutkanäytöllä näkyy Gotlannin saari pohjois-eteläsuunnassa.

Olen nähnyt tämän AJS-37:n soolon muutamaan kertaan, en tosin näin läheltä mitä tässä.


Kerran pääsin juttelemaan Ruotsissa lentonäytöksessä konetta lentävän majuri evp. Stellan Anderssonin kanssa. Kertoi että maksimissaan esityslennoilla vetää sellaiset 6 g:tä.

9029068362_799544f009_b.webp
 
Olen nähnyt tämän AJS-37:n soolon muutamaan kertaan, en tosin näin läheltä mitä tässä.


Kerran pääsin juttelemaan Ruotsissa lentonäytöksessä konetta lentävän majuri evp. Stellan Anderssonin kanssa. Kertoi että maksimissaan esityslennoilla vetää sellaiset 6 g:tä.

Katso liite: 15889
Viggen ja Draken eivät taida olla liikehtimiskyvyiltään kovinkaan hyviä, jos vertaa esim. MIG-29 tai SU-27-koneisiin. Ainakin jos katsoo koneiden muotoa, niin on vaikeaa nähdä niiden tekevän joitakin isojen kohtauskulmien manöövereitä. Eikös svedujen pääasiallinen strategia neuvostoilmavoimia vastaan ollut kaukaa ja kovasta nopeudesta ammutut tutkaohjukset. Toisin sanoen siis vältettiin tavanomaiseen kurvatappeluun joutumista. Olenko oikeassa?
 
Viggen ja Draken eivät taida olla liikehtimiskyvyiltään kovinkaan hyviä, jos vertaa esim. MIG-29 tai SU-27-koneisiin. Ainakin jos katsoo koneiden muotoa, niin on vaikeaa nähdä niiden tekevän joitakin isojen kohtauskulmien manöövereitä. Eikös svedujen pääasiallinen strategia neuvostoilmavoimia vastaan ollut kaukaa ja kovasta nopeudesta ammutut tutkaohjukset. Toisin sanoen siis vältettiin tavanomaiseen kurvatappeluun joutumista. Olenko oikeassa?

Draken suunniteltiin 50-luvulla ja otettiin palveluskäyttöön 60-luvun alussa. Toisen sukupolven suihkuhävittäjä, samaa sarjaa kuin esim. MiG-21 ja F-104 Starfighter. Tuolloin jo suunnittelun lähtökohtana kehitettiin hävittäjiä, jotka pystyisivät operoimaan kahden machin nopeuksilla, eli iske ja irti -taktiikkaa käyttäen. Kaartotaistelukykyä ei sen ihmeemmin edes osattu vaatia näihin koneisiin. Lähtökohta oli, että taistelunjohdon opastuksella koneet ohjattaisiin korkealla lentävien pommikonemaalien läheisyyteen ohjusammuntaa varten.

Ruotsalaiset tosin modasivat Drakenia ja olivat ilmeisesti suunnilleen ensimmäisinä maailmassa ottamassa mukaan tietovuojärjestelmää (Stril 60), joka mahdollisti mm. monipuolisemman hävittäjätaktiikan. Suomalaisille tuli 70-luvun alussa jopa yllätyksenä se, että ruotsalaiset kouluttivat ja opettivat Draken-kurssilla oppilaille myös perinteistä kaartotaistelua.

Viggen puolestaan on kolmannen sukupolven hävittäjä. Deltasiipiratkaisu siinäkin ja nopeutta piisaa se kaksi machia parhaimmillaan. Hävittäjänä kuitenkin Drakeniin verrattuna jo paljon monipuolisempi varustukseltaan ja aseistukseltaan. Ketteryydessä vertautuisi varmaan muihin saman sukupolven koneisiin (esim. Mirage F1).

MiG-29 & Su-27 molemmat peittoavat kyllä puhtaasti nämä ruotsalaiskoneet, jos mennään kurvaa vääntämään.
 
Samahan näkyy muuten Viggenin rynnäkköversion strategiassa Neuvostoliiton sotalaivoja vastaan. Matalalla ja hanaa meritorjuntaohjuksen kantaman sisäpuolelle, ohjukset irti, ja hanaa takaisin tankkaamaan ja ottamaan uudet aseet siipiin.

Kirjahyllystä löytyy tämä opus. Ja tunnen kirjoittajan ainakin pintapuolisesti. Kertoo mm. mitenkä 80-luvun puolivälin tienoilla otti "mock dogfight" -väännöt Itämerellä MiG-29:n kanssa. Omien sanojensa mukaan pääsi Viggenillään niskan päälle. En usko, että "Affe" ainakaan kovin paljoa liioitteli, toisaalta jokainen hävittäjälentäjähän on varmasti omasta mielestään se maailman paras. :rolleyes:

kirja.webp

PS: Nykyään Alf lentää siviilinä Swedish Air Force Historic Flightin Lansenia ja Harvardia.

1.webp
 
Viimeksi muokattu:
Kirjahyllystä löytyy tämä opus. Ja tunnen kirjoittajan ainakin pintapuolisesti. Kertoo mm. mitenkä 80-luvun puolivälin tienoilla otti "mock dogfight" -väännöt Itämerellä MiG-29:n kanssa. Omien sanojensa mukaan pääsi Viggenillään niskan päälle. En usko "Affen" ainakaan kovin paljon liioitellen, toisaalta jokainen hävittäjälentäjähän on varmasti omasta mielestään se maailman paras. :rolleyes:

Katso liite: 15890

PS: Nykyään Alf lentää siviilinä Swedish Air Force Historic Flightin Lansenia ja Harvardia.

Katso liite: 15891
Tässä huomataan taas se, että kyllä se pilottikin merkitsee ilmataistelussa, ei vain kone. Esim. Battle of Britainin aikaanhan monet Me-109-lentäjät väittivät pystyvänsä pysymään Spitfiren kaartosäteen sisäpuolella, vaikka yleinen käsitys oli, että Mersulla ei ole mitään asiaa lähteä kääntymään Spitin kanssa. Tiedä häntä. :rolleyes:
 
Tässä huomataan taas se, että kyllä se pilottikin merkitsee ilmataistelussa, ei vain kone. Esim. Battle of Britainin aikaanhan monet Me-109-lentäjät väittivät pystyvänsä pysymään Spitfiren kaartosäteen sisäpuolella, vaikka yleinen käsitys oli, että Mersulla ei ole mitään asiaa lähteä kääntymään Spitin kanssa. Tiedä häntä. :rolleyes:
Paljon se on pilotistakin kiinni. Mike Spickin kirjassa on maininta, että saksalaisen ässän mukaan yksikään Spitfire ei kyennyt kaartamaan Mersun edestä pois.

Mersun lentäminen äärirajoilla alkoi vasta siiven etureunasolakot auki ja kokenut lentäjä sai puristettua koneesta paljonkin enemmän irti kuin aloittelija.

Parhaita Bf 109:n limiitille piiskaajia lienee ollut H-J Marseille.
 
Paljon se on pilotistakin kiinni. Mike Spickin kirjassa on maininta, että saksalaisen ässän mukaan yksikään Spitfire ei kyennyt kaartamaan Mersun edestä pois.

Mersun lentäminen äärirajoilla alkoi vasta siiven etureunasolakot auki ja kokenut lentäjä sai puristettua koneesta paljonkin enemmän irti kuin aloittelija.

Parhaita Bf 109:n limiitille piiskaajia lienee ollut H-J Marseille.

Olet varmasti oikeassa. Marseille oli melkoisella todennäköisyydellä kaveri, jolla oli todella ilmiömäinen "perstuntuma" Mersuun, toisin sanoen tiesi koneen suorituskyvyn rajat todella tarkasti. Ainakin tällaisen kuvan sain lukemalla miehen elämäkerran.
 
Laitan tähän vielä, että sinänsä erikoisesti Me-109 oli aloittelijalle ilmassa armahtavampi kuin Fw-190. Tämä siis itärintaman matalamman korkeuden taisteluissa. Useita aloittelijoita Fw-190:n sakkausominaisuudet pelottivat (ja syystäkin) eivätkä ensin osanneet ottaa sinänsä paremmasta koneesta kaikkea irti. Nousussa kentältä Me-109 sitten aiheutti aloittelijoille lujasti kaputteja.
 
TURVALAITTEET

Kari Kortelainen

Suomalaiset kehittivät lentokoneiden mustan laatikon sodan aikana
mata%20hari%20valtion%20lentokonetehdas%201940.jpg

Valtion lentokonetehtaan kehittämä lentokoneiden musta laatikko.

Lukkia ja mustaa laatikkoa kehitettiin Härmälässä
Tekninen osaaminen kiteytyi Tampereen Härmälässä, kun sinne saatiin valtion lentokonetehdas 1930-luvulla. Sota-aikana se oli teknologian keskus jossa korjattiin lentokoneita.

Lentokoneet https://yle.fi/uutiset/3-5509651
15.2.2010 klo 13:46päivitetty 8.4.2012 klo 19:48
 
Taitolentoa Saab Safirilla. Mites on, lähtisittekö kyytiin ?


EDIT:

Niin, ja länsinaapurissa nuoret mimmitkin lentävät Safirilla taitolentoa, kuten Ninni tässä :)

 
Viimeksi muokattu:
Back
Top