Viimeksi muokattu:
Luonnonvarojen loppupeli ja turvallisuuspolitiikka
- Viestiketjun aloittaja Deeiii
- Aloitus PVM
Tässä pari-kolme viikkoa sitten etsin tätä ketjua, kun muistin tämän ennustukseni sirpaleen, joka näyttää menevän perseelleen tai meni jo. Kaasu tosin virtaa, mutta entisien alusmaiden perään on Venäjällä edelleen mahdoton porakka. Olin liian optimistinen, ei siitä pääse mihinkään.
Sähkömoottorin vahvimmat alueet ovat vääntö ja kiihtyvyys. Sähkömoottori olisi juuri erinomainen raskaisiin panssariajoneuvoihin. Panssariajoneuvo vain ajettaisiin ladattavaksi. Se millä se sähkö latauslaitteeseen tuotetaan onkin sitten ongelma.
Oikeastaan sähkön muuttaminen polttonesteeksi on hieman tarpeeton välivaihe. Sähkömoottori pystyisi käyttämään sähkön suoraan sähkönä. Sähköhän kulkee silmänräpäyksessä voimalinjaa pitkin. Sähkö ei tarvitse mitään kemiantehtaita, varastointia, rekkarallia ja valtaisia merillä kulkevia tankkerilaivoja.
Tietysti näitäkin polttonesteteknologioitakin pitää kehittää koska raketti ja suihkumoottori vaativat melkoisen ärhäköitä polttonesteitä.
Minuteman
Eversti
Nykyteknologialla sähkömoottori on lyömätön kaikkialla siellä mihin piuha yltää. Jos taas energiaa pitää kuljettaa mukana ja varastoida määrittämättömiä aikoja niin nestemäiset polttoaineet ovat toistaiseksi ylivoimaisia. Polttomoottori ei tule kuolemaan ainakaan meidän elinaikanamme.
Aloitusviestin olisin toki voinut vähän selvemmäksikin saattaa.
Pohdiskelin tässä päivänä muutamana lähinnä tätä iänikuista NATO-kysymystä.
Jos (kun) Länsi-Euroopan riippuvuus Venäjän öljystä ja kaasusta kasvaa entisestään, niin mitä liittoutumisella oikein voitettaisiin?
Ainoa konkreettinen asia, mitä siltä haettaisiin, kai olisi selkänoja Venäjää vastaan. Mutta kuvitellaan että se pieni, menestyksekäs sotilaallinen seikkailu koettaisiin Venäjällä jostain syystä tarpeelliseksi, eli toisin sanoen, se selkänojan tarve realisoituisi, ja kohteena olisi joku Itämeren itäpuolen rantavaltioista.
Kuinkahan helposti Länsi-Eurooppa olisi valmis antamaan Suomen ja vielä Baltian maat kaupan päälle, ettei toimitukset häiriinny? Jos (kun) ne tarvitsevat enemmän Venäjän polttoaineita kuin Venäjä niiden rahoja (ottajia varmaan on, ja kun kokonaistuotanto laskee, pumppaamatta jättämällä ja myöhemmin myymällä voi tehdä voittoa), ja kun olen ymmärtänyt, että vahvistusten laivaaminen tänne asti ei lieneisi mitään hupipurjehdusta mikäli Kaliningradissa asiasta ei tykättäisi. Eikä tuo lentovahvistustenkaan tuominen taitaisi olla ihan niin yksinkertaista kun ajatellaan.
Ettei vaan leviteltäisi käsiä, että mein gott ja sacrebleu kun pääsikin käymään näin, mutta nyt vain kävi näin. Hengessä ollaan kyllä mukana ja protestoidaan niin voimaperäisesti että, jne. (Tosin täälläkin oli aika mielenkiintoinen ketju mahdollisesta tiedotussodasta ja maailman mielipiteen muokkaamisesta.)
Ydinaseisiin nojautumisesta kai ei kannata edes keskustella.
NATOn jäsenenä olisimme myös vähintään huoltojoukoissa jos vaikka Virossa tulee patsasmellakoiden uusintaottelu. Toisaalta, jos tälläisiä selkkauksia ei tule, niin NATO-jäsenyys lähinnä ärsyttää Venäjää ja vie meiltä sotaväkeä ja rahaa erilaisiin hiekkalaatikkoleikkeihin.
Eli olenko tyhmä kun en nyt oikein tajua, missä nelikentän laatikoissa ne NATOn plussat ovat, ja mitä NATOutumisella enää voitaisiin saavuttaa? Vai onko se harmaa vaihe sitten se kohta missä länsiarmeijat kopottelevat valkoisilla ratsuillaan meitä pelastamaan? Lieneisikö realismia enää? On varmaan nämä REFORGER-tyyppiset jutut jo tällä tahi edeltäjäfoorumilla käsitelty joten pyydän anteeksi jos kuollutta hevosta piiskaan, mutta kuitenkin...
Vielä näistä luonnonvarakysymyksistä kohistakseni. En ole "energiareduktionisti" siinä mielessä, että uskoisin kaikkien konfliktien juontuvan vaikkapa öljyyn, tai edes luonnonvaroihin yleensä. Oma vaikutuksensa silläkin lienee konfliktien syntyyn ja niiden etenemiseen, esimerkiksi natsien sotakone meinasi tosissaan hirttää kiinni öljyn loppumiseen.
Mutta uskallan väittää jonkin verran vakuuttavaa empiriaa olevan siitä, että etenkin ns. käyttökelpoisen energian (bruttoenergia x hyötysuhde) rooli maailmantaloudessa ja yhteiskuntien kehittymisessä on jäänyt ansaittua vähemmälle huomiolle.
Sysimustimmassa kristallipallossa näkyy semmoinenkin skenaario, että vapaan energian puute per capita voisi aiheuttaa ihan merkittäviä vaikeuksia yhteiskuntien toiminnalle jo parinkymmenen vuoden sisällä, ja tehdä esimerkiksi logistiikkajalanjäljeltään suuremmista sotilaallisista operaatioista vaikeita ellei mahdottomia. Siinäpä sitä olisi skenaariota, häkäpönttöautot ja hevospelit...
Lueskelin aloitusviestin ja tämän täydentävän tekstin. Etsiskelin mainintaa fuusioreaktorista. http://www.iter.org/ sähköntuotannossa ja sähkömoottorista ajoneuvoissa.
Mennään siis vain öljypohjaisesti ja huolella jätetään mainitsematta kilpailevat mallit. Tottahan se on, että kilpailevat mallit ovat vuosikymmenien päässä laajamittaisesta toteutumisesta. Että suunnittelu perustetaan sille mitä juuri nyt on käsillä hyllytavarana välittömästi saatavilla. Suunnittelijat eivät haihattele fantasioiden parissa. Pitää olla kouriintuntuvaa tavaraa toimittaa heti nyt justiin ja paikalla.
Tässä lentokone siipiensä takia onkin lyömätön...Solar Impulse II liikkuu jo 140 km/t ilman ulkoista energiaa siis autonomisesti aurinkoenergialla.
Tämä on melkein totta....nimittäin etelänapamantereen peittävän jään sulaessa reunoilta se kevenee ja manner alkaa nousta ylemmäs ja geometriansa takia alkaa levittää reunoille sitä jäät keskeltä ja hups onkin kohta sulattanut päältään miljardeja kuutioita jäätä keskieurooppalaisten ja intilaisten suureksi "iloksi"...monsuunit ja maanvyöryt jne lisääntyy. Pahimmassa tapauksessa maankuori muuttuu epävakaaksi ja ratkeilee sieltä täältä aiheuttaen tuhoisia tsunameja ja maanjäristyksiä.Etelänapa ei sulakaan päältä vaan alta. Läntisen etelänavan jäätikön pohja on satoja metrejä meren pinnan alapuolella ja vielä lisäksi maapohja viettää sisämaahan päin. Että oikeastaan ilmaisisin ihmetyksen, että miten läntisen etelänavan jäätikkö on ilmeisen todistettavasti olemassa, jos sen topografia pohjan osalta on todellakin lentokoneista tehdyillä tutkaskannauksilla havaittu olevan merenpinnan alapuolella ja sisämaahan viettävä. Luulisi meriveden nimittäin virtaavan hanakasti alamäkeen.
Hups
Viimeksi muokattu:
Minuteman
Eversti
Energiakysymystä pitää miettiä laajemmasta perspektiivistä kuin tuijottamalla vaikka raakaöljyn tai maakaasun käyttöä ja niihin liittyviä taloudellisia ja poliittisia kysymyksiä. Maaöljy on hallinnut pitkään maailman energiantuotantoa koska se on ollut näihin päiviin saakka kustannustehokkain tapa pyörittää pyöriä mutta se ei ole ainoa vaihtoehto, vaihtoehtoiset tavat tuottaa esimerkiksi moottoripolttoaineita on tunnettu jo pitkään, niiden käyttöönottoa on hidastanut hinnan lisäksi myös politiikka: Länsivaltioiden tärkeimpiä tulonlähteitä on energiatuotteiden verottaminen ja kaikkialla verotusjärjestelmät on viritetty verottamaan maaöljypohjaisia polttonesteitä eikä kilpailevia polttoaineita ole haluttu päästää markkinoille fiskaalisista syistä.
Energiahuollon kotimaisuusastetta voidaan Suomessakin kohottaa reippaasti hyödyntämällä puuta ja turvetta sekä sähköntuotannossa että polttonesteiden valmistuksessa. Näilläkin alueilla vastustus on enimmäkseen poliittista, turvesoita halutaan suojella ja metsäteollisuus lobbaa energiapuuta vastaan suojatakseen omat raaka-ainehankintansa. Suomen turvesoissa olisi energiaa saman verran kuin Saudi-Arabian öljykentissä mutta silti pyöritämme voimalaitoksia kivihiilellä. Haloo?
Teknologia on olemassa ja sitä kehitetään Suomessakin koko ajan. Saksa tuotti 2MS:n aikana huomattavan osan tarvitsemistaan poltto- ja voiteluaineista ruskohiilestä syntetisoimalla. Etelä-Afrikka hioi saksalaisten prosesseja taloussaartonsa aikana. Teknologian puolesta ei olisi mikään ongelma tuottaa vaikka kaikki tarvittavat moottoripolttoaineet kotimaisista raaka-aineista.
Yhdysvaltojen armeijalla on lukuisia rahakkaita tutkimusohjelmia. Yksi itselleni mielenkiintoisimmista ohjelmista on polttonesteiden jalostaminen mikroskooppisista levistä puristetusta öljystä. Käsittääkseni prosessi skaalautuu ilman rajoituksia ylöspäin ja lopputuoteen hinta on jo nyt kilpailukykyinen. Merijalkaväen hornet on jo lentänyt koelentoja 100% leväpohjaisella polttoaineella.
Fossiilisten polttoaineiden ja biopolttoaineiden välillä on mielenkiintoinen kytkös; Fossiilisten poltoaineiden hintakaton muodostaa de facto vaihtoehtoisten polttoaineiden hinta. Kun fosiilisten polttoaineiden tuotantokustannukset nousevat helposti hyödynnettävien esiintymien ehtyessä ja biopolttoaineiden hinnan laskiessa fossiilisten polttoaineiden taloudellinen elintila kapenee koko ajan ja loppuu kun biopolttoaineiden tuotantokustannukset putoavat alle fosiilisten. Elämme näinä päivinä niitä hetkiä jolloin tuo keikaus tapahtuu, tai tapahtuisi mikäli fiskaaliset syyt eivät hidasta kehitystä.
Itse uskon läpimurron tapahtuvan nimenomaan biokemian ja geeniteknologian alueilla. Uskon että tulevaisuudessa nestemäisiä polttoaineita tuotetaan prosessiessa jossa ensin selluloosaa sisältävää biomassaa pilkotaan entsyymeillä muotoon joka voidaan hyödyntää seuraavassa vaiheessa levien ravinnoksi. Leväkasvustosta puristetaan sitten öljyä joka jalostetaan normaalin öljynjalostusprosessin kautta halutuiksi lopputuotteiksi.
Leväpolttoaine voisi oikeasti olla iso bisnes, joka tekisi valtiosta omavaraisen polttoaineen suhteen. Luulen, että maailman kaikki kehittyneet valtiot alkavat tuottamaan itse oman polttoaineensa. Levästä tehtävä öljy vaikuttaa hyvältä. Tähän levästä tehtävään öljyyn pitäisi varmaankin satsata.
Ympäristön kannalta olisi varmaankin hyvä juttu, että fossiilisten polttoainelähteiden hyödyntäminen on kannattamatonta.
Tässä leväpolttoaineessa on kuitenkin sellainen, että jos geenimanipuloimalla kehitetään super hyvä levä, josta saadaan runsasta satoa joka päivä ja se levä pääsee luontoon niin se tukkii kaiken vesialueen. Sitten pitää kehittää eliö syömään levää, että voidaan rajoittaa levän leviämistä. Kasvien geenimanipulointihan tähtää juuri sitkeiden ja vahvojen wolverinekasvien kehittelyyn.
Mielestäni tärkeimpiä ympäristötekoja tekevät ne, jotka etsivät uusia ympäristöystävällisiä ja tehokkaita energialähteitä. Esimerkiksi fuusioreaktori, sähköauto, leväpolttoaine, tuulivoima ja aurinkopaneelit.
Viimeksi muokattu:
En sano, etteikö nuo asiat ole tärkeitä, mutta ei hehkuteta niitä liikaa, tai homma menee hehkutuksen takia siihen mitä se on tuulivoiman kanssa. Eli tuulivoimaloita pystytetään paljon ja valittajat vaiennetaan lailla. Samalla tuulivoima tuottaa sähköä tavalla, joka ei kestä vapaata kilpailua, vaan vaatii että valtio tukee tätä "ympäristötekoa", kun kukaan ei ole valmis maksamaan täyttä hintaa.
Tämä, että joku haluaa perustaa toimintaa, joka ylläpidetään yhteisestä kassasta pitäisi herättää epäluuloja, että onko se poliitikon ja toimijan välinen diili napata rahaa yhteisestä kassasta johonkin, joka kuulostaa hyvältä, mutta jonka ei olekaan tarkoitus kannattaa vaan tuottaa yhteiskunnan rahaa toimijoille. He perustavat hyvältä kuulostavia juttuja, jotka tarkemmin tutkittaessa ovatkin olleet yhteisen kassan rahastusväline tämän hyvältä kuulostavan peitteen alla.
Omalla paikkakunnallani oli kunnan nettifoorumilla keskustelua pakolaiskulttuuritoimijasta, jonka toiminnassa ei noudatettu lainkaan yhdistys- ja kirjanpitolakia, että kuntalaiset ihmettelevät miten hän sai kunnalta rahoitusta pakolaiskulttuuritoimintaan. Kunnan päättäjiä hämäsi toiminnan hyvältä kuulostava nimeke pakolaiskulttuurin edistäminen, että toki rahamassit aukesivat. Tämän pakolaiskulttuuritoimijan ja kunnan toiminnan sitten otti selvittääkseen omalla ajallaan ilmaiseksi yhdistyslain ja kirjanpidon asiantuntija.
Poliitikoilla on sellaista vikaa, että he hankkiutuvat yhteiskunnan rahoineen joka paikkaan. Jopa sinnekin missä pitäisi luoda kannattavaa yritystoimintaa, jonka pitäisi olla kannattavaa ja tuottaa verotuloja, ettei siis kuluttaa niitä veroja. Yritystoimintaa varten on pankit. Pankista alkupääoman hankkiminen tarkoittaa, että toiminnan pitää kannattaa ja sillä pitää olla varmasti takuuvarma asiakaskunta, kun toimintaa aletaan starttaamaan. Että toimijan pitäisi jo lähtiessä olla esimerkiksi yrityksen alihankkija, jolla on takuuvarma asiakas ja tilauskanta.
Tuulivoima sopinee merialueille. Esimerkiksi Pohjanlahti Ahvenanmaalta Tornioon. Sitten tuulivoimalla voisi varmaankin lisätä omien peltojen monituotantoisuutta. Aurinkopaneelit voisi laittaa maatilan rakennusten katoille. Pääsähkölähde olisi toki vakaasti sähköä puksuttava ydinvoimala, jolla on säätövoimana vesivoimalaitos. Tuulivoiman pitäisi olla kannattavaa koska se on teknisesti helppoa ja sopii joka paikkaan missä vain tuulee verrattuna, että omakotiasukas pykäisi ydinvoimalan talliinsa.
Tämä leväöljy ehkä voisi kannattaa, mutta se vaatisi ympärivuotiset kasvuolot. Suomessa on talvi ja jääpeite osan vuotta, että suomalaisen farmarin pitäisi varmaankin etsiä tuotannon sijainti paikasta, jossa on lämmin ilmasto ympäri vuoden. Leväfarmiin pystyisi kätevästi yhdistämään aurinkopaneelit, jotka ehkä maksaisivat hintansa takaisin nopeastikin alentuneina sähkölaskuina. Leväfarmari varmaankin tuottaisi levän ja myisi sen jalostamolle, joka tekisi siitä mitä erilaisimpia polttoaineita ja voiteluöljyjä joka tarkoitukseen.
Viimeksi muokattu:
Fossiiliset polttoaineet loppunevat sadan vuoden aikana. Fossiilisten polttoaineiden käyttämisen ilmastovaikutusten sanotaan kestävän 1000 vuotta. Hiilidioksidi leijailee kuitenkin ilmakehässä satoja vuosia.
Fossiilisten polttoaineiden käyttämisen vaikutus kestää tuhat vuotta ja sitten ilmastonmuutoksen nopeus on tämä niin kuinka pitkälle ilmaston muutos voi tällä asioiden tapahtumisen nopeudella edetä tuhannessa vuodessa.
Ihminen on teknologisesti melkoisen etevä olento, että ihminen varmasti keksii ratkaisun, jos ilmastonmuutos meinaa mennä liian pitkälle. Esimerkiksi auringon ja maan väliin avaruuteen asetettava varjostin ja sitä rataa.
Itse olen havainnut, että ilmastonmuutos tulee yhä selvemmin havaittavaksi melkoisella nopeudella.
Toki voi helposti ajatella, että tuhat vuotta on niin lyhyt aika, että maapallo ei siinä ajassa ehdi muuttua lainkaan vaikka polttaisimme kaiken hiilen, öljyn ja maakaasun, että hiilidioksidia tosiaan tulee ilmakehään vain parin sadan vuoden ajan ja sitten sen tuotanto loppuu niin ei sen vaikutus voi olla kovin merkittävä.
94 prosenttia maapallon lämpenemisestä menee meriin. Merillä on varmaankin tapana lykätä se lämpeneminen kylmimpään paikkaan eli meren syvyyksiin ja jäätiköiden sulattamiseen. Voi olla siis, että tuhannen vuoden aikana suurin osa lämmöstä menee Antarktiksen ja Grönlannin sulattamiseen, joka varmaankin vienee niin paljon energiaa, että se hidastaa suuresti ilmaston lämpenemistä. Tästä sitten tulee valtavia määriä kylmää vettä joka viilentää meriä ja saa merituulet tuntumaan purevan kylmiltä.
Saattaa olla, että aluksi ilmastonmuutos etenee nopeasti ja hidastuu sitten, kun luonnon vastatoimet alkavat purra. Maa meri ilma systeemin toimintaa ei nykytiede vielä tunne kovin tarkasti. Esimerkiksi syvänmeren lämpösysteemiä on vasta näinä päivinä alettu tutkia kunnolla Argo-poijuilla.
Ilmastonmuutoksen selvin airut on pohjoisen merijään määrä kesän sulamiskauden jälkeen syksyllä.
Merijään määrän sulamisennätys vuodelta 12.9.2012. Tuosta ei tarvitse montaa sulamisennätystä tehdä, että merijää sulaa kokonaisuudessaan. Toki meri jäätyy taas talvella.
http://www.ijis.iarc.uaf.edu/cgi-bin/seaice-monitor.cgi?lang=e
Linkissä olevalla sivustolla on päivittäin päivitettävä merijääkartta. Aiempien päivien merijääkartat saa ladattua viemällä kursori kartan päälle ja vierittämällä hiiren rullaa. Sitten saa hiiren rullalla pyöriteltävän kuvasarjan, jossa voi vertailla aiempien päivien merijään päivityksiä ja niissä olevia muutoksia merijäässä. Merijään määrä on hyvä indikaattori. Itse huomasin, että mozilla firefoxilla merijääkarttojen selailu näyttää sujuvan sujuvimmin.
Fossiilisten polttoaineiden käyttämisen vaikutus kestää tuhat vuotta ja sitten ilmastonmuutoksen nopeus on tämä niin kuinka pitkälle ilmaston muutos voi tällä asioiden tapahtumisen nopeudella edetä tuhannessa vuodessa.
Ihminen on teknologisesti melkoisen etevä olento, että ihminen varmasti keksii ratkaisun, jos ilmastonmuutos meinaa mennä liian pitkälle. Esimerkiksi auringon ja maan väliin avaruuteen asetettava varjostin ja sitä rataa.
Itse olen havainnut, että ilmastonmuutos tulee yhä selvemmin havaittavaksi melkoisella nopeudella.
Toki voi helposti ajatella, että tuhat vuotta on niin lyhyt aika, että maapallo ei siinä ajassa ehdi muuttua lainkaan vaikka polttaisimme kaiken hiilen, öljyn ja maakaasun, että hiilidioksidia tosiaan tulee ilmakehään vain parin sadan vuoden ajan ja sitten sen tuotanto loppuu niin ei sen vaikutus voi olla kovin merkittävä.
94 prosenttia maapallon lämpenemisestä menee meriin. Merillä on varmaankin tapana lykätä se lämpeneminen kylmimpään paikkaan eli meren syvyyksiin ja jäätiköiden sulattamiseen. Voi olla siis, että tuhannen vuoden aikana suurin osa lämmöstä menee Antarktiksen ja Grönlannin sulattamiseen, joka varmaankin vienee niin paljon energiaa, että se hidastaa suuresti ilmaston lämpenemistä. Tästä sitten tulee valtavia määriä kylmää vettä joka viilentää meriä ja saa merituulet tuntumaan purevan kylmiltä.
Saattaa olla, että aluksi ilmastonmuutos etenee nopeasti ja hidastuu sitten, kun luonnon vastatoimet alkavat purra. Maa meri ilma systeemin toimintaa ei nykytiede vielä tunne kovin tarkasti. Esimerkiksi syvänmeren lämpösysteemiä on vasta näinä päivinä alettu tutkia kunnolla Argo-poijuilla.
Ilmastonmuutoksen selvin airut on pohjoisen merijään määrä kesän sulamiskauden jälkeen syksyllä.
Merijään määrän sulamisennätys vuodelta 12.9.2012. Tuosta ei tarvitse montaa sulamisennätystä tehdä, että merijää sulaa kokonaisuudessaan. Toki meri jäätyy taas talvella.
http://www.ijis.iarc.uaf.edu/cgi-bin/seaice-monitor.cgi?lang=e
Linkissä olevalla sivustolla on päivittäin päivitettävä merijääkartta. Aiempien päivien merijääkartat saa ladattua viemällä kursori kartan päälle ja vierittämällä hiiren rullaa. Sitten saa hiiren rullalla pyöriteltävän kuvasarjan, jossa voi vertailla aiempien päivien merijään päivityksiä ja niissä olevia muutoksia merijäässä. Merijään määrä on hyvä indikaattori. Itse huomasin, että mozilla firefoxilla merijääkarttojen selailu näyttää sujuvan sujuvimmin.
Viimeksi muokattu:
Koko ajan taustalla etenevä prosessi on Aasian ylikansoittuminen ja heidän miljardien ihmisten maan, ilman ja veden saastuminen joka jossain vaiheessa tulee aiheuttamaan geopoliittisia ongelmia yksien menettäessä resurssit ja toisten omatessa niitä yllinkyllin.
Esimerkiksi Kiinan ja Intian miljardiväestöjen resurssien nälkä on valtaisa geopoliittinen ongelma joka varmasti räjähtää käsiin holtittomaksi kaaokseksi. Heiltä loppuu resurssit ja meillä länsimailla ja Venäjällä on niitä resursseja yllinkyllin. Meillä on puhdasta ilmaa ja puhdasta vettä ja puhdasta maata, mutta niitä on vain tälle meidän väestölle, ei ylimääräisille.
Nykyisen kokoinen väestö ei voi selvitä luonnonvarojen ja puhtaan elintilan loppumisesta. Luuleeko Venäjä pärjäävänsä yksin idän jättiläisten invaasiota vastaan. Venäjä tarvitsisi Naton jäsenyyden voidakseen puolustaa aluettaan, mutta mitä tekee Venäjä. Hankkiutuu vastakkainasetteluun tärkeimpien liittolaistensa kanssa. Venäjä katsoo menneisyyteen, kun sen pitäisi katsoa tulevaisuuteen ja nähdä se Danten helvetti, joka on planeetalla alkamassa. Venäjän pitäisi liittoutua länsimaiden kanssa ja rauhoittaa Euroopan puoleiset rajat ja siirtää voimansa itään koska niitä tarvitaan siellä, kun ylikansoittuneen maapallon resurssisota alkaa.
Esimerkiksi Kiinan ja Intian miljardiväestöjen resurssien nälkä on valtaisa geopoliittinen ongelma joka varmasti räjähtää käsiin holtittomaksi kaaokseksi. Heiltä loppuu resurssit ja meillä länsimailla ja Venäjällä on niitä resursseja yllinkyllin. Meillä on puhdasta ilmaa ja puhdasta vettä ja puhdasta maata, mutta niitä on vain tälle meidän väestölle, ei ylimääräisille.
Nykyisen kokoinen väestö ei voi selvitä luonnonvarojen ja puhtaan elintilan loppumisesta. Luuleeko Venäjä pärjäävänsä yksin idän jättiläisten invaasiota vastaan. Venäjä tarvitsisi Naton jäsenyyden voidakseen puolustaa aluettaan, mutta mitä tekee Venäjä. Hankkiutuu vastakkainasetteluun tärkeimpien liittolaistensa kanssa. Venäjä katsoo menneisyyteen, kun sen pitäisi katsoa tulevaisuuteen ja nähdä se Danten helvetti, joka on planeetalla alkamassa. Venäjän pitäisi liittoutua länsimaiden kanssa ja rauhoittaa Euroopan puoleiset rajat ja siirtää voimansa itään koska niitä tarvitaan siellä, kun ylikansoittuneen maapallon resurssisota alkaa.
Viimeksi muokattu:
Golf-virran hidastumisesta ja sulavista jäätiköistä vapautuvan makean veden vaikutuksesta Golf-virtaan on puhuttu, että se viilentäisi Eurooppaa. Perusteluna on käytetty 10 000 vuotta sitten jääkauden päättymisvaiheessa tapahtunutta tilapäistä kylmenenisvaihetta, josta käytetään nimitystä nuorempi Dryas-kausi, joka johtui Pohjois-Amerikassa sijainneen Agassiz-jäätikköjärven tyhjentymisestä Atlantille, jolloin Eurooppa ja Pohjois-Amerikka kylmenivät 400 vuoden ajaksi.
Itse järkeilisin, että nyky-ajalla Golf-virran tilanteen taustalla on aivan eri tekijät kuin jääkauden päättymisvaiheessa Dryas-kaudella. Nykytilanteessa tekijä on kasvaneet hiilidioksidipäästöt. Nykytilanteessa nimittäin maapallon kaikki meret ovat lämpenemässä kokonaisuutena, johtuen siitä, että auringosta tuleva säteilyenergia, joka kasvaneiden hiilidioksidipäästöjen takia ei pääse maapallon pinnan lämpösäteilyksi muuttuessaan haihtumaan avaruuteen vaan heijastuu takaisin ja imeytyy siis meriin koska merillä on maanpintaa parempi lämpökapasiteetin varauskyky.
Yllä olevaa kuvaa katsoessa pitää tiedostaa, että kun meret lämpenevät se tarkoittaa myös, että merivirrat lämpenevät. Golf-virran liikkeelle paneva voima on maapallon pyörimisliike ja tuulet. Maapallon pyörimisliike pysyy vakiona, mutta merivirtoja kuljettavan tuulen voima ja nopeus kasvaa, kun merivirrat lämpenevät eli lämmenneet merivirrat liikkuvat nopeammin ja kauemmas pohjoiseen voimakkaampien tuulien avittamana. Golf-virran ei siis pitäisi minun järkeilyni mukaan hidastua vaan kiihtyä ja muuttua lämpimämmäksi.
Yllä olevassa kuvassa näkyy, että 94 prosenttia lämpenemisestä on mennyt meren syvyyksiin.
Jos Grönlannin jäätikkö sitten alkaa sulaa niin sen kylmät sulamisvedet virtaavat lämpimämpään veteen, jossa se saa aikaan lämpötilaerojen vuoksi liikettä merivirroissa ja tuulissa. Lämpötilaerot ovat kylmän ja lämpimän ilman kohtaamisvyöhykkeillä se liikettä aikaan saava voima. Tuulet ja merenkäynti Atlantilla voivat siis kiihtyä ja sumuisuus ja pilvisyys lisääntyä.
Jos päiväntasaajalta pukkaa koko ajan lämmintä vettä ja sulavasta Grönlannista tulee kylmää vettä niin niiden törmäyskohdassa lienee olevan mielenkiintoiset säät. Tämä hurjistunut säämoottori sitten tuottanee Suomeenkin mielenkiintoisia säitä.
Sanottakoon, että vuoden 2013 syysmyrsky ja leuto lumeton talvi 2013/2014 johtuivat siitä, että Barentsinmerellä oli lämmintä vettä, että tästä voinemme päätellä millainen voima on lämmenneellä merellä ja miten se vaikuttaa Suomen ilmastoon.
Tämän foorumin nimi on maanpuolustus.net. Olettaisin, että säätilat ovat aika olennainen juttu näissä touhuissa. Että onko talvi jäätävän arktinen vai pitkä lämmin syksy joka vaihtuu suoraan kevääksi.
Itse järkeilisin, että nyky-ajalla Golf-virran tilanteen taustalla on aivan eri tekijät kuin jääkauden päättymisvaiheessa Dryas-kaudella. Nykytilanteessa tekijä on kasvaneet hiilidioksidipäästöt. Nykytilanteessa nimittäin maapallon kaikki meret ovat lämpenemässä kokonaisuutena, johtuen siitä, että auringosta tuleva säteilyenergia, joka kasvaneiden hiilidioksidipäästöjen takia ei pääse maapallon pinnan lämpösäteilyksi muuttuessaan haihtumaan avaruuteen vaan heijastuu takaisin ja imeytyy siis meriin koska merillä on maanpintaa parempi lämpökapasiteetin varauskyky.
Yllä olevaa kuvaa katsoessa pitää tiedostaa, että kun meret lämpenevät se tarkoittaa myös, että merivirrat lämpenevät. Golf-virran liikkeelle paneva voima on maapallon pyörimisliike ja tuulet. Maapallon pyörimisliike pysyy vakiona, mutta merivirtoja kuljettavan tuulen voima ja nopeus kasvaa, kun merivirrat lämpenevät eli lämmenneet merivirrat liikkuvat nopeammin ja kauemmas pohjoiseen voimakkaampien tuulien avittamana. Golf-virran ei siis pitäisi minun järkeilyni mukaan hidastua vaan kiihtyä ja muuttua lämpimämmäksi.
Yllä olevassa kuvassa näkyy, että 94 prosenttia lämpenemisestä on mennyt meren syvyyksiin.
Jos Grönlannin jäätikkö sitten alkaa sulaa niin sen kylmät sulamisvedet virtaavat lämpimämpään veteen, jossa se saa aikaan lämpötilaerojen vuoksi liikettä merivirroissa ja tuulissa. Lämpötilaerot ovat kylmän ja lämpimän ilman kohtaamisvyöhykkeillä se liikettä aikaan saava voima. Tuulet ja merenkäynti Atlantilla voivat siis kiihtyä ja sumuisuus ja pilvisyys lisääntyä.
Jos päiväntasaajalta pukkaa koko ajan lämmintä vettä ja sulavasta Grönlannista tulee kylmää vettä niin niiden törmäyskohdassa lienee olevan mielenkiintoiset säät. Tämä hurjistunut säämoottori sitten tuottanee Suomeenkin mielenkiintoisia säitä.
Sanottakoon, että vuoden 2013 syysmyrsky ja leuto lumeton talvi 2013/2014 johtuivat siitä, että Barentsinmerellä oli lämmintä vettä, että tästä voinemme päätellä millainen voima on lämmenneellä merellä ja miten se vaikuttaa Suomen ilmastoon.
Tämän foorumin nimi on maanpuolustus.net. Olettaisin, että säätilat ovat aika olennainen juttu näissä touhuissa. Että onko talvi jäätävän arktinen vai pitkä lämmin syksy joka vaihtuu suoraan kevääksi.
Viimeksi muokattu:
OldSkool
Kapteeni
Laitanpa tänne Talouselämän jutun.
Venäjästä tulossa Kiinan vasallivaltio? "On todellinen pelko, että tilanne karkaa hallinnasta"
Venäjästä tulossa Kiinan vasallivaltio? "On todellinen pelko, että tilanne karkaa hallinnasta"
Google Earthia tutkaillessa pohdituttaa pikku arttia Intian ruskea yleisväri. Tekeekö satelliittikuvan värien valinnat tepposet vai viittaako se ruskea yleisväri maaston karuuteen tai peltoviljelysten viljakasvien väriin. Olisi kyllä aika hirmuinen humanitaarinen katastrofi, jos 1,2 miljardin asukkaan maa alkaisi kärsiä kuivuudesta.
Ihminen on tietyissä tilanteissa sotaisa ja agressiivinen laji, joka kykenee kehittämään riitoja olemattomista kuten Ukrainan tilanteesta näemme saatikka sitten, jos todellisia syitä on kuten ylikansoitus yhdistettynä vesipulaan.
Ihminen on tietyissä tilanteissa sotaisa ja agressiivinen laji, joka kykenee kehittämään riitoja olemattomista kuten Ukrainan tilanteesta näemme saatikka sitten, jos todellisia syitä on kuten ylikansoitus yhdistettynä vesipulaan.
Viimeksi muokattu:
Samses
Ylipäällikkö
Suurin osa Intian niemimaasta on melko vähäsateista aluetta, aavikkoakin löytyy. Toisaalta myös osa (koillisnurkka) on eräs maailman sateisimpia paikkoja.