M270 MLRS & HIMARS

hessukessu kirjoitti:
Miten tuo GLSDB:n ohjattavuus vaikuttaa kykyyn alasampua se? Onko se niin hyvä, että sitä voisi käyttää väistöliikkeisiin jne. jolloin vastapuolen olisi vaikeampi ampua sitä alas? Vai onko sen lentonopeus verrattuna GMLRS:än hitaampi ja täten se on helpommin torjuttavissa?
Klikkaa laajentaaksesi...

Kaikki väistöliikkeet olisi ohjelmoitava siihen etukäteen, koska siinä ei ole minkäänlaisia omasuojalaitteita, jotka esim. varoittaisivat pommia mistään vaarasta. Ja mitä tulee lentonopeuteen, niin se on liitopommi! Kyllä sinä tiedät mitä se tarkoittaa.

Ainoa "väistöliike" mikä käytännössä tulee mieleen, on se, että pommi syöksyy maaliin pystysuorassa ja aloittaa syöksyn mahdollisimman korkealta. Jos pommia ei ole torjuttu ennen syöksyn aloitusta, niin homma käy vaikeammaksi.
 
peelo kirjoitti:
No joo kyllähän se ohjautuu jos se voidaan ohjata vaikka jonkin nyppylän väärällä puolella olevaan luolan sisäänkäyntiin, mutta kuinkahan käytännössä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Käytännössä sinulla pitäisi olla pirun hyvää tiedustelutietoa tuohon tai ainakin helvetin hyvä 3D kartta syötettynä siihen pommiin, mutta jos tuo on hoidossa, niin pommi kyllä hoitaa homman, jos sen liike-energia vaan riittäää.
 
Ei noita raketteja ja pommeja kannata varustella liikaa koska niiden hinta nousee häirintäjärjestelmien mukana pilviin kun nytkin ovat jo todella kalliita. Ainoa järkevä ja suhteellisen edullinen tapa lisätä selviytymiskykyä on suunnitella pommiin häivettä eli vaikeuttaa havaitsemista ja sekin lisää hintaa. On melko selvää että lukuisten pommien torjuminen ohjuksilla ei ole tehokasta tai edes takaa varmaa suojaa millään järjestelmällä. Ohjuksia kuluu eikä ohjautuva pommi ole mikään helppo kohde torjua. Järkevintä ja tehokkainta olisi tuhota laukaiseva lavetti jolloin säästetään omia heitteitä.

Jos esim. IT-patteria vastaan laukaistaan 24 kpl M31 ohjusta mikä ei ole sinänsä hirveästi, on selvää että tuota hyökkäystä ei kyetä torjumaan kokonaan millään IT:llä. Ohjuksia tulee niin paljon ja kovaa pienelle alueelle että torjunta on mahdotonta ja sitä yritettäessä joudutaan ampumaan kymmeniä omia it-ohjuksia eli kalliiksi tulee pidemmän päälle kukkarolle ja ohjusvarastoille. Myöskään mikään Pantsir tai CIWS ei kykene tuhoamaan tuota määrää vaikka niitä olisi useita. Sen lisäksi tykkien pitäisi olla juuri oikeassa paikassa.
 
Yhdysvallat myönsi vientiluvan Suomeen Lockheed Martinin ohjatuille GMLRS-raketeille
10.11.2015 - 20:41 http://www.lentoposti.fi/uutiset/yh...lockheed_martinin_ohjatuille_gmlrs_raketeille

Yhdysvaltojen ulkoministeriö on myöntänyt 10. marraskuuta Foreign Military Sales -vientiluvan MLRS-raketinheitinjärjestelmän ohjattujen GMLRS-rakettien (Guided Multiple Launch Rocket System) mahdolliselle myynnille Suomeen. Luvan mukaisten Lockheed Martinin tuotteiden arvo olisi yhteensä noin 150 miljoonaa dollaria. Kaupan toteutuessa ne tulisivat käyttöön maavoimien MLRS-raketinheittimiin.

Defense Security Cooperation Agencyn tiedotteen mukaan Suomi on hakenut vientilupaa yhteensä 40:lle Guided Multiple Launch Rocket Podille. Jokaisessa tällaisessa kasetissa olisi kuusi rakettia, joten niiden kokonaismäärä olisi siten 240.

Viidessätoista nyt vientiluvan saanessa kasetissa olisi kuusi M31A1 Unitary Missile -rakettia eli yhteensä 90 kappaletta. Lopuissa 25 kasetissa olisi M30A1 Alternative Warhead Missile -raketteja.

Lisäksi vientiluvan mukaiseen kauppaan kuuluisivat ohjekirjat, koulutusvälineet sekä muu tuotetuki. Tuotteet toimittaisi FMS-kaupan (Foreign Military Sales) toteutuessa Lockheed Martin Missile and Fire Control -yhtiö. DSCA:n myöntämä lupa ei vielä tarkoita, että kauppa välttämättä toteutuisi.

Tarkat GPS/Inertia-ohjatut, noin sadan kilon taistelulatauksen kuljettavat GMLRS M31A1 -raketit soveltuvat pistemaalien tuhoamiseen. Kantama on jopa 70 kilometriä. Näitä aseita on laukaistu yli 3000 kappaletta taistelukäytössä.

Suomi ei ole tähän mennessä voinut hyödyntää vuonna 2007 vastaanotetun, Hollannista käytettynä ostetun tela-alustaisen M270 MLRS -järjestelmän (Multiple Launch Rocket System) tehokkainta M26-rakettia, koska se luokitellaan rypäleaseeksi.

Yksi tällainen raketti kuljettaisi peräti 644 M77 DPICM -ontelopanosräjähdettä (Dual-Purpose Improved Conventional Munitions) maalialueelle. Tähän asti Suomella on ollut MLRS-käytössä vain harjoitus- ja miinaraketteja.

Suomen aikomus hankkia Lockheed Martin M57 Block 1A T2K ATACMS -tykistöohjuksia (Army Tactical Missile System, kuvassa vasemmalla) kaatui vuonna 2014 aseiden kalliiseen hintaan.

Ohjuksilla olisi tuotettu pitkän kantaman vaikutuskykyä maavoimien MLRS-raketinheittimien kasetteihin soveltuvilla ohjuksillla. Niissä yhden ohjuksen kasetti olisi korvanut kuusi kahdestatoista tavallisesta raketista

ATACMS:n kantama olisi ollut jopa 300 kilometriä. Suomen alunperin pyytämä toimitus olisi toteutuessaan käsittänyt enintään 70 ohjusta. T.T.

Lue aiempia Lentoposti.fi -juttuja aiheesta:

Suomi peruu ATACMS-ohjuksien hankinnan niiden kovan hinnan takia
Suomi haluaa ostaa ATACMS-tykistöohjuksia – kantama jopa 300 kilometriä
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Hyvä, vielää lisää samanmoisia niin sitten alkaa homma olemaan kohdallansa... Olishan ne rypäleet olleet ihan kivoja ja naapuri niitä kuitenkin käyttää... Lienee se ja sama onko siinä pellolla suomalaisten vai venäläisten räjähtämättömiä rypäleitä tai onko niitä siinä pellolla yksi tai kaksi sataa...
 
Puolustusvoimat valmistelee raskaan raketinheittimen ampumatarvikkeiden hankintaa
Puolustusministeriö 11.11.2015 10.21 http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/...nkintaa?utm_source=dlvr.it&utm_medium=twitter
TIEDOTE
Puolustusvoimat valmistelee raskaan raketinheitinjärjestelmän aluevaikutteisten ampumatarvikkeiden (GMLRS AW) ja pistemaaliin vaikuttavien ampumatarvikkeiden (GMLRS UNITARY) hankintaa.

Hankintaa koskeva tarjouspyyntö on käsittelyssä Yhdysvaltain kongressissa.

Uusien ohjautuvien ampumatarvikkeiden hankinnalla mahdollistetaan vuonna 2006 hankittujen raskaiden raketinheittimien entistä tehokkaampi käyttö sekä monipuolistetaan raskaiden raketinheittimien ampumatarvikevalikoimaa. Ohjautuvien ampumatarvikkeiden käyttö on mahdollista vuosina 2012-2015 tehdyn heittimien ammunnanhallinnan päivityksen johdosta.
Aluevaikutteinen ampumatarvike levittää sirpaleita räjähtäessään kohteen yläpuolella. Pistemaaliin vaikuttavan ampumatarvikkeen vaikutus sen sijaan perustuu räjähdys- ja painevaikutukseen. Molempien ampumatarvikkeiden kantama on noin 70 kilometriä.
Ampumatarvikkeiden hankintapäätös tehtäneen sopimusneuvotteluiden jälkeen Suomen puolustusministeriössä. Tuote on kansainvälisen rypäleaseita koskevan Oslon sopimuksen mukainen.

Lisätietoja hankinnasta antavat puolustusministeriössä hallitusneuvos Jouko Tuloisela puh. 0295 140 412 ja Maavoimien Esikunnassa tykistön tarkastaja, eversti Pertti Lahtinen, puh. 0299 800 (vaihde).
Klikkaa laajentaaksesi...
 

Jeps, Tykistö-keskustelussakin on jo asiasta juttua. Makuasia lienee, kumpaan ketjuun asia enemmän kuuluu.
 
peelo kirjoitti:
@Talvela
Suurin haitta mitä syntyy on omien kansalaisten epäusko omiin kykyihin ja nämä epämääräisyydet vain tehostavat sitä. Tämän huomaa ihan käytännössä lähes päivittäin. Toimiva yhteiskunta tarvitsee avoimuutta ja PV on osa tätä yhteiskuntaa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Lisämainintana PV:n tuottamista (tahattomista) epämääräisyyksistä, nettisivustoltaan on todella vaikea saada yleiskuvaa tai mitään tuntumaa PV:n tehtäviin. Osaan hyvin ymmärtää jonkun sitä kauan ennen inttiin lähtöä kuikuilevan teinin (oli lähtijä tai morsio) lievää suuremman epätietoisuuden. Toisaalta liian vähän detaljia, toisaalta asiakokonaisuuksia koostettu kömpelösti kasaan, toisaalta aivan liikaa enkkumilitariasta apinoitua aakkossoppaa jota ei erkkikään ymmärrä. Vähemmästäkin hämmentyy. Ei tuosta olisi vaikea kaulia ja kääntää oikein erinomainen mutta menepä tuollaista tavan pulliaisena ehdottelemaan
 
Huomattavasti parempi ratkaisu kuin ei mitään vaikka ei DPICM -versioita hankittukaan. Toivottavasti teho riittäää mekanisoitua vihollista vastaan! Sitä tarvitaan!

It:n, tykistön ja kevyemmin suojattujen kohteiden osalta tuo on myrkkyä ainakin. Suomen Sotilas- sivulla hyvää juttua asiasta lisää.

Lisänä sitten uusia 155mm SPH:a ja reilusti perus a-tarvikkeita sekä Bonusta niin hyvältä näyttää tuliasemapuoli!
 
Einomies1 kirjoitti:
Huomattavasti parempi ratkaisu kuin ei mitään vaikka ei DPICM -versioita hankittukaan. Toivottavasti teho riittäää mekanisoitua vihollista vastaan! Sitä tarvitaan!

It:n, tykistön ja kevyemmin suojattujen kohteiden osalta tuo on myrkkyä ainakin. Suomen Sotilas- sivulla hyvää juttua asiasta lisää.

Lisänä sitten uusia 155mm SPH:a ja reilusti perus a-tarvikkeita sekä Bonusta niin hyvältä näyttää tuliasemapuoli!
Klikkaa laajentaaksesi...

Saksalaisia pst- sirotemiinoja on käsittääkseni jo hankittu tankkeja vastaan. Vaikka kanteen iskevää tavaraa voisi myöskin olla.
 
peelo kirjoitti:
AT2 miinaraketteja on hankittu. Tulivat samalla heittimien kanssa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Asiaan liittyen, noita miinoja on saatavana myös ajoneuvolevitteisinä. Ei tietenkään ole yhtä hyvä, kuin turpeen alle kaivettu miina, mutta kenttä syntyisi nopeaan ja olisihan se yksi tapa "naamioida" ne tellut. Voipi raivaaminen hankaloitua, kun sana levitä, että sirotemiinojen seassa saattaa olla myös tavannomaisia miinoja. Rakettiraivaimet toki toimii kuten ennenkin, mutta paljonko sellaisille riittää ammuksia?
 
SJ kirjoitti:
Kaikki väistöliikkeet olisi ohjelmoitava siihen etukäteen, koska siinä ei ole minkäänlaisia omasuojalaitteita, jotka esim. varoittaisivat pommia mistään vaarasta. Ja mitä tulee lentonopeuteen, niin se on liitopommi! Kyllä sinä tiedät mitä se tarkoittaa.

Ainoa "väistöliike" mikä käytännössä tulee mieleen, on se, että pommi syöksyy maaliin pystysuorassa ja aloittaa syöksyn mahdollisimman korkealta. Jos pommia ei ole torjuttu ennen syöksyn aloitusta, niin homma käy vaikeammaksi.
Klikkaa laajentaaksesi...

Voihan väistöliikkeitä suorittaa ilmankin mitään omasuojasensoreita. Silloin ne eivät ole juuri tiettyyn uhkaan räätälöityjä, mutta kyllä niistä silti hyötyä on. Lentäväthän modernit risteilyohjuksetkin pääsääntöisesti matalalla, tekevät nousun vähän ennen maalia ja sukeltavat sitten maaliin. Samoin osa meritorjuntaohjuksista tekee väistöliikkeitä, jotta niihin olisi vaikeampi vaikuttaa ammusilmatorjunnalla.

Liitopommin tapauksessa tilannetta toki mutkistaa se, että liikehdittäessä menetetään energiaa, ja se taas on huono homma läpäisykyvyn kannalta. Mutta jos pommin on muutenkin tarkoitus räjähtää herätesytyttimen avulla ilmassa, niin siinä tapauksessa väistöliikkeet ovat ihan mahdollisia. Ilmatorjuntaohjuksia vastaan väistelyllä ei tosin tee paljoakaan, mutta onhan venäläisillä käytössään paljon ammusilmatorjuntaakin, mm. Tunguska ja Pantsir.
 
SJ kirjoitti:
Asiaan liittyen, noita miinoja on saatavana myös ajoneuvolevitteisinä. Ei tietenkään ole yhtä hyvä, kuin turpeen alle kaivettu miina, mutta kenttä syntyisi nopeaan ja olisihan se yksi tapa "naamioida" ne tellut. Voipi raivaaminen hankaloitua, kun sana levitä, että sirotemiinojen seassa saattaa olla myös tavannomaisia miinoja. Rakettiraivaimet toki toimii kuten ennenkin, mutta paljonko sellaisille riittää ammuksia?
Klikkaa laajentaaksesi...

Tarkoittanet näitä?

800px-Minenwerfer_Skorpion_04.JPG


https://de.wikipedia.org/wiki/Minenwurfsystem_Skorpion

Saksalaiset varmaan myisivät miinoitusajoneuvoja romuraudan hinnalla, kun vain menisi hakemaan. Mutta en usko, että hankinnassa olisi varsinaisesti järkeä.

Yksi syy on, että "Skorpion" käyttää M113-pohjaista alustaa, ja lähin meillä käytössä ennestään oleva järjestelmä lienee MLRS, joka pohjautuu Bradleyn alustaan. Logistiikka- ja koulutusjärjestelmä pitäisi siis luoda suunnilleen alusta lähtien. Myös sotatilanteessa huolto olisi painajaismaista, kun noita olisi ripoteltuna pitkin maata luokkaa yksi per alueellinen taisteluosasto.

Toinen syy on siinä, että nuo miinat ovat aika tehottomia (pieni räjähdelataus) ja sisältävät kuitenkin elektroniikkaa. Näin ollen hinta lienee lähellä pohjamiinaa, mutta teho jää alhaisemmaksi. Saksalaisten oma miinavarasto lienee kylmän sodan peruna jo vanhentunut tai vanhentumassa käsiin, joten Suomi joutuisi tekemään uushankintoja. Käsitykseni mukaan pohjamiinojakin on Suomen varastoissa suhteellisen rajallisesti, joten miksi ei hommattaisi ennemmin niitä lisää? Käsittelynestolaitteella varustettuna nykyiset miinat ajavat saman asian kuin tuo saksalainen AT-2. Pikamiinoittamiseenkin meillä on jo ennestään niitä miinaraketteja raketinheittimille, joten vähemmän kiireelliset hommat pystyttäneen hoitamaan riittävän hyvin myös perinteisellä mies, lapio, miina -ratkaisulla.
 
Huhta kirjoitti:
Tarkoittanet näitä?
Klikkaa laajentaaksesi...

Tuohan se, mutta onko missään sanottu, että tuota miinoittamisjärjestelmää ei saisi toisenlaiselle alustalle? Maailmalla on vastaavia systeemejä KA alustalla, joten jos nuo siirtäisi sellaiselle? Mitä taas tulee niihin miinoihin, niin eikös ne meidän miinaraketit ole samaa perua, ja se raketti on yleensä noissa se mikä ekana vanhenee, joten mahtaakohan olla ongelma noissa koneellisesti levitettävissä malleissa.


Ja itseasiassa nyt kun ajattelee, niin mitenkähän näppärä laite olisi nuo miinat käsin levitettävänä?
 
SJ kirjoitti:
Tuohan se, mutta onko missään sanottu, että tuota miinoittamisjärjestelmää ei saisi toisenlaiselle alustalle? Maailmalla on vastaavia systeemejä KA alustalla, joten jos nuo siirtäisi sellaiselle? Mitä taas tulee niihin miinoihin, niin eikös ne meidän miinaraketit ole samaa perua, ja se raketti on yleensä noissa se mikä ekana vanhenee, joten mahtaakohan olla ongelma noissa koneellisesti levitettävissä malleissa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Varmaan tuon saa toisenlaiselle alustalle, esim. MLRS, mutta sitten tulee taas kustannuspuoli vastaan. Ainakin kuvan perusteella järjestelmä on aika lailla kiinteästi asennettu, ja alustan vaihtoon tarvittava insinöörityö tuppaa maksamaan hieman liikaa Millogin tekemänä. Tämä on siis oma näkemykseni, ei absoluuttinen totuus.

Miinat, no joo, saatan olla väärässä. Toisaalta Suomen miinarakettihankinnoista on kohta lähemmäs kymmenen vuotta. Jos kama on kylmän sodan peruja, kuten uskon, niin luultavasti saksalaisten omien miinojen vanhenemispäivämäärä vähintään lähestyy uhkaavasti. Miinojen räjähde on voinut säilyä stabiilina, mutta miten hyvin esim. elektroniikka kestää ajan hammasta?

SJ kirjoitti:
Ja itseasiassa nyt kun ajattelee, niin mitenkähän näppärä laite olisi nuo miinat käsin levitettävänä?
Klikkaa laajentaaksesi...

AT2 ei ole suunnniteltu käsin levitettäväksi. Unohtaisin homman suorilta käsin. :p
 
No niin rauhoittaakaas sitä siroittamiskiimaanne vähän. Sirotemiinat ovat sinänsä hyödyllinen tavara arsenaalissa mutta ei mikään sateentekijä.

1) Sirotteet ovat valvomattomia sulutteita; niin lähelle joukon eteen, että niitä voisi valvoa niitä ei voi ampua tai tulee omia tappiota. Se on siis vaikuttamisväline vihollisen selustassa tai omassa sivustassa, jossa ei ole muita vaikuttamiseen kykeneviä omia joukkoja. Jos siellä on omia joukkoja miinat kannattaa kaivaa maahan.

2) Sirotteet eivät pysäytä; Ne vain hidastavat. Sirotteet on erittäin helppoja raivata. Mekanisoitu joukko raivaa tyypilliseen valvomattomaan sirotteeseen aukon alle 15min:ssa. Jos sirote tulee esim. PSTO:n tuliasemiin oletusarvo on, että joukko itse raivaa uransa auki esim ampumalla eikä alueelle edes lähetetä pioneereja. Ei ole Euroopan ihmetemppu - sinun raivaaminen ampumalla on jokaisen joukon perustemppu.

3) Sirotteen voi ampua Suomessa käytännössä vain aukealle; muutoin jää iso osa puihin killumaan. Mites sitä pikalevitettyä sulutettasi nyt sitten valvot siellä aukealla JV/PST:lla kun vihollisen aseiden kantama on pidempi kun omien? Sitä paitsi sirotteet on naurettavan helppo raivata pois juuri sieltä aukealta, koska rakettiraivaimet toimivat parhaiten juuri aukeilla (metsässä jää puihin killumaan). Jokin kriittinen risteys toki voidaan sirottaa RAKH:llä, mutta silloinen riittää, että ko risteys on pois käytöstä hetken ja vaikka osa miinoista jääkin puhun niin liike pysähtyy. Ei siis toimi korvaamaan oikeita sulutteita esim. puolustuksessa.

Eli unohtakaa nyt nuo miinoittamiskoneet. Sirotteilla on oma roolinsa silloin kun ne tiputetaan spesifiä lyhytaikaista tarkoitusta varten ilmasta tai ammutaan raketinheittimellä, mutta ei ne missään tilanteessa korvaa oikeaa suluttamista.
 
Viimeksi muokattu:
Sanontahan on että "valvomaton este ei ole este".
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top