Maahanlaskujoukkojen / LJK:n käyttötavat

Honcho

SMLNKO M/83
Lahjoittaja
#1
Jos tästä on jo joku ketju olemassa, niin vinkatkaa ja poistakaa tämä, kiitos!

Mutta voisiko joku valistaa tietämätöntä minkälaisia käyttötapoja Suomen olosuhteissa, nimenomaan siinä A2 keltaisen torjunnassa, on omille maahanlaskujoukoille? Toimivatko nämä jonkinlaisena polttopisteisiin ilmakuljetettavana "palokuntajoukkona" vai onko todellakin jotain realistisia mahdollisuuksia ja/tai järkeä pudottaa näitä jonnekin vastustajan linjojen taakse?
 

ctg

Ylipäällikkö
#2
A2 keltaisen torjunnassa, on omille maahanlaskujoukoille
A2 keltainen on mekanisoitu pataljoona, joka vyöryy rajan yli, eikä sillä ole käytännössä mitään tekemistä maahanlaskujoukoille, kuten naapurin VDV, joilla on aivan erillainen kokoonpano pumpussaan, normi mekanisoituun nähden vaikka kaavakuvat organisaatiosta voivat näyttää hyvin samanlaisilta. Mutta sitä ne eivät todellakaan ole, vaan kummallakin on omat juttunsa missä he edustavat sitä parasta laatua mitä heillä on heittää kentälle. Ja siinä viime aikoina puhuttaneessa Affenanmaan tapauksessa, vihulaisella on mahdollisuus siirtää muutama VDV saaristolle, ennenkuin merijalkaväki saapuu paikalle.

Nämä joukot on varustettu parhaalla mahdollisella ilmakuljetteisella kalustolla, tuli se sitten tontille laskuvarjojen saattamana taikka mi-26/anatovin sisällä. Kuitenkin useassa tapauksessa nuo maahanlaskujoukkojen kamat ovat kertaluokkaa kevyempiä verrattuna siihen peruskamaan kuten t72xx, mitä mekanisoitu pitää sisällään. Ja jos tilanne niin katsoo, niin vastustajalle on mahdollisuutta tuoda painetta pelikentälle, avaamalla uusi paikka esim selustaan, taikka strategisesti sopivalle paikalle, joka ei ole liian monen sillan päässä pääjoukoista.
 

Honcho

SMLNKO M/83
Lahjoittaja
#3
Sorry, tarkoitin siis nimenomaan että mitä meidän OMILLA laskuvarjojääkärijoukoilla tekisi sotatilanteessa.
 

Tetra

Ylipäällikkö
BAN
Lahjoittaja
ELSO 2.0
#4
Mutuillen luulisi että kaikenlaista tiedusteluun liittyvää puuhaa riittäisi. Ilmakuljetteinen siirtymistapa linjojen taakse sodassa kuulostaa äkkiseltään ajateltuna aika riskialttiilta tavalta, mutta en sitten tiedä onko sellaista oikeasti ajateltu toteuttaa vai onko se vaan koulutukseen liittyvä juttu jolla saadaan lisättyä mielenkiintoa hakea ko. koulutukseen tms.
 
#5
Mielenkiintoinen kysymys. Itse kanssa miettinyt, että millaisia sodanajan joukkoja LJK kouluttaa ja miten niitä käytetään sodan aikana. Kuinka monta äijää mahtuu kuljetuskoneen kyytiin? Näitä koneitahan ei montaa ole ja niitä voidaan käyttää vain, jos vihollisen IT tai hävittäjät eivät pääse vaikuttamaan, mikä tuskin kovin usein toteutuu.
 

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#6
Jos LJK luetaan erikoisjoukoiksi, niin aika nihkeessä voi olla faktan saaminen framille. Joskus ammoin foorumilla vaikutti mr. Trolli ja hän loihe sanomaan: laskuvarjopudotus ja sukelluspuku ovat vain liikuntatavan apuvälineitä. Kun nuo välineet on veks, temput ovat hyvin yksinkertaisia ja pitkälti ihan sitä perussamaa kuin vaikkapa Jääkärikomppanialla. Näin siis Hän silloin joskus.

SAS on kaiketi pudottanut ainakin osan operaattoreistaan ISISsen vastaiseen toimintaan. Käsittääkseni hurjan syvällekin on hlöstöä pudotettu. Tehtävänä tiedustelu, maalinosoitus, pelon aiheuttaminen yllättävillä likvidoinneilla, yhteysihmisten tapaaminen ja näiden varustaminen, uusien värvääminen kultakolikoilla? ja löyhillä lupauksilla pääsystä Länteen. Jos ajattelee tuotakin operaatiota, niin laskuvarjo on ollut keino tulla lentokoneesta "huomaamatta" maan kamaralle ja rientää siitä tehtäviin.
 
#7
Jos tästä on jo joku ketju olemassa, niin vinkatkaa ja poistakaa tämä, kiitos!

Mutta voisiko joku valistaa tietämätöntä minkälaisia käyttötapoja Suomen olosuhteissa, nimenomaan siinä A2 keltaisen torjunnassa, on omille maahanlaskujoukoille? Toimivatko nämä jonkinlaisena polttopisteisiin ilmakuljetettavana "palokuntajoukkona" vai onko todellakin jotain realistisia mahdollisuuksia ja/tai järkeä pudottaa näitä jonnekin vastustajan linjojen taakse?
Ymmärtääkseni maahan laskettua joukkoa, esim. pataljoonan kokoista, joidaan käyttää vihollisen keskellä etujoukkona luomaan pääjoukolle toimintaedellytyksiä, ts. tasoittamaan tietä sitomalla vihollisen joukkoja ja kuluttamalla niitä. Yhteys pääjoukkoon pitäisi saada muodostettua alle viikossa, jotta maahanlaskettu joukko ei tuhoudu.

Saadaanko meillä sitten pataljoonan vahvuinen joukko koulutettua, aseistettua ja siirrettyä toiminta-alueella niin, että operaatiolla saavutetaan se mitä haettiin ilman, että meiltä lähtee muutaman sadan sankarivainajan arkkutilaus, on hyvä kysymys.
 

koponen

Kenraali
Lahjoittaja
ELSO 2.0
#8
Erikoisjääkäripataljoona
Erikoisjääkäripataljoona vastaa maavoimien erikoisjoukkojen koulutuksesta.

Pataljoonassa on kaksi perusyksikköä, jotka ovat Laskuvarjojääkärikomppania ja Erikoisjääkärikomppania.



ERIKOISJÄÄKÄRIPATALJOONAN PERUSYKSIKÖT


Laskuvarjojääkärikomppania


Laskuvarjojääkärikomppania kouluttaa varusmiehistä maavoimien erikoisjoukkosotilaita - laskuvarjojääkäreitä. Laskuvarjojääkärikoulutus on erikoisjoukkosotilaan peruskoulutus, jonka tavoitteena on kouluttaa tehtävänsä hallitsevia taistelijoita. Hakuaika laskuvarjojääkärikoulutukseen päättyy vuosittain 6. joulukuuta.


Laskuvarjojääkärit koulutetaan vaativiin tiedustelutehtäviin ja iskuosastotoimintaan. Koulutuksen erityispiirteitä ovat laskuvarjohyppykoulutus, yhteistoiminta helikoptereiden kanssa sekä monipuolinen ase-, ampuma- ja taistelukoulutus.



Erikoisjääkärikomppania


Erikoisjääkärikomppania vastaa palkatun henkilökunnan erikoisjoukkokoulutuksesta sekä ylläpitää ja kehittää erikoisjoukkotoiminnan suorituskykyä.

.
Erikoisjääkärikurssi on ammattimaisen erikoisjoukkotoiminnan peruskurssi, joka kestää 12 kuukautta. Koulutukseen voivat hakea reservin upseerin tai aliupseerin koulutuksen saaneet henkilöt kaikista puolustushaaroista.
Koulutuksen erityispiirre on pitkälle viety pienryhmätaktiikka tiedustelu- ja taistelutehtävissä. Hakuaika erikoisjääkärikurssille päättyy vuosittain 6. joulukuuta.


Erikoisjääkärikurssin suorittamisen jälkeen osa koulutetuista henkilöistä jatkaa palvelustaan erikoisjääkärialiupseerin tehtävässä.
Utin jääkärirykmentin Erikoisjääkäripataljoona
 

koponen

Kenraali
Lahjoittaja
ELSO 2.0
#10
Koulutusyksikkö on tuo, kertoo Puolustusvoimien verkkosivu. Linkittelin ihan vain nostaakseni keskusteluun sen mitä ko. j-yks kertoo kouluttavansa. Ilmakuljetteisuudesta eri kriisin vaiheissa on keskusteltu laajasti aiemmin foorumilla.
 

kimmo.j

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#11
Erikoisjääkäripataljoona on vain koulutusorganisaatio.

Meillä ei ole maahanlaskujoukkoja siinä mielessä kuin amerikkalaisilla, tai venäläisillä.
 
#12
Lähinnä itsekin heitin kysymyksen ilmoille sen tähden, että voisimme arvioida kuinka iso jumppa olisi luoda taistelukykyinen maahanlaskupataljoona? Pientä tuunausta vai lähdetäänkö melkein nollasta?
 
#13
Ei meidän konemäärällä voida joukkuetta suurempaa porukkaa tiputtaa, joten pataljoonan maahanlaskut voidaan unohtaa
 

Honcho

SMLNKO M/83
Lahjoittaja
#14
No vastauksista päätellen vähän vaikuttaisi kuten epäilinkin, eli tuskin siis mitään Operaatio Kauppapuutarhoja tullaan tekemään Utin toimesta. En tiedä miten paljon on hyppykoulutusta ja miten paljon muuta mutta jotenkin tulee kuva että kyseessä on eräänlainen varusmieselementti ammattisotilaiden erikoisjääkärikomppanian jatkeeksi. Joku ehkä osaa sanoa jos näillä ei tosiasiassa olekaan mitään tekemistä keskenään.
 
#15
No vastauksista päätellen vähän vaikuttaisi kuten epäilinkin, eli tuskin siis mitään Operaatio Kauppapuutarhoja tullaan tekemään Utin toimesta. En tiedä miten paljon on hyppykoulutusta ja miten paljon muuta mutta jotenkin tulee kuva että kyseessä on eräänlainen varusmieselementti ammattisotilaiden erikoisjääkärikomppanian jatkeeksi. Joku ehkä osaa sanoa jos näillä ei tosiasiassa olekaan mitään tekemistä keskenään.
Esim. jonkin tärkeän maastonkohdan, kuten risteysalueen tai sillan, haltuunotto voisi tulla kyseeseen pataljoonaa pienemällä porukalla. En jaksa uskoa, että meillä koulutettaisiin laskuvarjosotilaita, jos niitä ei aiottaisi tositilanteessa käyttää. Pelkkiä varjottomia ramboja kun olisi aika paljon suoraviivaisempi kouluttaa.
 

Honcho

SMLNKO M/83
Lahjoittaja
#16
Esim. jonkin tärkeän maastonkohdan, kuten risteysalueen tai sillan, haltuunotto voisi tulla kyseeseen pataljoonaa pienemällä porukalla. En jaksa uskoa, että meillä koulutettaisiin laskuvarjosotilaita, jos niitä ei aiottaisi tositilanteessa käyttää. Pelkkiä varjottomia ramboja kun olisi aika paljon suoraviivaisempi kouluttaa.
Tuli mieleen että esim. jonkun yhtäkkiä jossain yllättävässä paikassa putkahtavan vihreisiin pukeutuneiden peitetyillä laatoilla kulkevien isänmaanystävien porukan torjuntaanhan kulkisi aika äkkiä Utista vaikka Lappiin. Eli voi olla ilmakuljetuksen mahdollisuus huomattavasti suurempi jos otetaankin erilainen uhkakuva kuin se legendaarinen mekanisoitu hyökkäyskärki Kaakosta.
 

Samses

Ylipäällikkö
Mod
Lahjoittaja
#17
Ei meidän konemäärällä voida joukkuetta suurempaa porukkaa tiputtaa, joten pataljoonan maahanlaskut voidaan unohtaa
Hekolla toki voidaan toteuttaa maahanlasku, ja kyllähän teoriassa 20 NH90:tä kuljettaa komppanian - parin verran ukkoja kerralla, plus varusteita. Taitavat isommatkin maat tehdä nykyään maahanlaskut nimenomaan hekoilla enimmäkseen ja harvemmin laskuvarjoin.

Mutta, pidän kyllä vastustajan hallussa olevalle alueelle joukkuetta suuremman maahanlaskun tekemistä meidän toimesta aika lailla toiveajatteluna, maahanlasku hiukankin useammalla koneella edellyttää ilmanherruutta ja sen saaminen... no joo.

Sitä vastoin, vastamaahanlasku voisi toimia. Siis jotenkin näin:

1. Keltainen valtio tekee pataljoonan maahanlaskun yllättävälle alueelle, sanotaan vaikkapa Läyliäisiin.

2. Keltainen lähtee maahanlasketuin kevyin panssariajoneuvoin etenemään laskualueena toimineelta kaurapellolta ottaakseen haltuunsa lähellä sijaitsevan tärkeän liikenteellisen solmukohdan, vaikkapa Mulkkuvaarantien ja Takahikiäntaipaleen risteyksen.

3. Huomataan, että ai pahus, meillä ei ole siellä ketään muuta kuin Vartiokomppania 1234:n reserviläisjoukkue, keski-ikä 45 ja keskipaino 95, varustuksena rynkyt, kokardit, 50 telamiinaa ja muutama KESsi. Lisävoimia tarvitaan.

4. Tehdään vastamaahanlasku, jossa hekoin kiidätetään paikalle pst-ohjusjoukkueella vahvennettu jääkärikomppania, joka ottaa asemat Mulkkuvaarantien takana kohoavalta harjanteelta ihan siitä Junttilan sikalan takaa, tuliala Mulkkuvaarantien ja Takahikiäntaipaleen risteystä ympäröivälle perunapellolle. (Sitä ehtaa Lopen perunaa tietysti.)

5. Vartiojoukkue ja vahvennettu jääkärikomppania pitävät vainolaisen aisoissa sitoen sen taisteluun, ja estävät Mulkkuvaarantien suoran käytön keltaisten lisävoimien pudotuksiin kunnes 3h myöhemmin omat joukot ehtivät pyörajoneuvoin paikalle.

6. Keltainen motitetaan ja ammutaan epäsuoralla shaibax, kunhan Krh:n jampat saavat putket kuumiksi.
 
Viimeksi muokattu:

Benelli

Ylipäällikkö
#18
Ei meidän konemäärällä voida joukkuetta suurempaa porukkaa tiputtaa, joten pataljoonan maahanlaskut voidaan unohtaa
C-17 koneesta hyppääminen ei hirveästi poikkea Casasta hyppäämisestä.
 

Samses

Ylipäällikkö
Mod
Lahjoittaja
#19
No joo, vitsi vitsinä. Mutta siis näin maallikkona tuntuisi, että hiukankin suuremmin voimin tehtävät maihinlaskut meidän oloissamme meidän toimestamme tehtäisiin varmaankin hekoilla, ja kyseessä olisi omassa hallussa olevalla alueella voimien keskittäminen / painopisteen siirto / reservien vienti kohteeseen, esim. maihinlaskun tai maihinnousun (tai tapahtuneen läpimurron) torjuntaan liittyen, ei Arnhemin taistelun uusinta.
 
Viimeksi muokattu:
#20
Nyt virtaa päälle! Ihan kuten PV:n nettisivut kertovat: Laskuvarjojääkärit koulutetaan vaativiin tiedustelutehtäviin ja iskuosastotoimintaan
Eli laskuvarjohyppytaitoisia kaukotiedustelijoita... Perinnejoukkona heillä on ErP4...

Erikoisjääkärit ovat sitten toinen asia, mutta se onkin sitten jo ihan eri asia

Jos joskus tehtäisiin joku maahanlasku se tehtäisiin 1) helikoptereilla ja 2) tavallisilla operatiivisten joukkojen jääkäriyksiköllä. Tosin itse epäilen vahvasti että maahanlaskuilla on mitään roolia sinisen sotatoimissa suomessa...rajoitetuilla helikopterikuljetuksilla ja harmaassa vaiheessa kyllä, mutta aktiivisten taistelujen aikana ja ilmarynnäkkönä ei.
 
Top