MAAK tänään

Kova KH edellyttää sijoitusta yksikössä, joka on tarve kertauttaa olemassa olevan rahoituksen mahdollistaessa. KH ei ole palkinto vapaaehtoistoiminnasta.

Tarkoitin hieman kuvainnollisemmin. Sellaista 75 vuoden takaista tilannetta. Mutta se nyt on vain näitä minun länkytyksiä.

Se on harvinaisen totta, että KH tai sodan ajan sijoitus ei ole, eikä saa olla mikään palkinto yhtään mistään.

Edit: Joskin joku ehkä pitää hulluna jo ajatusta, että kertausharjoitus tai piikkipaikka tapettavaksi tulemisessa olisi palkinto. Liettuassa ei suhtauduttu ihan vastaavanlaisesti, kun asevelvollisuus osin palautettiin.
 
Viimeksi muokattu:
Kova KH edellyttää sijoitusta yksikössä, joka on tarve kertauttaa olemassa olevan rahoituksen mahdollistaessa. KH ei ole palkinto vapaaehtoistoiminnasta.

Ei ole, ei. Mutta sijoitus "saattaa olla". Tai ainakaan aktiivisuudesta VEH-puolella ei ole haittaa sijoituksia katsottaessa ja uudelleen allokoitaessa. Minultakin on joskus taannoin VEH-harjoituksen jälkimainingeissa sijoittaja kysynyt kiinnostusta uuteen hommaan.
 
Ei ole, ei. Mutta sijoitus "saattaa olla". Tai ainakaan aktiivisuudesta VEH-puolella ei ole haittaa sijoituksia katsottaessa ja uudelleen allokoitaessa. Minultakin on joskus taannoin VEH-harjoituksen jälkimainingeissa sijoittaja kysynyt kiinnostusta uuteen hommaan.
Olet siis tavannut oikean sijoittajan?
 
Uskomatonta keskustelua vuodesta toiseen. Täällä jatkuvasti joku nousee valittamaan, miten kokee olevansa tarpeeton reservissä ja mankuu KH:n eli joukko-osastosijoituksen perään. Seuraavana sitten paljastuu, että VEH tai muu kurssipäivä ei oikeastaan kiinnosta. Kas kun ei kolmas askel ole jo ylennysten kyseleminen.

Silti on sen sata ja tuhatta kertaa todettu, että vapaaehtoinen maanpuolustus on vaihtoehto. MaaK on vaihtoehto: hakemus matkaan. PAPU-koulutukset ovat vaihtoehto. TSTKOULYKS on yksi vaihtoehto. Aluetoimistoon voi ilmoittaa kiinnostuksensa. Tässä @Umkhonto on aivan oikeassa.

Etenkin silloin, kun on sopiva tyyppi ja hankkii ensin omaa osaamista kouluttautumalla ja sen jälkeen vielä kouluttajapätevyyden tasoille I ja II, miehestä alkaa olla jo hyötyä paikallispuolustuksen tarpeisiin ja tuotteistamiseen.

Toiminta kehittyy koko ajan.

Jos todellista halua ei ole aktiivisesti harjoitella ja sitoutua, vaalia kuntoaan ja ampumataitoaan, asekäsittelytaitoaan, viestikaluston osaamistaan, suluttamista, taisteluensiapua, toimintaa ryhmän jäsenenä tai ryhmänjohtajana, toimintaa joukkueessa tai joukkueenjohtajana, silloin siihen hommaan ei lähde mukaan mutta ainahan voi avata tietsikan ja aloittaa sen saman veivauksen taas kerran.

Vaikka olisi sijoitettu, yhtä usein ei harjoittele kuin vapaaehtoissektorilla on mahdollista. Vaikka olisi sijoitettu, jo muutaman vuoden kuluttua intin jättämisestä hän osaa paljon vähemmän kuin aktiivinen vapaaehtoinen eikä tästä asiasta tarvitse edes keskustella.
 
Olet siis tavannut oikean sijoittajan?

Kyllä, sijoittajien vuosikokouksessa paikalla oli kymmenittäin sijoittajia. Osa tosin vain piensijoittajia ja jotkut saattoivat olla myös aivan amatöörejä.

Siitä mainitsemastani PV:n kaverista en voi mennä takuuseen, mutta ainakin hän itse väitti hoitavansa reserviläisten sijoituksia. Tapauksesta on tosin jo sen verran aikaa että rikos on takuulla jo vanhentunut. ;)
 
Viimeksi muokattu:
Siitä tapaamastani PV:n kaverista en voi mennä takuuseen, mutta ainakin hän itse väitti hoitavansa reserviläisten sijoituksia.

Tuo on muuten hyvä, saattaa saada monta juomaa baarissa muiden piikkiin kun vihjaa että sijoituksia olisi tarjolla...vieläpä sellaisia hyvinkin erikoisia ja ylenemistahti tuplana, tykkimiehestä majuriksi -urapolulla :D
 
Tuo on muuten hyvä, saattaa saada monta juomaa baarissa muiden piikkiin kun vihjaa että sijoituksia olisi tarjolla...vieläpä sellaisia hyvinkin erikoisia ja ylenemistahti tuplana, tykkimiehestä majuriksi -urapolulla :D

... tykkimiehestä PERK:in majuriksi :salut:
 
Mutta vakavasti ottaen, jos vastaa jostain sijoituksista niin tottakai pääasiassa niissä on valmiit joukkokoulutetut yksiköt, mutta monissa hommissa varmaan myös erikseen poimittuja henkilöitä. Jos tulee positiivisia kokemuksia, oli sitten vaikka MPK-touhun kautta, niin kukapa ei sijoittaisi hyväksi tietämäänsä henkilöä hommaan jonkun täysin tuntemattoman nimen sijaan.
 
Sellainenkin näkökulma voi aina välillä pilkahtaa, että yksikön (vast.) SA-johto on joko enemmän tai vähemmän kiinnostunut joukon kehittämisestä, ja sitä kautta niistä mahdollisuuksista jotka eivät tule suoraan terssistä. Enemmän kiinnostuneiden ympärille sitten rakentuu aktiiviressuista posse, ja ennen pitkää nousee sekä vapaaehtoisen aktiivisuuden määrä siinä liepeillä että tosiasiallinen valmius (resurssin käyttöpäätöksestä kykyyn toteuttaa 1. tehtävää).

Kaaderin laajentaminen (cadre moyen) ammattisotilaiden ulkopuolelle kaikissa SA-yksiköissä olisi minusta selkein todellinen kehitysaskel asiassa. Sotilaallisesti järjestetyssä organisaatiossa SA-päällikkyyden (vast.) pitäisi ilman muuta tarkoittaa myös tämän puolen aktiivista hoitamista.

Ei sillä etteikö noita olisi paljon jo / edelleen olemassa ja erinomaisesti hoidettuna. Pitää vain poistaa henkilöriippuvuus ja vakioida toimintamalli, ja toisaalta vakiinnuttaa reserviläisyyteen uusi rakenne.
 
Sellainenkin näkökulma voi aina välillä pilkahtaa, että yksikön (vast.) SA-johto on joko enemmän tai vähemmän kiinnostunut joukon kehittämisestä, ja sitä kautta niistä mahdollisuuksista jotka eivät tule suoraan terssistä. Enemmän kiinnostuneiden ympärille sitten rakentuu aktiiviressuista posse, ja ennen pitkää nousee sekä vapaaehtoisen aktiivisuuden määrä siinä liepeillä että tosiasiallinen valmius (resurssin käyttöpäätöksestä kykyyn toteuttaa 1. tehtävää).

Kaaderin laajentaminen (cadre moyen) ammattisotilaiden ulkopuolelle kaikissa SA-yksiköissä olisi minusta selkein todellinen kehitysaskel asiassa. Sotilaallisesti järjestetyssä organisaatiossa SA-päällikkyyden (vast.) pitäisi ilman muuta tarkoittaa myös tämän puolen aktiivista hoitamista.

Ei sillä etteikö noita olisi paljon jo / edelleen olemassa ja erinomaisesti hoidettuna. Pitää vain poistaa henkilöriippuvuus ja vakioida toimintamalli, ja toisaalta vakiinnuttaa reserviläisyyteen uusi rakenne.

Siis meinaatko että päällikkyyksiä pitäisi jakaa ressuille?
 
SA-enkelisijoittaja tunnetaan salaperäisenä hahmona, joka suunnittelee sa-sijoituksista erilliset taivasmatkakommandon (Himmelfahrtskommando) erityistehtävät. Tuttavallisemmin nämä tunnetaan mahdottomina itsemurhatehtävinä.

Minulle kelpaa tuollainen vakanssi. Kun työ ja koti on lähellä inhaa itää, niin aluemenetystilanteessa kokisin velvollisuudekseni puskea koiranputkea sen sijaan että tulisin takaisin länteen viemään muiden työpaikat ja naiset.
 
Siis meinaatko että päällikkyyksiä pitäisi jakaa ressuille?
Ei missään nimessä. Reserviläinen ei pysty ammattilaista pysty korvaamaan päällikkötehtävissä - ei edes kaikista ammattilaisistakaan ole päällikkötehtäviin! Positiivisin asia SA-vahvuuden laskussa on se, että kaikkiin perusyksiköihin riittää kantahenkilökuntaa (evp:t ml.) päälliköiksi. Reservinupseeri pärjää auttavasti joukkueenjohtajana ja osaaville oman alansa asiantuntijoille on todella paljon huödyllistä käyttöä esikuntien "asiantuntija" luokan tehtävissä. Päälliköksi ei kannata sijoittaa jos ei ole ihan pakko - jotkin MAAKK:t ovat poikkeus, mutta sillä onkin enemmän tekemistä PR:n kun suorituskyvyn kanssa..
 
Viimeksi muokattu:
Siis meinaatko että päällikkyyksiä pitäisi jakaa ressuille?

Pääsääntöisesti ei liene tarvetta, varsinkaan nopean lähdön joukoissa. Sen sijaan kaaderin perinteinen merkitys, l. yhteen hitsautunut ydin joka kehittää ja luo valmiuksia reservistä / "kansalaisista" perustettavalle joukolle tulisi ottaa käyttöön niin että jokaisessa joukossa on sitä yhtä tai puolta tusinaa ammattisotilasta laajempi joukko - siis osittain reserviläisiä - joka kehittää pitkäjänteisesti ja monipuolisesti koko laajaa joukkoa.

Jos RA-palkkaasi nautit Tornilta, niin tiedät kuinka ruhtinaallisesti aikaa keskivertovirkamiehellä on SA-yksikkönsä kehittämiseen varattu koko iloisen rauhan ajan sirkuksen välttämättömien, kiireellisten ja olennaisten tehtävien keskellä. En ole vielä kuullut yhdenkään kehittäjän pahastuneen apukäsistä. Monen kuullut ja nähnytkin kovasti ilahtuvan.

Haistan joissakin asetelmissä täällä sen vanhan ja virheellisen ajattelumallin, jossa jotu-putkesta pullahtanut yksikkö on oikein hyvä sellaisenaan "siviilissä" elinkaarensa ajan, ja liikekannallepantuna sen kerkeää tuoreuttaa ensimmäiseen tehtäväänsä. Minulle reservistä perustettavista joukoista hyvinkin moni näyttäytyy sellaisena, että toiminnan aloittamiseen tulee kyetä saman tien käskystä. Aloituksen määritelmä toki joukko- ja tehtävätyypin mukaan ja mahdollisesti joustavasti kasvattaen, mutta kuitenkin. Minulle on ihan sama millaisesta koulusta välittömät "työ"kaverit ovat valmistuneet, kunhan pystyvät hoitamaan hyvin tehtävänsä. Ammattisotilaalla on valmiuksia toimia merkittävästi monipuolisemmissa rooleissa kuin täsmäkoulutetulla ressulla, mutta täsmäkoulutettu ressu on totaalisesti hyödyllisempi kuin ulkokehälle hylätty ressu. Siispä - parempia sotilaita mahdollisimman laajasti tehtäviin -> parempi suorituskyky kaikkialla.
 
Ikäluokkien parhaat ovat jo pitkään hakeutuneet muualle kuin ammattiupseerin uralle, joten miksipä ei. Toki koulutuksellakin on merkitystä, mutta kuinka paljon voi sodankäyntiä oppia kirjoista?
VMP. Et ilmeisesti tajua mitään suomalaisesta upseerikoulutusjärjestelmästä ja harjautumisesta SA-tehtäviin. Meinast oikeasti että 12kk vm palvelusta ja pari viikon KH:ta korvaa 12kk vm palvelusta, 3v KADK:a, vuosi-pari työkokemusta ml. useita viikkoja - kuukausia toimimista ko tehtävässä harjoituksissa? Sinähän sälli oot!
 
Ikäluokkien parhaat ovat jo pitkään hakeutuneet muualle kuin ammattiupseerin uralle, joten miksipä ei. Toki koulutuksellakin on merkitystä, mutta kuinka paljon voi sodankäyntiä oppia kirjoista?
Varmasti jollain mittarilla ikäluokkien parhaat eivät hakeudu ammattisotilaiksi, enkä asiaa sinänsä yhtään epäile, muttei se tarkoita etteikö ammattisotilaiksi hakeutuisi siihen tehtävään sopivaa väkeä. Mutta eikös Suomessa upseerikoulutus (ja upseerien rooli muutenkin) ole melko käytännön läheistä (viitaten tuohon "oppia kirjoista", millä epäilemättä silläkin on osuutensa)?
 
Ei missään nimessä. Reserviläinen ei pysty ammattilaista pysty korvaamaan päällikkötehtävissä - ei edes kaikista ammattilaisistakaan ole päällikkötehtäviin! Positiivisin asia Sa-vahvuuden laskussa on se, että kaikkiin perusyksiköihin riittää kantahenkilökuntaa (evp:t ml.) päälliköiksi. Reservinupseeri pärjää auttavasti joukkueenjohtajana ja osaaville oman alansa asiantuntijoille on todella paljon huödyllistä käyttöä esikuntien "asiantuntija" luokan tehtävissä.
Amen. SA-yksikön päällikkyys (ja muut tosiasialliset vaativat SA-johtamistehtävät) ovat niin vaativiksi vedetty, että hyvä koulutusputki tarjoaa ammattilaiselle kohtuuhyvän mahdollisuuden kehittyä pärjääjäksi, ja äärimmäisen harvalla reserviläisellä on edellytyksiä kouluttautua ja harjaantua riittävästi. Joihinkin tehtäviin, varsinkin ammattiosaamista vaativiin, voi siviilijohtamiskokemuksella ja runsaalla kouluttautumisella kyllä kehittyä, ja tosiaan asiantuntijatyyppisiin rooleihin pienemmälläkin kynnyksellä.

Ikävä sanoa, mutta suljettu virkakunta ammattiupseeristossa johtaa siihen että myös ei-pärjäävät pidetään mukana. Siksi pelkkä ammattisotilaan status ei tarkoita kyvykkyyttä toimia niissä tehtävissä joihin henkilöstöryhmä vie.

Sitä suuremmalla syyllä SA-johtajilla pitäisi olla luonteva ja jatkuva kontakti johdettaviin. Puolustusvoimien virkarakenne kun on sellainen, ettei suuri osa tee johtamistyötä RA-tehtävissään, ja siten harjaantuminen joukon johtamiseen ja kehittämiseen jää vähäiseksi.
 
Back
Top