MAAK tänään

[Ingsoc]

Kunhan ei sekoita palvelusta ja tulilientä keskenään.

Sehän Marokon Kauhunkin kohtaloksi sitten jatkosodassa koitui. Hänellä kun oli vielä virka. Hyökkäysvaihe meni hyvin kun tarvittiin, asemasodassa tuli heti sanomista ja tutkittavia rikkeitä.

Eihän herran tähden, jos tällä tavalla nuhteeton pitäisi olla ollut siviilissäkin, meillä olisi kuin komppania kantahenkilökuntaa ja reserviläisiä yhteensä.

Taidetaan mennä tämän täydellisen nuhteettomuuden kanssa olkiukkoilun suuntaan.

Paremminkin voidaan puhua ihmisen sopivuudesta tehtävään. Alkoholiin liittyvät ongelmat tai vaikka rangaistukset ovat yleensä indikaattori jonkinlaisista ongelmista. Reserviläisjohtajille ei tietääkseni jaeta mitään rikosrekisteriotteita? Ongelmia siviilissä tarkoittaa yleensä ongelmia harjoituksissa. Tähän sopii hyvin sanonnat kaltevasta pinnasta ja muista sen kaltaisista jutuista. Mikään ei varmasti takaa mitään. Asiaa voi tarkastella todennäköisyyksien valossa. Esimerkiksi henkirikokseen syyllistynyt syyllistyy uuteeen henkirikokseen 100-200 kertaa todennäköisemmin kuin henkirikosta tekemätön. Linnaankin päätyy puolet siellä käyneistä uudelleen. Alkoholiongelma korreloi voimaakkaasti kaikenlaiseen riskien lisääntymiseen oli kyse sitten rikoksista, onnettomuuksista tai sairauksista.

Kuvaavaa oli, että kun brittien merijalkaväki suoritti Falklandin sodassa kuuluisan maastomarssinsa vihamielisissä oloissa, niin ei päästy kuin muutamia satoja metrejä niin ensimmäinen "Skate" muljautti nilkkansa. Kyseessä oli komppanian kovin ryyppymies. Myös muut matkan varrelle hyytyneet olivat aliupseerien tunnistamia ongelmatapauksia.

Toki jos mielenkiintoa riittää, niin voin seuraavissa kertauksissa mielelläni vaihtaa ongelmatapauksia kenelle tahansa vahvistukseksi. Jos joku niistä saa törnin taioittua niin kauheesti respectiä ja mitali.

Onneksi nuo miehet ovat aina käytännössä olleet yksittäistapauksia. Ylivoimainen enemmistö suomalaisista miehistä on rehtejä ja reiluja tyyppejä.

Rauhanturvahommissa en ole koskaan ollut, mutta paikan päällä useamminkin reissun viihtyneet ovat kertoilleet, että viinahan se on tuttu pakoväline, myös rauhanturvahommissa. Vaarat aiheuttavat kovaakin stressiä ja sitä stressiä puretaan viinalla. Ongelmat harvoin kuitenkaan ratkeavat juomalla. Usein on vahvoja epäilyksiä, että viinapäissään tehdyt jutut on todennäköisesti tehty sen vuoksi, että ne takaavat paluulipun Suomeen.

Vanhan sanonnan mukaan jokaisella miehellä on rajansa. Esimerkiksi Yhdysvaltain lentojoukoissa ja myöhemmin ilmavoimissa tämä tunnustettiin. Lentäjän tai miehistön tarvitsi lentää vain tietty määrä taistelulentoja komennuksensa aikana. Vapaaehtoiseksi sai toki ilmoittautua uudelleen, mutta käytännössä ketään ei pakotettu sotataivaalle uudelleen kun kiintiö oli täynnä.

 

[Vonka]

Taidetaan mennä tämän täydellisen nuhteettomuuden kanssa olkiukkoilun suuntaan.

Paremminkin voidaan puhua ihmisen sopivuudesta tehtävään. Alkoholiin liittyvät ongelmat tai vaikka rangaistukset ovat yleensä indikaattori jonkinlaisista ongelmista. Reserviläisjohtajille ei tietääkseni jaeta mitään rikosrekisteriotteita? Ongelmia siviilissä tarkoittaa yleensä ongelmia harjoituksissa. Tähän sopii hyvin sanonnat kaltevasta pinnasta ja muista sen kaltaisista jutuista. Mikään ei varmasti takaa mitään. Asiaa voi tarkastella todennäköisyyksien valossa. Esimerkiksi henkirikokseen syyllistynyt syyllistyy uuteeen henkirikokseen 100-200 kertaa todennäköisemmin kuin henkirikosta tekemätön. Linnaankin päätyy puolet siellä käyneistä uudelleen. Alkoholiongelma korreloi voimaakkaasti kaikenlaiseen riskien lisääntymiseen oli kyse sitten rikoksista, onnettomuuksista tai sairauksista.

Kuvaavaa oli, että kun brittien merijalkaväki suoritti Falklandin sodassa kuuluisan maastomarssinsa vihamielisissä oloissa, niin ei päästy kuin muutamia satoja metrejä niin ensimmäinen "Skate" muljautti nilkkansa. Kyseessä oli komppanian kovin ryyppymies. Myös muut matkan varrelle hyytyneet olivat aliupseerien tunnistamia ongelmatapauksia.

Toki jos mielenkiintoa riittää, niin voin seuraavissa kertauksissa mielelläni vaihtaa ongelmatapauksia kenelle tahansa vahvistukseksi. Jos joku niistä saa törnin taioittua niin kauheesti respectiä ja mitali.

Onneksi nuo miehet ovat aina käytännössä olleet yksittäistapauksia. Ylivoimainen enemmistö suomalaisista miehistä on rehtejä ja reiluja tyyppejä.

Rauhanturvahommissa en ole koskaan ollut, mutta paikan päällä useamminkin reissun viihtyneet ovat kertoilleet, että viinahan se on tuttu pakoväline, myös rauhanturvahommissa. Vaarat aiheuttavat kovaakin stressiä ja sitä stressiä puretaan viinalla. Ongelmat harvoin kuitenkaan ratkeavat juomalla. Usein on vahvoja epäilyksiä, että viinapäissään tehdyt jutut on todennäköisesti tehty sen vuoksi, että ne takaavat paluulipun Suomeen.

Vanhan sanonnan mukaan jokaisella miehellä on rajansa. Esimerkiksi Yhdysvaltain lentojoukoissa ja myöhemmin ilmavoimissa tämä tunnustettiin. Lentäjän tai miehistön tarvitsi lentää vain tietty määrä taistelulentoja komennuksensa aikana. Vapaaehtoiseksi sai toki ilmoittautua uudelleen, mutta käytännössä ketään ei pakotettu sotataivaalle uudelleen kun kiintiö oli täynnä.

Se on Suomessa kansantauti. Olen eristämisen kannalla. Jos viina ei sovi, ei juo ja se on siinä.

Olen samaa mieltä, että päihteet korjaavat luonnollisesti velttiöt mutta valitettavasti kuningas alkoholi tarttuu myös niihin, joissa on liikaakin tulta.

Varmempaa on, jos ei ihmistä tunne, ottaa kaikin tavoin nuhteeton takantekijä, mutta jos tuntee, voi ottaa parhaan. Systeemi on hyvä. Sitten voi käyttää harkintaa.

 

[Torni]

No huh. Ei pitäisi mitään kirjoittaa tai ainakin sitten osata kuvailla asia oikein.
En ole väkivaltainen juoppo taparikollinen. Olen omasta mielestä aika harmaata keskimassaa mitä tunnen ihmisiä.
Ok. olen ollut pahoinpitelystä käråjillä ja siitä sakot maksanut. Ok. En muistanut, että metsästyslaissa oli tehty muutoksia. Ok olen ollut juoppoputkassa kerran ennemmin kuin menin armeijaan.
Olen lakia rikkonut, mutta omasta mielestä todella vähän.

Jos et ole nuhteeton ilman parkkisakkoa selvinnyt keski-ikäinen reserviläinen, niin olet juoppo reservinajan Lauri Törni? Jäisikö siihen.välimaastoon edes muutama 350 000 reserviläisestä, edes muutama?

 

[miheikki]

Kaikki sotaväki on joko juoppoja tai uskovaisia.

Pasanen
ei ollut oluen lipittelijä. Kun hän joi, hän otti aina tiukkaa viinaa. Nuorena Koskenkorvaa, vanhempana Leijonaa. Rauhanturvaajana Syyriassa 1980-luvun lopussa konjakkia ja rommia.
http://www.pohjolansanomat.fi/lappi...en-joi-kuusi-litraa-kirkasta-viinaa-paivassa/

Lapin tilan naapurissa asui aikanaan hieman viinaan menevä entinen upseeri. Mies keräili juomapulloja Lapin pellon laidasta. Lappi päätti luvata miehelle täyden juomapullon jokaisesta hänen pellon laidasta keräämästään pullosta.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/...aljon-edullisempi-minulle-tehdä-näin-1.154557

 

[Samses]

No huh. Ei pitäisi mitään kirjoittaa tai ainakin sitten osata kuvailla asia oikein.
En ole väkivaltainen juoppo taparikollinen. Olen omasta mielestä aika harmaata keskimassaa mitä tunnen ihmisiä.
Ok. olen ollut pahoinpitelystä käråjillä ja siitä sakot maksanut. Ok. En muistanut, että metsästyslaissa oli tehty muutoksia. Ok olen ollut juoppoputkassa kerran ennemmin kuin menin armeijaan.
Olen lakia rikkonut, mutta omasta mielestä todella vähän.

Jos et ole nuhteeton ilman parkkisakkoa selvinnyt keski-ikäinen reserviläinen, niin olet juoppo reservinajan Lauri Törni? Jäisikö siihen.välimaastoon edes muutama 350 000 reserviläisestä, edes muutama?

Välimaastoon jää paljon porukkaa. Ja kuten itse totesit - PV tietää kyllä, milloin henkilö on "töpeksinyt liikaa". Aseiden kanssa hölmöily on sellainen juttu jota ei katsota sormien läpi yhtään, putkan pahnoilla iloisen illan jälkeen selviäminen ei tietääkseni ole koskaan ollut mikään ongelma jos ei sitä tapahdu alvariinsa ja/tai siihen ei liity väkivaltaista käyttäytymistä tms.

 

[crane]

Tällainen dilemma iskee päälle. Tulee muutto n. 700 kilometrin päähän nykyisestä asuinkunnasta ja samalla tietysti harjoituksiin tulee matkaa ns'ihan pirusti'. Kannattaako pyytää sijoituksen siirtoa etelään vaiko pysyä pohjoisen maakissa? Kuntotestien coopperia en pääse läpi kun polvi ei toimi niin hyvin mutta olen ollut tarvittu henkilö pohjoisessa liittyen ammattiini.

 

[Rauhantekijä]

Kannattaako pyytää sijoituksen siirtoa etelään vaiko pysyä pohjoisen maakissa?

Tietysti kannattaa jos uusi asuinpaikka on pidemmän ajan valinta ja on syy treenata lähellä. Uusi kotiseutu = uusi puolustusorganisaatio.

 

[baikal]

Tällainen dilemma iskee päälle. Tulee muutto n. 700 kilometrin päähän nykyisestä asuinkunnasta ja samalla tietysti harjoituksiin tulee matkaa ns'ihan pirusti'. Kannattaako pyytää sijoituksen siirtoa etelään vaiko pysyä pohjoisen maakissa? Kuntotestien coopperia en pääse läpi kun polvi ei toimi niin hyvin mutta olen ollut tarvittu henkilö pohjoisessa liittyen ammattiini.

Samoilla pohjilla lohkeaa sijoitus etelässäkin.

 

[crane]

Noniin eli maakin sitoumus purettu ja täytyy kyllä pohtia haluanko enää jatkaa etelässä samaa touhua. Kieltämättä "vähän" paskanmaku jäi suuhun, ei ollut ihan sitä mitä mainostettiin.

 

[Beerfect]

Noniin eli maakin sitoumus purettu ja täytyy kyllä pohtia haluanko enää jatkaa etelässä samaa touhua. Kieltämättä "vähän" paskanmaku jäi suuhun, ei ollut ihan sitä mitä mainostettiin.

Mikä mätti? Ammattitaidoton toiminta vai kusipäinen porukka vai annettu valheellinen kuva...?

 

[Inhottava reserviläinen]

Noniin eli maakin sitoumus purettu ja täytyy kyllä pohtia haluanko enää jatkaa etelässä samaa touhua. Kieltämättä "vähän" paskanmaku jäi suuhun, ei ollut ihan sitä mitä mainostettiin.

Arvaan, ettei pv ollut kunnolla mukana hommassa. Eli liian vähän pitkiä kovia harjoituksia?

 

[Aquilifer]

Eli liian vähän pitkiä kovia harjoituksia?

En vastaa Cranen puolesta vaan omastani. Meidän komppanialla oli viimeisin "pitkä" kova harjoitus neljä vuotta sitten. Sen jälkeen vain viikonloppureissuja, pääasiassa kutsulla. Vihreitä lappuja ei kovin usein näy. Motivaatiokäyrä ollut laskussa pitkän aikaa, koska jos ei PV:tä oikein jaksa kiinnostaa, niin miksi minua sitten pitäisi? Ja olisi kiva tehdä joskus jotain muutakin, kuin jauhaa sitä kohteensuojausta. Juu juu, se on se meidän tehtävä, mutta niin monta viikonloppua mennyt portilla, kiertoväijyssä tai tms. että alkaa jo käydä vanhaksi. Kuusen alla jaksaa kuka vaan väijyä, mutta se itse tetsaaminen on aika paljon vaikeampaa, eikä sitä harjoitella läheskään tarpeeksi.

 

[crane]

Arvaan, ettei pv ollut kunnolla mukana hommassa. Eli liian vähän pitkiä kovia harjoituksia?

Vuosikausia pelkkiä viranomaisyhteistyötä. Kadonneen etsintää, öljyn etsintää ym. Ei sillä, hyvähän noitakin on harjoitella MUTTA jos vuodessa on yksi harjoitus ja se on tuon kaltaisia. Eipä meillä oikein toimintaa ollu, tyyliin yksi harjoitus per vuosi, yksi ampumapäivä ja sit kuntotestit.

 

[Inhottava reserviläinen]

Itse olen motivoitunut vielä, mutta maakkilaisia pitäisi arvostaa konkreettisesti eikä vain puheissa. Joku olkavarteen ommeltava merkki ei riitä konkreettiseen arvostuksen arvostukseen. Jossain 2 vuotiaitten hiekkalaatikolla tuo vois toimia. Minä kaipaan kovia pitkiä harjoituksia joissa a)näkee tason b)voi parantaa tasoa. Ja kaipaan myös parempaa kalustoa. En voi eritellä kalustopuutteita, muuten kuin, että niitä on. Maakit pitäisi ottaa myös vakavasti vasteajoissa. Joku on kai joskus päättänyt, että maakeilla on n. 2 viikon vasteaika hälytyksestä. Taisteluvalmius pitää maakeissa kyetä saavuttamaan 4-6 tunnin aikana hälytyksestä. Kun siihen päästään niin silloin ukot on harjoitelleet hyvin ja kalusto ja sen sijoitus on asiallinen. Meidän maakissa kyllä harjoitellaan oikeita juttuja, mutta liian pienellä porukalla ja liian lyhyen ajanjakson kerrallaan (viikonlopun veh-harkkoja vaan). Perseestä!

 

[Benelli]

Jos haluatte kunnon harjoittelua niin teidän pitää lähteä itse porukalla järjestämään niitä. Pv tarjoaa lähinnä puitteet, rahallista tukea ja kouluttajien kouluttamisen.
Porukka valittaa ettei kakkua ole tarjolla kun keittiö ja ainekset löytyvät.

Kuusen alla jaksaa kuka vaan väijyä, mutta se itse tetsaaminen on aika paljon vaikeampaa, eikä sitä harjoitella läheskään tarpeeksi.

Riippuu siitä paljonko on tetsannut aiemmin.
Muuten vähän aikaa sitten päästiin vetämään pitkä harjoitus perkin (Omien aseiden kohtalokin selvisi.) läpi SA-kalustolla.
En nyt mene yksityiskohtiin mutta kova arsenaali oli selvästi vaikuttavampi kuin millä yleensä ollaan harjoiteltu.

 

[Beerfect]

Ja liekö kovinkaan monen siviili- ja työelämään mahtuu esim. 1-2 viikon mittaiset harjoitukset? Kyllä siinä pitäisi jo työnantajaa ja vaimoa katsoa silmään ja sanoa "Sori mut mun on tehtävä tämä, edes yhden kerran." Työnantaja joutuisi katsomaan asiakkaitaan silmään. Toki koko firma voisi mennä suosiolla horrokseen pariksi viikoksi ja päästää työntekijät pitkiin yhteisiin harjoituksiin. Vai voisiko? Firman on tehtävä analyysi. Pitkät harjoitukset olisivat virkistävää vaihtelua sitä harjoittelua kaipaaville. Ja onko se liiketaloudellisesti kannattavaa jos Suomi jyrätään, eli "kannattiko kahlita toimintakykyiset työntekijät firmaan" olisi se ajatus jälkeenpäin.

Työporukatkin voivat tehdä saman analyysin. Siinä olisikin jännä tapaus lakitupaan jos työntekijät ottavat parin viikon hatkat metsäleirille, ja sanovat "Me ollaan oltu pitkään huolissaan tämän maan turvallisuudesta mutta työnantaja on kerta toisensa jälkeen ollut kyvytön tai haluton päästämään meitä kunnon sotaharjoituksiin, joten me otettiin homma omiin käsiin. Me varoitettiin työnantajaa tästä pari kk etukäteen."

Ensiajatus on että tuon tempun jälkeen ei olisi paluuta firmaan mutta toisaalta ei sekään ole hyvää mainetta firmalle että maanpuolustajat heitetään ulos firmasta. Ehkäpä sotatilanteessa sen firman omaisuutta ei ihan niin intohimoisesti puolustettaisi...

Mun mielestä firmat voisivat vähintään tehdä kyselyjä työntekijöiden suuntaan että kaipaavatko työntekijät mahdollisuutta pitkiin sotaharjoituksiin. Kusetuspotentiaaliakin löytyy joten jotenkin pitäisi varmistaa ett... ehkäpä koko metsäreissun voisi dokumentoida, ja esittää koosteen siitä jälkikäteen, sikäli kun se videomateriaali ei paljastaisi liikaa meidän toimintatavoista. Tai muutoin valvoa työntekijöiden sijaintia elektronisesti harjoituksen ajan. Nilkkapannat kaikille?

 

[Aquilifer]

Jos haluatte kunnon harjoittelua niin teidän pitää lähteä itse porukalla järjestämään niitä. Pv tarjoaa lähinnä puitteet, rahallista tukea ja kouluttajien kouluttamisen.
Porukka valittaa ettei kakkua ole tarjolla kun keittiö ja ainekset löytyvät.

No meillä on se pari KoSu- viikonloppua vuodessa, ja that's it. Muuten vaan kehotetaan että "käykää MPKn kursseilla, me maksetaan ne". Minun mielestäni asia on tällä mallilla perseestä. Jos äijät (ja muijat) sitoutuu touhuun mukaan, niin sitä samaa olisi kohtuullista odottaa myös sitoutumisen vaatijalta. Ei MPK:n kursseissa, koulutuksen osalta, sinällään mitään vikaa ole, niitähän ne pari KoSu- viikonloppuakin on mitä meille vaivaudutaan järjestämään, mutta niissä on aina kalusto ihan onnetonta, ja kaikki resurssit muutenkin ala-arvoisia. Käsketyssä, virallisessa harjoituksessa on tilanne silmiinpistävän erilainen. Silloin kyllä jaetaan virveä, pimeänäkölaitetta, konekivääriä, ajoneuvoja ja kaikkea muuta kivaa.

Riippuu siitä paljonko on tetsannut aiemmin.

Tetsaaminen on taitolaji, mielestäni sitä ei harjoitella tarpeeksi. Pelkästään ryhmän toiminta rakennetulla alueella vaatisi viikon mittaisen kurssin, jossa vedettäisiin joka päivä se 10-12 tuntia, että se oppi jäisi päähän. Ei se enää parin vuoden päästä suju, kun ukot on vaihtunut ja edellisen kerran kun sitä treenattiin niin vedettiin pari sisäänmenoa ja kouluttajat kehui että hyvältä näyttää...

Muuten vähän aikaa sitten päästiin vetämään pitkä harjoitus perkin (Omien aseiden kohtalokin selvisi.) läpi SA-kalustolla.
En nyt mene yksityiskohtiin mutta kova arsenaali oli selvästi vaikuttavampi kuin millä yleensä ollaan harjoiteltu.

Näin minullekin on kerrottu. Että sitä tavaraa jaetaan mukaan kyllä ihan riittävästi isompaankin tarpeeseen..

 

[Rauhantekijä]

Mun mielestä firmat voisivat vähintään tehdä kyselyjä työntekijöiden suuntaan että kaipaavatko työntekijät mahdollisuutta pitkiin sotaharjoituksiin.

Loistava aloite!
Lähes kaikilla firmoilla on nykyisin mainoksissaan tämä "yhteiskuntavastuu..." jne löpinää. Monella vain siksi kun se nyt pitää olla. Firmat voisivat helposti sisällyttää yhteiskuntavastuu-ajatteluunsa myös maanpuolustuksellisen aspektin ja sallia juurikin tuon ehdotuksen mukaista henkilökuntatoimintaa.
Iso kysymys yrityksille on että mitä se "yhteiskuntavastuu" niinku todella heillä tarkoittaa suomalaiselle yhteiskunnalle?

 

[Sarek1]

On harmillista, jos harjoitustarjonta on ollut yksipuolista ja kovia harjoituksia ei ole. Täällä toisaalla asiat ovat olleet siinä suhteessa hieman paremmin ja koulutusten sisältö on ollut monipuolisempi ja vaihtelevampi. Kovia harjoituksia on ollut noin parin vuoden välein raha -nimisen hyödykkeen asettamien rajoitusten vuoksi.

Viimeisin VEH oli todella ajankohtainen ja harjoituksen varsinainen pelipaikka oli niin keskellä lällää kuin täällä päin voi olla. Sisältö oli erittäin mielenkiintoinen ja päästiin todella hikoilemaan ja tekemään asioita, joita kovassa tehtävässä saatettaisiin joutua tekemään. Meistä ei tietenkään tule kertalaukaisulla ammattilaisia tai edes hyviä, mutta opin alkuun päästiin ja porukan motivaatio suorittaa oli moitteeton. Harjoitus ei ollut lajissaan ensimmäinen, mutta nyt kahlattiin asioita aikuisten oikeesti läpi ja PV oli hankkinut korkeatasoisen koulutuksen (PV asiantunteva ja alaan erikoistunut kouluttaja) paikalle. Monelle uutta oli myös osa apuvälineistä, joiden käyttöä harjoittelimme. Pääsimme siis harjoittelemaan hyvässä ohjauksessa ajankohtaisella ja realistisella varustuksella. Hiki, tuo kurkkusalaatin mausteliemi.

Koko MAAKK ei ollut harjoituksessa (taloudelliset tekijät), mutta meillä oli ilahduttavasti mukana lukuisa joukko uudempia jäseniä ja nuorempia leijonia, joita saatiin myös sijoitettua harjoittelemaan johtamistehtäviä. Hiljalleen väistymisvuorossa olevana jäsenenä ja suunnitteluvaiheesta saakka mukana olleena pidän tärkeänä, että nuorennusleikkaus tehdään harkitusti ja hallitusti. Nyt sekin on käynnissä.

Pieniä korjattavia asioita on aina, mutta tällä kertaa täytyy sanoa, että niitä oli myös vähän.

 

[KorpiSISSI]

Varmaankin on niin, etteivät täällä valita ne jotka harjoittelee säännöllisesti ..myös ne jotka reenaa oma-aloitteisesti ovat tyytyväisiä pv:n sitoutuneille tarjoamaan Tukeen. Alueellisesti on varmasti eroja tukimahdollisuuksissa, kuten myös suunnattujen harjoitusten osalta (kh tai veh). Tehtävät kun vaihtelee alueittain, joten sisällöllisiä eroja on. Omalla alueella ei mitään valittamista muussa kuin sitoumuksen tehneiden aktiivisuudessa. Olisi mukavampaa ja hyödyllisempää reenata isommissa porukoissa mutta hyvä näinkin.