Paikkatietokeskuksessa on mm tutkimushanke:
Viimeksi muokattu:
Maamiinojen korvaaminen uusilla aseilla
- Viestiketjun aloittaja Einomies1
- Aloitus PVM
Tuolla porukalla tienvarsipommi saa jo hieman uuden merkityksen 
.
Kommenteissa ainakin desantti Kari J Mattila on jo kovin huolissaan.
Harpin toimenkuva:
.Kommenteissa ainakin desantti Kari J Mattila on jo kovin huolissaan.
Harpin toimenkuva:
Viimeksi muokattu:
BlackFox
Ylipäällikkö
Jokamiehen laserkeilain 3D-mallintaa maailman
Petja Partanen
Väitöstyössä kehitetty lentävä laserkeilain tienaa jo rahaa maastomittauksissa. Sama teknologia tekee tulevaisuudessa joka kännykästä 3D-skannerin.
Tutkija Anttoni Jaakkola napsauttaa robottihelikopterin varmistimen pois päältä ja ottaa radio-ohjaimen käteensä. Kopterin kuusi roottoria heräävät eloon ja herhiläinen nousee porvoolaisen voimalinjan ylle kolme kiloa hyötykuormaa mukanaan.
– Nyt se on autopilotilla. Näyttää seuraavan lentoreittiä hyvin, läppäriltä tilannetta silmäilevä kollega Antti Laiho kertoo.
– Koiranulkoiluttaja on tulossa sinne, särähtää radiopuhelimesta muutaman sadan metrin päässä tähystäjänä toimivan Nina Gunellin ääni.
– Oli komea ampiainen, paikalle saapuva koiranomistaja huikkaa ja utelee, mitä täällä tapahtuu.
– Sähkölinjoja tarkastetaan. Tätä on aiemmin tehty isolla helikopterilla. Se on aika kallista, Jaakkola valistaa.
Koiralla tai omistajalla ei sen sijaan ole aavistusta siitä, että he päätyivät hetki sitten osaksi linjan aluskasvillisuutta kartoittavaa 3D-mallia. Pään yli pörränneen kopterin laserkeilain skannaa maastoa käsittämättömällä nopeudella, 300 000 pistettä sekunnissa.
– Linjaa tarkastetaan 40 metrin korkeudelta, joten mittauspisteitä on satoja neliö-metriä kohti.
Tavoitteena jokamiesluokka
Laserkeilaus on kätevä teknologia fyysisen maailman 3D-mallintamiseen. Kolmi-ulotteinen malli kerrostalosta tai metsän puusto-kartta syntyvät tietotekniikan keinoin silmänräpäyksessä. Edellytys on, että keilainta voidaan liikutella.
Ensimmäiset mobiilit laserkeilaimet tulivat markkinoille vuoden 2005 tienoilla. Laitteistot kiinnitettiin aluksi auton katolle. Esimerkiksi katuympäristöä kuvaavissa Googlen Street View -autoissa on myös laserkeilain, joka tuottaa samalla kolmiulotteista tietoa -ympäristöstään.
– Tuolloin pelkät mobiilin laserkeilaimen komponentit maksoivat 200 000 euroa, valmis laite noin 500 000 euroa. Suomessa oli ehkä pari kartoitusyritystä, jotka olisivat pystyneet ostamaan laitteiston.
Jaakkola ja muut Geodeettisen laitoksen tutkijat päättivät vuonna 2008 kokeilla, pystyisivätkö he rakentamaan halvemman ja kevyemmän laserkeilaimen.
Jaakkolan väitöstyön tärkein tutkimuspaperi ilmestyi jo vuonna 2010. Siinä Jaakkola ja tutkijakollegat esittelivät maailman ensimmäisen minihelikopteri-laserkeilaimen nimeltään Sensei. Tutkijoiden kehittämää laserkeilainta testattiin aluksi auton katolla tieympäristön luokittelussa. Ilmaan seitsemän kilon painoinen paketti nousi ensi kertaa syksyllä 2009. Aiemmat mobiilikeilaimet olivat painaneet kymmeniä kiloja, joten niiden lennättäminen olisi vaatinut miehitetyn lentolaitteen.
– Fotogrammetrian tutkijat olivat hankkineet radio-ohjattavan kopterin. Mietin, että myös laserkeilaimemme pitää saada ilmaan. Haimme kaupasta isoimman yksiroottorisen helikopterin, Jaakkola muistelee.
Sensei on vuosien varrella mitannut lintu-perspektiivistä käsin esimerkiksi lumen syvyyttä ja kartoittanut metsiä.
Nyt sähkölinjojen yllä lentää tutkimuskäytössä jo toisen sukupolven laite, jolla ei vielä ole edes nimeä. Laitteisto on vuosien varrella laihtunut alkuperäisestä seitsemästä kilosta noin kahden kilon painoiseksi.
Tutkimusprojektista on samaan aikaan syntynyt bisnestä. Vuonna 2013 perustettu Sharper Shape Oy kehitti automaattista analyysi-ohjelmistoa miehitetyillä helikoptereilla kerätylle laserkeilausdatalle. Tuotekehitystä rahoittaneen Tekesin edustaja vinkkasi yritykselle laserkeilauksen huippuyksikön kehittämästä minihelikopteri-laserkeilaimesta.
Sharper Shapen ydinbisnes on ohjelmisto, joka analysoi voima- ja putkilinjojen tai vaikkapa junaradan kuntoa. Kun yrityksen ohjelmisto ja tutkijoiden kehittämä minihelikopteri-laserkeilain yhdistettiin, tuli datan keruusta entistä halvempaa. Yrityksen liikevaihto hätyyttelee jo miljoonaa euroa. Jaakkola on yksi yrityksen osakkaista. Tänä syksynä laitteisto nousee Suomen taivaalle seitsemän sähköyhtiön linjoja -tarkastamaan.
– Pääasia on kasvillisuuden raivaustarpeen analysointi laserkeilauksella: onko linjalle kaatuvia puita ja onko alla oleva kasvillisuus liian korkeaa, Jaakkola kertoo.
Valmiina lentoon. Anttoni Jaakkola ja Sharper Shape Oy:n Nina Gunell säätävät vielä kameran asetuksen kohdilleen.
Kopterin still-kamera taas kuvaa voimalinjan pylväät.
– Jokaisesta pylväästä tarkastetaan, että komponentit ovat paikallaan ja kunnossa.
Aiemmin pienet sähköyhtiöt ovat tarkastaneet linjoja jalkapatikassa, isot täysikokoisesta kopterista tähystäen. Laserkeilaimella työ sujuu paljon nopeammin, ja ennen kaikkea tarkemmin. Kunhan kopterien toimintasäde kasvaa, keilain voi paikallistaa esimerkiksi myrskytuhot nopeasti.
Ihan vielä keilainta ei kai voi lähettää aamulla töihin toimiston ikkunasta?
– Ei vielä, valitettavasti, Jaakkola nauraa.
Kallein palikka satelliittipaikannin
Kun akut on vaihdettu, nousee keilain jälleen voimanlinjan ylle ja häviää autopilotin ohjaamana näkyvistä, tällä kertaa pohjoisen suuntaan.
– Raakadataa tallentuu lennolla 100 megatavua minuutissa, Jaakkola kertoo.
Vaikka laitteisto on tiettävästi maailman ensimmäinen kaupallisesti lentävä laserkeilain, vielä ainutlaatuisempi on data-virtaa ymmärrettävään muotoon tulkkaava ohjelmisto.
– Kaikki osat saa kaupan hyllyltä. Ajatus on, että tämän kaltaisia lentäviä laitteita voisi olla maailma täynnä. Paikallinen operaattori lentää, ja me tarjoamme softaa.
Teknologia kehittyy jatkuvasti. Konttorilla odottaa jo pykälää järeämpi kopteri, joka tarkastaa voimalinjaa useita kilometrejä yhdellä lennolla. Samaan aikaan laserkeilaimen komponenttien hinnat ovat romahtaneet.
– Kallein palikka on satelliittipaikannin, noin 10 000 euroa. Käyttämämme laserkeilain maksaa 8 000 dollaria. Muutama vuosi sitten se olisi ollut sadan tonnin vehje.
Pian lentäjällä on edessään paluu oman työpöydän ääreen, Maanmittauslaitoksen laserkeilauksen tutkimusryhmän vetäjäksi.
– Olen nyt vain pari viikkoa avustamassa maastossa, kun on kiirettä.
Jaakkolan tutkimusryhmä kuuluu Suomen Akatemian laserkeilauksen huippuyksikköön, jossa on kaikkiaan 35 tohtoritason tutkijaa Maanmittauslaitokselta, Oulun ja Helsingin yliopistoista sekä Aallosta. Huippuyksikkö-statukselle todella on katetta.
– Julkaisuilla ja viittauksilla mitaten olemme laserkeilauksessa maailman paras tutkimusyksikkö, Jaakkola kehaisee.
Jaakkola asensi laserkeilaimen ensimmäisenä maailmassa minihelikopterin kyytiin. Myös moni huippuyksikön tutkija-kollega voi kehua tehneensä jotakin ensimmäisenä maailmassa.
– Meillä on tehty maailman nopeimpia mobiilikeilaimia ja maailman ensimmäinen reppukeilain. Sillä saa kilpailuetua, kun demonstroi ensimmäisenä, että tämä on mahdollista ja tekee ensimmäiset algoritmit ja sovellukset. Sen sijaan algoritmien vääntäminen vielä vähän paremmaksi on hidasta työtä. Siinä vaiheessa me olemme jo siirtyneet seuraavaan tutkimus-aiheeseen, kehuu Jaakkola huippuyksikön vikkelyyttä.
Tulevaisuudessa autoihin ja kännyköihin
Laserkeilausteknologia tekee tuloaan myös kuluttaja-tuotteisiin, autoihin ja kännyköihin. Laserkeilain on tärkeä aisti esimerkiksi tulevaisuuden itseajavissa autoissa, sillä se pystyy havainnoimaan ympäristöä myös pimeässä. Teknologia voisi varoittaa myös nykyautojen kuljettajia esimerkiksi tiellä olevista esteistä.
– Autot voisivat tehdä kartoitusta aina liikkuessaan, esimerkiksi tarkastaa, onko tien varressa vapaita parkkipaikkoja. Sen kaltaisia sovelluksia tullaan varmasti näkemään.
Pian sama teknologia on luvassa myös meidän jokaisen -taskuun.
– Googlen Project Tango on tuomassa etäisyyskameran kännykkään. Se tuottaa laserkeilausta vastaavaa kolmiulotteista piste-pilvi-informaatiota.
Mutta mihin me tarvitsemme henkilökohtaista 3D-skanneria? Tutkija jää pohtimaan asiaa. Onko hittisovellus seuraavan sukupolven selfie, 3D-malli omasta naamasta? Ehkä ei, mutta sovelluskohteita riittää.
– Laserkeilain voi esimerkiksi helpottaa näkövammaisten liikkumista oudossa ympäristössä ja varoittaa esteistä.
Anttoni Jaakkola toimii ilma-aluksen päällikkönä. Kun kopteri lentää näköetäisyyden ulkopuolella, on Finavialta varattu ilmatilaa 400 jalan korkeuteen voimalinjan yläpuolelta.
Petja Partanen
Väitöstyössä kehitetty lentävä laserkeilain tienaa jo rahaa maastomittauksissa. Sama teknologia tekee tulevaisuudessa joka kännykästä 3D-skannerin.
Tutkija Anttoni Jaakkola napsauttaa robottihelikopterin varmistimen pois päältä ja ottaa radio-ohjaimen käteensä. Kopterin kuusi roottoria heräävät eloon ja herhiläinen nousee porvoolaisen voimalinjan ylle kolme kiloa hyötykuormaa mukanaan.
– Nyt se on autopilotilla. Näyttää seuraavan lentoreittiä hyvin, läppäriltä tilannetta silmäilevä kollega Antti Laiho kertoo.
– Koiranulkoiluttaja on tulossa sinne, särähtää radiopuhelimesta muutaman sadan metrin päässä tähystäjänä toimivan Nina Gunellin ääni.
– Oli komea ampiainen, paikalle saapuva koiranomistaja huikkaa ja utelee, mitä täällä tapahtuu.
– Sähkölinjoja tarkastetaan. Tätä on aiemmin tehty isolla helikopterilla. Se on aika kallista, Jaakkola valistaa.
Koiralla tai omistajalla ei sen sijaan ole aavistusta siitä, että he päätyivät hetki sitten osaksi linjan aluskasvillisuutta kartoittavaa 3D-mallia. Pään yli pörränneen kopterin laserkeilain skannaa maastoa käsittämättömällä nopeudella, 300 000 pistettä sekunnissa.
– Linjaa tarkastetaan 40 metrin korkeudelta, joten mittauspisteitä on satoja neliö-metriä kohti.
Tavoitteena jokamiesluokka
Laserkeilaus on kätevä teknologia fyysisen maailman 3D-mallintamiseen. Kolmi-ulotteinen malli kerrostalosta tai metsän puusto-kartta syntyvät tietotekniikan keinoin silmänräpäyksessä. Edellytys on, että keilainta voidaan liikutella.
Ensimmäiset mobiilit laserkeilaimet tulivat markkinoille vuoden 2005 tienoilla. Laitteistot kiinnitettiin aluksi auton katolle. Esimerkiksi katuympäristöä kuvaavissa Googlen Street View -autoissa on myös laserkeilain, joka tuottaa samalla kolmiulotteista tietoa -ympäristöstään.
– Tuolloin pelkät mobiilin laserkeilaimen komponentit maksoivat 200 000 euroa, valmis laite noin 500 000 euroa. Suomessa oli ehkä pari kartoitusyritystä, jotka olisivat pystyneet ostamaan laitteiston.
Jaakkola ja muut Geodeettisen laitoksen tutkijat päättivät vuonna 2008 kokeilla, pystyisivätkö he rakentamaan halvemman ja kevyemmän laserkeilaimen.
Jaakkolan väitöstyön tärkein tutkimuspaperi ilmestyi jo vuonna 2010. Siinä Jaakkola ja tutkijakollegat esittelivät maailman ensimmäisen minihelikopteri-laserkeilaimen nimeltään Sensei. Tutkijoiden kehittämää laserkeilainta testattiin aluksi auton katolla tieympäristön luokittelussa. Ilmaan seitsemän kilon painoinen paketti nousi ensi kertaa syksyllä 2009. Aiemmat mobiilikeilaimet olivat painaneet kymmeniä kiloja, joten niiden lennättäminen olisi vaatinut miehitetyn lentolaitteen.
– Fotogrammetrian tutkijat olivat hankkineet radio-ohjattavan kopterin. Mietin, että myös laserkeilaimemme pitää saada ilmaan. Haimme kaupasta isoimman yksiroottorisen helikopterin, Jaakkola muistelee.
Sensei on vuosien varrella mitannut lintu-perspektiivistä käsin esimerkiksi lumen syvyyttä ja kartoittanut metsiä.
Nyt sähkölinjojen yllä lentää tutkimuskäytössä jo toisen sukupolven laite, jolla ei vielä ole edes nimeä. Laitteisto on vuosien varrella laihtunut alkuperäisestä seitsemästä kilosta noin kahden kilon painoiseksi.
Tutkimusprojektista on samaan aikaan syntynyt bisnestä. Vuonna 2013 perustettu Sharper Shape Oy kehitti automaattista analyysi-ohjelmistoa miehitetyillä helikoptereilla kerätylle laserkeilausdatalle. Tuotekehitystä rahoittaneen Tekesin edustaja vinkkasi yritykselle laserkeilauksen huippuyksikön kehittämästä minihelikopteri-laserkeilaimesta.
Sharper Shapen ydinbisnes on ohjelmisto, joka analysoi voima- ja putkilinjojen tai vaikkapa junaradan kuntoa. Kun yrityksen ohjelmisto ja tutkijoiden kehittämä minihelikopteri-laserkeilain yhdistettiin, tuli datan keruusta entistä halvempaa. Yrityksen liikevaihto hätyyttelee jo miljoonaa euroa. Jaakkola on yksi yrityksen osakkaista. Tänä syksynä laitteisto nousee Suomen taivaalle seitsemän sähköyhtiön linjoja -tarkastamaan.
– Pääasia on kasvillisuuden raivaustarpeen analysointi laserkeilauksella: onko linjalle kaatuvia puita ja onko alla oleva kasvillisuus liian korkeaa, Jaakkola kertoo.
Valmiina lentoon. Anttoni Jaakkola ja Sharper Shape Oy:n Nina Gunell säätävät vielä kameran asetuksen kohdilleen.
Kopterin still-kamera taas kuvaa voimalinjan pylväät.
– Jokaisesta pylväästä tarkastetaan, että komponentit ovat paikallaan ja kunnossa.
Aiemmin pienet sähköyhtiöt ovat tarkastaneet linjoja jalkapatikassa, isot täysikokoisesta kopterista tähystäen. Laserkeilaimella työ sujuu paljon nopeammin, ja ennen kaikkea tarkemmin. Kunhan kopterien toimintasäde kasvaa, keilain voi paikallistaa esimerkiksi myrskytuhot nopeasti.
Ihan vielä keilainta ei kai voi lähettää aamulla töihin toimiston ikkunasta?
– Ei vielä, valitettavasti, Jaakkola nauraa.
Kallein palikka satelliittipaikannin
Kun akut on vaihdettu, nousee keilain jälleen voimanlinjan ylle ja häviää autopilotin ohjaamana näkyvistä, tällä kertaa pohjoisen suuntaan.
– Raakadataa tallentuu lennolla 100 megatavua minuutissa, Jaakkola kertoo.
Vaikka laitteisto on tiettävästi maailman ensimmäinen kaupallisesti lentävä laserkeilain, vielä ainutlaatuisempi on data-virtaa ymmärrettävään muotoon tulkkaava ohjelmisto.
– Kaikki osat saa kaupan hyllyltä. Ajatus on, että tämän kaltaisia lentäviä laitteita voisi olla maailma täynnä. Paikallinen operaattori lentää, ja me tarjoamme softaa.
Teknologia kehittyy jatkuvasti. Konttorilla odottaa jo pykälää järeämpi kopteri, joka tarkastaa voimalinjaa useita kilometrejä yhdellä lennolla. Samaan aikaan laserkeilaimen komponenttien hinnat ovat romahtaneet.
– Kallein palikka on satelliittipaikannin, noin 10 000 euroa. Käyttämämme laserkeilain maksaa 8 000 dollaria. Muutama vuosi sitten se olisi ollut sadan tonnin vehje.
Pian lentäjällä on edessään paluu oman työpöydän ääreen, Maanmittauslaitoksen laserkeilauksen tutkimusryhmän vetäjäksi.
– Olen nyt vain pari viikkoa avustamassa maastossa, kun on kiirettä.
Jaakkolan tutkimusryhmä kuuluu Suomen Akatemian laserkeilauksen huippuyksikköön, jossa on kaikkiaan 35 tohtoritason tutkijaa Maanmittauslaitokselta, Oulun ja Helsingin yliopistoista sekä Aallosta. Huippuyksikkö-statukselle todella on katetta.
– Julkaisuilla ja viittauksilla mitaten olemme laserkeilauksessa maailman paras tutkimusyksikkö, Jaakkola kehaisee.
Jaakkola asensi laserkeilaimen ensimmäisenä maailmassa minihelikopterin kyytiin. Myös moni huippuyksikön tutkija-kollega voi kehua tehneensä jotakin ensimmäisenä maailmassa.
– Meillä on tehty maailman nopeimpia mobiilikeilaimia ja maailman ensimmäinen reppukeilain. Sillä saa kilpailuetua, kun demonstroi ensimmäisenä, että tämä on mahdollista ja tekee ensimmäiset algoritmit ja sovellukset. Sen sijaan algoritmien vääntäminen vielä vähän paremmaksi on hidasta työtä. Siinä vaiheessa me olemme jo siirtyneet seuraavaan tutkimus-aiheeseen, kehuu Jaakkola huippuyksikön vikkelyyttä.
Tulevaisuudessa autoihin ja kännyköihin
Laserkeilausteknologia tekee tuloaan myös kuluttaja-tuotteisiin, autoihin ja kännyköihin. Laserkeilain on tärkeä aisti esimerkiksi tulevaisuuden itseajavissa autoissa, sillä se pystyy havainnoimaan ympäristöä myös pimeässä. Teknologia voisi varoittaa myös nykyautojen kuljettajia esimerkiksi tiellä olevista esteistä.
– Autot voisivat tehdä kartoitusta aina liikkuessaan, esimerkiksi tarkastaa, onko tien varressa vapaita parkkipaikkoja. Sen kaltaisia sovelluksia tullaan varmasti näkemään.
Pian sama teknologia on luvassa myös meidän jokaisen -taskuun.
– Googlen Project Tango on tuomassa etäisyyskameran kännykkään. Se tuottaa laserkeilausta vastaavaa kolmiulotteista piste-pilvi-informaatiota.
Mutta mihin me tarvitsemme henkilökohtaista 3D-skanneria? Tutkija jää pohtimaan asiaa. Onko hittisovellus seuraavan sukupolven selfie, 3D-malli omasta naamasta? Ehkä ei, mutta sovelluskohteita riittää.
– Laserkeilain voi esimerkiksi helpottaa näkövammaisten liikkumista oudossa ympäristössä ja varoittaa esteistä.
Anttoni Jaakkola toimii ilma-aluksen päällikkönä. Kun kopteri lentää näköetäisyyden ulkopuolella, on Finavialta varattu ilmatilaa 400 jalan korkeuteen voimalinjan yläpuolelta.
ak.tied
Greatest Leader
Tuolla porukalla tienvarsipommi saa jo hieman uuden merkityksen
Inertia ja satelliittinavigaatiota, laserkeilausta ja spektrofotogrammetriaa, tieto- ja radioliikenneosaamista, aerodynamiikkaa. Tuolla porukalla saisi vaikka risteilyohjuksen aikaiseksi, mutta katotaan ne miinat ja tienvarsipommit nyt ensin, että saadaan tuo porukka lämpöseksi
Inertia ja satelliittinavigaatiota, laserkeilausta ja spektrofotogrammetriaa, tieto- ja radioliikenneosaamista, aerodynamiikkaa. Tuolla porukalla saisi vaikka risteilyohjuksen aikaiseksi, mutta katotaan ne miinat ja tienvarsipommit nyt ensin, että saadaan tuo porukka lämpöseksi
Ei meistä ole sellaiseen, olemme vain suomalaisia.
Benelli
Respected Leader
Järjestelmään pitäisi saada jotain häirintää vastaan.
Esimerkiksi 20 kiloisia S-miinoja jotka laukeavat kun hillotin on tarpeeksi lähellä.
Esimerkiksi 20 kiloisia S-miinoja jotka laukeavat kun hillotin on tarpeeksi lähellä.
Käytännössä onnistuu mutta teoriassa ei.
Itseasiassa olen joskus miettinyt, että suomalaiset voisivat kehittää ohjuksen joka suunnistaa karttaohjelman eli maanpinnan muotojen ja vesistöjen ymv lazermittauksellakin havaittavien elementtien mukaan. Täysin itsenäisenä ja GPS:stä tai yhteyksistä riipumattomana. Annetaan vain loppupiste ja ohjus etsii ja väistelee itsensä perille matalalla lentäen. Tämmöisiä haavetieteellisiä päiväunia.
Itseasiassa olen joskus miettinyt, että suomalaiset voisivat kehittää ohjuksen joka suunnistaa karttaohjelman eli maanpinnan muotojen ja vesistöjen ymv lazermittauksellakin havaittavien elementtien mukaan. Täysin itsenäisenä ja GPS:stä tai yhteyksistä riipumattomana. Annetaan vain loppupiste ja ohjus etsii ja väistelee itsensä perille matalalla lentäen. Tämmöisiä haavetieteellisiä päiväunia.
TERCOMItseasiassa olen joskus miettinyt, että suomalaiset voisivat kehittää ohjuksen joka suunnistaa karttaohjelman eli maanpinnan muotojen ja vesistöjen ymv lazermittauksellakin havaittavien elementtien mukaan. Täysin itsenäisenä ja GPS:stä tai yhteyksistä riipumattomana. Annetaan vain loppupiste ja ohjus etsii ja väistelee itsensä perille matalalla lentäen. Tämmöisiä haavetieteellisiä päiväunia.
Juu, en ajatellutkaan asiaa itse keksineeni mutta tuumasin millainen voisi olla kotimainen ohjuksen suunnistustapa joka olisi ulkovalloista riippumaton. Täytyisi vain sitten tehdä karttapintaa jonkun matkaa itärajasta ylitse. Tuo lazer kartoitus on hyvä varmaan juuri näihin suunnistustarpeisiin. Etuna olisi matala lentorata ja mutkittelevaksi tehty reitti - siis mielikuvutuksessani.
Tuo itärajan kuvantaminen tarkasti olisi kiinnostava hanke.. Minikopterimiehet lennättämään laitteitaan tuonne vienan Kemi-Sestroretsk välille ja tekemään materiaalia...
Mahdollisimman paljon eri paikkoja, GPS tallentaa paikat, sitten vaan lähetys "pilveen" ja siellä on...
100% ei kattava pinnankartoitus, mutta edes jotain teiden vierusmetsiä sieltätäältä
Mahdollisimman paljon eri paikkoja, GPS tallentaa paikat, sitten vaan lähetys "pilveen" ja siellä on...
100% ei kattava pinnankartoitus, mutta edes jotain teiden vierusmetsiä sieltätäältä
Kun tuo kartoitus käy satelliitista, meillä on valvontalentoja ja siviileinäkin se onnistuu paikan päällä niin luulempa, että edellisen sodan jälkeiset kartat itärajan takaa on kyllä päivitetty.Tuo itärajan kuvantaminen tarkasti olisi kiinnostava hanke.. Minikopterimiehet lennättämään laitteitaan tuonne vienan Kemi-Sestroretsk välille ja tekemään materiaalia...
Mahdollisimman paljon eri paikkoja, GPS tallentaa paikat, sitten vaan lähetys "pilveen" ja siellä on...
100% ei kattava pinnankartoitus, mutta edes jotain teiden vierusmetsiä sieltätäältä
Ajattelitteko, että nämä liittyisivät siis toisiinsa ?
http://www.defmin.fi/ajankohtaista/tiedotteet?9_m=8164
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotima...kkeen-lennokit-havaitsevat-vihollisen/718674/
http://www.defmin.fi/ajankohtaista/tiedotteet?9_m=8164
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotima...kkeen-lennokit-havaitsevat-vihollisen/718674/
Kyllähän ne liittyy. Tuo miinojen korvaus (mm lennokit, sensorit, viuhkapanokset ymv) on jo pitempään ollut hankkeena ja siihen liittyen nämä kaukolaukaistavat miinoitteet jotka saattoivat laajentua hankkeeseen hieman kuin toisena vaiheena ideointien myötä.
Tämä nyttemmin julkaistu kehityshanke lienee sitten tuonut tähän lisää jotakin varsin kunnianhimoista kehitysnäkymää. Saattaa myös olla, että kehitysohjelma sitten liittää ihan mukanaolevien yritystenkin perusteella mukaan miinoittamisen, taistelijan tilannekuvan (myös miinoista), lennokit ja miinojen aktivoinnin/passivoinnin ja varmasti myös itse miinoituksen luomisen.
Liittyykö kehityshankkeeseen sitten muutakin, siis muita aselajeja tai vaikuttamiskykyjä niin sopii vain arvata.
Viimeksi muokattu:
Ok. Kiitokset selvennyksestä. Eli miinojen korvausprojekti on siis mahdollisesti laajentunut muihinkin potentiaalisiin uusiin tekniikoihin ja näistä varmaankin lisätutkimuksia.
INTACT - Infrastruktuurista riippumaton taistelijan tilannetietoisuus
Tuo vaikutti myös erittäin mielenkiintoiselta. Toisaalta on varmastikkin teknisesti vaikea saada järjestelmää luotettavaksi. Mutta osaamistahan suomesta löytyy
INTACT - Infrastruktuurista riippumaton taistelijan tilannetietoisuus
Tuo vaikutti myös erittäin mielenkiintoiselta. Toisaalta on varmastikkin teknisesti vaikea saada järjestelmää luotettavaksi. Mutta osaamistahan suomesta löytyy
Kun miinahanke, tämä uusi 2016 vuodenvaihteessa julkaistu maamiinoja korvaava jossa miinakenttää kehitettiin suomalaisvoimin etälaukaistavaksi niin silloin Bittiumin osakkeita näytettiin sen johdosta ostettavan. Siis ainakin tuo etäkäyttö, radiotaajuudet ja ehkä muitakin tiedonsiirtotapoja liittyy hankkeeseen.
Nyt tähän kehityshankkeeseen liiittyi mm paikkatietokeskus, taistelijan tilannetiedon välineitä, lazeria ja ihan vaikka tietoa avaruustekniikkaan asti niin ainakin mielikuvissa tuosta avautuu jo jos jonkinlaista kehitysnäkymää jolla ollaan aika kaukana pelkän miinäkentän käsityksestä.
ak.tied
Greatest Leader
On hienoa, että kotimainen puolustussektorin tuotekehitys on viime aikoina saanut uutta pontta ja vielä laaja-alaisesti ja läpi koko kotimaisen yrityssektorin. Lisää tätä.
Protolab, Exote, Forcit, nyt julkaistun tutkimusohjelman "poikkitieteellisyys", tietty Patria jne...
Tästä voi kehittyä ei vain Suomelle hyviä järjestelmiä vaan myös potentiaalia vientiin.
Protolab, Exote, Forcit, nyt julkaistun tutkimusohjelman "poikkitieteellisyys", tietty Patria jne...
Tästä voi kehittyä ei vain Suomelle hyviä järjestelmiä vaan myös potentiaalia vientiin.
ak.tied
Greatest Leader
Yksi mikä Suomessa on käytännössä mahdoton tuhota on mobiilidataverkko. Tukiasemia on ainakin kymmeniä jos ei satoja tuhansia ja katvealueita on mahdollista paikata siirrettävillä tukiasemilla halvalla. Käyttökelpoisia teknologioita on lisäksi useita päällekäisiä 4G, 3G jne. ja vielä useamman operaattorin voimin päällekäin.
Vaatinee melkoisen kyber-iskun jos nämä kaikki halutaan pimentää. Uskoisin, että pm tekee yhteistyötä operaattorien kanssa varmistavien järjestelmien aikaansaamiseksi ja haavoittuvuuksien poistamiseksi toimintakyvyn varmistamiseksi.