vlad
Respected Leader
Muotoilen jv-miinakantani hieman toisin. Nykyinen taktiikka on sellaista, että jv-miinoista on saatavissa etua vain hyvin rajallisesti ja vastaavasti hyvin usein niiden käyttö pakottaisi meidät toimimaan taktisesti ja taisteluteknisesti toisin kuin on tehokkainta toimia.
Eli: siitä ei kannata juurikaan huolta kantaa, ettei meillä niitä jv-miinoja ole. Toisaalta jos luovumme Ottawan sopimuksesta, saamme miinat takaisin MUTTA se asia ei suorituskykyymme vaikuta oikeastaan mitenkään = ei kannata liikaa paukkuja uhrata Ottawan sopimuksen miettimiselle.
Hankalinta asiassa on se, että jv-miinat ovat koko ajan esillä, mutta esim se, että olemme mukana myös sopimuksessa joka kieltää meiltä rypäleaseiden käytön jää koko ajan huomiotta. Kuitenkin siitä sopimuksesta luopuminen toisi meille sellaista suorituskykyä jolle todella olisi tarvetta.
Pitäisi siis keskittyä julkisessa keskustelussa Persujenkin olennaiseen, nyt keskitytään aika toisarvoiseen juttuun.
Sanotaanko, että vaikka olenkin sillä kannalla, että jv. miinoista luopuminen oli aikanaan virhe ja pitäisin positiivisena sitä, että Ottawan sopimuksesta irtisanouduttaisi - omalla kohdallani kyse on enemmän periaatteesta ja siitä, että mielestäni kyseinen sopimus lobattiin Suomeen väärin perustein ja vetoamalla että perustelemalla vääriä asioita. Mutta tietenkin järkevintä olisi tässä vaiheessa suunnata katse tulevaan ja panostaa riittävästi niihin korvaaviin asejärjestelmiin ja käydä vähintäänkin riittävän kattava puolustuspoliittinen keskustelu siitä, että millä muotoa muut mahdolliset sopimukset rajoittavat puolustustusta ja mitkä niistä ovat ongelmallisia ja toisaalta millaisiin sopimuksiin liittyminen vastaisuudessa ei ole Suomen etujen mukaista. Esim. jos ryhdytään voimakkaasti lobbaamaan robottiaseiden kv. kieltoa niin Suomessa tulisi jo ennalta keskustella asiasta ja määritellä oma selkeä - johdonmukainen - linja. (Oma kantani on se, että Suomen ei tulisi allekirjoittaa kyseistä sopimusta jos sellaista ryhdytään aktiivisemmin lobbaamaan).
Sen ohella, että pidän periaatteellisesti vääränä Ottawan sopimusta minua kismittää myös se, että sopimuksen allekirjoittamisen ja ratifioinnin myötä lupailtiin "kymmenen kaunista ja kymmenen hyvää" puolustusvoimille mutta loppujen lopuksi säästötoimenpiteiden myötä niitä korvaavia asejärjestelmiä ei ole tullut riittävästi. Jos niiden osalta puolustusvoimien tarpeet tulisi täytettyä niin oma kantani olisi todennäköisesti aivan toinen, ja vastustus olisi ennemminkin periaatteellista ja kohdistuisi lobbaustoimintaan sopimuksen ympärillä.
vlad.