Maanpuolustus, sotilasteemat, ulko- ja turvallisuuspolitiikka: uutisia Ruotsista

Tuossa selvityksessä herättää huomiota erityisesti se, että siinä kaavaillaan Ruotsille teknoarmeijaa jonka mievahvuus olisi yhä alle puolet Suomen armeijasta mutta joka olisi toisaalta hyvin laadukkaasti varustettu. Sitä vaihtoehtoa ei nosteta esiin, että luotaisiin ison miesvahvuuden armeija josta vain kärkiosa olisi kokonaan nykyaikaisesti ja laadukkaasti varustettu tai, että yksittäisistä kalliista ja teknisistä asejärjestelmistä kuten sukellusveneistä säästettäisiin.
Aivan, tuosta käytiin lyhyt keskustelu tänään ruotsalaisessa visertimessä, eli että jalkaväkiprikaateja ei ole

Tästä ylös ja alas

 
Puolustusministeri Peter Hultqvist ei pidä Venäjän Ruotsin lähivesillä aloittamaa ohjusharjoitusta mitenkään poikkeuksellisena. Ministerin mukaan asiaan palataan jahka tuoretta tietoa on saatavilla. Ruotsin ilmailuhallitus ja merenkulkulaitos ovat varoittaneet lentoyhtiöitä ja meriliikennettä ohjusammunnoista. Varsin yleinen ruotsalaisnäkemys on, että Venäjä tässä pullistelee lihaksiaan.

https://yle.fi/uutiset/3-10143548
 
Puolustusministeri Peter Hultqvist ei pidä Venäjän Ruotsin lähivesillä aloittamaa ohjusharjoitusta mitenkään poikkeuksellisena. Ministerin mukaan asiaan palataan jahka tuoretta tietoa on saatavilla. Ruotsin ilmailuhallitus ja merenkulkulaitos ovat varoittaneet lentoyhtiöitä ja meriliikennettä ohjusammunnoista. Varsin yleinen ruotsalaisnäkemys on, että Venäjä tässä pullistelee lihaksiaan.

https://yle.fi/uutiset/3-10143548
No sanoohan hänkin,että epätavallinen ja seurattava tarkasti.
 
Melkosen urpoa olis huudela että myö ollaan paniikissa, eikä myö tiijetä mitä pitäis tehrä... Paree vaa olla hiljaa ja pitää oma iskukyky ns. sormi napilla.
 
Melkosen urpoa olis huudela että myö ollaan paniikissa, eikä myö tiijetä mitä pitäis tehrä... Paree vaa olla hiljaa ja pitää oma iskukyky ns. sormi napilla.

En tiedä. Ehkä ruotsalaiset ovat ottaneet opiksi syksyn 2014 sukellusvenejahdista. Ei kyetty varmuudella todentamaan että venäläinen sukellusvene olisi liikkunut Ruotsin aluevesillä. Media kävi ylikierroksilla ja Ruotsin puolustusvoimien komentaja piti lehdistötilaisuuksia pääesikunnassa. Ja samaan aikaan venäläiset naureskelivat koko jutulle keskisormea näyttäen.

maxresdefault.jpg
 
Varusmies kuollut Ruotsissa yöammunnassa.
Rikosta ei epäillä eikä kukaan muu ole ollut asiassa osallinen.

https://www.expressen.se/nyheter/varnpliktig-dod-under-skjutovning/

Värnpliktig död under skjutövning – polisen utreder
Publicerad 1 nov 2018 kl 11.43
Värnpliktig död under skjutövning


Under en mörkerskjutövning vid luftstridskolan i Ärna omkom en värnpliktig i 20-årsåldern på onsdagskvällen. Det skriver Unt.se.
Polisen utreder händelsen.
– Det finns för närvarande inga brottsmisstankar, säger Lisa Sannervik, presstalesperson vid polisen i region Mitt till tidningen.


Det var en grupp rekryter som ryckte in i september vid luftstridskolan i Ärna i Uppsala, som på onsdagskvällen hade en mörkerskjutövning på skjutfältet.
Medan en grupp satt en bit bakom övriga och väntade på sin tur hördes ett skott, samtidigt som en person i gruppen saknades.
Övningen avbröts för att man skulle leta efter den saknade mannen. Denne konstaterades senare avliden.
Anhöriga underrättades medan kamrater och befäl i kompaniet fick stöd.
– Det här är en extremt tragisk händelse för oss alla, men framför allt för pojken och hans närmast anhöriga, säger Mats Gyllander, kommunikationschef på luftstridskolan till Unt.se.
Händelsen utreds av polisen, men inget talar inledningsvis för att något brott begåtts.
 
Tässä vähän tarkemmin:

Eli ryhmä jossa menehtynyt oli, odotti vuoroaan ammuntaan. Menehtynyt oli siirtynyt syrjään ja laukaus oli kuulunut.

https://24uppsala.se/varnpliktig-i-uppsala-dod-under-ovning_5f47e3f5

Värnpliktig i Uppsala död under övning
Samhälle
Robin Östberg

1 nov 2018, 13:27
931c97de-598f-406c-a758-793b23ee7c72.jpg


Mannen i 20-årsåldern avled under en mörkerövning på ett skjutfält.


Enligt UNT genomförde värnpliktiga vid luftstridsskolan på Ärna i Uppsala en mörkerövning på Marma skjutfält i Älvkarleby på onsdagskvällen. Under denna övning avled en man i 20-årsåldern.

Till tidningen uppger Mats Gyllander, kommunikationschef på luftstridsskolan, att de höll på med mörkerskjutningar i ett så kallat motståndsfäste och att den avlidne mannen då satt i ett omedelbart bakre väntläge.

– De skulle kunna gå fram och göra sin del av skjutövningen. Mitt under väntläget hördes ett skott och man konstaterade att en person i gruppen var borta. Då avbröt man övningen och gjorde ett så kallat "sök och hitta" säger han.

Anhöriga underrättades under onsdagskvällen. Under torsdagen kommer rekryter och officierar som tillhör den avlidnes kompani att tas om hand.
Ärendet har lämnats över till polis. Enligt polisen i region Mitt finns det i dagsläget inga brottsmisstankar.
 
Tässä vähän tarkemmin:

Eli ryhmä jossa menehtynyt oli, odotti vuoroaan ammuntaan. Menehtynyt oli siirtynyt syrjään ja laukaus oli kuulunut.

Yöllä ja hieman väsyneenä synkät tunteet voi vallata mielen. Sellaiset kannattaa työntää pois mielestä, ne vain masentavat.
 
Verkkouutiset:
Merisodan asiantuntija: Ruotsin laivaston tila on hälyttävän heikko
HEIKKI HAKALA | 18.11.2018 | 09:00- päivitetty 18.11.2018 | 09:08
Ruotsin poliittinen johto on kommodorin mielestä unohtanut maailmansotien kitkerät opetukset.
Vaikka Ruotsi onnistui pysyttäytymään sekä ensimmäisen että toisen maailmansodan ulkopuolella, maan kauppalaivasto kärsi molemmissa sodissa huomattavia tappioita. Osasyynä niihin oli ruotsalaisasiantuntijan mukaan maan merivoimien puutteellinen kyky kriittisten merikuljetusten turvaamiseen.
Kun ensimmäinen maailmansota marraskuussa 1918 päättyi, Ruotsin merivoimien aluskanta oli pitkälti loppuun kulutettu. Aluskannan uudistamiseen tehdyt investoinnit jäivät eläkkeellä olevan kommodori Lars Wedinin mukaan silti sotien välisenä aikana varsin vaatimattomiksi.
– Poliitikot eivät olleet oppineet mitään, Wedin toteaa Dagens Industri -lehteen kirjoittamassaan artikkelissa.
– Sen seurauksena oli toisen maailmansodan syttyessä turvauduttava ”kaikkeen, mikä kellui”.
Ruotsin poliittinen nykyjohto toistaa Wedinin mielestä edeltäjiensä virheitä sivuuttamalla molempien maailmansotien kokemukset.
– Vaikka Ruotsin huoltovarmuus on tänään riippuvaisempi merestä kuin koskaan aikaisemmin, Ruotsin laivasto on pienempi kuin milloinkaan uudella ajalla – ja pienenee edelleen, ellei mitään tehdä, hän varoittaa.
Urallaan Lars Wedin on palvellut Ruotsin merivoimien ja EU:n sotilasesikunnan avaintehtävissä. Hän on muun muassa Ruotsin kuninkaallisen sotatieteellisen akatemian ja International Institute for Strategic Studies -instituutin jäsen sekä Ruotsin merisotatieteellisen seuran Tidskrift i Sjöväsendet -julkaisun vastaava toimittaja,
Saavutuksia vähäisin voimavaroin
Pian ensimmäisen maailmansodan syttymisen jälkeen Ruotsi kiiruhti julistautumaan puolueettomaksi. Se ei kuitenkaan estänyt Venäjän Itämeren-laivastoa komentajansa, amiraali Nikolai von Essenin johdolla suunnittelemasta Ruotsin laivaston eristämistä Karlskronan satamaan tai vaihtoehtoisesti sen tuhoamista. Hanke kuitenkin epäonnistui ruotsalaisten saatua vihiä suunnitelmasta ja vedettyä laivastonsa Tukholman saariston suojaan.
Sodan aikana laivastolle oli Wedinin mukaan määritelty kolme tehtävää: Sen tuli turvata Ruotsin alueellista koskemattomuutta, suojata merenkulkua ja varautua torjumaan maahan kohdistuvaa hyökkäystä.
Vuodesta 1915 alkaen laivasto alkoi saattaa rahtialuksia Ruotsin rannikon suuntaisesti. Koska laivasto oli pieni ja osa sen aluksista vanhoja, Wedin toteaa saattueita kyetyn aluksi toteuttamaan vain poikkeustilanteissa. Neljän sotavuoden aikana Ruotsin elintarvikehuollon ja ulkomaankaupan kannalta elintärkeiden merikuljetusten suojaaminen muodostui silti mittavaksi ponnistukseksi.
– Sodan päättyessä Ruotsin laivasto oli saattanut 3 640:tä alusta ja kulkenut matkan, joka vastaa 64 maapallon ympärysmittaa. Lisäksi oli tehty vaarattomiksi 2 800 miinaa, Wedin kertoo.
Raskaita tappioita puolueettomuudesta huolimatta
Ruotsin kauppamerenkululle koituneet tappiot olivat Wedinin mukaan merivoimien ponnistuksista huolimatta merkittävät: 260 alusta eli 17 prosenttia kauppalaivaston aluskannasta menetettiin ja 794 merimiestä sai surmansa.
Myöskään toisen maailmansodan aikana Ruotsin noudattama puolueettomuuspolitiikka ei useinkaan suojannut ruotsalaisaluksia ja niiden miehistöä merellä.
– Ruotsia koettelivat jälleen kerran suhteellisen suuret tappiot: 1 270 ruotsalaista merimiestä ja 206 kauppa-alusta. Kalastuslaivasto menetti 89 merimiestä, sotalaivasto 92 merimiestä ja neljä alusta, muistuttaa Wedin.

Hieman kömpelö ja liian kaukaa hakeva esitys hankkia lisärahoitusta merivoimille. Silti kaikkein naiveinta on tuossa Wedinin rivienvälistä luettavat ajatukset siitä, että hän edelleen kuvittelee Ruotsin ja ruotsalaisuuden voivan purjehtia maailmansotien läpi siihen itse joutumatta mutta kauppalaivaston voimin sitä hyödyntäen.
 
Ruotsissa on kovasti keskusteltu Visby-korvettien puuttuvasta ohjusilmapuolustuksesta. Tässä kommendör Per Edling Tredje sjöstridsflottiljen laivueen komentajan bloggaus tilaneesta.


Tausta:

Pähkinänkuoressa tilanne meni niin, että alunperin Visbytä suunnitellessa, luokkaan ei ollut tulossa ohjusilmapuolustusta, mahdollisesti koska Falklandin sodassa ohjukset olivat hyvin tehottomia. Tarkoitus oli että päätykillä, tutkilla ja ammusten herätesytyttimillä hoidetaan ilmatorjunta. Suunnittelun edetessä kuitenkin tilanne arvioitiin uudelleen, ja oltiin hankkimassa Umkhonto-ohjuksia yhdessä Suomen kanssa. .

Sitten tuli sisäpolitiikka peliin, ja haluttiin saada säästöjä aikaiseksi, josta noin 300 M€ edestä lankesivat puolustuksen kontolle. Tällöin piti "tehostaa" ulkomaanmissioihin suuntautuvaa puolustusta ja tämähän tapahtui karsimalla materiaaliprojekteja. Suuri määrä projekteja lopetettiin ja suurta määrää rajoitettiin. Lopetettavien joukossa oli sekä Umkhonton hankkiminen Visby-luokalle sekä AMOS-hankinta. Päätöskokousta kutsutaan myös sarkastisella nimellä "amatörernas afton" (amatöörien ilta).

Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että Visby-korvettien operatiiviseen käyttöönottoon meni 10 v. niiden valmistumisesta. Sen verran tällaisessa uuden luokan aluksen käyttöönotossa meni FMV:n hoteissa.

Päätöksistä on jopa wikisivu:

Blogiartikkeli:
Laivueen päälikkö todistelee että eivät Visby-luokan alukset ole täysin hyödyttömiä sodassa, vaan että niillä on oma roolinsa. Minun kantani tuosta artikkelista on että sen sävy on apogeleettinen, koska ei ole epäselvää että ilmatorjuntaohjukset poistettiin poliittistaloudellisista syistä, ei sotilaallisista syistä.

Artikkelissa Edling tosin myöntää että ohjusilmatorjunta korveteissa parantaisi niiden taisteluarvoa ja käyttömahdollisuuksia.

Artikkelin vinkki jatkoon:
Artikkeli sisältää myös jatkohankintojen osalta vinkin. Kirjoittaja toteaa nimittäin että

För att vara effektiv krävs även att smyganpassningen är långt genomdriven. Som exempel krävs en fyrfaldig reduktion av radarmålarean för att reducera upptäcktsavståndet till hälften. Det är således inte meningsfullt att göra en begränsad smyganpassning, utan denna behöver genomföras fullt ut. Vid konstruktion av korvett typ Visby har samtliga dessa krav beaktats.

Ollakseen tehokas pitää häivesopeutuksen olla pitkälle toteutettu. Esimerkiksi havaintoetäisyyden tuplaaminen vaati nelinkertaista kohteen tutkaalueen pienentämistä. Ei siis ole mielekästä tehdä (vain) rajoitettua häivesoppeutusta, vaan se pitää tehdä täysimääräisesti. Visby-tyypisen korvetin suunnittelussa ja rakentamisessa on kaikki nämä vaatimukset huomioitu.

Tuo viimeinen viittaa artikkelissa aiemmin mainittuihin herätteisiin, esim. akustiikkaan, magneettisuuteen ja infrapunaan.

Ruotsissa ovat ainakin jotkut esittäneet että Ruotsi hankkisi Pohjanmaa-luokan korvetteja lisätäkseen pinta-aluksia. Bloginpitäjä Niklas Wiklund, joka on korvetin HMS Malmön päällikkö, on ollut jyrkästi eri mieltä, kerran jopa todeten ettei ruotsi tarvitse "kyvyttömiä partioaluksia" tai "jäänmurtajia".


(edit: Tästä on tosin jo aikaa, eivätkä luokan kyvyt olleet tuolloin kovin hyvin selvillä)

Skipper:

Ja tuossa twiittiketjussa Wiklund vahvistaa että Ruotsin merivoimissa halutaan hankkia seuraavaksi "Visby mod"


-----

SAAB:han on tarjonnut modifioituja Visby:n oppien mukaan rakennettuja aluksia jo kauan. Komposiittirungolla tai teräsrungolla. Komposiittirungolla ei kuitenkaan talvimerenkulkua turvata.

Ruotsin edun mukaista on että Suomen merenkulku turvataan. Saa nähdä miten tämä otetaan huomioon kun seuraava alushankinta päätetään Ruotsissa.
 
Viimeksi muokattu:
Hieman pdf-tavaraa Ruotsin puolustusvoimilta

Hankintasykli

Rahoitusmenetelmä ja mitä tullaan hankkimaan maavoimille (Täällä on aseista ja materiaalista!)

Kehittämisestä ja kasvusta jatkossa
samoin
ml. kalvo Norhern Wind 2019 johtopäätöstä

Kaikki täältä
 
Kuten ehkä tiedätte mönstring, joka hieman vastaa kutsuntaa on Ruotsissa laajempi, eli sisältää fyysiset testit ja keskustelun psykologin kanssa. Testaus tapahtuu viranomaisen konttorilla, joita nyt on kaksi.

Järjestelyn hoitaa Rekryteringsmyndiheten, eli rekrytointiviranomainen, joka valitsee myös poliisikoulutukseen ja. muihin univormuammatteihin koulutettavat.

Nyt viranomainen aikoo perustaa kolmannen konttorin vuonna 2021 koska testien määrä tuplataan, ja nykyiset tomipisteet eivät pysty tätä hanskaamaan. Göteborgin uudessa tomipisteessä on tarkoitus testata 10 000 henkilöä vuosittain.

 
Expressen on kovasti kriittinen FMV:n ja puolustusvoimien käyttämisestä työllisyyden hoitamiseksi Saabilla. Kritisoivat:

a) 14 Gripenin C/D:n rungon hankkimisesta Saabin tuotannon turvaamiseksi
b) Puolustusvoimien hankinnoista jotka eivät ole avoimia ja hallinnassa

 
Ruotsissa on kovasti keskusteltu Visby-korvettien puuttuvasta ohjusilmapuolustuksesta. Tässä kommendör Per Edling Tredje sjöstridsflottiljen laivueen komentajan bloggaus tilaneesta.

Tausta:

Pähkinänkuoressa tilanne meni niin, että alunperin Visbytä suunnitellessa, luokkaan ei ollut tulossa ohjusilmapuolustusta, mahdollisesti koska Falklandin sodassa ohjukset olivat hyvin tehottomia. Tarkoitus oli että päätykillä, tutkilla ja ammusten herätesytyttimillä hoidetaan ilmatorjunta. Suunnittelun edetessä kuitenkin tilanne arvioitiin uudelleen, ja oltiin hankkimassa Umkhonto-ohjuksia yhdessä Suomen kanssa. .

Vanha viesti mutta herranjestas mitä johtopäätöksiä tehty it-ohjuksien tehottomuudesta sotalaivoissa kun britit saivat 60- ja 70-luvun aikoina kehitetyillä ilmatorjuntaohjuksilla lähes 15 pudotusta (sea cat + dart).

Siinäkin sodassa pääasiallinen uhka tuli koneista joiden tuli lentää kohteen yli tulitoimintaa varten, vrt. venäjän ilma-aseistukseen jossa tulitoiminta tapahtuu luokkaa 20-300km tykin kantaman ulkopuolella.
 
Aivan, tuosta käytiin lyhyt keskustelu tänään ruotsalaisessa visertimessä, eli että jalkaväkiprikaateja ei ole

Tämä twiittitieto pitäisi olla tietysti siellä gripen-vitjassa, jossa tätä ruotsalaista volyymia arvioidaan syöksyä puolustamaan Lappia enemmän kuin kahden vapaaehtoisen virkaupseerin voimin. :cool:

Mutta ei katsota lahjahevosen suuhun....vähempikin on ihan jees.
 

Ruotsi varautuu sotimaan usealla rintamalla – lupaa Suomen avuksi tarvittaessa tuhansia sotilaita

Ehdotukset sisältyvät vuosien 2020–2025 puolustuslinjauksiin.


Ruotsi tehostaa maanpuolustusta ja valmistautuu taistelemaan tarvittaessa useilla rintamilla yhtä aikaa.
Tänään julkaistujen vuosien 2020–2025 puolustuslinjausten mukaan Ruotsi on halukas syventämään ja yksinkertaistamaan puolustusyhteistyötä Suomen kanssa.

Kriisitilanteessa Ruotsi on valmis lähettämään Suomeen prikaatin eli jopa viisi tuhatta sotilasta.

Omaa puolustustaan Ruotsi aikoo tehostaa perustamalla neljä uutta yksikköä ja lisäämällä koulutettavien sotilaiden määrää tuhansilla.
Yksi avattavista yksiköistä on Arvidsjaurin lakkautettu rykmentti Ruotsin Lapissa.

Myös Göteborgiin perustetaan yksikkö.
Kahden muun yksikön paikkaa ei ole vielä päätetty, mutta Falun, Härnösand, Sollefteå ja Östersund ovat jo osoittaneet kiinnostusta.


Puolustusmenoihin miljardilisäys

Asevelvollisten vuosittaista määrää Ruotsi aikoo kasvattaa nykyisestä noin kolmesta tuhannesta kahdeksaan tuhanteen.

Sodanajan vahvuuden Ruotsi aikoo nostaa 60 000:sta sotilaasta 80 000:een.
Lukuun sisältyvät myös kodinturvajoukot.

Ruotsin puolustusmenoihin ehdotetaan yli 460 miljoonan euron vuosittaista korotusta vuoteen 2025 asti.
Tuolloin Ruotsin puolustusmenot olisivat lähes 7,9 miljardia euroa eli 1,5 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Tämän lisäksi Ruotsi panostaa lisää siviilimaanpuolustukseen, jonka kulut vuonna 2025 olisivat noin 389 miljoonaa euroa.

Ehdotukset sisältyvät puolustusministeri Peter Hultqvistin (sd.) asettaman valmisteluryhmän tänään tiistaina julkaisemaan loppuraporttiin vuosien 2020–2025 puolustuslinjauksista.

Neljä porvaripuoluetta jätti valmisteluryhmän viime viikolla.
Vaikka porvaripuolueet eivät allekirjoittaneet loppuraporttia, ovat ne edelleen tehtyjen ehdotusten takana.
 
Back
Top