Maanpuolustusta vai Strategisia virheitä -kirja

Iso-Mursu

Respected Leader
BAN
Tuli ostettua divarista tälläinen kirja

Maanpuolustusta vai Strategisia virheitä -Suomen puolustus 2000-luvulla.

Kirjoittajana Pekka Kantokoski.


Sinäänsä mielenkiintoinen kirja, jos osa kirjoittajan teksteistä pitää paikkansa.

Kirjasta löytyy paljastuksina että AMV ja CV-90 hankintojen piti olla huomattavasti suurempia kuin mitä on toteutunut.

Toisaalta kirja oli aika tylyn tylsää luettavaa. Kijoittaja lähinnä haukkui panssariprikaatien lakkautuksen, ja haukkui kaupunki- ja erikoisjääkärit. Sisseillä ei tee mitään jne..

Vähän näytti siltä että kyseinen kirja oli katkera kosto siitä että ennen eläkettä ei ole tippunut everstin natsoja.
 
Tuli ostettua divarista tälläinen kirja

Maanpuolustusta vai Strategisia virheitä -Suomen puolustus 2000-luvulla.

Kirjoittajana Pekka Kantakoski.

Vähän näytti siltä että kyseinen kirja oli katkera kosto siitä että ennen eläkettä ei ole tippunut everstin natsoja.

Osuit naulan kantaan. Miehen edesottamuksista on täällä käyty vääntöä aikasemminkin; todettu herran katkeruus ja operaatiotaidollisen tietotaidon jämähtäminen 70-luvulle..
 
Osuit naulan kantaan. Miehen edesottamuksista on täällä käyty vääntöä aikasemminkin; todettu herran katkeruus ja operaatiotaidollisen tietotaidon jämähtäminen 70-luvulle..


En ole todellakaan mikään asiantuntija noissa aiheissa, mutta sinäänsä osa tiedoista oli aika mielenkiintoisia.

Tuntui osittain tukevan täällä joskus -minunkin esille tuomaa- mietittyä mahdollisuutta, että massavanheneminen osalle kalustolle tehtiin, koska uskottiin että rahaa uuteen kalustoon on tulossa.

Tosin kyseinen katkeruus vei hyvin paljon uskottavuutta isännän puheissa.

Plus. 2000-luvulla kaikkien vertaaminen talvisodan aikaisiin divisiooniin.
 
Viimeksi muokattu:
Osa Kantakosken esittämästä kritiikistä lienee aiheellista, mutta jää kuva, että teksti on kirjoitettu hätäisesti ja jonkinlaisen tunnekuohun vallassa. Sissitoiminnasta ja alueellisesta puolustuksesta hän ei ainakaan ole tiennyt ja ymmärtänyt mitään.
 
Kyllä mielestäni Kantakosken kritiikki osui nimenomaan asian ytimeen: Tarvitaan suorituskykyisiä, panssarivaunuilla varustettuja mekanisoituja joukkoja tai muuten ei ole mitään kovaa nyrkkiä, jolla lyödä. Tällä joukolla on oltava asianmukainen taktiikka ja käyttötapa, eikä sitä voida saavuttaa ilman että koko joukko tosiaankin toimii yhdessä kuten sen sodanajan tilanteessa tulisikin toimia.

Kantakoskihan haukkuu nimenomaan vanhan panssarien käyttötavan niin koulutuksessa kuin sotatilanteessakin, eli sen, että vaunuja käytetään kuin yksittäisiä (tai muutaman kappaleen yhdistelmänä) vekottimia, joita "tilataan" sitten ajajansa kanssa jonnekin ajamaan jotakin ja muka simuloimaan jotakin. Vaunuja pitää aina käyttää kootusti, yhdessä johdettuna, yhden päämäärän aikaansaamiseksi, kaikkien pumppujen osien ottaessa osaa toimintaan juuri siten kun niiden pitäisikin toimia. Muuten menee tilkkutäkkimäiseksi piipertämiseksi ilman voimien yhdistämistä ja jouhevaa yhteistoimintaa ja tehoja. Kantakoski tuo esiin hyvin sen tutkimustiedon, jonka mukaan panssareiden teho kasvaa potenssiin suhteessa niiden määrään, eli toisin sanoen, 100 panssarivaunua yhdessä käytettynä on ehkäpä 10x tehokkaampi kuin se, että käytetään 10 panssarivaunua 10 eri paikassa käytettynä. Joukko tuo voimaa, jolla murskataan vihollinen, ilman sitä joukkovoimaa menetetään suurin potentiaali, mitä noilla tankeilla on. Tältäkin osalta Kantakoski osuu asian ytimeen, kun hän haukkuu sekä valmiusprikaatit että mekanisoidut yhtymät: Ne ovat kumpikin liian heikkoja taistelemaan vihollisen panssariprikaateja vastaan tai murskaamaan vihollisen moottoroidun jalkaväkiprikaatin ja olisikin parempi, että meillä olisi edes KAKSI PANSSARIPRIKAATIA, jotka moiseen kykenisivät edes jotakuinkin.

Toinen juttu on, että Kantakoski tuo esille sen faktan, että jos panssarivaunut eivät toimi yhdessä yhteensopivan pumpun kanssa, menetetään panssarivaunujen liikkuvuuden tuoma hyöty niin nopeuden kun maastoliikkuvuudenkin osalta. Tämän vuoksi Kantakoski piti tärkeänä, että KAIKKI panssariprikaatin ajoneuvot ovat käytännössä tela-ajoneuvoja, koska muuten ne eivät pysty seuraamaan panssareita sinne minne ne menevät. Tämäkin kuulostaa itsestään selvältä, mutta kappas, katsoppas miten valmiusprikaateissa on panssarivaunuja aiottu käyttää niin johan välähtää, että Kantakoski teki hyvät havainnot ja valmiusprikaatien järjestelyt ovat perseestä.

Niin ikään Kantakoski piti rynnäkköpanssarivaunuja tarpeettomina ja kalliina, missä hän onkin aivan oikeassa, KOSKA samaan aikaan rynnäkköpanssareiden oston kanssa olisi voitu ostaa enemmän Leopardeja ja kuljetuspanssarivaunuja niiden kanssa. Kun yhden CV:n hinnalla sai 4 Leopardia ja vielä päällä muutaman kuljetuspanssarivaunun, ON SELVÄÄ, että niin olisi kannattanut tehdä...ETENKIN, kun ottaa huomioon, että nykyisessä tilanteessa VAIN MURTO-OSA KAIKISTA JOUKOISTA voidaan varustaa panssaroiduilla kuljetusvälineillä (taistelupanssarivaunuista puhumattakaan). Kantakoski toteaa sen karun tosiasian, että kun rahaa katsotaan, niin fakta on, että yksi CV-9030FIN häviää aina 100-0 neljälle taistelupanssarivaunulle ja neljälle kuljetuspanssarivaunulle. Ja itse asiassa, yksi CV-9030FIN häviää myöskin 3-0 mille tahansa venäläiselle joukko-osastolle, koska kaikissa venäläisissä joukko-osastoissa on taistelupanssareita, joille CV ei kuitenkaan pärjää. CV lentää paskaksi taistelupanssarivaunun osumasta aivan yhtä hyvin ja huonosti kuin kuljetuspanssarivaunukin lentää, molempien hyöty kohdattaessa vihollisen panssareita on miltei pyöreä nolla...MUTTA SILLÄ EROTUKSELLA että sen yhden CV:n hinnalla saisi 20 kuljetuspanssarivaunua, eli monikymmenkertaisen kuljetuskapasiteetin (ja useamman maalin viholliselle kuin vain yhden).

Kantakosken nämä esittämät toteamukset ovat kiistattomia tosiasioita. Ihmisen täytyy olla täysin asioista pihalla tai vääristellä pahasti faktoja, jos näitä uskaa uhmata. Juujuu, mutta kun muutkin sitä ja tätä ja kun juu se ryntövaunu on niin hyvä ja niinpäinpoisjuujuu juu, katso faktoja, ne ovat karut ja Kantakoski kertoo ne juuri sellaisena kuten minä tässä toistan.

Kantakosken kommentit sen sijaan sissisodasta ja alueellisesta puolustusjärjestelmästä ovat hieman outoja ja perustuvat varmastikin osittain siihen, että hän ei ymmärtänyt niistä mitään koska ei niiden kanssa tekemisissä ollutkaan. Eikä niitä kyllä oltu 1970-luvulla vielä hiottu huippuunsakaan ("Räjähtävää tyhjyyttä" kirja kertoo tämän faktan). Eikä niiden testaaminen pienipiirteisessä "panssaripataljoona vs. sissikomppania" ottelussa ole mielekästäkään, kun kaikki muut elementit puuttuvat pelistä. Kyllä olisi Kantakosken hymy hyytynyt, jossa sissejä olisi ollut vähän enemmän, ne olisivat toimineet hajautetusti, olisivat miinoittaneet tiet, tehneet miinaväijyjä, sekä käyneet kaatamassa sokeria panssaripataljoonan tankkiautoihin, mutta moistahan ei tietenkään ko. harjoituksissa voitu oikeasti simuloida mitenkään.
 
Mitä pahaa on siinä että ilmaisee omaa kantaansa ja perustelee sen vielä hyvin?

Niin tuolla linkissä keskustellaan suomen sotilaan virheitä ja kirjoittajan epäpätevyydestä (SS kolumnistin).

Ja viestisi sisältö/anti oli keskustelulle???
No olenkos sanonut siinä pahaa olevan?

No kyllä siellä linkin keskustelussa keskustellaan myös Kantakoskesta ja hänen näkemyksistään että myös @hessukessun komppaamasta mielipiteestä PERUSTELLUSTI. Siksi laitoin linkin MUIDENKIN löydettäväksi kun nyt kuitenkin samaa kirjaa hiukan eri näkökulmista käsitellään. Se on minun anti/sisältö tälle keskustelulle. Ota se palkokasvi sieraimesta ennen kun tukehdut.
 
Joo eihän noita sodan ajan joukkoja ole kovinkaan paljoa enää jäljellä. Järkytyin pahasti kun vasta äskettäin huomasin että alueellisetkin porukat tippuvat kolmeen. Joskus unettomina öinä olen laskeskellut että 5 alueellista taisteluryhmää/prikaatia ja kolme valmaria sekä muutamat rajummat taisteluosastot sentään voisivat tehä jotain.

Tosin kuinka paljon vastustajalla on heittää tänne suunnalle porukkaa.

Tosin kaveri haukkuu myös valmarit ja tuntuu että ainot oikea ase on passariprikaati. Olisi ollut kivaa lukea minkä verran hän arvioisi panssarivaunu prikaatien rakentamisen maksavan. Lun löytyi taulukot helikopterijoukoista.

Tosin voisi olla halvempi ratkaisu kuin monella meillä, koska Leoparditkin tuntuivat olevan huonoja torjumaan T-72 vaunuja.

Ja joka tapauksessa vanhat venäläiset kopterit olisivat tarvinneet uusintaa. Joku 10-12 helikopteria olisi varmaan tarvittu kuitenkin uusina.
 
Luin teoksen, kun se ilmestyi. Mieleeni jäi joitakin väitteitä, kuten "jos kaupunkijääkäreitä tarvitaan, sota on jo hävitty" eikä suomalainen sotilas taistele perheittensä seassa. Kantakosken mielestä vihollinen lyödään suurilla operatiivisilla yhtymillä rajalle tai ei ollenkaan.

Helikopteri-intoa hän arvosteli, samoin kriisinhallintaan keskittymistä ja vanhan uhkakuvan (Venäjä) unohtamista.

T-72:sta hän kehui.

Strategisena virheenä hän piti itse asiassa luuloa, ettei Suomi voisi joutua vielä avoimeen konfliktiin Venäjän kanssa ja laski tarvittavan enemmän väkeä vaikka sitten vanhemmalla kalustolla.

Oma mielipiteeni on se, että kirjan tieto oli vanhentunut monilta osin paitsi yhdessä asiassa. Suomi ei saa milloinkaan unohtaa sitä yhtä vaaraa eikä kehitys saa pysähtyä tähänkään - eikä se pysähdy!

Meidän T-72 ei ollut panssari, jolla haluaisin itse kohdata uudet Venäjän modifioidut T-72BM taiT-72B3 -panssarit.



Tuossa on selventävä referaatti panssariprikaatissa pidetystä esitelmästä:

T-72-kaluston elinkaari arvioitiin vuonna 1990 vuoteen 2012. Panssariprikaatilta pyydettiin lausuntoa modernisointitarpeista, jolloin esitettiin että pimeätaistelukyky ja ammunnanhallinta eivät vastaa nykyhetken tarpeita ja nuoliammus on vanhentumassa. Esimerkiksi panssarinläpäisy ammuksella 3BM18 jäi vain 330 mm:n ja hajontakuvion säde oli 0,44 metriä. Lisäksi hajontakuvion keskipiste siirtyi liian paljon a-tarviketta vaihdettaessa. Modernisoinnin painopiste oli uudessa a-tarvikkeessa ja pimeätoimintakyvyssä. Muita listalla olevia kohteita olivat ballistinen laskin, etusektorin suoja nuoliammuksia vastaan ja sivusuuntien suojaaminen ontelokranaattia vastaan sekä LYRAN-valaisimet, vaunun omasuojaksi soveltuvat 76mm savuheitteet ja länsivalmisteiset radiot.

Vertailukohdaksi otettiin samaan aikaan muualla valmisteilla olleita modernisointeja. Tsekki käynnisti omien vaunujensa modernisoinnin mallinimellä T-72M4 CZ. Tässä kattavassa modernisoinnissa käytettiin TURMS-T tornia, jossa on lämpötähtäimet johtajalle ja ajajalle sekä uusi ballistinen laskin. Moottori ja voimansiirto korvataan 1000 hv tuottavalla "voimapaketilla". Vaunun pääurakoitsijan kanssa tuli kuitenkin riitaa, sopimuksia irtisanottiin ja solmittiin uudestaan ja kustannukset nousivat, kunnes lopulta vaunuja toimitettiin 30 kpl hinnan kohotessa 4 miljoonaan US-dollariin.

Ukrainassa tutustuttiin T-72AG, T-72MP, ja T-72-120 -malleihin. AG:ssä on T-80:n ammunnanhallinta, joka sijaitsee panssarikuoren ulkopuolisessa ohuemmin panssaroidussa laatikossa ja ampujan viereen panssariin tehdystä läpiviennistä tulee sisälle käsivarren paksuinen kaapelinippu kuten T-80:ssäkin. Tälläisen järjestelyn taistelunkestävyys on tietysti oma lukunsa. T-72-120 käyttää samaa järjestelyä mutta siinä pääase ja latausautomaatti on muutettu ranskalaisesta Leclerc-taistelupanssarivaunusta omaksuttuun 120mm kaliiperiin ja lataaja on asennettu tornin taakse tehtyyn laatikkomaiseen ulkonemaan. T-72 MP:ssä puolestaan on ranskalaisvalmisteinen Sagemin ammunnanhallinta ja perinteisempi ammusten sijoittelu.

Muualta maailmasta mainittakoon Etelä-Afrikan Denelin "Tiger"-päivitys jossa ammunnanhallinta on johtajan luukusta käsin vaunuun tuotu tiivis paketti, joka on helpohko asentaa mutta sisätilat käyvät sen kanssa aivan liian ahtaiksi. Espanjalais-slovakialainen lähestymistapa olisi ollut amerikkalaisen M60A3-tankin ammunnanhallinnan asentaminen alkuperäisen tilalle. Kroatiallakin oli tarjota oma M95 Degman-päivityspaketti ja Saksassa oli täysin konseptiasteella oleva modernisointi, jossa TPDK-1 olisi korvattu STN Atlaksen valmistamalla tähtäimellä ja laskimella sekä lisätty lämpötähtäimet sekä ampujalle että johtajalle.

Varteenotettavimmalta vaikuttanut tarjokas oli ranskalaista perua: Ranskan Wärtsilän 950 hv diesel + rattiohjaus + monisädevaihteisto, täysin uusi GIATin 120mm tykki ja Sagem Savan 15 ammunnanhallinta, joka saavuttaa 2400 m etäisyydeltä 90% osumatarkkuuden.

Panssaroinnin osalta tavoitetasoksi asetettiin etusuunnassa (30 astetta kumpaankin suuntaan eli kello 11 - kello 1) vähintään 600 mm, mielellään 800 mm suojataso nuoliammusta vastaan ja 1200 mm suojataso ontelokranaattia vastaan. Puolan PT91-MOD -päivityksessä T-72:n pohjautuvan PT-91:n alkuperäistä suojausta pystyttiin kasvattamaan 50-70% ontelokranaattia vastaan ja 30-40% nuoliammusta vastaan. Dyna-S reaktiivipanssareilla suojaustaso ontelokranaattia vastaan olisi saatu 1200 mm tasolle, siis vaadittava suojaustaso oli mahdollista toteuttaa. Uuden nuoliammuksen puolestaan tuli omata yli 600mm läpäisy, johon pystytään israelilaisen IMI M711-nuolen ja siitä muissa maissa kehitettyjen nuolten avulla.

Mitä tämä sitten olisi tullut maksamaan?

Suppea modernisointi olisi käsittänyt ammukset ja pimeätoimintakyvyn päivityksen ja pienempiä muutoksia mutta ilman lisäpanssarointia, ja sen hinta euroiksi muutettuna (ilman indeksikorotuksia) olisi ollut 300 000 - 443 000 EUR/vaunu.

Keskitason modernisointi sisältäen kokonaan uuden ammunnanhallinnan ja etusektorin ja kylkien lisäsuojauksen olisi kustantanut 540 000 - 750 000 EUR/vaunu.

Lopulta kaikenkattava vaihtoehto, jossa olisi vahvistettu kansi- ja pohjapanssareita ja lisätty lämpötähtäin myös johtajalle ja uusittu voimapaketti siten että liikkuvuus säilyy olisi tullut maksamaan noin 1 - 1.7 miljoonaa euroa / vaunu. Tosin tämä olisi vienyt T-72:n osin yli Leopard 2A4:n nykyisen suoritustason.

Hanke keskeytettiin v. 1998, jolloin aikataulu olisi ollut hankintapäätösten jälkeen se, että lopullinen protyyppi olisi ollut valmis 2003 ja sarjatuotanto olisi tapahtunut vuosina 2004-08.
 
Panssariprikaati oli ammattimiesten paikka, ja se itse totesi vaununsa jääneen jälkeen. Panssariprikaati sinällään olisi tietysti ihan hyvä juttu.

Miksipä niitä ei voisi olla vaikka miten monta, mutta ei taida riittää materiaali.
 
Tällaisen monipiippuisen ja aika vaativankin kokonaisuuden ymmärtäminen on sivusta katsoen hankalaa. Joka tapauksessa yhden henkilön kirjoituksiin ja mielipiteisiin ei ehkä kannata perustaa käsityksiään. Se, että joku ajattelee poiketen valtavirrasta ei tarkoita sitä, että hän on oikeassa. Hän voi olla oikeassa, mutta ei välttämättä.

T-sarjasta itkeminen voidaan lopettaa. Suomeen on hankittu aika hyvä pätkä saku-vaunua, jotka hakkaavat T-sarjan suorituskyvyt jo nyt heittäen. Hlökoht. luotan siihen, että armeija lähtökohtaisesti itse osaa suunnitella panssariaseen käytön suunnilleen oikein. Suomessa on varmasti lähtökohtaisesti omiin tarpeisiin ja reunaehtoihin sidottu tapa ajatella ps-aseen käyttämistä, jossa on huomioitu ne palikat, joita ko. ase kohtaa, jos niikseen tulee.
 
Tällaisen monipiippuisen ja aika vaativankin kokonaisuuden ymmärtäminen on sivusta katsoen hankalaa. Joka tapauksessa yhden henkilön kirjoituksiin ja mielipiteisiin ei ehkä kannata perustaa käsityksiään. Se, että joku ajattelee poiketen valtavirrasta ei tarkoita sitä, että hän on oikeassa. Hän voi olla oikeassa, mutta ei välttämättä.

T-sarjasta itkeminen voidaan lopettaa. Suomeen on hankittu aika hyvä pätkä saku-vaunua, jotka hakkaavat T-sarjan suorituskyvyt jo nyt heittäen. Hlökoht. luotan siihen, että armeija lähtökohtaisesti itse osaa suunnitella panssariaseen käytön suunnilleen oikein. Suomessa on varmasti lähtökohtaisesti omiin tarpeisiin ja reunaehtoihin sidottu tapa ajatella ps-aseen käyttämistä, jossa on huomioitu ne palikat, joita ko. ase kohtaa, jos niikseen tulee.

Joo ei tässä olekkaan itketty T-72 perään.


Kaverilla on omat perusteensa puolustaa panssariprikaateja sodan ajan joukoissa. Ja itse amatöörinä ymmärrän kyllä että läpimurto pitää jollakin tukkia.

Kun kirjan teksti on osittain aika katkeraa luettavaa kaikkia muita kohtaan, niin se vain syö uskottavuutta.
 
Kun kirjan teksti on osittain aika katkeraa luettavaa kaikkia muita kohtaan, niin se vain syö uskottavuutta.

Valitettavasti asia on juuri näin. Joku selkeämmällä ulosannilla ja vähemmän happamalla sanomalla varustettu eeveepee on paljon uskottavampi asiantuntija. Esimerkkinä vaikkapa Ahti lappi.
 
Valitettavasti asia on juuri näin. Joku selkeämmällä ulosannilla ja vähemmän happamalla sanomalla varustettu eeveepee on paljon uskottavampi asiantuntija. Esimerkkinä vaikkapa Ahti lappi.
Lappi tietää taatusti paljon ilmatorjunnasta yleensä ja erityisesti hän tuntee suomalaiset ratkaisut. Hänen uskottavuuttaan syö kyllä loppumaton usko itse tekemiinsä päätöksiin ja jopa eroottinen suhde venäläisiin ilmatorjuntaohjuksiin...
 
Lappi tietää taatusti paljon ilmatorjunnasta yleensä ja erityisesti hän tuntee suomalaiset ratkaisut. Hänen uskottavuuttaan syö kyllä loppumaton usko itse tekemiinsä päätöksiin ja jopa eroottinen suhde venäläisiin ilmatorjuntaohjuksiin...

Kukaan ei tietenkään ole täydellinen, kyllähän Lappiakin kritisoidaan mm. juuri tuosta mainitsemastasi itäkalustoon suuntautumisesta. Silti hänen kirjaansa lukiessa välittyy kuva täysin eri tyyppisestä henkilöstä, kuin Kantakosken tapauksessa. Asiallinen keskustelu ja argumentointi on äärimmäisen vaikea laji.
 
Lappi tietää taatusti paljon ilmatorjunnasta yleensä ja erityisesti hän tuntee suomalaiset ratkaisut. Hänen uskottavuuttaan syö kyllä loppumaton usko itse tekemiinsä päätöksiin ja jopa eroottinen suhde venäläisiin ilmatorjuntaohjuksiin...

Tykkäys eroottisuudelle.

Mutta Lapin tapauksessa ymmärrystä löytyy myös muille aselajeille.
 
Lappi tietää taatusti paljon ilmatorjunnasta yleensä ja erityisesti hän tuntee suomalaiset ratkaisut. Hänen uskottavuuttaan syö kyllä loppumaton usko itse tekemiinsä päätöksiin ja jopa eroottinen suhde venäläisiin ilmatorjuntaohjuksiin...

Hyvin nuo BUK-ohjukset ainakin Georgiassa ja Ukrainassa tuntuvat pelittäneen. Saisikohan tuota joku nykyajan lehväslaiho enää ajaa sotasaalissotkalla, kun se on itäkalustoa?

Vaan lienee se NASAMS ihan hyvä peli.
 
T-sarjasta itkemistä en ymmärrä tähän kirjaan ja topikkiin liittyen, koska Kantakoski nimenomaan puhui käytetyistä Leopard 2 vaunuista koko ajan ja kehoitti hankkimaan niitä lisää (ja olemaan tuhoamatta niitä ajoharjoittelu- ja siltavaunuiksi kun siihen tarkoitukseen voidaan hommata muita). Sillä noin sadalla CV-9030FIN rynnäkkövaunun hinnalla olisi saatu ostettua 300+ Leopard 2 vaunua (nykyisten lisäksi) sekä vielä jokaista Leopardia kohden ainakin 2 kpl MTLB-V kuljetuspanssareita. Niillä olisi taistelussa tehty paljon, sen sijaan sadalla CV:llä ei tehdä paljon paskaakaan. Tämä oli se olennainen huomio, jota nyt taas kovasti kierrellään kuin kissa kuumaa puuroa.
 
Back
Top