Maantiekenttämme tutkassa, ja täsmäohjusten maalina

Uskotaan sitten kun vakuuttavasti perusteltiin. Kun asiaa rupeaa oikein järki kourassa miettimään, Suomessa on niin tiheä lentokenttäverkosto että on hieman vaikea kuvitella tilannetta jossa tuollaisia edes tarvitaan lisäksi. (Edes pienkoneille.) Ja jos tilanne on sellainen että varsinaisia lentokenttiä alkaa poistua takavasemmalle pois käytöstä, ei varmaan siviilikoneet paljoa enää lentele samalla seudulla.

(Eihän minua varsinaisesti ensisijaisesti alunperin tässä kiinnostanut kenelle noita tehtiin, vaan onko lennätys mahdollista myös tavan suoralta, kun niin olen muistelevinani meidän saapumiserän tehneen. Mutta enpä jankkaa tästä enempää.)

Apropoo, onko näissä videoissa tuollaiset varalaskupaikat? (Ainakin ekassa yllättävän pomppuisa tieosuus?) Pahoittelen kaameita musiikkeja.


 
On. Pitää muistaa, että varalaskupaikan tai etenkään nousutien ei tarvitse olla mitenkään ihmeellinen, pitkälti niitä voi pitää varsin tavallisina teinä.

Ja tietenkin Hornet voi periaatteessa toimia miltä tahansa sopivalta tienpätkältä, ei kone katso sitä onko tie nimetty varalaskupaikaksi. Mutta on jokseenkin epätodennäköistä, että tällaiseen tienpätkään liittyisi ihan sattumalta sopivat rullaustiet, seisontapaikat, ympäröivä maasto jne. Ja vaikka liittyisi, niin ilmeisistä syistä Ilmavoimat ei mene harjoittelemaan muille kuin harjoituskäyttöön valmistelluille paikoille.
 
  • Tykkää
Reactions: TT
Merten sheriffi kirjoitti:
Joku pieni potkurikone voi hyvinkin laskeutua autojen sekaan moottorihäiriön yllättäessä. Etelässä varsinaisia lentokenttiä on sen verran tiheässä, että ilman moottoritehoja liidellään helposti oikealle kentälle.
1km on yleensä 10km liitoa jos muistan oikein.
Klikkaa laajentaaksesi...
Pienkone teki taitavan hätälaskun väistelevien autojen keskelle: Perhe näki kaiken paraatipaikalta
LUKIJAN KUVA
Satellite

Jutta Karkulehto kuvasi autosta tielle laskeutuneen pienkoneen Oulussa.

KOTIMAA | 27.6.2015 | 16:12 | PÄIVITETTY 16:481
Aamulehti





Oululainen lapsiperhe oli ajamassa Kainuuntietä pitkin lauantaina kello 15 aikaan, kun taivaalla oleva näky sai heidät hieraisemaan silmiään.


- Näimme taivaalla muutaman sadan metrin päässä koneen, joka tuli alaspäin reipasta vauhtia, perheenäiti Jutta Karkulehto kertoo.


Perhe kadotti koneen näkyvistään siksi aikaa, kun heidän autonsa meni sillan alta.


- Sitten kone tuli uudelleen näkyviin ja näimme selvästi, että sen suunta on alaspäin.


Karkunlehto istui itse repsikan paikalla. Lapset olivat takapenkillä. Hänen mukaansa koneen laskeutuminen tapahtui hyvin nopeasti.


Hätälaskun tehnyt pienkone laskeutui onnistuneesti vilkasliikenteisellä Kainuuntielle kyydissään pilotti ja kaksi muuta henkilöä. Kaikki koneessa olleet olivat miehiä.


"Tuommoinenkin näköjään onnistuu"




Päivystävä palomestari Mikko Heikkilä Oulu-Koillismaan pelastuslaitokselta kertoo, että kun hälytys pienkoneen hätälaskusta tuli, lähti palokunta matkaan hyvin erilaisella asenteella.


- Valitettavasti nämä pakkolaskut eivät yleensä pääty kauhean hyvin.


Paikan päällä synkkä mieliala vaihtui nopeasti yllättyneen iloiseksi. Pienkoneen pakkolasku oli onnistunut hyvin ja kone oli laskeutunut liikenteen keskelle ilman vaurioita. Kukaan ei loukkaantunut eikä koneisiin tai tiellä liikkuneisiin autoihin tullut kolhuja.


- Ilman muuta tilanne paikan päällä oli hyvin positiivinen. Pilotilla on ollut ripaus onnea matkassa. Tuommoinenkin näköjään onnistuu, laskeutua liikenteen sekaan pienlentokoneella. En muista, että ihan tällaista olisi tapahtunut, Heikkilä pohtii.


Lentäjä oli päätynyt tekemään pakkolaskun valtatielle, kun koneen moottori oli sammunut kesken lennon. Kone laskeutui Heikkilänkankaan kohdalle.


Heikkilä kehuu pilottia "erittäin kokeneeksi".


"Joutui väistelemään autoja"




Varsinainen hätälaskutilanne on päivystävän palomestarin mukaan ollut jännittävä. Pienkone voi liidellä jonkin aikaa, joten pilotilla on Heikkilän käsityksen mukaan ollut mahdollisuus odotella rauhallisempaa rakoa liikenteessä.


- Mutta varmasti autot ovat joutuneet väistelemään kahden kaistan levyistä konetta.
 
Pistetäänpäs tähän lankaan USMC:n taktiikoita hajautettujen lentokenttien käytöstä. Dokumentissa puhutaan F-35:sta ja jossain määrin doktriini tulee muuttumaan sen myötä. Linkkiä: http://f-16.net/forum/download/file.php?id=19620

TL,DR: Käytetään improvisoituja lentokenttiä vihollisen iskuetäisyydellä siten, että kenttien paikkaa vaihdetaan 24-48 tunnin välein jotta se ei mahdu vihollisen iskun aikaikkunaan. Lisäksi käytetään valekenttiä hämäämään vihollista. Suuremmat huoltotoimenpiteet tehdään kauempana rintamasta.

Strategic Context

Potential adversaries are increasingly becoming equipped with advanced anti-access, area denial(A2/AD) long-range precision strike capabilities that threaten traditional US power projection through fixed infrastructure and naval strike groups. The MAGTF is challenged with developing asymmetric operating concepts which counter an enemy A2/AD strategy, thereby allowing access for the joint force.

DSO Defined

Distributed short take-off, vertical land (STOVL) operations (DSO) is a threat-based limited objective operation which occurs primarily when the entire MAGTF cannot be brought to bear against the enemy. DSO asymmetrically moves inside of the enemy targeting cycle by using multiple mobile forward arming and refueling points (M-FARPs). Using existing infrastructure (multi-lane roads, small airfields, damaged main bases), DSO provides strategic depth and operational resiliency to the joint force.

DSO, coupled with the 5th generation low observable forcible entry capability of the F-35B, provides the Marine Air-Ground Task Force (MAGTF) with game- changing strategic access inside of the enemy weapons engagement zone (WEZ). The ability to operate inside of an A2/AD environment from multiple austere locations enables the joint force to have operational depth while simultaneously providing a strong deterrence to adversary aggression.
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Viimeksi muokattu:
Ilmavoimissa on luettu ketjua!

http://yle.fi/uutiset/uusi_taistelu...isen_on_vaikeampi_tietaa_missa_olemme/8358491

Uusi taistelutapa ensimmäistä kertaa Ilmavoimien käytössä – "Vihollisen on vaikeampi tietää, missä olemme"

Harjoittelemme nyt ensimmäistä kertaa näin isossa harjoituksessa ilmasta-maahan-toimintaa, mikä on uusi elementti meille. Otamme nyt ensimmäistä kertaa käyttöön myös uuden taistelutavan ja kaluston liikuteltavuuden, Karjalan lennoston komentaja, eversti Jari Mikkonen sanoo.

Uusi taistelutapa vaikeuttaa vihollisen toimintaa, sillä taistelutapa perustuu liikkumiseen.
– Tukikohtien kriittiset voimavarat ovat paremmin pyörien päällä eli pystymme paremmin liikkumaan tukikohdasta toiseen sekä tukikohtien sisällä. Vihollisen on siis vaikeampi tietää, missä olemme.
 
Jos lähdemme siitä että foorumilla esitetty skenaario jossa mm. Vieremän varalaskupaikalle ammutaan tuhansien Iskander-ohjusten yhteislaukaus on harhainen niin tämä uutinen on hyvä. Vajaaksi tämäkin hanke on varmasti rahojen puuttuessa jäänyt mutta noissakin hommissa liike on lääke.
 
Rannari kirjoitti:
Jos lähdemme siitä että foorumilla esitetty skenaario jossa mm. Vieremän varalaskupaikalle ammutaan tuhansien Iskander-ohjusten yhteislaukaus on harhainen niin tämä uutinen on hyvä. Vajaaksi tämäkin hanke on varmasti rahojen puuttuessa jäänyt mutta noissakin hommissa liike on lääke.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ei kai niitä nyt ihan tuhansia ole tulossa
 
Rannari kirjoitti:
Jos lähdemme siitä että foorumilla esitetty skenaario jossa mm. Vieremän varalaskupaikalle ammutaan tuhansien Iskander-ohjusten yhteislaukaus on harhainen niin tämä uutinen on hyvä. Vajaaksi tämäkin hanke on varmasti rahojen puuttuessa jäänyt mutta noissakin hommissa liike on lääke.
Klikkaa laajentaaksesi...

For the record: En muista itse, että mikään noista asioista koskeva väittely olisi olettanut, että ne kaikki Iskanderit ammuttaisiin yhtä tukikohtaa kohti.
 
SJ kirjoitti:
For the record: En muista itse, että mikään noista asioista koskeva väittely olisi olettanut, että ne kaikki Iskanderit ammuttaisiin yhtä tukikohtaa kohti.
Klikkaa laajentaaksesi...

Minä taas muistelen että niillä oltiin jossain versiossa ampumassa koko tukikohta-aluuen kaiken kaluston täystuhon varmistava peite. Tuo malli ei toimi ellei koko satsi tule alas muutaman sekunnin sisään. Itse välinettä en vähättele yhtään mutta tuossa on kyllä käyttötapa jonkin verran hakusessa. En usko peitteen kuuluvan ohjusprikaatin tulimuotoihin.
 
Rannari kirjoitti:
Minä taas muistelen että niillä oltiin jossain versiossa ampumassa koko tukikohta-aluuen kaiken kaluston täystuhon varmistava peite. Tuo malli ei toimi ellei koko satsi tule alas muutaman sekunnin sisään. Itse välinettä en vähättele yhtään mutta tuossa on kyllä käyttötapa jonkin verran hakusessa. En usko peitteen kuuluvan ohjusprikaatin tulimuotoihin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Olisiko sellainenkin ollut? Itse muistelen, että tuo isku kohdistettaisiin useamman tukikohdan alueelle.
 
JR49 kirjoitti:
Sama kirjoittaja vihjaa, että Mig-21 saattoi käyttää aivan tavallista suoraa. Muistanko oikein, että Migissä oli melkoisesti isommat laskeutumisnopeudet esim. Hornettiin verrattuna, ja olen lukenut muutaman lentäjän haastattelun, kun media on tehnyt nykyisistä Lusin, Hiirolan ja Joroisten harjoittelusta juttua. Näissä Hornet-lentäjätkin vertaavat varalaskupaikan näyttävän kuin lyijykynälle yrittäisi laskeutua, ja on huima tunne, kun metsä tuntuu vilahtelevan aivan siivenkärjissä kiinni.
Tavallisella, ei levennetyllä suoralla, kaikki tämä korostuu ja eipä siinä juuri virheisiin olisi varaa, varsinkaan vanhemmalla kalustolla. Että kuulisin mielelläni aiheesta lisää, jotta se asemoituu muuallekin kuin Stetson-linjalle.
Klikkaa laajentaaksesi...

Hieman myöhässä pieni korjaus

Migin nopeus sillä hetkellä kun renkaat koskettavat maata tulisi keskimäärin olla n. 250-270km/h, mikä on hieman Hornettia suurempi. Vauhti maassa saadaan kuitenkin kohtuunopeasti pois jarruvarjoja käyttämällä kummassakin koneessa. Uudemmissa Bis-koneissa oli myös oma radiomajakka -funktio jolla noin 20km päästä maassa olevasta majakasta koneen mittareihin ilmestyy ohjausmerkit joita noudattamalla päästiinn lentämään tarvittavissa kulmissa ja nopeuksissa laskua varten tilanteissa joissa laskeutuminen ei ole silmämääräisesti sataprosenttisen mahdollista (sumu, pilvet, yö).
 
min3mat kirjoitti:
Hieman myöhässä pieni korjaus

Migin nopeus sillä hetkellä kun renkaat koskettavat maata tulisi keskimäärin olla n. 250-270km/h, mikä on hieman Hornettia suurempi. Vauhti maassa saadaan kuitenkin kohtuunopeasti pois jarruvarjoja käyttämällä kummassakin koneessa. Uudemmissa Bis-koneissa oli myös oma radiomajakka -funktio jolla noin 20km päästä maassa olevasta majakasta koneen mittareihin ilmestyy ohjausmerkit joita noudattamalla päästiinn lentämään tarvittavissa kulmissa ja nopeuksissa laskua varten tilanteissa joissa laskeutuminen ei ole silmämääräisesti sataprosenttisen mahdollista (sumu, pilvet, yö).
Klikkaa laajentaaksesi...
Tiedätkö oliko tuo laskeutumismajakkasysteemi tavallinen siviili-ILS vai jotain salaisempaa?
 
Jukkis kirjoitti:
Tiedätkö oliko tuo laskeutumismajakkasysteemi tavallinen siviili-ILS vai jotain salaisempaa?
Klikkaa laajentaaksesi...

Venäläinen vastine TACAN/VOR-tyylisille navigointijärjestelmille pienillä vivahde-eroilla. Ei sinänsä kovin salainen järjestelmä. NATO:lla oli myös useita valemajakoita valmisteltuna sotaa varten, tavoitteena saada lentäjiä tulemaan it-järjestelmiä päin tai muutenvaan sekoittaakseen lentäjien suunnistusta.

https://translate.google.com/transl...ey-navigatsii-i-posadki-/1585/4350&edit-text=
 
Nythän tuota voi yrittää seurata, nimittäin sitä venäläistä risteilyohjustamista Syyriassa. Kehno, kun saisi silmiinsä sellaista faktaa, jota ei joku disinformaatio sotkisi. Joskin minkä tahansa tukikohdan lamauttamiseen taidetaan tarvita edelleen ilmasta-maahan-hyökkäystä tai sitten raketinheittimillä ammuttua julmettua peittoa. Syyrian tietojen perusteella erikoisjoukot maalaavat edelleen ahkerasti maalit. Jos ja kun näin on, niin olivatpa tukikohtajärjestelyt mitä tahansa, suojattavia alueita kyllä piisaa. Maalarit on saatava veks, käsittääkseni. Muuten voipi ottaa ohrakyrsä.
 
Jukkis kirjoitti:
Tiedätkö oliko tuo laskeutumismajakkasysteemi tavallinen siviili-ILS vai jotain salaisempaa?
Klikkaa laajentaaksesi...
Läntisessä maailmassa käytetään TILS (Tactical ILS) järjestelmää. Eli sotilasversio siviilien vastaavasta. Näitä löytyy sitten kiinteitä ja liikuteltavia laitteistoja. Venäläisillä omansa. TILS tai ILS on nimenomaan laskeutumisavustimia, kun taas TACAN tai VOR ovat enemmänkin suuntimoja jotka avustavat oman sijainnin määrityksessä.
 
baikal kirjoitti:
Nythän tuota voi yrittää seurata, nimittäin sitä venäläistä risteilyohjustamista Syyriassa. Kehno, kun saisi silmiinsä sellaista faktaa, jota ei joku disinformaatio sotkisi. Joskin minkä tahansa tukikohdan lamauttamiseen taidetaan tarvita edelleen ilmasta-maahan-hyökkäystä tai sitten raketinheittimillä ammuttua julmettua peittoa. Syyrian tietojen perusteella erikoisjoukot maalaavat edelleen ahkerasti maalit. Jos ja kun näin on, niin olivatpa tukikohtajärjestelyt mitä tahansa, suojattavia alueita kyllä piisaa. Maalarit on saatava veks, käsittääkseni. Muuten voipi ottaa ohrakyrsä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Toisaalta tämä voidaan nähdä niinkin, että vastapuolen täsmäpommituskykyä voidaan isosti heikentää tai jopa neutraloida maasotamiehillä. Poistamalla ne maalarit, siis. Mikä taasen auttaa meitä ilma-alivoimaisia. Horneteilla on helpompi ehtiä hätiin kun monen pienemmän hyökkäysparven sijaan torjuttavana on pienempi määrä isompia lauttoja.
 
Jukkis kirjoitti:
Toisaalta tämä voidaan nähdä niinkin, että vastapuolen täsmäpommituskykyä voidaan isosti heikentää tai jopa neutraloida maasotamiehillä. Poistamalla ne maalarit, siis. Mikä taasen auttaa meitä ilma-alivoimaisia. Horneteilla on helpompi ehtiä hätiin kun monen pienemmän hyökkäysparven sijaan torjuttavana on pienempi määrä isompia lauttoja.
Klikkaa laajentaaksesi...

No siltähän tämä näyttäisi. Kohteiden suojaamiseen käypää lihaa meillä riittää.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top