Maantiekenttämme tutkassa, ja täsmäohjusten maalina

[Herman30]

Videolla hornet-pari tulee laskuun, kuuma-tankataan ja saman tien urku auki takaisin taivaalle.

Mahtais ottaa pattiin jos hirvi eksyisi radalle juuri kun kone on nousu- tai laskukiidossa.

 

[SJ]

Tietysti ajattelin laitteiden asennettavan paikoilleen jo viikkoja ennen kriisiä! Kuinkas muuten?

Sovitaan, että puhelimen akku painaa luokkaa 100 grammaa (yläkanttiin) ja kestää käytössä keskimäärin kaksi vuorokautta (alakanttiin). Jos sensorin halutaan toimivan yhtäjaksoisesti 60 vuorokautta, niin tämä tarkoittaa 30 kännykän akkua, eli 3000 gramman painoista akkupakettia, joka on kooltaan luokkaa 20x10x10 cm.

En näe ongelmaa akunkestossa. En myöskään usko, että laitteiston koko olisi vielä kasvanut liian suureksi. Tarvittaessa koko höskä voidaan naamioida vaikkapa linnunpesäksi tai upottaa mikrofonia ja radion lähetysantennia lukuunottamatta puun runkoon.

Jotenkin veikkaan, että kriisi ei alkaisi ihan napista painamalla ja kun tuollainen kriisi alkaa, niin siinä aletaan katselemaan hieman tarkemmin, että kuka tekee ja mitä. Jos tässä vaiheessa joku alkaa kiipeilemään puissa varalaskeutumispaikkojen läheisyydessä, niin se ei tapahdu välttämättä salaa. Jos supo on yhtään ajantasalla, niin joku noita laitteita asenteleva on kuitenkin seurannassa ja sen jälkeen aletaan kierrellä noita laskeutumispaikkoja etsien puita joissa on äskettäin kiipeilty.

Sitä en sitten tiedä, että miten nuo tiedustelukoneet muuttavat tilannetta. Oletettavasti tarkoitus olisi lähettää hävittäjä tiedustelijoiden perään pitkälti aina, josko sillä saisi konetta häirittyä ja se ei saa tehtyä kuvausta kunnolla. Jos se on sen sijaan keräämässä vain tiedot noilta sensoreilta, niin homma ei välttämättä häiriinny, mutta Hornettien sijainnit voivat muuttua tai sitten nuo lennot tuottavat ylimääräisiä sensorihavaintoja noille "lintupöntöille".

 

[SJ]

Mahtais ottaa pattiin jos hirvi eksyisi radalle juuri kun kone on nousu- tai laskukiidossa.

Eiköhän sinne metsänreunaan liikene piikkilankaa tarvittaessa. Ja olettaisin, että hirvet välttelevät ihmisiä, etenkin jos ne ilmaantuvat paikalle yllättäen.

 

[JR49]

Mahtais ottaa pattiin jos hirvi eksyisi radalle juuri kun kone on nousu- tai laskukiidossa.

Kylä ne hirvet tietää missä on kaksijalkaisia runsain määrin metsissä, ja välttävät sitä paikkaa. Miehitetty ja täysin toiminnassa oleva varalaskupaikka ei kyllä ole suurimmassa riskissä hirvien suhteen.
Autoliikennettähän ne eivät pelkää, mutta eiköhän jälkipolttovehkeet ole toinen juttu .

 

[wings]

Hirvet yms eläimet eivät ole ongelma siinä vaiheessa kun sen maantiesuoran ympäristössä on vähintään komppanian verran miehiä vartiotehtävissä, luultavimmin enemmänkin. Sen sijaan tuollaiset sensorit joilla voidaan selvittää onko lentoliikennettä, ovat kyllä periaatteessa hyvinkin mahdollisia ja niiden käyttöön liittyy matala riski viholliselle, tietoa saadaan ilman erikoisjoukkojen paikalla oloa ainakin jos lähettimen ei tarvitse olla paikallaan kuukausitolkulla vaan esim. joitain viikkoja ennen tilanteen kiristymistä siihen pisteeseen että Ilmavoimat alkaa hajauttaa kalustoaan maantiekentille.

Yksi huomionarvoinen asia on se, että nämä maantiesuorat ovat yleisiä teitä. Eli kukaan ei ensimmäisenä tule kyselemään miksi liikut alueella jos liikut. Teiden varsilla ja päissä olevilla tukeutumisalueillahan on tietenkin puomit, mutta jos joku sinne haluaa mennä, puomit eivät asiaa estä. Pitäisin todennäköisenä, että näihin alueisiin yritettäisiin kohdistaa sabotaasia joka olisi hyvinkin helppoa. Riittää, että paikalla käy pari miestä mukanaan repullinen räjähteitä, ja asettelee ne sopiviin paikkoihin. Ei ole meinaan mukava yllätys, jos kallioseinä jonka viereen Hornet on parkkeerattu pamahtaa sirpaleiksi koneen ja henkilökunnan silmille. Siihen ei tarvita edes paljoa räjähdettä, piilottaminen on helppoa ja esim. ajastus muutamien päivien tai viikkojen päähän että kenenkään ei tarvitse olla etälaukaisemassa panosta. Tai vähän jalkaväkimiinoja sinne missä suojausjoukkojen oletetaan tukeutuvan. Pienikin määrä tällaisia yllätyksiä tekee toiminnasta kaaosta. Tilapäistukikohtien ympärillä näkyy myös erilaisia sähköverkkorakennelmia pistokeasemineen. Niitäkään tolppia ei kukaan ole valvomassa, monenlaista jekkua pystyy tehdä...

Eli olisi aiheellista, että ainakin niiden maantiesuorien ympärillä, joita oletettavasti tullaan käyttämään, olisi jonkinlaista maastoon piilotettua valvontaa erikoisjoukkojen toiminnan paljastamiseksi. Voi olla että onkin, mutta se, onko, ei ole julkista asiaa josta täällä voi/pitää puhua. Riistakameratyyppisiä ratkaisuja luovalla naamioinnilla, on aika vaikeaa lamauttaa täydellisesti. Tosin GSM/4G verkkoa joiden kautta lähettävät kuvia, voi varmaan häiritä mutta jos selittämättömiä verkkohäiriöitä alkaa olla jossain tietyssä alueessa, on jo se merkki siitä että jotain on tekeillä.

 

[Huhta]

Sitä en sitten tiedä, että miten nuo tiedustelukoneet muuttavat tilannetta. Oletettavasti tarkoitus olisi lähettää hävittäjä tiedustelijoiden perään pitkälti aina, josko sillä saisi konetta häirittyä ja se ei saa tehtyä kuvausta kunnolla. Jos se on sen sijaan keräämässä vain tiedot noilta sensoreilta, niin homma ei välttämättä häiriinny, mutta Hornettien sijainnit voivat muuttua tai sitten nuo lennot tuottavat ylimääräisiä sensorihavaintoja noille "lintupöntöille".

Signaalitiedustelulentokoneen ei todellakaan tarvitse lentää sensorien lähettyvillä, jotta se voi kerätä sensorien lähettämät viestit!

Oletko koskaan miettinyt, miten satelliittipuhelin pystyy kommunikoimaan satojen, jopa tuhansien kilometrien päässä olevan satelliitin kanssa? Koska tietoliikennesatelliitin ja satelliittipuhelimen välillä on suora näköyhteys. Välissä ei ole puita, rakennuksia tai muitakaan signaalia merkittävästi heikentäviä esteitä. Välissä on vain ilmaa, jonka vaikutus signaaliin on vähäinen.

Niin kauan kuin sensori (lähetin) ja signaalitiedustelulentokone (vastaanotin) näkevät toisensa, yhteys on lähtökohtaisesti muodostettavissa. 10 kilometrissä lentävä lentokone taas näkyy maanpinnalle aina 350 kilometriin asti. Suomen länsirannikosta jää pienehkö kaistale piiloon, jos signaalitiedustelulentokone kunnioittaa valtakunnanrajaa, mutta muuten peitto on hyvä.

Kannattaa myös huomata, että signaalitiedustelulentokoneen ei välttämättä tarvitse kuunnella nimenomaan sensorien lähetyksiä, vaan se voi toimia myös viestisolmuna muuta viestintää ajatellen. Koneen päätehtävä voi olla esimerkiksi Pietarissa sijaitsevan esikunnan ja taistelevien joukkojen välisen viestinnän hoitaminen.

 

[wings]

Minkälainen määrä ajattelette että on realistista että esim. Iskanderia pystytään Suomen alueelle laukomaan? Ja paljonko niitä tarvitaan tähän tehtävään? Jos lentokoneet hajautetaan siten että esim. enintään 4 HN on yhdellä kentällä / maantietukikohdassa, tarvitaan melkoinen määrä sirotekärkisiäkin ohjuksia että saadaan itse koneet tuhottua. Jos siis olisi optimitilanne että kaikki n 60 konetta ovat käytössä, eli 4 koneen parvia on 15kpl (ei ole realistista) Ajattelisin että koneita paljon isompi ongelma on kiitoradat, niitä pystyy nuijia pienemmällä määrällä.

Todennäköisin ilmavoiman lamauttamiseen pyrkivä skenaario yhdistäisi tulivalmistelun Iskandereilla ja mahdollisesti myös erilaisilla risteilyohjuksilla, näiden aiheuttama sekasorto ja tuhot pyrittäisiin täydentämään heti ohjusten perään lähtevillä hävittäjien suojaamilla rynnäkkökoneilla.

 

[JR49]

Minkälainen määrä ajattelette että on realistista että esim. Iskanderia pystytään Suomen alueelle laukomaan? Ja paljonko niitä tarvitaan tähän tehtävään? Jos lentokoneet hajautetaan siten että esim. enintään 4 HN on yhdellä kentällä / maantietukikohdassa, tarvitaan melkoinen määrä sirotekärkisiäkin ohjuksia että saadaan itse koneet tuhottua. Jos siis olisi optimitilanne että kaikki n 60 konetta ovat käytössä, eli 4 koneen parvia on 15kpl (ei ole realistista) Ajattelisin että koneita paljon isompi ongelma on kiitoradat, niitä pystyy nuijia pienemmällä määrällä.

Todennäköisin ilmavoiman lamauttamiseen pyrkivä skenaario yhdistäisi tulivalmistelun Iskandereilla ja mahdollisesti myös erilaisilla risteilyohjuksilla, näiden aiheuttama sekasorto ja tuhot pyrittäisiin täydentämään heti ohjusten perään lähtevillä hävittäjien suojaamilla rynnäkkökoneilla.

Lukumäärään en ota kantaa, mutta Iskandereille ja vastaaville on aikamoinen määrä muitakin kohteita, mistä valita. Voivat loppua kesken, meinaan.

 

[Huhta]

Minkälainen määrä ajattelette että on realistista että esim. Iskanderia pystytään Suomen alueelle laukomaan? Ja paljonko niitä tarvitaan tähän tehtävään?

Elokuvaa Tali-Ihantala 1944 lainatakseni ohjuksia on "riittävästi". Toivottavasti meillä on riittävästi kykyä sietää ja korvata infra-tappioita. Enkä ajattele nyt vain siviiliväestöä; yksikin Kymijoen väärälle puolelle jumiin jäävä suomalainen prikaati on massiivinen menetys.

Jos lentokoneet hajautetaan siten että esim. enintään 4 HN on yhdellä kentällä / maantietukikohdassa, tarvitaan melkoinen määrä sirotekärkisiäkin ohjuksia että saadaan itse koneet tuhottua. Jos siis olisi optimitilanne että kaikki n 60 konetta ovat käytössä, eli 4 koneen parvia on 15kpl (ei ole realistista) Ajattelisin että koneita paljon isompi ongelma on kiitoradat, niitä pystyy nuijia pienemmällä määrällä.

Kiitoradan nuijiminen ei onneksi aiheuta pysyviä vahinkoja, toisin kuin koneen tuhoutuminen. Kiitoradan korjaaminen on usein vain tuntien kysymys, vaikka erilaiset sirotemiinoitteet toki mutkistavatkin asiaa.

Todennäköisin ilmavoiman lamauttamiseen pyrkivä skenaario yhdistäisi tulivalmistelun Iskandereilla ja mahdollisesti myös erilaisilla risteilyohjuksilla, näiden aiheuttama sekasorto ja tuhot pyrittäisiin täydentämään heti ohjusten perään lähtevillä hävittäjien suojaamilla rynnäkkökoneilla.

Ilmavoimiin kohdistuvassa hyökkäyksessä olisi tosiaankin luultavasti useita elementtejä. Toisaalta uusi taistelutapa vaikeuttaa itse Hornetien tuhoamista. Hornetit ovat haavoittuvaisimmillaan juuri ennen nousua ja juuri laskeutumisen jälkeen, mutta tuo on lyhyt aikaikkuna viholliselle.

Lukumäärään en ota kantaa, mutta Iskandereille ja vastaaville on aikamoinen määrä muitakin kohteita, mistä valita. Voivat loppua kesken, meinaan.

Näin on! Äkkiseltään tulee mieleen erinäköiset tietoliikenteen ja sähkönjakelun solmukohdat (televisiotornit, muuntajakentät), tutkat (KAVA-tutkat ovat kiinteitä) ja sillat (Suomi on tuhansien järvien maa). Ei sillä, etteikö muitakin kohteita olisi, mutta nuo ovat aika ilmiselviä maaleja kaukovaikutusaseille.

 

[JR49]

Näin on! Äkkiseltään tulee mieleen erinäköiset tietoliikenteen ja sähkönjakelun solmukohdat (televisiotornit, muuntajakentät), tutkat (KAVA-tutkat ovat kiinteitä) ja sillat (Suomi on tuhansien järvien maa). Ei sillä, etteikö muitakin kohteita olisi, mutta nuo ovat aika ilmiselviä maaleja kaukovaikutusaseille.

Ja perustaminen, varikot, merivoimien tukikohdat... Siinä tuli jo maaliluetteloon lisää aika läjäys.

 

[Merten sheriffi]

Satamat ja öljynjalostamot

 

[SJ]

Satamat ja öljynjalostamot

Ellei oligarkit halua niitä ehjänä...

 

[BlackFox]

Tiedä sitten kuuluuko omaan ketjuun nuo televakoilu vehkeiden speksit.
aikoinaan tuli kerättyä talteen kun joku tietovuotaja sai ne ladattua jollekin sivulle ja tänään tuli pöytälaatikosta vastaan. Vissiikin alkujaan tapaus snow case.
Jos haluaa paremman kuvan jostaa ni koitan saada.
Tuossa nyt sitten saa vähän kuvaa siitä miksi se kännykän käyttö ei ole fiksua sodassa stna.
@Vonka onko oikeassa ketjus?


Katso liite: 5671 Katso liite: 5672 Katso liite: 5673 Katso liite: 5674 Katso liite: 5675 Katso liite: 5676 Katso liite: 5677 Katso liite: 5678 Katso liite: 5679 Katso liite: 5680 Katso liite: 5681 Katso liite: 5682 Katso liite: 5683

Hirvet yms eläimet eivät ole ongelma siinä vaiheessa kun sen maantiesuoran ympäristössä on vähintään komppanian verran miehiä vartiotehtävissä, luultavimmin enemmänkin. Sen sijaan tuollaiset sensorit joilla voidaan selvittää onko lentoliikennettä, ovat kyllä periaatteessa hyvinkin mahdollisia ja niiden käyttöön liittyy matala riski viholliselle, tietoa saadaan ilman erikoisjoukkojen paikalla oloa ainakin jos lähettimen ei tarvitse olla paikallaan kuukausitolkulla vaan esim. joitain viikkoja ennen tilanteen kiristymistä siihen pisteeseen että Ilmavoimat alkaa hajauttaa kalustoaan maantiekentille.

Yksi huomionarvoinen asia on se, että nämä maantiesuorat ovat yleisiä teitä. Eli kukaan ei ensimmäisenä tule kyselemään miksi liikut alueella jos liikut. Teiden varsilla ja päissä olevilla tukeutumisalueillahan on tietenkin puomit, mutta jos joku sinne haluaa mennä, puomit eivät asiaa estä. Pitäisin todennäköisenä, että näihin alueisiin yritettäisiin kohdistaa sabotaasia joka olisi hyvinkin helppoa. Riittää, että paikalla käy pari miestä mukanaan repullinen räjähteitä, ja asettelee ne sopiviin paikkoihin. Ei ole meinaan mukava yllätys, jos kallioseinä jonka viereen Hornet on parkkeerattu pamahtaa sirpaleiksi koneen ja henkilökunnan silmille. Siihen ei tarvita edes paljoa räjähdettä, piilottaminen on helppoa ja esim. ajastus muutamien päivien tai viikkojen päähän että kenenkään ei tarvitse olla etälaukaisemassa panosta. Tai vähän jalkaväkimiinoja sinne missä suojausjoukkojen oletetaan tukeutuvan. Pienikin määrä tällaisia yllätyksiä tekee toiminnasta kaaosta. Tilapäistukikohtien ympärillä näkyy myös erilaisia sähköverkkorakennelmia pistokeasemineen. Niitäkään tolppia ei kukaan ole valvomassa, monenlaista jekkua pystyy tehdä...

Eli olisi aiheellista, että ainakin niiden maantiesuorien ympärillä, joita oletettavasti tullaan käyttämään, olisi jonkinlaista maastoon piilotettua valvontaa erikoisjoukkojen toiminnan paljastamiseksi. Voi olla että onkin, mutta se, onko, ei ole julkista asiaa josta täällä voi/pitää puhua. Riistakameratyyppisiä ratkaisuja luovalla naamioinnilla, on aika vaikeaa lamauttaa täydellisesti. Tosin GSM/4G verkkoa joiden kautta lähettävät kuvia, voi varmaan häiritä mutta jos selittämättömiä verkkohäiriöitä alkaa olla jossain tietyssä alueessa, on jo se merkki siitä että jotain on tekeillä.

4g verkkojen häirintä onnistuu helposti ja jokainen hetken asiaan perehtynyt siihen halutessaan pystyy, pystymme myös seuraamaan dataa sota aikana. Riistakamerat viellä löytää eri konsteilla aika varmasti

 

[hessukessu]

Veikkaan, että tukikohtatoiminta on kylmästi nakattu pyörille. Yksinkertaisesti hyödynnetään käytännössä vähänkään sopivaa tiestöä ja convoyt liikkuvat eri reittejä ja hajautettuna. Iso kysymysmerkki tähän. Mutta tällaista minä vähän uumoilen. Parasta salassa pysymistä ja toiminnan suojaamista olisi juuri se, että tilapäiset tukikohdat perustetaan tohon noin ja tuohon nuin ja kahden tunnin päästä, kun laskut ja nousut ovat tapahtuneet, reteli irti ja solalle. Ja taas eri reittejä liikenteeseen kohtaan se ja se. Millainen sirkus sitten lienee se kumipyöräosasto, mitä kaikkea siinä on ja montako ajoneuvoa?

Tätähän minä esitin tuossa jokin aikaa sitten, kun totesin, että koneet voisivat laskeutua oikeastaan minne tahansa, sitten auto käy paikanpäällä huoltamassa ja kone lähtee taas lentoon. Vasta isompien huoltojen varalta pitää kone "viedä jonnekin" vähän sivummalle korjattavaksi tms. Periaatteessa koneiden huolto voidaan vaikka keskittää tyyliin Poriin tai Vaasaan, jossa ne viedään kallioluoliin tai tilapäishalleihin korjattaviksi. Muuten, muualla maassa ne vain lähtevät lentoon paikasta X ja palaavat paikkaan Y tankattavaksi ja/tai odottamaan seuraavaa tehtävää. Kun sitten isomman huollon aika tulee, niin kone lentää Poriin tai Vaasaan huoltoon. Ja sama kaava toistuu ja toistuu ja toistuu.

Vihollinen voi keskittää Iskanderinsa toki Poriin tai Vaasaan, mutta mitä se auttaa? Eivät siellä olevat koneet "lentokunnossa" eivätkä "hälytysvalmiudessa" ole kuitenkaan. Maantiepätkiä saavat pois pelistä, mutta so what, ei sieltä kiire ole yhdelläkään koneella nousta mihinkään. Ehditään rauhassa korjata tai vaikka siirtää kone vähän matkan päähän toisesta läntistä lähetettäväksi jos on tarvis.

"Rintamalla" sitten puolestaan ei olisi mitään raskasta organisaatiota. 1 kone vaan laskeutuu 1 maantiepätkälle (ei siis mihinkään "dedikoituu ja rauhanaikana valmisteltuun tukikohtaan"), rullaa sivutielle ja siellä naamioverkkojen alle. Auto ajaa paikalle, iskee polttoaineet sisälle, uudet aseet alle ja taas lähtee kone ilmaan tai odottaa seuraavaa ilmaanlähtöä. Yksi komppania voi hyvin pyörittää yhtä tämmöistä paikkaa/konetta. Jos näitä komppanioita on sata kappaletta ympäri Suomea ja niistä vaikka vain puolet kerrallaan "toimii", niin siinä on viholliselle 100 potentiaalista ja 50 faktuaalista maalia, joiden sijainnista ei ota kyllä kukaan selvää, koska suurta infraa ei siellä ole.

 

[JR49]

Tätähän minä esitin tuossa jokin aikaa sitten, kun totesin, että koneet voisivat laskeutua oikeastaan minne tahansa, sitten auto käy paikanpäällä huoltamassa ja kone lähtee taas lentoon. Vasta isompien huoltojen varalta pitää kone "viedä jonnekin" vähän sivummalle korjattavaksi tms. Periaatteessa koneiden huolto voidaan vaikka keskittää tyyliin Poriin tai Vaasaan, jossa ne viedään kallioluoliin tai tilapäishalleihin korjattaviksi. Muuten, muualla maassa ne vain lähtevät lentoon paikasta X ja palaavat paikkaan Y tankattavaksi ja/tai odottamaan seuraavaa tehtävää. Kun sitten isomman huollon aika tulee, niin kone lentää Poriin tai Vaasaan huoltoon. Ja sama kaava toistuu ja toistuu ja toistuu.

Vihollinen voi keskittää Iskanderinsa toki Poriin tai Vaasaan, mutta mitä se auttaa? Eivät siellä olevat koneet "lentokunnossa" eivätkä "hälytysvalmiudessa" ole kuitenkaan. Maantiepätkiä saavat pois pelistä, mutta so what, ei sieltä kiire ole yhdelläkään koneella nousta mihinkään. Ehditään rauhassa korjata tai vaikka siirtää kone vähän matkan päähän toisesta läntistä lähetettäväksi jos on tarvis.

"Rintamalla" sitten puolestaan ei olisi mitään raskasta organisaatiota. 1 kone vaan laskeutuu 1 maantiepätkälle (ei siis mihinkään "dedikoituu ja rauhanaikana valmisteltuun tukikohtaan"), rullaa sivutielle ja siellä naamioverkkojen alle. Auto ajaa paikalle, iskee polttoaineet sisälle, uudet aseet alle ja taas lähtee kone ilmaan tai odottaa seuraavaa ilmaanlähtöä. Yksi komppania voi hyvin pyörittää yhtä tämmöistä paikkaa/konetta. Jos näitä komppanioita on sata kappaletta ympäri Suomea ja niistä vaikka vain puolet kerrallaan "toimii", niin siinä on viholliselle 100 potentiaalista ja 50 faktuaalista maalia, joiden sijainnista ei ota kyllä kukaan selvää, koska suurta infraa ei siellä ole.

Ajatus on hyvä, jos hävittäjämme voivat laskeutua ns. levittämättömälle tieosuudelle, eli muualle kuin varalaskupaikkoihin. Tien leveys ratkaissee. Pylvää mm. saa kyllä kaadettua, ja jos jälkipoltto tuhoaa asfaltin, niin vaihdetaan vain paikkaa.
Mutta mites leveys? Ylöshän kyllä pääsee kapeammaltakin kaistalta.

 

[taapo]

Ajatus on hyvä, jos hävittäjämme voivat laskeutua ns. levittämättömälle tieosuudelle, eli muualle kuin varalaskupaikkoihin. Tien leveys ratkaissee. Pylvää mm. saa kyllä kaadettua, ja jos jälkipoltto tuhoaa asfaltin, niin vaihdetaan vain paikkaa.
Mutta mites leveys? Ylöshän kyllä pääsee kapeammaltakin kaistalta.

Hornetissa on se hyväpuoli, että siinä on taittuvat siivet. Kone voidaan siirtää tien sivuun pienemmästä "raosta", tämä myös mahdollistaa koneitten siirtämisen pienempiä teitä pitkin huoltopaikalle.
Tämä vaikeuttaa huomattavasti koneitten löytymistä.

 

[hessukessu]

Hornetissa on se hyväpuoli, että siinä on taittuvat siivet. Kone voidaan siirtää tien sivuun pienemmästä "raosta", tämä myös mahdollistaa koneitten siirtämisen pienempiä teitä pitkin huoltopaikalle.
Tämä vaikeuttaa huomattavasti koneitten löytymistä.

Juuri näin. Ja leveysongelma ratkeaa siten, että kone laskeutuu kohdassa, jossa ei ole valopylväitä eikä puita tien vieressä. Sitten siivet suppuun ja hinataan muualle se sieltä. Huppista, kelpo laskupaikkojen määrä Suomessa nousee heti kättelyssä useisiin tuhansiin.

 

[intternetsoturi]

USAF:n Euroopan komentaja pohtii samaa asiaa, mitäs nyt tehdään kun Venäjällä on Kaliningradissa hyvin suojatut ilmatorjuntajärjestelmät jotka kantavat pitkälle NATO:n ilmatilaan ja Iskendareja ja täsmäpommeja riittää.

http://breakingdefense.com/2015/09/russians-closed-the-gap-for-a2ad-air-force-gen-gorenc/

Tactics and training are critical for protecting NATO’s own bases as well. Some Cold War-era bases have hardened hangars, but Gorenc’s focus is less on fortifying a few big bases to resist bombardment than on shuffling aircraft among many small ones to avoid bombardment. Recent training missions by F-15s and A-10s in 23 countries were essentially “micro-deployments,” he said, with small groups of aircraft moving from one airfield to another in for short visits.

That’s good practice for a wartime tactic: fly aircraft, ground crews, and support equipment into a bare-bones air base, conduct a quick operation, then move out before Russian bombers or missiles retaliate. Gorenc wants to further expand the number of NATO bases the Russians have to worry about through an initiative called “Rapid-X”, which would move combat aircraft in and out of unimproved airfields with minimal facilities. The goal, he said, is “to generate combat power just at the right time, just in the right place.”

To meet the new threat, said Gorenc, “it’s pretty clear we’re going to have go back and start exercising some of the same stuff we used to do in the Cold War.”

 

[PstJermu]

Viestiliikenteen häirinnästä sen verran että Morse on jotain kehittänyt

 

[Ingsoc]

Sen sijaan esim maantietukikohdista voisi ehkä 1-2 olla kokoajan ns. valetukikohtana. Tuollainen on iso ja paljon materiaalia sisältävä maali jota on hyvin vaikea täysin naamioida. Tämä tietenkin paikkaa aina välillä vaihtaen.

Suomessahan on suuri määrä pieniä lentokenttiä ja "varalaskupaikkoja" joita joudutaan ainakin itärajan läheisyydessä (150-200 km rajasta) vartioimaan maahanlaskujen varalta. Jokaisen vartioivan suojauskomppanian tai joukkueen tulisi järjestää harhautustoimintaa ja saada aikaiseksi vaikutelma, että kenttä tai varalaskupaikka toimii jo ilmavoimien tukikohtana.