Maantiekenttämme tutkassa, ja täsmäohjusten maalina

[Huhta]

Käyttökohde maasijoitteisella ja lentävällä ELSO-kalustolla on täysin erilainen. Maalle sijoitettu on väkisinkin varsin staattinen. Tällaisia voisi olla valmiiksi sijoitettuna esim. Kymenlaakso-Kurskiin, Lappiin ja pääkaupunkiseudulle, mutta asemanvaihdot ja antennihässäköiden pystytykset vaativat oman aikansa. Etuna toisaalta on pitkäaikainen toimintakyky. Painopisteen muodostamiseen lentolavetti on parempi. Ja on vaikea nähdä, että tehtävää suorittavaa lento-osastoa voitaisiin paremmin tukea ELSOlla kuin hävittäjää vastaavalla lavetilla / laveteilla, jotka lentävät osaston mukana!

Lähinnä olen huolissani siitä, kuinka kauan suomalainen lentokone saa lentää venäläisen ilmatorjunnan piirissä meikäläisen ilmaherruuden puuttuessa. On ihan eri asia lentää vaikka 30-50 kilometriä etulinjasta taakse (josta voi jo ampua Amraamilla etulinjaan) kuin suoraan etulinjan päällä tai jopa vihollisen puolella, jolloin ollaan joka ikisen Tunguskan, BUKin ja Iglan ulottuvilla.

Asemanvaihdot vievät aikaa, mutta suuri vaikutus on sillä, millaisilla kaluilla toimitaan. Nykyisellään käytössä voi olla enemmän kännykkämastoa muistuttavia ratkaisuja, mutta se lienee lähinnä budjettisyistä. Järjestelmän pystyttäminen uuteen paikkaan ei tarvitse olla erityisen hidasta. Esimerkiksi turkkilaisten käsitys liikkuvasta (tutka)häirintäjärjestelmästä löytyy alta:

Lentävän osaston tukeminen on asia erikseen. Mutta sellaistahan me emme ole tähänkään asti juuri tehneet, ja Quixote kyseli Growlereista lennokkien vastaisessa käytössä.

Huhdan postauksen viimeinen lause särähti erityisesti korvaan. Ehkä emme suunnittele strategista hyökkäystä Uralille, mutta aivan varmasti puolustusvoimat sotatilanteessa hyökkäisivät ja kovaa!!! Mieliin voi palauttaa kaunokirjallisuudesta tutun "puolustussodan stratekian": "Jos sie lähet juoksemmaan, sie saat juosta Torniojojelle saakka, kyl hää peräässä tulloo. Mut jos sie et lähe mihinkään, minkä hää tekköö..." Kyllä lähtökohta pitää olla, että osalla joukoista hyökätään kaikin voimin. Erityisesti tämä pätee ilmavoimiin, toiminta on jo lähtökohtaisesti hyökkäyshenkistä vihollisen koneita ja maakohteita vastaan!!!

Arvasin, että tähän puututaan. Joka tapauksessa vihjaus oli enemmän siihen suuntaan, että kun me hyökkäämme, niin se on uskoakseni suhteellisen rajallista puuhaa kilometreissä mitattuna - jatkosodan hyökkäysvaiheen voi unohtaa. Sikäli kuin joukkojen viestiyhteydet ei välttämättä tarvitse satellittilinkkiä, niin en tiedä, miksi emme pärjäisi kohtuullisesti maasijoitteisella järjestelmällä.

Vaikka hyökkäävää kärkeä ei hyökkäyksessä pystyttäisikään maasijoitteisella ELSO:lla täysin suojaamaan, niin kärki on liikkeessä, mikä suojaa sitä. Hyökkäyksen pysähtyessä etulinjaan työnnetään luonnollisesti myös niitä ELSO-yksiköitä.

 

[Merten sheriffi]

Lähinnä olen huolissani siitä, kuinka kauan suomalainen lentokone saa lentää venäläisen ilmatorjunnan piirissä meikäläisen ilmaherruuden puuttuessa. On ihan eri asia lentää vaikka 30-50 kilometriä etulinjasta taakse (josta voi jo ampua Amraamilla etulinjaan) kuin suoraan etulinjan päällä tai jopa vihollisen puolella, jolloin ollaan joka ikisen Tunguskan, BUKin ja Iglan ulottuvilla.

Asemanvaihdot vievät aikaa, mutta suuri vaikutus on sillä, millaisilla kaluilla toimitaan. Nykyisellään käytössä voi olla enemmän kännykkämastoa muistuttavia ratkaisuja, mutta se lienee lähinnä budjettisyistä. Järjestelmän pystyttäminen uuteen paikkaan ei tarvitse olla erityisen hidasta. Esimerkiksi turkkilaisten käsitys liikkuvasta (tutka)häirintäjärjestelmästä löytyy alta:

Lentävän osaston tukeminen on asia erikseen. Mutta sellaistahan me emme ole tähänkään asti juuri tehneet, ja Quixote kyseli Growlereista lennokkien vastaisessa käytössä.



Arvasin, että tähän puututaan. Joka tapauksessa vihjaus oli enemmän siihen suuntaan, että kun me hyökkäämme, niin se on uskoakseni suhteellisen rajallista puuhaa kilometreissä mitattuna - jatkosodan hyökkäysvaiheen voi unohtaa. Sikäli kuin joukkojen viestiyhteydet ei välttämättä tarvitse satellittilinkkiä, niin en tiedä, miksi emme pärjäisi kohtuullisesti maasijoitteisella järjestelmällä.

Vaikka hyökkäävää kärkeä ei hyökkäyksessä pystyttäisikään maasijoitteisella ELSO:lla täysin suojaamaan, niin kärki on liikkeessä, mikä suojaa sitä. Hyökkäyksen pysähtyessä etulinjaan työnnetään luonnollisesti myös niitä ELSO-yksiköitä.

Ei tarvitse lennellä kauheasti. Kuolan suunnalta ammutaan Rovanimen lentokenttä risteilyohjuksilla soraläjäksi ja samaten käy Rissalan. Aavistetaanko isku ja saadaanko koneet hajasijoitettua ennen lennostojen tuhoutumista?

 

[Quixote]

Kyllä koneet uskoakseni hajautetaan jo hyvissä ajoin ennen liikekannallepanoa tai vihollisuuksien alkamista.
Meidän poliitikot tuntien taas minulla on sellainen paha aavistus, että liikekannallepanokäsky tulee aina myöhässä.

 

[Huhta]

Ei tarvitse lennellä kauheasti. Kuolan suunnalta ammutaan Rovanimen lentokenttä risteilyohjuksilla soraläjäksi ja samaten käy Rissalan. Aavistetaanko isku ja saadaanko koneet hajasijoitettua ennen lennostojen tuhoutumista?

Olen elänyt uskossa, että kallioluolat olisivat suhteellisen vahvaa tekoa. Päivystyssuojassa olleet koneet saattavat olla mennyttä, koko laivasto tuskin.

 

[Merten sheriffi]

Olen elänyt uskossa, että kallioluolat olisivat suhteellisen vahvaa tekoa. Päivystyssuojassa olleet koneet saattavat olla mennyttä, koko laivasto tuskin.

Varmasti mutta kiitotien kunnossa pitäminen vaikeaa.

 

[Hanski]

Ei tarvitse lennellä kauheasti. Kuolan suunnalta ammutaan Rovanimen lentokenttä risteilyohjuksilla soraläjäksi ja samaten käy Rissalan. Aavistetaanko isku ja saadaanko koneet hajasijoitettua ennen lennostojen tuhoutumista?

niin, miksi ihmeessä panostamme yli 2 miljardia vuodessa maanpuolustukseen, kun kaikki on selvästi kuitenkin turhaa? Emme voi mitään, vastaan paneminen on hyödytöntä ja Venäjä voittaa joka tapauksessa. Ehkä varminta olisi liittyä Venäjän federaatioon vielä hyvän sään vallitessa...

Olisiko ehkä kuitenkin niin, että näitäkin asioita joku ihan oikeasti miettii ja varautuu esim. tällaiseen skenaarioon? Kommentoin jo Iltalehden tilannekuva-artikkelissa, ettei liika pessimismi auta yhtään. Eri riskit tulee tunnistaa ja oma toiminta tulee sovittaa vallitseviin reunaehtoihin. Ihan varmasti Rovaniemen ja Rissalan kentät tulevat sotatilanteessa saamaan riittävän määrän risteilyohjuksia, mutta kun tilanne on itsestään selvä, siihen on ollut aivan pakkokin varautua! (minä en todellakaan tiedä miten on varauduttu, mutta eipä niitä asioita netissä kommentoitaisi muutenkaan kuin sanomalla "hyvin").

 

[Hanski]

Lähinnä olen huolissani siitä, kuinka kauan suomalainen lentokone saa lentää venäläisen ilmatorjunnan piirissä meikäläisen ilmaherruuden puuttuessa. On ihan eri asia lentää vaikka 30-50 kilometriä etulinjasta taakse (josta voi jo ampua Amraamilla etulinjaan) kuin suoraan etulinjan päällä tai jopa vihollisen puolella, jolloin ollaan joka ikisen Tunguskan, BUKin ja Iglan ulottuvilla.

Asemanvaihdot vievät aikaa, mutta suuri vaikutus on sillä, millaisilla kaluilla toimitaan. Nykyisellään käytössä voi olla enemmän kännykkämastoa muistuttavia ratkaisuja, mutta se lienee lähinnä budjettisyistä. Järjestelmän pystyttäminen uuteen paikkaan ei tarvitse olla erityisen hidasta. Esimerkiksi turkkilaisten käsitys liikkuvasta (tutka)häirintäjärjestelmästä löytyy alta:

Lentävän osaston tukeminen on asia erikseen. Mutta sellaistahan me emme ole tähänkään asti juuri tehneet, ja Quixote kyseli Growlereista lennokkien vastaisessa käytössä.



Arvasin, että tähän puututaan. Joka tapauksessa vihjaus oli enemmän siihen suuntaan, että kun me hyökkäämme, niin se on uskoakseni suhteellisen rajallista puuhaa kilometreissä mitattuna - jatkosodan hyökkäysvaiheen voi unohtaa. Sikäli kuin joukkojen viestiyhteydet ei välttämättä tarvitse satellittilinkkiä, niin en tiedä, miksi emme pärjäisi kohtuullisesti maasijoitteisella järjestelmällä.

Vaikka hyökkäävää kärkeä ei hyökkäyksessä pystyttäisikään maasijoitteisella ELSO:lla täysin suojaamaan, niin kärki on liikkeessä, mikä suojaa sitä. Hyökkäyksen pysähtyessä etulinjaan työnnetään luonnollisesti myös niitä ELSO-yksiköitä.

Growler nimenomaan olisi yksi niistä työkaluista, joka mahdollistaisi lentämisen Tunguska-patterin päällä. Sinällään keskustelu on teoreettista, koska en usko, että tällaista hankintaa Suomessa tapahtuisi. Yhtä kaikki, ilmavoimien ELSO:on jokin Growlerin tapainen olisi varmasti oikea herhiläinen paikallaan.

Jossain olen nähnyt kuvan suomalaisesta ELSO-PASI:sta ja Mauno Mäkipirtin jossain kirjassa oli rakennepiirustus ilmavoimien ELSO-peräkärrystä. Eli kyllä Suomestakin löytyy maa-asenteisia liikkuvia ELSO-alustoja, mutta sattuneista syistä niistä ei ole käynnistetty ihan hirveätä tiedotuskampanjaa....

Tässä Turkin härvelissä mielenkiintoiselta näyttävät nuo auton peräpään antennit. Miten foorumin ELSO-spesialistit tulkitsisivat niiden käyttötarkoituksen? Entä radomin sisäpuoli? Kyseessä on tutkahäirintään tehty laite, voisiko radomin alta löytyä AESA-lähetin?

 

[scip10]

Ei tarvitse lennellä kauheasti. Kuolan suunnalta ammutaan Rovanimen lentokenttä risteilyohjuksilla soraläjäksi ja samaten käy Rissalan. Aavistetaanko isku ja saadaanko koneet hajasijoitettua ennen lennostojen tuhoutumista?

Meillä on tästä lähiajoilta kokemusta. Ukrainan kriisin ollessa kuumimmillaan alkoi ilmavoimat toimia myös siviilikentiltä. Jotenkin osasivat reagoida vaikka naapurissa ei risteilyohjussalvoja varmaan vielä edes suunniteltu.

Jos ilmavoimat korkean valmiuden ensilinjan aselajina ei ehdi mitenkään reagoida, niin mitä ihmettä meidän kannattaa edes yrittää? Lakkautetaan samantien puolustusministeriö ja lasketaan sen budjetin verran veroja.

 

[Merten sheriffi]

Meillä on tästä lähiajoilta kokemusta. Ukrainan kriisin ollessa kuumimmillaan alkoi ilmavoimat toimia myös siviilikentiltä. Jotenkin osasivat reagoida vaikka naapurissa ei risteilyohjussalvoja varmaan vielä edes suunniteltu.

Jos ilmavoimat korkean valmiuden ensilinjan aselajina ei ehdi mitenkään reagoida, niin mitä ihmettä meidän kannattaa edes yrittää? Lakkautetaan samantien puolustusministeriö ja lasketaan sen budjetin verran veroja.

Pirkkalan alasajo heikensi varmasti tilannetta 33,33%. Nyt on ne kaikki munat kolmen kennon sijasta kahdessa. Ja uskallan väittää, että korkean valmiuden toimijana Ilmavoimat tuskin voivat mitään jos yllätysisku toteutettaisiin maalta sekä mereltä käsin.
Onhan merivoimatkin korkean valmiuden organisaatio. Mikä estää esimerkiksi ketään sukeltamaan Pansion sotasatamaan ja kiinnittämään räjähteitä aluksiin kiinni? Tukikohtia potentiaalisilla sukeltajilla on ympäri saaristoa yllin kyllin. Valvonta on luokkaa sitä jos joku röökillä kannella oleva gonahtanut matruusi katselee laidan yli.

 

[scip10]

Pirkkalan alasajo heikensi varmasti tilannetta 33,33%. Nyt on ne kaikki munat kolmen kennon sijasta kahdessa. Ja uskallan väittää, että korkean valmiuden toimijana Ilmavoimat tuskin voivat mitään jos yllätysisku toteutettaisiin maalta sekä mereltä käsin.
Onhan merivoimatkin korkean valmiuden organisaatio. Mikä estää esimerkiksi ketään sukeltamaan Pansion sotasatamaan ja kiinnittämään räjähteitä aluksiin kiinni? Tukikohtia potentiaalisilla sukeltajilla on ympäri saaristoa yllin kyllin. Valvonta on luokkaa sitä jos joku röökillä kannella oleva gonahtanut matruusi katselee laidan yli.

Koska tätä ei kuitenkaan ole tapahtunut, voitaneen päätellä valmiuden olleen uhkaan nähden riittävää?

Näitä täydellisen yllätyshyökkäyksen skenaarioita on käsitelty lukemattomissa ketjuissa ja lopputulos on aina sama: Jos meidät yllätetään täysin housut kintuissa niin turpaanhan siinä tulee. Pätee muuten maailman joka ikiseen sotajoukkoon ja onhan näitä historiassa tapahtunutkin, viimeksi Krimillä.

Mielenkiintoinen kysymys ei ole MITÄ tapahtuu jos täydellinen yllätys onnistuu, vaan MITEN sellaiseen voi varautua ja miten todennäköistä se edes on.

 

[peelo]

Pirkkalan alasajo heikensi varmasti tilannetta 33,33%. Nyt on ne kaikki munat kolmen kennon sijasta kahdessa. Ja uskallan väittää, että korkean valmiuden toimijana Ilmavoimat tuskin voivat mitään jos yllätysisku toteutettaisiin maalta sekä mereltä käsin.
Onhan merivoimatkin korkean valmiuden organisaatio. Mikä estää esimerkiksi ketään sukeltamaan Pansion sotasatamaan ja kiinnittämään räjähteitä aluksiin kiinni? Tukikohtia potentiaalisilla sukeltajilla on ympäri saaristoa yllin kyllin. Valvonta on luokkaa sitä jos joku röökillä kannella oleva gonahtanut matruusi katselee laidan yli.

Mitä sä tiedät Pirkkalan alasajosta tai sen nyky valmiudesta?

 

[Merten sheriffi]

Mitä sä tiedät Pirkkalan alasajosta tai sen nyky valmiudesta?

Sen mitä Aamulehti sanoo tai sen lauantailiite MORO

 

[peelo]

Sen mitä Aamulehti sanoo tai sen lauantailiite MORO

No mitäs siellä todetaan?

Kannattaa muistaa että jonkun RA koulutusorganisaation laukkauttamisella ei välttämättä ole juurikaan vaikutusta operatiiviseen valmiustoimintaan

 

[Merten sheriffi]

No mitäs siellä todetaan?

Kannattaa muistaa että jonkun RA koulutusorganisaation laukkauttamisella ei välttämättä ole juurikaan vaikutusta operatiiviseen valmiustoimintaan

Kyllähän ne koneet on jaettu Lapin ja Rissalan kesken. Olen siis pelkästään median tietojen varassa.

 

[Lepukki]

Kyllähän ne koneet on jaettu Lapin ja Rissalan kesken. Olen siis pelkästään median tietojen varassa.

Ja se on hyvä niin. Ei kaikkien kuulukaan tietää missä valmiudessa mikäkin kenttä on hornettejen tukemisen suhteen.

 

[hansai]

Muistelin, että Kirrin vielä käynnistämättömän moottoritiehankkeen kuvat julkistettiin ainakin viime vuoden puolella ja niissä oli varalaskupaikat merkittynä. Kuva löytyy tämän ketjun sivulta 15.
tai http://www.suunnitelma.info/kirri-tikkakoski/Osa_B.html

Mikähän uutinen tämä YLE:n juttu oikeasti on?

Puolustusvoimien aloitteesta Jyväskylän pohjoispuolelle suunnitellaan toista varalaskupaikkaa.

Ajasta 4:04->
http://areena.yle.fi/1-3739337

 

[Benelli]

Kyllähän ne koneet on jaettu Lapin ja Rissalan kesken. Olen siis pelkästään median tietojen varassa.

Operatiiviset siis. Huollossa ja käytössä olevien lisäksi tietty määrä on reservissä ja voivat olla teoriassa, no minne kaikkialle herhiläisiä voi jemmata.

 

[Merten sheriffi]

Olenko aivan väärässä siinä, että pidän maantietukikohtia yhtä vanhanaikaisina kuin taistelulaivoja toisessa maailmansodassa?
Niitä nyt käytetään edelleen kun kerran kentät ovat olemassa ja olemassa olevalla kalustolla kyky operoida niiltä käsin.
Perusteluni tähän on se, että koneille ei löydy suojaavia tiloja vaan pelkästään suojaverkkoja päälle. Tämä kaikki siis omia pähkäilyjä. Ampukaa teoriani oitis alas.

 

[scip10]

Olenko aivan väärässä siinä, että pidän maantietukikohtia yhtä vanhanaikaisina kuin taistelulaivoja toisessa maailmansodassa?
Niitä nyt käytetään edelleen kun kerran kentät ovat olemassa ja olemassa olevalla kalustolla kyky operoida niiltä käsin.
Perusteluni tähän on se, että koneille ei löydy suojaavia tiloja vaan pelkästään suojaverkkoja päälle. Tämä kaikki siis omia pähkäilyjä. Ampukaa teoriani oitis alas.

Käskystä

Lentokonesuojat eivät täsmäaseiden aikakautena ole kovin kummoinen suoja. Sotilaallisesti ylivoimaisen suurvallan naapurissa hajauttaminen ja liike ovat välttämätön selviytymiskeino.

 

[Mustaruuti]

Laitetaan vaikka tämä kuva Persianlahdelta vielä selventämään asiaa

Suomi oli rakentanut MIG ja Draken-kalustolle n kappaletta suojia. Niitä löytyy esim., jos menette googlen sateliittikuvien kanssa tutkimaan Rovaniemen lentoasemaa.

Hornet ei niihin kuitenkaan mahtunut. Jostain syystä ei uusia suojia Hornetille lähdetty rakentamaan sen jälkeen, kun oltiin nähty Persianlahden sodan tulokset

Tänä päivänä on siis kaksi tapaa. Joko syvälle vuoren sisään, tai sitten hämäystä, vaihtoa ja liikettä. Suomi käyttää molempia. Maantietukikohdat ovat siis edelleen ajankohtaisia.