Maantiekenttämme tutkassa, ja täsmäohjusten maalina

JR49

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Tuo on asia, jota eivät taida oikaista. Ei haluta kertoa omista ja naapurin tiedetyistä kyvyistä.

Hävittäjä nousee ilmaan tarvittaessa joidenkin satojen metrien matkalta kiitotietä (esim Gripen 400 m). Aika monta iskanderia saa käyttää, että kaikki Suomen pätkät saa tikattua riittävän tiheään. Ja X tunnin jälkeen on reiät taas paikattu.
Tarkkojen operatiivisten tietojen ja Packalenin tekstin/sen kommenttien välillä on iso kukonaskel pelivaraa, jossa kirjoittaen sotilaat pystyisivät vakuuttamaan poliitikot, sivilistit ja reserviläiset siitä, ettei peli ole menetetty seuraavalla minuutilla, kun Venäjän SUPERohjukset ja IHMEkalibrit lentäisivät erehtymättömästi maaliinsa.
Iso osa kansalaisista muodostaa mielipiteensä maanpuolustuksesta aika heppoisin perustein. Tällaiset Packalenit uppoavat moneen. Tiedän jo entuudestaan tarpeeksi monta, sattumoisin kaikki muuten 60-luvulla syntyneitä, jotka ovat jo valmiiksi sitä mieltä, ettei meillä ole mitään mahdollisuuksia, koska ohjukset. Ja kuinka moni sotkee konventionaaliset ydinkärkiin?
Yhtään enempää näitä ei tarvita.
 

Huhta

Ylipäällikkö
ELSO 2.0
RAND:lta löytyy tästäkin aiheesta tutkimus vuodelta 2015:

Air Base Attacks and Defensive Counters
Historical Lessons and Future Challenges


Ja sieltä löytyy todisteet Iskanderin tuhovoimalle (s. 43/101):

At the other extreme, larger and accurate attacks sustained over time against a less hardened
posture could be devastating, causing large losses of aircraft and prolonged airfield closures.
These effects were quantified in a 2009 RAND study of the China–Taiwan military balance. This
analysis conducted combat simulations of Chinese missile attacks on Taiwan’s airfields and
found that, depending on missile accuracy, between 90 and 240 SRBMs — a number wellwithin the range of estimates of the number of launchers China will field in thenear future — could, with proper warheads, cut every runway at Taiwan’s half - dozen main fighter bases and destroy essentially all of the aircraft parked onramps in the open at those installations.66
Maantietukikohtaan jos lössähtää tuollainen annos Iskander-kebabia, niin se tukikohta on entinen:

[N]umbers on the order of 30–50 TBM per base appear to be sufficient to overload and kill air defenses, cover all of the open parking areas with submunitions to destroy aircraft parked there, and crater runways such that aircraft cannot [take off] or land.
:D

Otetaan seuraavaksi asiallisempi lainaus tutkimuksesta. Boldasin huomionarvoisimman (72/101):

As the level of aircraft protection increases, at some point, aircraft are no longer an attractive
target relative to other options. Aircraft in the open are clearly a high-leverage target. However,
as the resources necessary to damage or destroy them in shelters increase, other targets, such as
operating surfaces and fuel, become more attractive. Depending on the attacker’s objectives,
expected length of the conflict, and other considerations, closing air bases during critical phases
of a conflict might be more important than destroying aircraft.
For these reasons, the preferred
mix and degree of hardening, postattack recovery, dispersal, and other air base defense measures
can be determined only through modeling and simulation, particularly techniques that, like game
theory, can account for the complexities and dynamics of opposed and adaptive strategies.
Suomen tilanteessa, jossa aloite on lähtökohtaisesti hyökkääjällä konfliktin alussa ja Venäjä yrittää saada ratkaisun mahdollisimman nopeasti, "postattack recovery" nousee mielestäni korkeaan arvoon. On huono juttu, jos yllätyshyökkäyksen sattuessa koneet jäävät avonaiselle paikalle ja tuhoutuvat. Mutta yhtä lailla on huono juttu, jos koneita ei saada liikkeelle kallioluolista, koska alue on täynnä sirotteita. Tai jos sirotteita ei pystytä raivaamaan, koska suhteellisen heikko vihollinen saa rynnäköidä vapaasti meitä vastaan oman ilmapuolustuksemme ollessa lamautettu tai vasta heräilemässä unesta. Riittävä määrä raivauskalustoa sekä ilmatorjuntaohjuskalustoa pitäisi siis varastoida tukikohtiin tai niiden välittömään läheisyyteen jo syvän rauhan tilassa, kuten myös varmistaa kaluston nopea käyttöönotto (ammattilaisten ja/tai sitoutuneiden reserviläisten voimin).

Hajautuksella on myös tietty merkityksensä, ja tässä mielessä Hornet-toiminnan keskittäminen kahteen pääasialliseen tukikohtaan ei välttämättä ollut parhaita päätöksiä. Aika näyttää, saako Etelä-Suomi lennoston (takaisin) jonakin päivänä.


HAS:ien rakentaminen 2000-luvulla taas on kieltämättä vähän kyseenalaista. Mutta ehkä näissä on taka-ajatuksena jotakin muuta kuin koneiden suojaaminen täysimittaisessa sodassa. Kenties kyse on jonkinlaisesta "valemaalista", johon vihollisen toivotaan uhraavan voimavarojaan. HAS tarjoaa myös suojaa erinäisiä terroristitaktiikkoja vastaan: IRA tykkäsi ammuskella kranaatinheittimillä yhtä sun toista brittiläistä kohdetta, ja Vietcong iski Vietnamissa lentotukikohtiin kranaatinheittimillä. Miksipä valtiollinen tai ei-valtiollinen toimija ei kokeilisi samaa myös Suomessa? Uskottava kiistettävyys on huomattavasti parempi kuin jos seisonta-alueella on 5 metrin syvyinen ja 15 metrin levyinen kraateri.

Toisaalta lentokonesuojia voitaisiin rakentaa valemaaleiksikin. Yhden suojan kustannukset eivät liene aivan mahdottomat, ja rauhan aikanahan niitä voisi käyttää (jolloin ilman oikea-aikaista satelliittitiedustelua ei saataisi tietää, milloin niissä on koneita ja milloin ei).
Voisi kuvitella, että se ei kovin kallis ole, mutta yhden jenkkiuutisen mukaan kappalehinta olisi yli kolme miljoonaa dollaria - sadoittain ei välttämättä ole varaa rakennella. Tiedä sitten millainen suoja oli kyseessä.
 

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Mutta yhtä lailla on huono juttu, jos koneita ei saada liikkeelle kallioluolista, koska alue on täynnä sirotteita. Tai jos sirotteita ei pystytä raivaamaan, koska suhteellisen heikko vihollinen saa rynnäköidä vapaasti meitä vastaan oman ilmapuolustuksemme ollessa lamautettu tai vasta heräilemässä unesta. Riittävä määrä raivauskalustoa sekä ilmatorjuntaohjuskalustoa pitäisi siis varastoida tukikohtiin tai niiden välittömään läheisyyteen jo syvän rauhan tilassa, kuten myös varmistaa kaluston nopea käyttöönotto (ammattilaisten ja/tai sitoutuneiden reserviläisten voimin).
Tietääkseni Raisu:jen yksi pääasiallisista tehtävistä on juurikin lentotukikohtien palveleminen.
 

wings

Alikersantti
Tarkkojen operatiivisten tietojen ja Packalenin tekstin/sen kommenttien välillä on iso kukonaskel pelivaraa, jossa kirjoittaen sotilaat pystyisivät vakuuttamaan poliitikot, sivilistit ja reserviläiset siitä, ettei peli ole menetetty seuraavalla minuutilla, kun Venäjän SUPERohjukset ja IHMEkalibrit lentäisivät erehtymättömästi maaliinsa.
Iso osa kansalaisista muodostaa mielipiteensä maanpuolustuksesta aika heppoisin perustein. Tällaiset Packalenit uppoavat moneen. Tiedän jo entuudestaan tarpeeksi monta, sattumoisin kaikki muuten 60-luvulla syntyneitä, jotka ovat jo valmiiksi sitä mieltä, ettei meillä ole mitään mahdollisuuksia, koska ohjukset. Ja kuinka moni sotkee konventionaaliset ydinkärkiin?
Yhtään enempää näitä ei tarvita.
Mutta entäs tilanne jossa hävittäjiä ei ole hajautettu vielä näille maantie ym. kentille. Käsittääkseni normaalissa rauhanajan tilanteessa niitä ei aivan valtavan monessa paikassa ole. Kalliosuojat Rovaniemellä ja Rissalassa ovat ihan varmasti houkutteleva kohde ja ihan karttaa ja ilmakuvaa katsomalla selviää että ei vaadita nyt aivan valtavaa määrää rautaa että näistä suojista ei ainakaan pääse turvallisesti ulos, jos nyt ei välttämättä ihan katto niskaan niissä tule ellei jotain taktista ydinkärkeä käytetä.

Jos esim. Ukrainassa alkaisi sen luokan rähinä, että lännen arvioitaisiin tulevan aktiivisesti mukaan, hyökkäys Iskandereilla ja esim. jonkinlaisilla risteilyohjuksilla alkaa sanotaan 03:00 viikonloppuna ilman ennakkovaroitusta tarkoituksena vain saada ilmavoimat pois pelistä ja sillä keinolla turvata tietynlainen toiminnanvapaus Suomen alueella luulisi onnistuvan riittävän hyvin että täältä ei koneet ainakaan merkittävässä määrin nouse.

Ilmatorjunta ei voi hoitaa hävittäjien kaikkia tehtäviä mutta kun ollaan sijoittamassa isoja summia hävittäjiin, pitäisi olla myös uskottava tapa suojata noita lentotukikohtia ohjuksilta. Israelin ballistisiin ohjuksiin ja raketteihin tarkoitetut torjuntajärjestelmät olisivat hyvä alku täällä, jatkuvassa valmiudessa niiden pitäminen ei varmasti vaadi henkilökuntaakaan ainakaan enempää kuin hävittäjien valmiudessa pitäminen. Toki nekin voi kyllästää riittävällä ohjusmäärällä mutta ainakaan kaikki rauta ei tulisi perille jos olisi jotain muutakin kuin NASAMS ja Crotale.
 
Mutta entäs tilanne jossa hävittäjiä ei ole hajautettu vielä näille maantie ym. kentille. Käsittääkseni normaalissa rauhanajan tilanteessa niitä ei aivan valtavan monessa paikassa ole. Kalliosuojat Rovaniemellä ja Rissalassa ovat ihan varmasti houkutteleva kohde ja ihan karttaa ja ilmakuvaa katsomalla selviää että ei vaadita nyt aivan valtavaa määrää rautaa että näistä suojista ei ainakaan pääse turvallisesti ulos, jos nyt ei välttämättä ihan katto niskaan niissä tule ellei jotain taktista ydinkärkeä käytetä.

Jos esim. Ukrainassa alkaisi sen luokan rähinä, että lännen arvioitaisiin tulevan aktiivisesti mukaan, hyökkäys Iskandereilla ja esim. jonkinlaisilla risteilyohjuksilla alkaa sanotaan 03:00 viikonloppuna ilman ennakkovaroitusta tarkoituksena vain saada ilmavoimat pois pelistä ja sillä keinolla turvata tietynlainen toiminnanvapaus Suomen alueella luulisi onnistuvan riittävän hyvin että täältä ei koneet ainakaan merkittävässä määrin nouse.

Ilmatorjunta ei voi hoitaa hävittäjien kaikkia tehtäviä mutta kun ollaan sijoittamassa isoja summia hävittäjiin, pitäisi olla myös uskottava tapa suojata noita lentotukikohtia ohjuksilta. Israelin ballistisiin ohjuksiin ja raketteihin tarkoitetut torjuntajärjestelmät olisivat hyvä alku täällä, jatkuvassa valmiudessa niiden pitäminen ei varmasti vaadi henkilökuntaakaan ainakaan enempää kuin hävittäjien valmiudessa pitäminen. Toki nekin voi kyllästää riittävällä ohjusmäärällä mutta ainakaan kaikki rauta ei tulisi perille jos olisi jotain muutakin kuin NASAMS ja Crotale.
Täydellinen yllätys tuhoaa kaiken, mutta miten todennäköinen tämä skenaario oikein on? Ukrainan sota osoitti, että Ilmavoimat hajauttaa hyvin herkästi koneitaan. Jopa yllätyshyökkäys vaatii jonkinlaista valmistelua, vähintään tiedustelua lisätään. Kuten ollaan nähty, jo ilmatoiminnan lisääntyminen lähialueilla saa Hornetit siirtymään useampiin tukikohtiin. Emme myöskään tiedä mitä kaikkea kulissien takana samalla tapahtuu.
 

JR49

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Minähän en asiasta oikeasti tiedä yhtään mitään. Mutta, muutama kysymys tuli mieleen näistä lentokuntien tuhoamisesta. Nämä on mietitty ex tempore samaa vauhtia kuin näppäimistön hakkaaminen kestää, eikä minulla ole näihin vastauksia. Osaan ei kukaan saa vastata, vaikka tietäisikin!!

Tarkoitus on osoittaa, että kyse on jostain paljon monimutkaisemmasta kuin että …Venäjän ohjukset tulee ja tuhoaa kaiken, eikä meillä ole mitään sanomista asiaan.

  • Paljonko hävittäjä tarvitsee starttimatkaa ja -leveyttä? Minimissään?
  • Paljonko ohjuksia tarvitaan, että tukikohdan platta on varmasti niin täynnä reikiä, ettei mistään tukikohdan alueelta löydy tätä väylää? Konehan voidaan hinata paikalle reikiä väistellen, ja se starttaa sitten, kun väylän päässä ollaan. Ja väylähän voi olla vaikka viistoon, kunhan on merkitty.
  • Harjakoneet lakaisevat tauhkan pois ja Raisut/pioneerit raivaavat sirotteet pois. Miksei tähän olisi valmius rauhan aikana?
  • Kuinka paljon Venäjällä on ohjuksia? Monien kommentoijien mukaan ilmeisesti määrättömästi, mutta kuinka monta prosenttia se on valmis laittamaan esim. Rissalaan?
  • Miten nopeasti se pystyy niitä täydentämään?
  • Minne muualle täytyy valmistautua ampumaan ohjuksia?
  • Ohjusten CEP-arvo. Ison CEP-arvon omaavien ohjusten määrä? Pienen arvon omaavien määrä?
  • Vanhempien ohjusten huonompi CEP-arvo kasvattaa yhteen tukikohtaan ammuttavien laukausten määrää.
  • Jos vaikka jossain on minimistarttiväylä betonia? Miten konventionaalinen puree siihen? Osuuko edes?
  • Mitä vaatii venäläisten ohjustukikohdilta, että ne pystyvät ampumaan vaadittavia määriä puikkoja?
  • Näkyykö valmiuden nosto tiedustelulle?
  • Onko ohjustukikohdissa vaadittavat massamaiset laukausmäärät jo valmiiksi, vai vaatiiko kuljetuksia?
  • Miten välttyy tiedustelulta?
  • Mistä me tiedämme, vaikka jo aikaa sitten osa hävittäjistämme olisi määrätty kiertämään joihinkin maamme monille lentokentille?
  • Ohjusiskujen onnistumisen vaikeuskerroin monikymmenkertaistuu, kun varatukikohdat ja hajauttaminen otetaan käyttöön, tämä lienee selvä kaikille paitsi Packalenille ja kirjoituksensa kommentoijille.
 

Mustaruuti

Ylipäällikkö
BAN
Lahjoittaja
ELSO 1.0
Minähän en asiasta oikeasti tiedä yhtään mitään. Mutta, muutama kysymys tuli mieleen näistä lentokuntien tuhoamisesta. Nämä on mietitty ex tempore samaa vauhtia kuin näppäimistön hakkaaminen kestää, eikä minulla ole näihin vastauksia. Osaan ei kukaan saa vastata, vaikka tietäisikin!!

Tarkoitus on osoittaa, että kyse on jostain paljon monimutkaisemmasta kuin että …Venäjän ohjukset tulee ja tuhoaa kaiken, eikä meillä ole mitään sanomista asiaan.
  • Paljonko hävittäjä tarvitsee starttimatkaa ja -leveyttä? Minimissään?
  • Paljonko ohjuksia tarvitaan, että tukikohdan platta on varmasti niin täynnä reikiä, ettei mistään tukikohdan alueelta löydy tätä väylää? Konehan voidaan hinata paikalle reikiä väistellen, ja se starttaa sitten, kun väylän päässä ollaan. Ja väylähän voi olla vaikka viistoon, kunhan on merkitty.
  • Harjakoneet lakaisevat tauhkan pois ja Raisut/pioneerit raivaavat sirotteet pois. Miksei tähän olisi valmius rauhan aikana?
  • Kuinka paljon Venäjällä on ohjuksia? Monien kommentoijien mukaan ilmeisesti määrättömästi, mutta kuinka monta prosenttia se on valmis laittamaan esim. Rissalaan?
  • Miten nopeasti se pystyy niitä täydentämään?
  • Minne muualle täytyy valmistautua ampumaan ohjuksia?
  • Ohjusten CEP-arvo. Ison CEP-arvon omaavien ohjusten määrä? Pienen arvon omaavien määrä?
  • Vanhempien ohjusten huonompi CEP-arvo kasvattaa yhteen tukikohtaan ammuttavien laukausten määrää.
  • Jos vaikka jossain on minimistarttiväylä betonia? Miten konventionaalinen puree siihen? Osuuko edes?
  • Mitä vaatii venäläisten ohjustukikohdilta, että ne pystyvät ampumaan vaadittavia määriä puikkoja?
  • Näkyykö valmiuden nosto tiedustelulle?
  • Onko ohjustukikohdissa vaadittavat massamaiset laukausmäärät jo valmiiksi, vai vaatiiko kuljetuksia?
  • Miten välttyy tiedustelulta?
  • Mistä me tiedämme, vaikka jo aikaa sitten osa hävittäjistämme olisi määrätty kiertämään joihinkin maamme monille lentokentille?
  • Ohjusiskujen onnistumisen vaikeuskerroin monikymmenkertaistuu, kun varatukikohdat ja hajauttaminen otetaan käyttöön, tämä lienee selvä kaikille paitsi Packalenille ja kirjoituksensa kommentoijille.
Hävittäjä nousee ilmaan tarvittaessa joidenkin satojen metrien matkalta kiitotietä (esim Gripen 400 m). Aika monta iskanderia saa käyttää, että kaikki Suomen pätkät saa tikattua riittävän tiheään. Ja X tunnin jälkeen on reiät taas paikattu.
Tuossa, kuten jo mainitsin. Leveyttä vaatii normi maantien tai rullaustien verran. Esim. usein lentokentällä kiitotieltä nousee kaksi hävittäjää rinnakkain.

Käytännössä voikin sanoa, että hävittäjä pystyy kyllä nousemaan aika pahastikin murjotusta tukikohdasta, kunhan mahdolliset sirotteet ja roskat on siivottu pois.

Laskeutuminen sen sijaan vaatii sitten enemmän pituutta ja leveyttä. Tuskinpa kovin pahasti murjottuun paikkaan olisikaan tarkoitus laskeutua.

Yleisesti kommenttina, että ilman muuta naapuri pystyy vähintäänkin häiritsemään meikäläisten toimintaa. Kyllähän toiminnan hajauttaminen, valetoiminta jne vaatii paljon resursseja. Mutta vaikea olisi ilmavoimia täysin lamauttaa, jos niitä koneita on ehditty hajauttaa pois kahdesta päätukikohdasta.
 

Mustaruuti

Ylipäällikkö
BAN
Lahjoittaja
ELSO 1.0
Iskander-M isku Rissalaan:

View attachment 13504

Kolmella ohjuksella kiitotiet poikki, taistelukärki 700-800 kg, ilmoitettu osumatarkkuus 5-7 m
Hinta-arvio 5 milj. dollaria kpl
Luolien suuaukkoihin ja rullaustielle muutama lisää.


Hetki kuluu monttuja täytellessä...
Oikein mainiota :)

Kiitoteiden katkaisu ei siis vielä kuitenkaan riitä. Siellä on rullausteitä lentokentällä. Ja lähistöllä on maanteitä, joilta nousta. Sateliitista katsoen ainakin kohtuullisesti. Paikalliset varmaan tietävät, miten soveltuvia.
 

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Iskander-M isku Rissalaan:

View attachment 13504

Kolmella ohjuksella kiitotiet poikki, taistelukärki 700-800 kg, ilmoitettu osumatarkkuus 5-7 m
Hinta-arvio 5 milj. dollaria kpl
Luolien suuaukkoihin ja rullaustielle muutama lisää.
Tarvitset hieman enemmän. Kolme osumaa saattaa riittää hommaan, mutta et voi jättää sitä siihen, vaan tarvitset ainakin tuplauksen jotta voit olla varma, että ne kriittisimmät osumakohdat saavat osuman. Ja ainakin tuo etelään johtava tie näyttäisi tarpeeksi suoralta jo tuossa kuvassakin.

Ja tuolla saadaan vain se tukikohta lamautettua hetkeksi, jos koneita oli ilmassa vaikka yksi pari ja toinen pari odottamassa kentän reunalla kuskit kyydissä, niin ne ovat melkoisella varmuudella ilmassa.
 

Kalastaja

Kapteeni
Lahjoittaja
Oikein mainiota :)

Kiitoteiden katkaisu ei siis vielä kuitenkaan riitä. Siellä on rullausteitä lentokentällä. Ja lähistöllä on maanteitä, joilta nousta. Sateliitista katsoen ainakin kohtuullisesti. Paikalliset varmaan tietävät, miten soveltuvia.
Eikös Ilmavoimien toiminta kriisitilanteessa pääasiassa perustu maantietukikohdista operointiin? Nuo pääkentäthän on R-valtion ohjuksiin maalitettu aivan satavarmasti.
 

baikal

Ylipäällikkö
Mod
Lahjoittaja
Oikein mainiota :)

Kiitoteiden katkaisu ei siis vielä kuitenkaan riitä. Siellä on rullausteitä lentokentällä. Ja lähistöllä on maanteitä, joilta nousta. Sateliitista katsoen ainakin kohtuullisesti. Paikalliset varmaan tietävät, miten soveltuvia.
Ullattaen Kuopion ympäristö tiestöineen muodostaa yhden hitonmoisen lentokenttäryppään. Tästä ei kahta sanaa.

Iskander tuskin on tarkoitettu miksikään lentokenttien murskausjöötiksi. Kyllä sen maaliksi valikoituvat esim. komentoelimet, tutka-asemat, polttoaine-ammusvarastot, paljastunut PERK tms. Periaatteessa 100 miljoonaa maksava hävittäjä on jo maali, joka kenties kannattaa panna hilppeiksi 5 miljoonan ohjustimella, eikös vain.

Asfaltin louhintaan käytetään varmasti rouheampia konsteja. Jos nyt vaikka Kuopion ympäristöä ajatellaan, niin siitä vaan pilkkomaan ensin 50 kilsaa moottoritietä aluksi ja sitten sen seitsemät muut tiekohteet kahden läänin alueella.

Ehdottomasti tilanteen kiristyessä olisi mannaa, talkkunaa ja vino Migulovia saada tukikohtaan sopiva amerikkalainen harjoittelukierrossa oleva laivue....ihan sama mitä koneita ja kuinka monta....niiden suoja-arvo ylittäisi kaikki mahdolliset vempeleet, joita voimme koskaan hankkia suojaamiseen. Veikkaan, että amerikkalaiskoneiden niskaan ei hevin lähdetä kylvämään yhtään mitään....tai jos lähdetään, niin sitten ollaan jo muutenkin sellaisessa hetteikössä, että ei paremmasta väliä.
 

Huhta

Ylipäällikkö
ELSO 2.0
Minähän en asiasta oikeasti tiedä yhtään mitään. Mutta, muutama kysymys tuli mieleen näistä lentokuntien tuhoamisesta. Nämä on mietitty ex tempore samaa vauhtia kuin näppäimistön hakkaaminen kestää, eikä minulla ole näihin vastauksia. Osaan ei kukaan saa vastata, vaikka tietäisikin!!

Tarkoitus on osoittaa, että kyse on jostain paljon monimutkaisemmasta kuin että …Venäjän ohjukset tulee ja tuhoaa kaiken, eikä meillä ole mitään sanomista asiaan.

  • Paljonko hävittäjä tarvitsee starttimatkaa ja -leveyttä? Minimissään?
  • Paljonko ohjuksia tarvitaan, että tukikohdan platta on varmasti niin täynnä reikiä, ettei mistään tukikohdan alueelta löydy tätä väylää? Konehan voidaan hinata paikalle reikiä väistellen, ja se starttaa sitten, kun väylän päässä ollaan. Ja väylähän voi olla vaikka viistoon, kunhan on merkitty.
  • Harjakoneet lakaisevat tauhkan pois ja Raisut/pioneerit raivaavat sirotteet pois. Miksei tähän olisi valmius rauhan aikana?
  • Kuinka paljon Venäjällä on ohjuksia? Monien kommentoijien mukaan ilmeisesti määrättömästi, mutta kuinka monta prosenttia se on valmis laittamaan esim. Rissalaan?
  • Miten nopeasti se pystyy niitä täydentämään?
  • Minne muualle täytyy valmistautua ampumaan ohjuksia?
  • Ohjusten CEP-arvo. Ison CEP-arvon omaavien ohjusten määrä? Pienen arvon omaavien määrä?
  • Vanhempien ohjusten huonompi CEP-arvo kasvattaa yhteen tukikohtaan ammuttavien laukausten määrää.
  • Jos vaikka jossain on minimistarttiväylä betonia? Miten konventionaalinen puree siihen? Osuuko edes?
  • Mitä vaatii venäläisten ohjustukikohdilta, että ne pystyvät ampumaan vaadittavia määriä puikkoja?
  • Näkyykö valmiuden nosto tiedustelulle?
  • Onko ohjustukikohdissa vaadittavat massamaiset laukausmäärät jo valmiiksi, vai vaatiiko kuljetuksia?
  • Miten välttyy tiedustelulta?
  • Mistä me tiedämme, vaikka jo aikaa sitten osa hävittäjistämme olisi määrätty kiertämään joihinkin maamme monille lentokentille?
  • Ohjusiskujen onnistumisen vaikeuskerroin monikymmenkertaistuu, kun varatukikohdat ja hajauttaminen otetaan käyttöön, tämä lienee selvä kaikille paitsi Packalenille ja kirjoituksensa kommentoijille.
Moniin noista kysymyksistä omia resurssejamme koskien vastaan viittaamalla ilmavoimien vahvuuteen normaalitilassa ja sotatilassa. Vaikka ilmavoimat pystyykin pitämään suorituskykyään yllä palkollisten ja varusveijarien voimin, niin sotatilassa operoitaessa reserviläisillä on kriittinen merkitys kaikenlaisissa tukitehtävissä. Hiljattain eräästä ilmavoimien sotaharjoituksesta uutisoitaessa kerrottiin, että reserviläisiä palvelee kaikissa muissa tehtävissä paitsi hävittäjäohjaajina. Se kertoo paljon.

Mitä sitten tulee raivaukseen ja vauriokorjaukseen, niin se on luultavasti vartioinnin ohella eniten reserviläisiä vaativa osa-alue. Lentotukikohtaa vastaan hyökätessä käytettäisiin todennäköisesti laajaa valikoimaa erilaisia aseita, jolloin niitä ei myöskään raivata one-size-fits-all menetelmillä. Sirotteiden tai suutariksi jääneiden tytärammusten lisäksi alueella voi olla myös esimerkiksi viiveellä räjähtäviä lentopommeja, mahdollisesti maahan uponneita, vaikeuttamassa raivausta - niitä ei yksi mies enää Raisulla siivoa. Kiitoratoja vastaan taas on voitu käyttää erityisesti siihen tarkoitettuja aseita (tyyliin Matra Durandal tai venäläisten BETAB-pommit), jotka on suunniteltu läpäisemään pinta ja aiheuttamaan tavallista sirpalepommia selvästi pahempaa vahinkoa. Tällaisten vaurioiden korjaaminen, etenkin kun niitä on enemmän kuin yksi tai kaksi, vaatii aikaa, kalustoa ja ennen kaikkea miehiä.

Hajauttamisesta me emme luultavasti tiedäkään, ennen kuin keltainen lehdistö julkaisee kuvan siviililentoasemalla olevista sotilasajoneuvoista ja Hornet-parista. Tällainen valmiudenkorotus on kuitenkin laadultaan hieman erilainen verrattuna täysimittaiseen. Koneet ovat maassa lähes suojattomia erikoisjoukkotoimintaa vastaan, koska miehiä ei ole riittävästi vartiotehtäviin (muutama spol-au pitää lähinnä hipit ja häiriköt loitolla, erikoisjoukkouhan torjumiseen tarvitaan satoja tai tuhansia miehiä sekä liikkumisrajoituksia tukikohta-alueella ja sen ympäristössä). Samaten voidaan kyseenalaistaa, paljonko hyötyä on siitä, että ilmaan saadaan vaikkapa 6-10 konetta? Enemmän tämä rauhanajan valmiuden korottaminen vaikuttaa voimannäytöltä ja signaalilta sekä varautumiselta erilaisiin provokaatioihin kuin valmiudelta lähteä sotaan niistä asetelmista, ja näin asia on ymmärtääkseni ilmaistu puolustusvoimienkin taholta.
 

Mustaruuti

Ylipäällikkö
BAN
Lahjoittaja
ELSO 1.0
Eikös Ilmavoimien toiminta kriisitilanteessa pääasiassa perustu maantietukikohdista operointiin? Nuo pääkentäthän on R-valtion ohjuksiin maalitettu aivan satavarmasti.
Juu. Erilaisia enemmän tai vähemmän valmisteltuja kohteita on Suomenmaassa kymmeniä. Näemmä ihan wikipediasta löytyy listaa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_lentoasemat_ja_-paikat

Käy se naapurillekin kalliiksi noiden tikkaus Iskandereilla.

Ja kuten todettua, pelkästään tuota Kuopiotakin on vaikea lamauttaa, jos vähän katsellaan maisemaa laajemmalti.
 
Juu. Erilaisia enemmän tai vähemmän valmisteltuja kohteita on Suomenmaassa kymmeniä. Näemmä ihan wikipediasta löytyy listaa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_lentoasemat_ja_-paikat

Käy se naapurillekin kalliiksi noiden tikkaus Iskandereilla.

Ja kuten todettua, pelkästään tuota Kuopiotakin on vaikea lamauttaa, jos vähän katsellaan maisemaa laajemmalti.
Meidän kannalta ratkaisevaa lienee se, ettei naapuri iske yllättäen, vaan antaa puolustajan hajauttaa koneet ennen rähinän aloittamista.:rolleyes:
 

JR49

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Moniin noista kysymyksistä omia resurssejamme koskien vastaan viittaamalla ilmavoimien vahvuuteen normaalitilassa ja sotatilassa. Vaikka ilmavoimat pystyykin pitämään suorituskykyään yllä palkollisten ja varusveijarien voimin, niin sotatilassa operoitaessa reserviläisillä on kriittinen merkitys kaikenlaisissa tukitehtävissä. Hiljattain eräästä ilmavoimien sotaharjoituksesta uutisoitaessa kerrottiin, että reserviläisiä palvelee kaikissa muissa tehtävissä paitsi hävittäjäohjaajina. Se kertoo paljon.

Mitä sitten tulee raivaukseen ja vauriokorjaukseen, niin se on luultavasti vartioinnin ohella eniten reserviläisiä vaativa osa-alue. Lentotukikohtaa vastaan hyökätessä käytettäisiin todennäköisesti laajaa valikoimaa erilaisia aseita, jolloin niitä ei myöskään raivata one-size-fits-all menetelmillä. Sirotteiden tai suutariksi jääneiden tytärammusten lisäksi alueella voi olla myös esimerkiksi viiveellä räjähtäviä lentopommeja, mahdollisesti maahan uponneita, vaikeuttamassa raivausta - niitä ei yksi mies enää Raisulla siivoa. Kiitoratoja vastaan taas on voitu käyttää erityisesti siihen tarkoitettuja aseita (tyyliin Matra Durandal tai venäläisten BETAB-pommit), jotka on suunniteltu läpäisemään pinta ja aiheuttamaan tavallista sirpalepommia selvästi pahempaa vahinkoa. Tällaisten vaurioiden korjaaminen, etenkin kun niitä on enemmän kuin yksi tai kaksi, vaatii aikaa, kalustoa ja ennen kaikkea miehiä.

Hajauttamisesta me emme luultavasti tiedäkään, ennen kuin keltainen lehdistö julkaisee kuvan siviililentoasemalla olevista sotilasajoneuvoista ja Hornet-parista. Tällainen valmiudenkorotus on kuitenkin laadultaan hieman erilainen verrattuna täysimittaiseen. Koneet ovat maassa lähes suojattomia erikoisjoukkotoimintaa vastaan, koska miehiä ei ole riittävästi vartiotehtäviin (muutama spol-au pitää lähinnä hipit ja häiriköt loitolla, erikoisjoukkouhan torjumiseen tarvitaan satoja tai tuhansia miehiä sekä liikkumisrajoituksia tukikohta-alueella ja sen ympäristössä). Samaten voidaan kyseenalaistaa, paljonko hyötyä on siitä, että ilmaan saadaan vaikkapa 6-10 konetta? Enemmän tämä rauhanajan valmiuden korottaminen vaikuttaa voimannäytöltä ja signaalilta sekä varautumiselta erilaisiin provokaatioihin kuin valmiudelta lähteä sotaan niistä asetelmista, ja näin asia on ymmärtääkseni ilmaistu puolustusvoimienkin taholta.
Puhut lentopommeista. Nyt siis rynnäkköhävittäjätkin ovat jo päässeet läpi ilman että ilmavoimat on voinut tehdä mitään?
Minä kirjoitin tuo Packalenin teksti mielessä.
 

herra47

Alikersantti
Mielenkiintoista luettavaa oli tämä keskustelu.
Mulla on kuitenki vahva luotto että jossain pimeässä toimistossa joku miettii näitä / miettinyt. Eli eiköhän näihin ole suunnitelmat olemassa
 

Rajajääkäri

Kenraali
Lahjoittaja
Ehdottomasti tilanteen kiristyessä olisi mannaa, talkkunaa ja vino Migulovia saada tukikohtaan sopiva amerikkalainen harjoittelukierrossa oleva laivue....ihan sama mitä koneita ja kuinka monta....niiden suoja-arvo ylittäisi kaikki mahdolliset vempeleet, joita voimme koskaan hankkia suojaamiseen. Veikkaan, että amerikkalaiskoneiden niskaan ei hevin lähdetä kylvämään yhtään mitään....tai jos lähdetään, niin sitten ollaan jo muutenkin sellaisessa hetteikössä, että ei paremmasta väliä.

Ja jos sais vielä valita, mitä koneita tulisi, ehdottomasti A-10 thunderbolt warthogeja! Eihän siitä vastusta olis, mutta propaganda-arvo ja on se niin jumalattoman Magee. :uzi:
 
Ja jos sais vielä valita, mitä koneita tulisi, ehdottomasti A-10 thunderbolt warthogeja! Eihän siitä vastusta olis, mutta propaganda-arvo ja on se niin jumalattoman Magee. :uzi:
Kyllä, mutta silloin pitää tulla myös oikeat pilotit mukana!:
Minkki-osastoa tämä Valkyrie :)
Muslimia vituttaa entistä enemmän kun antavassa päässä on nainen, ja vieläpä kaunis!