Maantiekenttämme tutkassa, ja täsmäohjusten maalina

[SJ]

www.ejse.org/Archives/Fulltext/2007/.../200707.pdf
Sivu 3

500 kg tnt:ä aiheuttaa hieman vajaan kuuden baarin paineen 20 metrin päässä. 15 metri päässä paine on jo yli 12 baaria. S3 suoja kestää 3 baaria ja S6 suoja 6 baaria. Lentokonesuojan heikoin kohta on todennäköisesti ovet jotka eivät kestä suuren räjähteen painetta. Tnt:n vaikutus perustuu pääosin sirpaleisiin ja painevaikutus on toissijainen. Thermobaarinen pommi perustuu paineeseen jolloin painevaikutus on todennäköisesti vielä suurempi. Lisäksi Venäjällä on hankintalistalla Brahmos-risteilyohjuksia joiden tarkkuus on metrin luokkaa ja joilla pystytää teoriassa saamaan täysosuma oviin.

Viitaten tuohon Bagdadin tapaukseen, jota siis kommentoin, niin ei se Iskanderin tarkkuus riitä siihen, että koetettaisiin saada pommi alas ilmastointikanavasta. Ja tämäkin sillä oletuksella, että suojan ilmastointikanavia ei olisi suojattu nimenomaan tuota uhkaa vastaan.

Mitä taas tulee 500 kiloon tenttua, niin Iskanderissa on 480-700kg:n taistelukärki ja jos otetaan vastaava lentopommi vertailukohdaksi, niin siinä on n.50% räjähdettä. Myöskin muistelen, että jo S1 luokan suojan pitäisi kestää 500kg:n lentopommin osuman 15 metrin päähän, vaikka suoja olisi rakennettu maan päälle. Jos suoja on rakennettu maan pinnan alle, niin sitten suoja lienee parempi.

TNT ei tuota sirpaleita!

Mitä taas tulee lentokonesuojiin, niin siitä en rupea spekuloimaan, koska voi hyvinkin olla, että niitä suojia ei ole edes tehty kestämään "ihan kaikkea".

 

[Rannari]

Viitaten tuohon Bagdadin tapaukseen, jota siis kommentoin, niin ei se Iskanderin tarkkuus riitä siihen, että koetettaisiin saada pommi alas ilmastointikanavasta. Ja tämäkin sillä oletuksella, että suojan ilmastointikanavia ei olisi suojattu nimenomaan tuota uhkaa vastaan.

Mitä taas tulee 500 kiloon tenttua, niin Iskanderissa on 480-700kg:n taistelukärki ja jos otetaan vastaava lentopommi vertailukohdaksi, niin siinä on n.50% räjähdettä. Myöskin muistelen, että jo S1 luokan suojan pitäisi kestää 500kg:n lentopommin osuman 15 metrin päähän, vaikka suoja olisi rakennettu maan päälle. Jos suoja on rakennettu maan pinnan alle, niin sitten suoja lienee parempi.

TNT ei tuota sirpaleita!

Mitä taas tulee lentokonesuojiin, niin siitä en rupea spekuloimaan, koska voi hyvinkin olla, että niitä suojia ei ole edes tehty kestämään "ihan kaikkea".

Meikäläisillä kentillä olevat konesuojat näyttävät olevan mallia läpiajettava kalliotasku ja tukeva katto. Tuo vaatii jo erittäin hyvän osuman tai vaikutusta ei tule. Näitä suojia voi bongailla ihan reittilentojen rullaillessa maakuntakentillä. Niin ja Google Earth on toinen vaihtoehto. Ja sitten on ne myyttiset luolastot vielä päälle

 

[hessukessu]

S6 suojien rakenteiden kestävyys hetkellisiä painepiikkejä vastaan on huomattavasti parempi kuin 6 baria.

Jeps, muistaisin, että S6 suoja kestää 10m päässä räjähtävän 500kg miinapommin räjähdyksen. Eli hetkellisesti siis jopa jotain 20 barin tms. paineen pistesuunnasta ehkäpä. Tuo 6 bar on enemmänkin sellainen "kokonaispaine", eli jos suoja joutuu kokonaan tasaisesti yhdestä tai useammasta suunnasta samalla hetkellä sen suuruisen (ja hetken kestävän) paineaallon kohteeksi.

Olisi kyllä kiva muuten tietää ja nähdä videokuvaa, missä näitä suojia on oikeasti testattu ja millaisin vaikutuksin? Esim. miltä näyttää ja kuuluu suojan sisällä, kun vieressä pamahtaa ihan helvetinmoinen pommi ja paineaalto iskee suojaan. Siis tietenkin niin, että suoja on ns. normaalitilassa eli ilmastointi pyörii suojan koneistolla jne. eli venttiilit saavat ottaa kunnolla osumaa jne.

 

[SJ]

Jeps, muistaisin, että S6 suoja kestää 10m päässä räjähtävän 500kg miinapommin räjähdyksen. Eli hetkellisesti siis jopa jotain 20 barin tms. paineen pistesuunnasta ehkäpä. Tuo 6 bar on enemmänkin sellainen "kokonaispaine", eli jos suoja joutuu kokonaan tasaisesti yhdestä tai useammasta suunnasta samalla hetkellä sen suuruisen (ja hetken kestävän) paineaallon kohteeksi.

Muistaisin, että se oli S1 suoja ja 15 metriä, ja kyseessä oli maanpinnan yläpuolelle rakennettu suoja. S6 suoja on käsittääkseni aina kalliosuoja ja veikkaan sen sijaitsevan yleensä n. 10 metrin syvyydessä, joten tuo kuvaamasi kriteeri on hieman tarpeeton.

 

[jalmari]

Mitä taas tulee 500 kiloon tenttua, niin Iskanderissa on 480-700kg:n taistelukärki ja jos otetaan vastaava lentopommi vertailukohdaksi, niin siinä on n.50% räjähdettä. Myöskin muistelen, että jo S1 luokan suojan pitäisi kestää 500kg:n lentopommin osuman 15 metrin päähän, vaikka suoja olisi rakennettu maan päälle. Jos suoja on rakennettu maan pinnan alle, niin sitten suoja lienee parempi.

TNT ei tuota sirpaleita!

Mitä taas tulee lentokonesuojiin, niin siitä en rupea spekuloimaan, koska voi hyvinkin olla, että niitä suojia ei ole edes tehty kestämään "ihan kaikkea".

Olen törmännyt sellaisiin asiantuntijaväitteisiin, että rakennukset rikotaan nimenomaan ylipaineella. Ihmiset taas tappaa tuulen nopeus ja tuulen mukana lentävät esineet (kai niitä sirpaleiksikin voisi sanoa). Tappavan keuhkovaurion rajana mainitaan joskus 50 PSi, eli noin 0,345 MPa. Jo 20 PSi (0,138MPa) paiskaa ihmisen sellaiseen vauhtiin, että törmäyksessä käy todennäköisesti heikosti. Rakennuksissa 5 PSi:n ylipaine kohdistaa kaksikerroksisen talon seinään 180 tonnin voiman. Väitetään, että useimmat tavalliset rakennukset tuhoutuvat 10-12 PSi:n ylipaineesta.

Ylipaine pienenee etäisyyden kuutioon, eli hyvinkin nopeasti. Nämä yksiköt on hankalia, kun tarjolla on lähteestä riippuen MPa:ta, bar:ia tai PSi:tä.
Mays & Smith (1995) Blast Effect on Buildings, antavat arvion megapascaleina. 500 kg TNT:tä, maksimiylipaine ("piikki"):
1 m = 355 MPa, 2,5 m = 89 MPa, 5m = 25 MPa, 10 m = 4,25 MPa, 15 m = 1,25 MPa, 20 m = 0,54 MPa.
Heidän kaavallaan paine kasvaa vähemmän kuin suoraan verrannollisesti TNT:n määrään. Toisin sanoen, jos laitetaankin 1000 kg TNT:tä paine ei kaksinkertaistu, mutta toki lisääntyy. Jos lentokonesuoja on mitoitettu kestämään tuon 1,25 MPa (=145 PSi), niin tavallisiin rakennuksiin verraten se on vahvaa tekoa.

 

[wings]

Kallioleikkaukseen tehty suoja kestänee aika hyvin yhdellä isolla taistelukärjellä olevan Iskanderin osuman koska optimaaliseen osumapisteeseen ei todennäköisesti riittävän tarkasti osuta. Enemmän ongelmana luulisi olevan kiito- ja rullaustiet johon osuva sirotekärki esim herätesytyttimillä tai ajastetuilla sytyttimillä aiheuttaakin jo selvästi enemmän päänvaivaa puhumattakaan polttoainesäiliöistä / rekoista jotka pitää olla hyvin suojattu.

 

[crane]

Kallioleikkaukseen tehty suoja kestänee aika hyvin yhdellä isolla taistelukärjellä olevan Iskanderin osuman koska optimaaliseen osumapisteeseen ei todennäköisesti riittävän tarkasti osuta. Enemmän ongelmana luulisi olevan kiito- ja rullaustiet johon osuva sirotekärki esim herätesytyttimillä tai ajastetuilla sytyttimillä aiheuttaakin jo selvästi enemmän päänvaivaa puhumattakaan polttoainesäiliöistä / rekoista jotka pitää olla hyvin suojattu.

Polttoainesäiliöt on pääsääntösesti maan alla, mutta jos päälle putoaa pommia niin paskaksihan ne menee. Säiliöautojen suojaus täytyy varmaan toteuttaa helvetinmoisella kiireellä kaivaa sirpalesuojat niille, niitä kun ei kovin nyt ole valmiina.

 

[scip10]

Säiliöautojen suojaus täytyy varmaan toteuttaa helvetinmoisella kiireellä kaivaa sirpalesuojat niille, niitä kun ei kovin nyt ole valmiina.

Kaivinkoneella luulisi syntyvän hyvinkin nopeasti tuollaiset montut. Näiden ei varmasti pidäkään olla aivan kiitoradan välittömässä läheisyydessä.

 

[peelo]

Tässä 1992 vuoden testejä. Temet Oy ja PVn yhteistyönä Pokan massaräjäytysleirillä. Parhaimmillaan 26 tn räjähteitä n. 100 m etäisyydellä K-luokan suojasta.

Mielenkiintoista tavaraa oli räjäytettäväksi vielä vuonna 92.

 

[hessukessu]

Muistaisin, että se oli S1 suoja ja 15 metriä, ja kyseessä oli maanpinnan yläpuolelle rakennettu suoja. S6 suoja on käsittääkseni aina kalliosuoja ja veikkaan sen sijaitsevan yleensä n. 10 metrin syvyydessä, joten tuo kuvaamasi kriteeri on hieman tarpeeton.

Aaah, juu, virhe, tarkoitin S3 suojaa tietenkin!

 

[peelo]

Pitää muistaa se että nuo suomalaiset väestönsuojaluokituksen (S1, S3, S6) mukaiset tilat ei ole suunniteltu ottamaan osumaa. Eikä ensimmäiseksi tällaista varmaan tarvitse olettaakaan ovathan ne siviilikohteita.

Temet ilmoittaa valmistavansa jopa 60 barin hetkellisen paineen kestäviä rakenteita. Nämä varmaankin ovat erilaisiin sotilaskohteisiin joissa suoran osuman mahdollisuus on hyvinkin suuri. Kuinka suuri kuorma varsinaisiin suojarakenteisiin kohdistuu jos ne on sijoitettu syvälle kallioluolaan? Nämäkin ovat teoreettisia mitoitusarvoja jotka voidaan ylittää, kuten videossa yllä.

 

[RPG83]

Meanwhile in India:

The Indian Air Force has carried out a successful trial of landing a combat jet on a road runway

• Aviation
• News
• Photo

May 21, 2015
0 171


The IAF’s Mirage 2000 successfully landed on Yamuna expressway near Mathura on Thursday.It’s a kind of first for military aviation in India.The aircraft landed at about 6:40am, senior IAF officers said, adding that the force has plans to activate more such stretches on highways in the future.

The IAF has been considering the use of national highways for emergency landing by fighter aircraft.For Thursday’s trial, all facilities like make shift air traffic control, safety services, rescue vehicles, bird clearance parties and other requirements were set in place by the IAF.”The operation was conducted in coordination with district magistrates and superintendents of police of Agra and Mathura,” an IAF statement said.

The aircraft first made a practice approach on the highway coming down to 100 metres before landing on the next approach.IAF officials said such landings can be carried out in emergencies if an active airport is not available under certain circumstances.Road runways are used for emergency landing and become important if airbases are crippled during war times.


At present, countries such as Germany, Poland, Sweden, South Korea, Taiwan, Finland, Switzerland, Poland, Singapore and Pakistan have dedicated stretches on their expressways and highways for airplanes to land and take off in case of an emergency.On condition of anonymity, a senior IAF officer said, “During the 1971 war, couple of Pakistani jets did manage to reach Agra to execute bombardments, which never happened. The stretch on Agra-Lucknow expressway will provide additional strategic points to air power, in case any emergency situation happens during conflict or at peace time.”

 

[JR49]

Pistänpä tänne.
Nelostietä ollaan remontoimassa isolla rahalla ja isolla kädellä Jyväskylästä pohjoiseen Tikkakosken ja Kirrin kohdilla. Hyväksytyssä tiesuunnitelmassa on kaksi kriisiajan varalaskupaikkaa. Liittyvneät luontevasti Tikkakosken lentokentän toimintaan, kun kerran kartassa sijaitsevat sen molemmin puolin. Nyt tiesuunnitelma on nähtävillä. Ja vaikka valittaa vielä voi, moottoritien valmistelu liittyy Äänekoskelle tulevaan biotuotetehtaaseen, joten tämä jyrätään läpi.
Kuten suunnitelmassa sanotaan: Tiesuunnitelman hyväksymispäätöksen perusteella rakennustyöt voidaan aloittaa valituksesta huolimatta,ellei valitusta käsittelevä tuomioistuin toisin määrää.
Eli samalla saadaan parannettua kriisiajan valmiutta. Hyvä homma.

http://www.suunnitelma.info/kirri-tikkakoski/Tiesuunnitelman_esittely.html

 

[Rajajääkäri]

Voisko olla hillittömän kallista tehdä jo nyt oleville suorille, hyvälaatuisille teille, joissa suoraa on riittävästi, levennystä, jotta voisi toimia varalasku/nousupaikkana?

 

[Slammer]

Voisko olla hillittömän kallista tehdä jo nyt oleville suorille, hyvälaatuisille teille, joissa suoraa on riittävästi, levennystä, jotta voisi toimia varalasku/nousupaikkana?

Käytännössä hävittäjä pystyy toimimaan tällaiselta teiltä kun vaan ylimääräiset tolpat yms siivotaan tieltä.

 

[peelo]

Ei riitä pelkkä leventäminen ainakaan pidempään operointiin.

Tukikohtia on tarpeeksi ja niissä on myös nousuteitä. Mitään massamaista tukikohta rakentamisessa ei ole järkeä, kun muitakin puutteita on. Olemassaolevien nousuteiden ja maantietukikohtien lisäksi on varauksia eli alueita minkä suunnittelussa Ilmavoimien tarpeet tulee ottaa huomioon. Painopiste on nykyisten tukikohtien parantamisessa ja tätä toteutetaan tiehankkeiden yhteydessä.

 

[JR49]

Lisäksi nämä varalaskupaikat tehdään järeämmin. Se ei vaan näy tien käyttäjälle päälle päin, mutta tie tehdään sille paikalle muun muassa paksummilla perustuskerroksilla. Se ei siis ole mitään tavallista asfalttitietä varalaskupaikan kohdalta, vaikka siltä saattaa näyttääkin. Tämä näkyy muun muassa hinnassa.

 

[RPG83]

Painopiste on nykyisten tukikohtien parantamisessa ja tätä toteutetaan tiehankkeiden yhteydessä.

Voitko tarkentaa, mitä nämä parannukset tarkalleen ottaen ovat? Mikäköhän on kallioperän tilanne varalaskupaikoilla, mahtaako mahdollistaa esim. lentokonesuojien rakentamisen? Vai puhummeko pienimuotoisemmasta parannuksesta?

 

[peelo]

En mä mitään tarkkaa tiedä!

Tukikohta konseptiin ei kuulu mitkään raskaat kalliosuojat. Tavoitehan on että tukikohdassa on 2-3 nousutietä ja tämä ei tällä hetkellä toteudu missään. Pääosa rakentamisesta tapahtuu valmiutta kohotettaessa ja pitää sisällään nousuteitä/kiitoteitä sekä hälytys/hajautuspaikkoja yms.

 

[RPG83]

Pääosa rakentamisesta tapahtuu valmiutta kohotettaessa ja pitää sisällään nousuteitä/kiitoteitä sekä hälytys/hajautuspaikkoja yms.

Hyvä, jos tämä kuuluu edes harmaan vaiheen suunnitelmiin. Olisipa vain aikaa ja tahtoa myös toteuttaa ne suunnitelmat ennen kuin kakki lösähtää ropelliin...