En pitänyt sitä relevanttina.
Eikä ollut syytäkään. Ei Harrierkaan kyllä kovin relevantti ole. Plussa ehkä vähän sinne päin.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
En pitänyt sitä relevanttina.
Tuollaisen toteuttaminen vaatisi sen, että maassa olisi joukkoja RIITTÄVÄSTI, että he olisivat Y minuutin päässä pisteestä Z, ja tämä etäisyys pitäisi olla pieni että kone ei ole turhaan maanpinnalla odottelemassa.
Ohjuksia kone tarvitsee silloin kun on joutunut ampumaan, ja kaiketi ilmavoimien toiminta on enemmän tilanteeseen reagointia vs suunnitelmallista hyökkkäysoperaatiota. Toisin sanoen ei voi suunnitella joukkojen sijainteja etukäteen.
Lisäksi näillä joukoilla olisi oltava mukana polttoainetta ja ohjuksia riittävästi, ja sehän on oma haasteensa että ne eivät joudu vihollisen armoille.
Eiköhän se satunnaisella maantiepätkälle laskeutuva kone vedä tulta puoleensa jos sitä maantiepätkää ei voida kokoaikaa pitää omien vartiojoukkojen hallussa.
Ideana ihan hyvä, mutta käytännössä ei toimi.
Ja ihan samat asiat koskee myös Gripeniä (vaikka mainosvideossa ovat välittömästi satunnaisella tienpätkällä... Afrikassa...)
Huolto ja logistiikka ei ole seksikästä eikä sitä mielletä hotiksi taktiseksi hathatiksi, jossa uljaasti kilvan ryntäillään aikojen saatossa harvaksi karsiutuneiksi puistoa muistuttavissa metsiköissä valmiiksi tallattuja polkuja pitkin aseet paukkupatruunoita sylkien. Logistiikka on kuitenkin nimenomaan se aselaji, mikä on kaikkien operaatioiden ja operatiivisen toiminnan mahdollistaja. Se ei myöskään ole mitään yksinkertaista tai helppoa, vaan sisältää runsaasti ulottuvuuksia, liikkuvia osia ja epävarmuustekijöitä sekä päivittäistä raakaa työtä. Kuten monessa muussakin asiassa, myös huoltoon liittyvissä kysymyksissä piru asuu aina lukuisissa yksityiskohdissa.
Vaikka varmasti hyvin harva tulee koskaan asiaa ajatelleeksi, niin erittäin yksinkertaisena esimerkkinä jo pelkästään sen perushuolletun rynnäkkökiväärin saaminen sen talttahampaan käteen sekä sen kymmenen toimivan ja käyttäjälleen turvallisen patruunan jakaminen siihen ampumaradan katoksen sääsuojaan levitetylle vihreälle makuualustalle sitä varten, että niitä voi käskystä alkaa nykertämään lippaaseen maailman v*ttumaisimman epäkäytännöllisellä tavalla, on aika monen logistisen prosessin ja toimenpiteen lopputulos. Niitä ei manata jollain hokkuspokkusloitsulla taikurinhatusta tväl-varaston kahvihuoneessa, jonka hämäriin tiskillä asioivien asevelvollisten katseet eivät yllä, eikä niitä liioin käy myöskään joukkueen tai jaoksen lapsiluutnantti firman kortilla ostamassa kaupasta edellisenä iltapäivänä.
Koneissa lienee FLIR ja teknisillä instrumenteilla laskeutuminen onnistuu toki sokkonakin (mutta ei tietenkään tuollaiselle onestoppikakiitotielle jota tuossa esitin). Ei sumu mahdottomaksi laskeutumista tee niitä ilmankaan. Jos riskinä on saada vihollisen ilmataistelu- tai ilmatorjuntaohjus perseeseen tai koettaa laskeutua, kumman veikkaat olevan riskaabelimpaa hommaa? Tee siitä johtopäätökset.@hessukessu mitäs tehdään kun pilvet on matalalla tai tiheä sumu? Ei taida hirveesti olla kokemusta lentämisestä?
6 miestä riittänee. Jos ilmavoimilla on jo itsellään sodanaikana 30000 sotilasta, niin niistä voi muodostaa vähintään 2500 tuollaista ryhmää ja jää vielä 15000 ylitse muihin juttuihin.Tuollaisen toteuttaminen vaatisi sen, että maassa olisi joukkoja RIITTÄVÄSTI,
Miksi eivät olisi? Jos yhden maantiepätkän luona on yksi tommonen sakki, niin eiköhän se pari kilsaa autoilla aja aika sukkelaan. 80km/h kuluu 2km ajoon 1min 30s.että he olisivat Y minuutin päässä pisteestä Z, ja tämä etäisyys pitäisi olla pieni että kone ei ole turhaan maanpinnalla odottelemassa.
Öööh, joukkoja olisi siellä ja täällä, noiden maantiepätkien luona. Jokaisella ei tarvitsisi olla tuhatta ohjusta, koska koneet hajautettaisiin laskeutumaan siten, että vain yksi kone kerrallaan tulisi yhteen noista tukikohdista. Sitten se tukikohta saa tietysti täydennysohjukset jostain sen jälkeen.Ohjuksia kone tarvitsee silloin kun on joutunut ampumaan, ja kaiketi ilmavoimien toiminta on enemmän tilanteeseen reagointia vs suunnitelmallista hyökkkäysoperaatiota. Toisin sanoen ei voi suunnitella joukkojen sijainteja etukäteen. Lisäksi näillä joukoilla olisi oltava mukana polttoainetta ja ohjuksia riittävästi
No ei kait sitä konetta nyt Joensuuhun ole tarkoitus laskeuttaa kun vihollisen hyökkäyskärki menee jo Lahden seudulla? Tyhmäkö olet?ja sehän on oma haasteensa että ne eivät joudu vihollisen armoille. Eiköhän se satunnaisella maantiepätkälle laskeutuva kone vedä tulta puoleensa jos sitä maantiepätkää ei voida kokoaikaa pitää omien vartiojoukkojen hallussa.
Ei, nimenomaan eivät koske Gripeniä, koska, KUTEN JO SANOIN, se voidaan helposti ja nopsaan huoltaa ja pistää takaisin ilmaan. Ei sitä tarvitse insinöörien runkata tuntikausia jokaisen pyrähdyksen jälkeen jossain hightechcenterissä että sen saa ilmaan. F35 täytyy.Ja ihan samat asiat koskee myös Gripeniä (vaikka mainosvideossa ovat välittömästi satunnaisella tienpätkällä... Afrikassa...
6 miestä riittänee. Jos ilmavoimilla on jo itsellään sodanaikana 30000 sotilasta, niin niistä voi muodostaa vähintään 2500 tuollaista ryhmää ja jää vielä 15000 ylitse muihin juttuihin.
Ei, nimenomaan eivät koske Gripeniä, koska, KUTEN JO SANOIN, se voidaan helposti ja nopsaan huoltaa ja pistää takaisin ilmaan. Ei sitä tarvitse insinöörien runkata tuntikausia jokaisen pyrähdyksen jälkeen jossain hightechcenterissä että sen saa ilmaan. F35 täytyy.
Maallikko kuvittelee että hävittäjäkoneen varikkokäynti näyttää helpolle mutta on sittenkin käytännössä hiukan monimutkaisempi operaatio vaatien erikoistyökaluja tai testereitä/mittalaitteita tms. Entä miten jaetaan varastoista löytyvät ilmataisteluohjukset joita voi olla vaikkapa 500kpl kun huoltoryhmiä on 2500 ja jokaisella pitäisi olla kyky tankata ja aseistaa koneet. Kun tukeutumispaikkoja on nyt 10-20kpl kerrallaan niin mistä saadaan satakertainen määrä tankkiautoja? Esitetyllä hajautetulla on varmaan vissit etunsa mutta miten ratkotaan täysin riittämättömän kaluston ongelma? Ja onko tosiaan niin että F-35 vaatii ne erikoishuollot jokaisen laskeutumisen jälkeen vai olisiko sittenkin kyse keskiarvoista? Jotenkin vaikea kuvitellä että tuollaista konetta edes harkittaisiin lentotukialukselle tai merijalkaväen etutukikohtaan.
Miksi eivät olisi? Jos yhden maantiepätkän luona on yksi tommonen sakki, niin eiköhän se pari kilsaa autoilla aja aika sukkelaan. 80km/h kuluu 2km ajoon 1min 30s.
Ei tarvitse olla joka laskeutumispaikalla aseistusmahdollisuutta. Noiden laskeutumispaikkojen tarkoitus on se, että koneet pääsevät tarvittaessa laskeutumaan edes johonkin turvallisesti, vaikka vihollinen olisikin käynyt pommittamassa tukikohtia. Tankausmahdollisuus on toki hyvä olla, jotta kone voidaan heti tankkauksen jälkeen itse siirtyä johonkin paremmin varustettuun tukikohtaan, mutta loppujen lopuksi sekin on pelkkä varustus optio. Ja kai tajuat, että tuollaisen tukeutumisvarustuksen saa siirrettyä paikasta toiseen, joten vaikka niitä varusteita olisikin vain 10 settiä, niin hyvin nopeasti viholliselle kertyisi tiedot 20-50:stä paikasta, jossa toimintaa oli havaittu.
Ilmavoimien tehtävä on lennättää aseistettuja koneita eikä turvata oman kaluston säilymistä joten en todellakaan ymmärrä tätä konseptia. Miksi siellä on ensimmäistäkään ilmavoimien ukkoa jos koneen aseistaminen tai edes tankkaaminen ei ole mahdollista? Mitä se huoltopartio tekee? Pelaa pilotin kanssa korttia? Tätähän voisi laajentaa panssarijoukkoihin. Lisätään organisaatioon kaivinkone jonka avulla kalusto haudataan maahan ammusten ja/tai polttoaineen loputtua. Otetaan se esiin sitten kun huolto ehkä joskus saapuu. Kenttätykit voi upottaa lähimpään lampeen heti tulitehtävän jälkeen jne. Mahdollisuuksia on lähes rajattomasti. Kyllä on vihollisen tiedustelu kohta ihmeissään kun ei pysty paikantamaan joukkojamme.
Tajusit varmaan, että tuossa en ehdottanut, että kaikki varalaskupaikat varustetaan tuolle tasolle? Tuossa kuvaamani tukikohdat ovat niitä vihoviimeisiä edes jollakin tavalla valmiudessa olevia tukikohtia, joiden tehtävänä on vain ottaa kone tai kaksi vastaan siksi aikaa, että saadaan sana toisesta paremmin varustetusta tukikohdasta että kiitorata on jälleen käyttökunnossa. Huoltopartion tehtävä tuolla on lähinnä se, että heillä on jonkinlainen viestiyhteys ylemmäs ja voivat ajoittain kertoa sinne, että "kiitoradalla" ei ole pomminkraatereita ja että mahdolliset autoilijatkin saadaan ajettua sieltä pois. Eli siis, että ovat valmiita ottamaan koneita vastaan. Jos on tarvetta ottaa koneita vastaan, niin sitten heidän tehtävä on tukkia tie kiitoradan molemmista päistä ja katsoa, että kiitorata on muuten vapaana. Kun kone laskeutuu, niin sitten he varmaan avustavat koneen sen pilttuuseen, jos sellainen on käytettävissä, muuten kone avustetaan kiitoradan päähän lähtövalmiuteen. Ja sitten käytetään niitä viestilaitteita joko polttoaineen tilaamiseen tai koneen seuraavan pysäkin selvittämiseen.
Ei. En todellakaan ymmärrä tätä kuviota ja pidän kaavailtua järjestelmää turhana. Ei hävittäjiä voi levittää pitkin metsiä huollon tavoittamattomiin eikä siihen tule tarvettakaan jos tukikohtaverkosto hoidetaan asiallisesti. Jos taas tukeutumisjärjestelmää ei ole niin sitten on ihan turha ylläpitää kalliita Ilmavoimiakaan. Edes Nato ei kyennyt Kosovon sodan aikana estämään Jugoslaviaa käyttämästä koneitaan. Häirintä kyllä onnistuu mutta edes suurvallalla ei ole realistista mahdollisuutta estää laajan lentokenttäverkon käyttämistä kokonaan. Jos se siihen edes tosissaan pyrkii on resursseja sitoutunut niin paljon Ja niin pitkäksi että ilmapuolustuksemme on pitkälti jo täyttänyt tehtävänsä. Satunnainen maantie voidaan varmasti tarpeen tullen ottaakin varatukohdaksi mutta järjestelyyn osallistuu varmasti hiukan enemmän porukkaa kuin pakko-otetulla Corollalla paikalle päräyttävä liikenteenohjauspartio.
Eli käytännössä olemme samaa mieltä.
Jep. Niinhän siinä usein käy kun on ensin riittävästi vängätty ja puhuttu ristiin
Jos katsotaan asiaa toiselta kantilta niin miten helppoa hävittäjällä on laskeutua satunnaiselle tienpätkälle jossa ei ole muuta infraa kuin puomi tai lippusiima muuta liikennettä estämässä?
Se yksi pilotti koetti laskeutua pimeässä rullaustielle talvella. Silloin ei onnistunut, mutta mikä siinä meni pieleen, sitä en tiedä.
Pieleen meni se, että ei pilotti ei tiennyt että oli laskeutumassa rullaustielle, vaan tarkoitus oli laskeutua pimeänä olevalla kiitotielle. Rullaustie ja kiitotie ovat vierekkäin ja rullaustie oli valaistu, kiitotien valot oli sammutettu (tarkoituksella). Inhimillinen erehdys.
Lähde: Ilmavoimat