Maavoimien kehittäminen

Passi kirjoitti:
Kustannus ei ole kovinkova ongelma, vaan kiinnostus.

Erittäin Vanha uutinen, mutta tuskin nuorten kiinnostus on muuttunut. Ketä kiinnostaa jäädä johonkin Kainuuseen nälkäpalkalla. ??


"KAJAANI-Puolustusvoimien 80 sopimussotilaan kiintiöstä on täytetty vasta puolet. Pieni palkka ja asuntopulmat eivät houkuttele nuoria sopimussotilaiksi. Kainuun prikaatin yhdeksästä määräaikaisesta sopimussotilaan vakanssista on saatu täytettyä vasta viisi. Samanlainen tilanne on muuallakin, sillä koko Suomen kiintiöstä on täytetty 40."
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003817083.html
Klikkaa laajentaaksesi...
Tämä minullakin aikanaan vaikutti työpaikan valintaan. Jäädäkö soppariksi vai siviilipuolelle tuplasti paremmalle palkalle.
Jälkikäteen ajateltuna valinta oli väärä, toki rahallisesti parempi mutta kokemuksia ei aina voi mitata rahassa.
 
KymJP2K kirjoitti:
Ihan sama mikä nimi on katolla mikäli kalusto on venttiseiskaa ja mustia.
Klikkaa laajentaaksesi...
Vanhat sotaratsut eivät kuole koskaan, ne vain haihtuvat näkyvistä! Eihän kalusto pelkkää venttiseiskaaa ja mustia ole, on joukoilla uudempaakin rompetta! Ja nyt syksyllä meidän oman joukon vaikutusalueelle ilmestyi jostain luolien kätköistä musti-pumppuja....
 
Hanski kirjoitti:
Vanhat sotaratsut eivät kuole koskaan, ne vain haihtuvat näkyvistä! Eihän kalusto pelkkää venttiseiskaaa ja mustia ole, on joukoilla uudempaakin rompetta! Ja nyt syksyllä meidän oman joukon vaikutusalueelle ilmestyi jostain luolien kätköistä musti-pumppuja....
Klikkaa laajentaaksesi...
Ne on yllättävän sitkeitä nuo pst-aseet. Mustin ammusten tien pää naulattiin taannoin jonnekin vuosien 2016-17 vaiheille ja Apilaksen piti poistua jo ennen sitä. Silti molemmat ovat jossain mitassa edelleen rivissä. Numerot varmaan supistuvat vuosi vuodelta mutta silti.
 
Passi kirjoitti:
Ei ole oikeasuuntainen.

"Hallitus on lisännyt Puolustusvoimille budjettikehykseen 2,2 miljoonaa euroa sopimussotilaiden palkkaamiseen vuonna 2021. Kehyslisäys mahdollistaa noin 85 henkilötyövuoden lisäyksen, mikä turvaa riittävän kouluttajamäärän varusmieskoulutusta antavissa joukko-osastoissa."
https://valtioneuvosto.fi/-/puolustusvoimat-saa-lisarahaa-sopimussotilaiden-palkkaamiseksi

Eli noin 26 000 € per pää.



Sopimussotilas palkka​

1 702 €

Paljonko on Sopimussotilas palkka?
Sopimussotilas keskipalkka on 1 702 € kuukaudessa.

https://palkkavertailu.com/palkka.php?amp=1&s=sopimussotilas





Kustannus ei ole kovinkova ongelma, vaan kiinnostus.

Erittäin Vanha uutinen, mutta tuskin nuorten kiinnostus on muuttunut. Ketä kiinnostaa jäädä johonkin Kainuuseen nälkäpalkalla. ??


"KAJAANI-Puolustusvoimien 80 sopimussotilaan kiintiöstä on täytetty vasta puolet. Pieni palkka ja asuntopulmat eivät houkuttele nuoria sopimussotilaiksi. Kainuun prikaatin yhdeksästä määräaikaisesta sopimussotilaan vakanssista on saatu täytettyä vasta viisi. Samanlainen tilanne on muuallakin, sillä koko Suomen kiintiöstä on täytetty 40."
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003817083.html
Klikkaa laajentaaksesi...
Näyttävästi laitoin kustannusarviooni jonkin verran patruunarahoja mukaan verraten nykyisen sopimussotilaan vuosikustannuksia.

"Sopimussotilaan palkkakustannus työnantajamaksuineen on noin 26 000 euroa. Määräaikaisessa aliupseerin tehtävässä toimivan henkilötyövuoden hinta on keskimäärin 38 000 euroa ja sotatieteiden kandidaatin tutkinnon suorittaneen upseerin henkilötyövuoden hinta 44 000 euroa"


Taisin muistella arviossani nykyisen henkilökunnan vuosityökustannusta jossa parempi palkkaiset upseerit nostavat kustannuksia.
"Henkilötyövuoden keskihinta oli tarkasteluvuonna 56 962 euroa, joka on 0,9 % vähemmän kuin vuonna 2018 (57 489 euroa). "




Kustannuksia laskiessa kysymys kuuluu mitä ollaan hankkimassa?
Esim. Alle komppanian verran samaan yksikköön vai pääosin sop.sotilaista koottuun joukkoyksikköön. Sop.sotilas joukkoyksiköt vaatisi myös upseerien /esimiesten palkkaamista ja näin ollen kustannukset nousisivat. Mikäli sop.sotilailla olisi tarkoitus korvata reserviläisiä taikka varusmiehiä niin sieltä voisi saada sitten upseereita vapautettua sop. sotilas yksikköön (ainakin jonkin verran.)


Sitten sopimussotilaiden pesteistä.

"Sopimussotilaiksi rekrytoidaan varusmiespalveluksen tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaneita henkilöitä varusmieskoulutusta antaviin joukko-osastoihin. Sopimussotilaat nimitetään valtion virkamieslain 9 §:n 1 momentin nojalla määräajaksi virkasuhteeseen pääosin kouluttajan tehtävään. Sopimussotilasjärjestelmän tarkoituksena on ennen kaikkea varmistaa riittävä kouluttajamäärä varusmieskoulutusta antavissa joukoissa. Erityisesti tarve painottuu peruskoulutuskausien sekä lomakauden ajalle. Sopimussotilastehtävät ovat myös keskeinen rekrytointiväylä upseerin ja aliupseerin tehtäviin. Sopimussotilaan virkasuhteen kesto on tyypillisesti 3-6 kuukautta, jotta mahdollisimman moni saisi harjoitusta sotilaan ammatista ja kokemusta puolustusvoimista työnantajana"

Tuo on erittäin kustannustehokasta sillä koska palkkaan ei juurikaan kerry lisiä koska työaika on pääsääntöisesti arkiaamua ns. kouluttajan tehtäviä. Hyvällä tuurilla saa joitakin mettäpäiviä.
Ns ,ikälisiä ja lomia ei tule karttumaan ja lisäämään kustannuksia koska sopimukset ovat lyhyitä.

Mikäli ketään ei kiinnosta nälkäpalkalla tehdä töitä niin eikö tällöin voisi olettaa että ongelmana on mm. liian pieni palkka johon ratkaisu olisi palkkojen nosto jolloin kyseessä olisi myös kustannusten nousu.
Mikäli erikseen tarvitsee kysellä paria miljoonaa kouluttajien lisäämiseen niin voisi kuvitella että satojen miljoonien kustannuksien lisääntyminen sop.sotilaita palkattessa olisi merkittävä lovi PV:n budjettiin.
@Huhta
Mikäli pv:n avoimia / te palvelujen työpaikkoja katsoo niin vähissä ovat sop.sotilaan työpaikat. Ilmeisesti ovat menneet kaupaksi.

Mielestäni sop.sotilaan palkkaa(1700e/kk) ja työ uraa (kesto alle vuosi) ei ole realistista verrata tilanteeseen jossa perustettaisiin sop.sotilaista koottuja joukkoyksiköitä. Palkkojen ,vaatimus tasojen ja muiden muuttujien ansiosta yksittäisen sop.sotilaan palkka ja kustannukset nousisivat.
 
Hanski kirjoitti:
Vanhat sotaratsut eivät kuole koskaan, ne vain haihtuvat näkyvistä! Eihän kalusto pelkkää venttiseiskaaa ja mustia ole, on joukoilla uudempaakin rompetta! Ja nyt syksyllä meidän oman joukon vaikutusalueelle ilmestyi jostain luolien kätköistä musti-pumppuja....
Klikkaa laajentaaksesi...

Sitten odotellaan. Maissilastut onkin tässä jo valmiiksi esillä.

Ai mitäkö odotellaan? No tätä:

Samanlainen turhake kuin Sergei! Ei mitään arvoa nykyaikaisessa sodankäynnissä. Turhaan ukot tapattavat itsensä jonkin Mustin kanssa. :(
 
Huhta kirjoitti:
Sitten odotellaan. Maissilastut onkin tässä jo valmiiksi esillä.

Ai mitäkö odotellaan? No tätä:

Samanlainen turhake kuin Sergei! Ei mitään arvoa nykyaikaisessa sodankäynnissä. Turhaan ukot tapattavat itsensä jonkin Mustin kanssa. :(
Klikkaa laajentaaksesi...
Toivottavasti ei! Minulla ei ole mitään harhakuvitelmia mustin käyttökelpoisuudesta, mutta toivottavasti sitä ei tarvitse koskaan myöskään testata!
 
Old Boy kirjoitti:
On turhaa kuvitella, että järjestelmien teknistyminen enää juuri vaikuttaisi palveluaikojen pituuksiin. Joskus niin oli: panssarimiehet ja varsinaisten viestikomppanioiden viestimiehet oli kaikki 11 kk. Tästä luistettiin myöhemmin viestin osalta. Nyt opetellaan perusasiat kartalla ja tasoilla (epiksessä), kun niitä ei voi muuten oppia. Joukko-osastoissa sitten tekniikalla joka tosin on helppokäyttöistä kun se toimii. Mulla on oma käsitys mitä sitten tapahtuu kun ei toimi. Jätän sen vain arvattavaksi, kun täällä aina joku pillastuu negatiivisuudesta.
Klikkaa laajentaaksesi...

Teknistyminen oli ehkä väärä sana. Loppukäyttäjän tekniikka on aiempaa helppokäyttöisempää ja osaamisen merkitys vähenee. Ylioppilaskirjoituksissakaan ei pariin vuoteen tarvinnut osata laskea, vaan laskinta naputtelemalla sai ratkaistua kaiken Laudaturiin asti.

Paineita osaamistason nostamiseen kai kuitenkin on?

Joitakin foorumilta luettuja vaikerruksia ulkomuistista:

-"6 kk ei riitä osaavan jalkaväkisotilaan koulimiseen" ja "meikäläiset varusmiehet ja reserviläiset ovat monitaitureita ja vertailukelpoisella tasolla kansainvälisesti, mutta jenkkien ryhmätaktiikat olivat Arrowissa hiotumpia ja paremmin kasassa pysyviä kuin suomalaisilla"
-"Sergei-patteriin riittää yksi ammattisotilas johtamaan toimintaa, mutta Stinger-patterissa tarvitaan jokaiseen jaokseen ammattilainen"
-"Digitaaliset viestijärjestelmät vaativat insinöörikoulutetun erikoisupseerin tekemään kaiken muun paitsi tangentin painamisen"

Pisinkin palvelusaika on toki melko rajallinen eikä kaikkea voida ratkaista sillä, että partiossa on yksi lukutaitoinen, yksi kirjoitustaitoinen ja yksi laskutaitoinen. Joskus saman miehen pitää osata kaikki kolme ja silloin tarvitaan ammattilainen. Mutta kai palvelusaikojen pidentämisellä jotakin saisi aikaan?
 
Sopimussotilaiden palkkaaminen on vähän vuotavan veneen rei'än paikkaamista sormella. Ottaisin koska tahansa komppanian 5 sopparin tilalle 2 virassa olevaa ammatti-aliupseeria, koska niistä saa vuosien mittaan vaikka kuinka tehoja irti kun kokemus ja ammattitaito kertyy. Soppareita tulee ja menee, kokemattomuuden määrä on vakio.

20201128_080206.jpg

Sinällään tilastot sanovat faktana että eniten sotaväessä on majureita, ja sitten siviileitä ties missä hommissa. Aliupseerit ja upseerit jatkuvasti nakertavat poistuvien opistoupseerien palaa.
 
Ikäryhmät 35-54 ovat sankasti edustettuna. Kokemusta on varmasti, rintamatehtäviin ikäryhmän loppupää armotta wanhaa. Esikuntiin....joo, mutta jo viime sotien aikaan nähtiin, että ikäryhmän nestoripää ei kyennyt valvomaan ja säilyttämään teräänsä, kun oikein paloi pohjaan. Sotilastehtävät eivät suinkaan vahingossa ole nuorten miesten heiniä.

En tunne asiaa, mutta tuo nestori-ikäinen joukko on tietysti ja varauksella sittenkin esim. koulutusvoimaa, huoltoa ja logistiikkaa. Mutta kun nekin tahtovat olla ns. vaativia tehtäviä. No, eipä ole minun murheitani.
 
baikal kirjoitti:
Ikäryhmät 35-54 ovat sankasti edustettuna. Kokemusta on varmasti, rintamatehtäviin ikäryhmän loppupää armotta wanhaa. Esikuntiin....joo, mutta jo viime sotien aikaan nähtiin, että ikäryhmän nestoripää ei kyennyt valvomaan ja säilyttämään teräänsä, kun oikein paloi pohjaan. Sotilastehtävät eivät suinkaan vahingossa ole nuorten miesten heiniä.

En tunne asiaa, mutta tuo nestori-ikäinen joukko on tietysti ja varauksella sittenkin esim. koulutusvoimaa, huoltoa ja logistiikkaa. Mutta kun nekin tahtovat olla ns. vaativia tehtäviä. No, eipä ole minun murheitani.
Klikkaa laajentaaksesi...
Vähän epäselvä tilasto kun 1/3 on siviilejä. Kaikista tuntemistani sotilaista kyllä n. 95% osuu tuohon haarukkaan 35-54.
 
Raivaaja kirjoitti:
Mutta katsokaas mitä tapahtuu kun tuo 50-54 ikäluokka kohta pamahtaa sotilaseläkkeelle. Alkaa semmoinen huippu-imuri että pataljoonan esikunnastakin veto käy.
Klikkaa laajentaaksesi...

No, nuorempien edestä lähtee myös tulppa. On ihan tervettä, että nuoremmat saavat tilaisuutensa edetä. Jopa liian kauan meikäläisessä todellisuudessa ikäihmiset könöttävät nuorten edessä ja tämä koskee kyllä muutakin kuin inttiä. Olen itsekin eräänlainen tulppa omalla kustannuspaikallani. Jos on rehellinen itselleen, sen voi todeta, tosin ei tietysti siellä kustannuspaikalla parane sellaista esittää. :)

Intin organisaatio voi kehittyä vain sukupolvien vaihtuessa ja tuskin huonompaan suuntaan. Hlökoht. pidän intin nuorempaa kaartia hyvinkin asiallisina ja kyvykkäinä ihmisinä, tosin eipä huonoja olleet ne vanhemmatkaan. Ja aina suurimmat kehitysloikat torjutaan suht tehokkaasti sillä, että tarpeeksi vanhaa jäärää jää edelleen korkeisiin asemiin.
 
Jotenkin tuo sopimussotilas vaikuttaa hyvältä väylältä reserviupseerin tehtävään.
 
Raivaaja kirjoitti:
En ymmärrä. Kokemusta perusyksikön arjesta vuoden ajalta reservin aikoja varten?
Klikkaa laajentaaksesi...
Joo ja ei. Kyseessä on erinomainen ideani reserviupseerikoulutuksen uudistamisesta tavalla, jonka seurauksena nykymuotoinen RUK Haminassa loppuu.
 
Rannari kirjoitti:
Kuulostaa hankalalle konstruktiolle siirtolavaratkaisuna kun silta pitäisi saada kuljetettua nipussa ja avattua sekä asennettua paikalla. Ja vaikka sen kuljettaisi suorana niin millä sen saa paikalleen? En tiedä enkä ainakaan ymmärrä asiasta mitään mutta tämmöisiä kysymyksiä herää ensimmäiseksi. Silta kuitenkin painaa joitamia kiloja.

full
Klikkaa laajentaaksesi...
MT-55A:sta on myös Tatra 8x8 -alustalle asennettu versio PM-55.

"PM-55 (Přepravník Mostu) - Wheeled version, based on a Tatra 813 "Kolos" 8x8 truck."

Suomen sillat ovat kai DDR/Puola -versiota BLG-60M2, joten pieni mahdollisuus, etteivät ne ole 100% yhteensopivia alkuperäisen tshekkoslovakialaisen MT-55:n kanssa.

Oma mutu on, että jos noita BLG-60 siltoja halutaan käyttää, niin helpoimmalla pääsee pitämällä myös T-55 alustat ajokuntoisina.
en.wikipedia.org

MT-55 - Wikipedia

en.wikipedia.org en.wikipedia.org
military.wikia.org

MT-55

The MT-55A (Slovak language: Mostní tank) is an armoured vehicle-launched bridge (AVLB) tank, manufactured by ZTS Martin in Slovakia. The AVLB is based on a T-55A medium tank chassis, with the turret detached and replaced by a special bridge launching equipment.[1] The MT-55A was produced for...
military.wikia.org military.wikia.org

1606649745468.png
1606650014090.png
1606649778968.png
1606650166275.png
www.armedconflicts.com

CZK - PM-55 (přepravník náhradního mostového pole) : Czechoslovakia / Czech Republic / Slovak Republic (CZK/CZE/SVK)

www.armedconflicts.com www.armedconflicts.com

Perinpohjaisessa käyttökoulutuselokuvassa kohdasta 18:29 "Premostovani prekazky - Bridging obstacles" alkaen esitetään sillan asennus esteen yli Tatra-alustalta. Silta on kuljetusasennossa päädyt eteenpäin, joten se lasketaan maahan ja käännetään vinssaamalla laskuasentoon, jossa päädyt ovat taaksepäin.


Puolalla on nykyvaunujen painon kestävä puoliperävaunuun asennettu silta MS-20 ja sen pohjalta, vähän vaikeuksien kautta, kehitetty T-72/PT-91 alustalle asennettu telaversio MG-20.

"The initial idea at the start of design work on the MG-20 tactical bridge was to adopt the complete bridge layer structure used in the MS-20 bridge. The task proved impracticable due to differences in the model of loads resulting from dissimilar geometry, weight and centre of gravity of the tracked chassis [13]. The steel structure of the bridge layer (Fig. 5) for the MG-20 bridge therefore had to be designed from scratch, while a maximum degree of compatibility had to be preserved with regard to the span holding part, units and mechanisms, and the two-member bridge layer type with support foot identical to that of the MS-20 bridge. There are also significant differences in the algorithm of span manipulation by the bridge layer."



 
rukkaskikka kirjoitti:
MT-55A:sta on myös Tatra 8x8 -alustalle asennettu versio PM-55.

"PM-55 (Přepravník Mostu) - Wheeled version, based on a Tatra 813 "Kolos" 8x8 truck."

Suomen sillat ovat kai DDR/Puola -versiota BLG-60M2, joten pieni mahdollisuus, etteivät ne ole 100% yhteensopivia alkuperäisen tshekkoslovakialaisen MT-55:n kanssa.

Oma mutu on, että jos noita BLG-60 siltoja halutaan käyttää, niin helpoimmalla pääsee pitämällä myös T-55 alustat ajokuntoisina.
en.wikipedia.org

MT-55 - Wikipedia

en.wikipedia.org en.wikipedia.org
military.wikia.org

MT-55

The MT-55A (Slovak language: Mostní tank) is an armoured vehicle-launched bridge (AVLB) tank, manufactured by ZTS Martin in Slovakia. The AVLB is based on a T-55A medium tank chassis, with the turret detached and replaced by a special bridge launching equipment.[1] The MT-55A was produced for...
military.wikia.org military.wikia.org

Katso liite: 45670
Katso liite: 45672
Katso liite: 45671
Katso liite: 45673
www.armedconflicts.com

CZK - PM-55 (přepravník náhradního mostového pole) : Czechoslovakia / Czech Republic / Slovak Republic (CZK/CZE/SVK)

www.armedconflicts.com www.armedconflicts.com

Perinpohjaisessa käyttökoulutuselokuvassa kohdasta 18:29 "Premostovani prekazky - Bridging obstacles" alkaen esitetään sillan asennus esteen yli Tatra-alustalta. Silta on kuljetusasennossa päädyt eteenpäin, joten se lasketaan maahan ja käännetään vinssaamalla laskuasentoon, jossa päädyt ovat taaksepäin.


Puolalla on nykyvaunujen painon kestävä puoliperävaunuun asennettu silta MS-20 ja sen pohjalta, vähän vaikeuksien kautta, kehitetty T-72/PT-91 alustalle asennettu telaversio MG-20.

"The initial idea at the start of design work on the MG-20 tactical bridge was to adopt the complete bridge layer structure used in the MS-20 bridge. The task proved impracticable due to differences in the model of loads resulting from dissimilar geometry, weight and centre of gravity of the tracked chassis [13]. The steel structure of the bridge layer (Fig. 5) for the MG-20 bridge therefore had to be designed from scratch, while a maximum degree of compatibility had to be preserved with regard to the span holding part, units and mechanisms, and the two-member bridge layer type with support foot identical to that of the MS-20 bridge. There are also significant differences in the algorithm of span manipulation by the bridge layer."



Klikkaa laajentaaksesi...
Vaikuttaa todellakin sille että kannattaa sovinnolla säilyttää ne siltavaunut eikä alkaa virittää uutta järjestelyä Scanian alustalle. Itse voi ehkä tehdä mutta säästö taitaisi jäädä haaveeksi. Mikään vaihtolavasysteemi ei taida tuossa toimia.
 
Rannari kirjoitti:
Vaikuttaa todellakin sille että kannattaa sovinnolla säilyttää ne siltavaunut eikä alkaa virittää uutta järjestelyä Scanian alustalle. Itse voi ehkä tehdä mutta säästö taitaisi jäädä haaveeksi. Mikään vaihtolavasysteemi ei taida tuossa toimia.
Klikkaa laajentaaksesi...
Mulla on sellainen hatara mielikuva, että siltakin on kuluva osa. Liekö kysymys metallin väsymisestä, vai koulutuksessa syntyneistä vaurioista, ei jaksa muistaa.
Sillat itsessäänkin saattaa olla aikalailla valmiita.
 
Mietin tuossa maavoimien joukko-osastojen sijaintia erityisesti valmiusjoukkojen näkökulmasta ja muutenkin valmiuden nostamisen kannalta.
Voisi kuvitella että olisi tehokkaampaa että varuskunnat olisivat isoimpien kaupunkien läheisyydeessä ns kaupunkien välissä.
Toiseksi että niitä olisi enemmän vaikka rauhanajan henkilöstö/ varusmiesmäärä kokonaisuudessaan olisi nykyistä pienempi.
Ilmeisesti kustannustehokkuus ajaa tässä edelle varsinkin kun varuskuntia lopetetaan ns. jatkuvasti.

Tietysti tarkoitus ei olisi siirtää nykyisiä prikaateja ja harjoitus alueita. Mutta mieluisasti näkisin uusia maavoimien joukko-osastoja esimerkiksi yhdistettynä merivoimien ja ilmavoimien joukko-osastojen yhteyteen.
 
hillhead kirjoitti:
Mietin tuossa maavoimien joukko-osastojen sijaintia erityisesti valmiusjoukkojen näkökulmasta ja muutenkin valmiuden nostamisen kannalta.
Voisi kuvitella että olisi tehokkaampaa että varuskunnat olisivat isoimpien kaupunkien läheisyydeessä ns kaupunkien välissä.
Toiseksi että niitä olisi enemmän vaikka rauhanajan henkilöstö/ varusmiesmäärä kokonaisuudessaan olisi nykyistä pienempi.
Ilmeisesti kustannustehokkuus ajaa tässä edelle varsinkin kun varuskuntia lopetetaan ns. jatkuvasti.

Tietysti tarkoitus ei olisi siirtää nykyisiä prikaateja ja harjoitus alueita. Mutta mieluisasti näkisin uusia maavoimien joukko-osastoja esimerkiksi yhdistettynä merivoimien ja ilmavoimien joukko-osastojen yhteyteen.
Klikkaa laajentaaksesi...

Mistä varusmiehet? Naisille pakollinen asepalvelus?
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top