Maavoimien kehittäminen

[Rannari]

Väärin muotoiltu kysymys. Ei mulla mitään reserviupseerikoulutusta vastaan ole. Toista perässäni:"NYKYMUOTOISEN RUKIN LOPETTAMINEN" sori kapitaalit. Ei puhettakaan reserviupseerikoulutuksen lopettamisesta. Jos sana "lopettaminen" kuulostaa radikaalin fataalilta ja kerettiläiseltä, voi käyttää sanaa "kehittäminen".

Mä vaan rakentaisin vm-res-johtajapolun eri tavalla, koska tulevaisuus. Ja se tapa ei ole nykyinen.

Nykymalli toimii valinnoista lähtien yllättävänkin hyvin joten tuskin tuolla mitään erityistä etua saavutettaisiin. Minkä tahansa voi tietysti hoitaa jollain muullakin tavalla ( etenkin 18kk palvelusajalla ) mutta itse pitäisin tässä asiassa perinteet kunniassa. Ja minä en siis ole RUK:ta käynyt mutta meillä se valitsematta jääminen olikin hyvä juttu

 

[Commander]

Tarkoitatko, että etätyöporrasta (60 pros. PV:n henkilöstöstä) kevennettäisiin kuraportaan hyväksi? Ei kai nyt sentään noin rohkeita voi ehdotella eläkkeeltäkään...

Sopimussotilaiden palkkaus ei käsittääkseni vaadi lopunperin muuta kuin rahaa, eikä sillä pitäisi olla vaikutusta virkojen määrään, joiden lisääminen taas on tehty niin vaikeaksi, ettei siihen oikein kannata edes ryhtyä...

 

[hillhead]

Turpopankista löytyi tällainen hahmotelma joukkojen jakaantumisesta, mikä käyttää viittauksenaan v. 2017 puolustusselontekoa.

Muistaakseni Janesin Northern Composure - julkaisussa todettiin maavoimien sodan ajan vahvuudeksi 160000 sotilasta. Tosin tuota julkaisua en ole enää löytänyt Janesilta, kun linkki siihen näyttelee erroria.

Eli aikamoinen vajaus sitä tulee alueellisten joukkojen poistumisesta, mutta onneksi operatiiviset ja paikalliset paikkaavat sitä.

Itse näen @Commander esittämän luvun 170000 V. 2035 todennäköisenä myös. Reilu sata tuhatta maavoimille, noin 25000 merivoimille, n. 35000 ilmavoimille.

Mikäli maavoimien ilmoittama vahvuus 180t pysyy ennallaan alueellisten joukkojen yhdistyessä paikallisjoukkoihin niin voidaan kenties puhua tämän jälkeen paikallisprikaateista. Voi tulla ahdasta pienempien maakuntien puiden alla

 

[hillhead]

Sopimussotilaiden palkkaus ei käsittääkseni vaadi lopunperin muuta kuin rahaa, eikä sillä pitäisi olla vaikutusta virkojen määrään, joiden lisääminen taas on tehty niin vaikeaksi, ettei siihen oikein kannata edes ryhtyä...

Siitä kun laskee yhden sop.sotilaan kustannuksena pyöreesti 50-60 t vuodessa niin ei se halpaa ole.

 

[Aarne1]

Mikäli maavoimien ilmoittama vahvuus 180t pysyy ennallaan alueellisten joukkojen yhdistyessä paikallisjoukkoihin niin voidaan kenties puhua tämän jälkeen paikallisprikaateista. Voi tulla ahdasta pienempien maakuntien puiden alla

Koska tavaraa ja taistelijoita ei riitä prikaatikokoonpanoihin, meille tulee PaikallisRykmentti, joka vastustajan hämäämiseksi lyhennetään PR.

 

[hillhead]

Koska tavaraa ja taistelijoita ei riitä prikaatikokoonpanoihin, meille tulee PaikallisRykmentti, joka vastustajan hämäämiseksi lyhennetään PR.

Muokataan kokoonpanoja ja varusteita ns. tehtävän mukaisiksi. Pidennetään sodanajan sijoituksia ja meillä olisi Paikallisdivisioonat. Siinä olisi jo jotain.

 

[BlackFox]

Hankitaanko 2000-luvulla enää uudentyyppisiä vedettäviä tykkejä? Vai pelkästään telatykkejä?

Vahva epäilys on että ei hankita.
Taistelutavan muutos enemmän hyökkäykselliseksi / joukkojen hajautettu toiminta antaa melkoisia haasteita tai voisiko sanoa että tietyillä tykeillä millä on varsin lyhyt kantama on elinajan odote myös lyhyt.
Toki näidenkin asemia voidaan hajauttaa mutta se ei siltikään poista kaikkia ongelmia.

Toki tässäkin on muuttujia ja painotuksia sun muita nyansseja.


Tämä on vain veikkaus mutta siirrytään tulevaisuudessa itseliikkuvaan enemmissä määrin ja mahdollisesti KRH pysyy ennallaan/hiukan jopa kasvaa.

Nyt jos mietitte vanhalla tyylillä mihin 90% foorumilaisista perustaa päätöksen niin metsään menee.

Enää ei ole että tykistön asemat tuossa ja 10km itään on oma rintamalinja ja siitä viel 5km on vihollinen.

Vaan pahimmillaan voi olla että 5km etelään ja 5km "selustaan" päin möyrii vihollisen kärkiosat.
Toki tässäkin eroja mitä sinne on edes järkevää sijoittaa.

Myös lennokkeilla pystytään tekemään vastatykistötoimintaa.
Tätä aikoinaan tehtiin jo jatkosodassa.
Laitettiin ilmaan lentokone mikä paikansi venäläisten tykistön tuli/savu pölläyksiä niiden ampuessa. Koordinaatit ylös ja tulta perään.

Nyt homma tapahtuu että lennokki lentää aluetta x, kun lämpökamera havaitsee kuumat liekkipölläykset latvusten tasalla, otetaan koordinaatit ylös ja murkulaa perään. Toki on myös vastatykistötutkat. Ei sekään ole mahdotonta että vihollisen osia ajaa suoraan meidän asemiin huonon tuurin johdosta.
KRH:n havaitseminen onkin jo näin vaikeampaa ja se voi liikkua mönkkäreillä.

Nykyään kuitenkin kannattaa melko tarkkaan miettiä että kannattaako iskuun käyttää sittenkin KRH:ta vaikkakin teho on pienempi vai onko maali oikeasti niin arvokas että ampuu sitä "isommilla" putkilla.

 

[rty19]

Vahva epäilys on että ei hankita.
Taistelutavan muutos enemmän hyökkäykselliseksi / joukkojen hajautettu toiminta antaa melkoisia haasteita tai voisiko sanoa että tietyillä tykeillä millä on varsin lyhyt kantama on elinajan odote myös lyhyt.
Toki näidenkin asemia voidaan hajauttaa mutta se ei siltikään poista kaikkia ongelmia.

Toki tässäkin on muuttujia ja painotuksia sun muita nyansseja.


Tämä on vain veikkaus mutta siirrytään tulevaisuudessa itseliikkuvaan enemmissä määrin ja mahdollisesti KRH pysyy ennallaan/hiukan jopa kasvaa.

Nyt jos mietitte vanhalla tyylillä mihin 90% foorumilaisista perustaa päätöksen niin metsään menee.

Enää ei ole että tykistön asemat tuossa ja 10km itään on oma rintamalinja ja siitä viel 5km on vihollinen.

Itse miettinyt myös että nykyään jos vastustajalla on sopivaa kalustoa niin tilanteet voivat muuttua nopeasti. Ruohonjuuritasolla voi olla melko kaaos päällä kun yritetään saada käsitystä missä mennään. Sotilaita voidaan siirtää helikoptereilla selustaan ja ilmaiskuja tulee ilman ennakkovaroitusta. Itse konetta ei monesti edes näe kun ohjus/pommi voidaan pistää liikkeelle niin kaukaa.
Katsoin Puolan tilannetta ja siellä ei ilmeisesti ole yhtään vedettävää tykkiä enää. Sama muutos käynnissä monessa muussakin maassa missä voi olettaa että vastustajalla voimaa riittää.

 

[Huhta]

Ei voi tietää.. Niitä on varmaan monia. Oma suosikki on "IT-mies on herrasmies, harvoin häll' on paita hies."
Ja se on tosi eikä mikään vitsi.

"Ilmatorjuntaan menevät ne jotka eivät päässeet hävittäjälentäjiksi ja jotka eivät sen takia halua antaa muidenkaan lentää."

Sama voi koskea muitakin haluttuja koulutusvalintoja... jos ei pääse itse, sitten torpedoidaan muutkin.

 

[Huhta]

Sopimussotilaiden palkkaus ei käsittääkseni vaadi lopunperin muuta kuin rahaa, eikä sillä pitäisi olla vaikutusta virkojen määrään, joiden lisääminen taas on tehty niin vaikeaksi, ettei siihen oikein kannata edes ryhtyä...

Hävittäjien ostaminenkaan ei käsittääkseni vaadi loppuperin muuta kuin rahaa. Kiinnostava kysymys onkin, mistä rahaa löytyy. Ehdotuksia?

Lisäys: Analogiani ontuu siinä, että kyse on eri luokan kustannuksesta... Jos aiempi arvio 50-60 tuhannesta eurosta per sopimussotilas per vuosi olisi edes oikeansuuntainen, niin esim. tuhat uutta sopimussotilasta ei vielä ihan tolkuttomia kustantaisi. Toisaalta epäilen, saadaanko rahalle oikeasti vastinetta, jos lähdetään liikuttelemaan rahaa muualta puolustusbudjetin sisältä.

 

[Iso-Mursu]

"Ilmatorjuntaan menevät ne jotka eivät päässeet hävittäjälentäjiksi ja jotka eivät sen takia halua antaa muidenkaan lentää."

Sama voi koskea muitakin haluttuja koulutusvalintoja... jos ei pääse itse, sitten torpedoidaan muutkin.

Tuon selityksen takia itse menin pst-komppaniaan.

 

[Hanski]

Mikäli maavoimien ilmoittama vahvuus 180t pysyy ennallaan alueellisten joukkojen yhdistyessä paikallisjoukkoihin niin voidaan kenties puhua tämän jälkeen paikallisprikaateista. Voi tulla ahdasta pienempien maakuntien puiden alla

Alueellisiin joukkoihin kuuluu jo nyt jalkaväkiprikaateja. Näistä osa voi hyvinkin siirtyä paikallisjoukkoihin ja joukkojen nimitykset varmasti elävät tarpeiden, joukkokokojen ja joukkojen tehtävien mukana.

 

[Old Boy]

12/15/18 kk olisi kyllä maanpuolustuksellisesti hyvät palvelusajat. Ed kun lisäisi vielä nykyistä laajemman mahdollisuuden 1v sopimussotilaskauteen, niin alkaisi olla edellytyksiä valmiusjoukkojen ylläpitoon.

Vaikka koulutettavien varusmiesten lukumäärä pienenisi, se ei välttämättä tarkoita varuskunnista karsimista, jos koulutusajat samalla pitenevät. Minulla ei ole tilastoa, mutta ymmärtääkseni 165 vrk palvelusaika on käynyt vuosi vuodelta harvinaisemmaksi ja yhä useampi palvelee 255 tai 347 vuorokautta. Ts. petipaikkoja ja harjoitusalueita voidaan tarvita jopa aiempaa enemmän, vaikka varuskuntien porteista kävelisikin sisään aiempaa vähemmän asevelvollisia.

Yksi esimerkki tästä on valmiusyksiköt. Siellä on ties mitä tykkimiehiä ja jääkäreitä, jotka aiemmin olisivat palvelleet 165 vrk. Valmiusyksikössä he palvelevat täyden 347 vrk. Jos valmiusyksiköistä rakennetaan valmiuspataljoonia, kuten on ilmoitettu, niin yhä useammasta 165 vrk ja 255 vrk miehestä tulee 347 vrk mies.

Lisäksi sodankäynnin teknistyminen asettaa omat paineensa. Pitäisi hallita yhä monimutkaisempaa materiaalia ja se vaatii aikaa.

Jäsen @Commander in ehdottama asevelvollisuus oli voimassa 1922 Asevelvollisuuslaissa sillä erolla, ettei 18 kk aikaa ollu vaan ne oli 15/12 kk. Eduskunnassa 100 vuotta sitten asiasta väiteltiin oikeiston halutessa sitä 18 kk ja vastaan pani keskusta sekä nykyistä paljon pienempi vasemmisto. Kansainvälisesti nämä ajat oli lyhyitä. Ei oo ulkomuistista antaa muita vertailulukuja mutta pisin oli Ranska 5 v. Tosin homma oli sillä selvä eli siellä ei ollu kertauksia rauhan aikana. Joku pari vuotta oli palveluaika maailmalla vähintään:; briteillä ja USA:lla ei ollu rauhan aikana asevelvollisuutta.

Tästä sitten väännettiin eikä vasemmiston lyhyt palveluaikaesitys saanu kannatusta. Kompromissiin joutui oikeistokin tyytymään kuten politiikassa aina tapahtuu. Mutta silloin luotiin pohja ainakin sodanjälkeisen ajan suurelle ongelmalle: Kepu vaati ja sai porrastuksen palveluaikoihin. Perustelivat että maanviljelijän pojalle on tärkeää päästä pois kesäkuussa eikä vasta syyskuussa. Asia olisi voitu hoitaa laittamalla lakiin maatalouslomat niille jotka niitä tarvi, kun käytännössä kuitenkin niitäkin sitten saivat vielä tästä lyhennetystäkin versiosta. Porrastus oli kansainvälisesti miltei ainutlaatuinen sillä sellainen oli vain Ruotsissa; ehkä samalla tavoin syntynyt.

On turhaa kuvitella, että järjestelmien teknistyminen enää juuri vaikuttaisi palveluaikojen pituuksiin. Joskus niin oli: panssarimiehet ja varsinaisten viestikomppanioiden viestimiehet oli kaikki 11 kk. Tästä luistettiin myöhemmin viestin osalta. Nyt opetellaan perusasiat kartalla ja tasoilla (epiksessä), kun niitä ei voi muuten oppia. Joukko-osastoissa sitten tekniikalla joka tosin on helppokäyttöistä kun se toimii. Mulla on oma käsitys mitä sitten tapahtuu kun ei toimi. Jätän sen vain arvattavaksi, kun täällä aina joku pillastuu negatiivisuudesta.

Valmiusjoukot on jo laajentunu pataljooniksi parissa varuskunnassa tämän vuoden kokeiluaikana mutta kun se piti tehdä ilman rahaa niin palveluajat ei tietysti pidentyny miksikään. Viime vuoden tilastoin 6 kk palveluaika oli 43 % eli melkein puolet kuitenkin.

 

[Commander]

Jäsen @Commander in ehdottama asevelvollisuus oli voimassa 1922 Asevelvollisuuslaissa sillä erolla, ettei 18 kk aikaa ollu vaan ne oli 15/12 kk. Eduskunnassa 100 vuotta sitten asiasta väiteltiin oikeiston halutessa sitä 18 kk ja vastaan pani keskusta sekä nykyistä paljon pienempi vasemmisto. Kansainvälisesti nämä ajat oli lyhyitä. Ei oo ulkomuistista antaa muita vertailulukuja mutta pisin oli Ranska 5 v. Tosin homma oli sillä selvä eli siellä ei ollu kertauksia rauhan aikana. Joku pari vuotta oli palveluaika maailmalla vähintään:; briteillä ja USA:lla ei ollu rauhan aikana asevelvollisuutta.

Tästä sitten väännettiin eikä vasemmiston lyhyt palveluaikaesitys saanu kannatusta. Kompromissiin joutui oikeistokin tyytymään kuten politiikassa aina tapahtuu. Mutta silloin luotiin pohja ainakin sodanjälkeisen ajan suurelle ongelmalle: Kepu vaati ja sai porrastuksen palveluaikoihin. Perustelivat että maanviljelijän pojalle on tärkeää päästä pois kesäkuussa eikä vasta syyskuussa. Asia olisi voitu hoitaa laittamalla lakiin maatalouslomat niille jotka niitä tarvi, kun käytännössä kuitenkin niitäkin sitten saivat vielä tästä lyhennetystäkin versiosta. Porrastus oli kansainvälisesti miltei ainutlaatuinen sillä sellainen oli vain Ruotsissa; ehkä samalla tavoin syntynyt.

On turhaa kuvitella, että järjestelmien teknistyminen enää juuri vaikuttaisi palveluaikojen pituuksiin. Joskus niin oli: panssarimiehet ja varsinaisten viestikomppanioiden viestimiehet oli kaikki 11 kk. Tästä luistettiin myöhemmin viestin osalta. Nyt opetellaan perusasiat kartalla ja tasoilla (epiksessä), kun niitä ei voi muuten oppia. Joukko-osastoissa sitten tekniikalla joka tosin on helppokäyttöistä kun se toimii. Mulla on oma käsitys mitä sitten tapahtuu kun ei toimi. Jätän sen vain arvattavaksi, kun täällä aina joku pillastuu negatiivisuudesta.

Valmiusjoukot on jo laajentunu pataljooniksi parissa varuskunnassa tämän vuoden kokeiluaikana mutta kun se piti tehdä ilman rahaa niin palveluajat ei tietysti pidentyny miksikään. Viime vuoden tilastoin 6 kk palveluaika oli 43 % eli melkein puolet kuitenkin.

Pieni tarkennus/korjaus hyvään kirjoitukseen. Briteillä oli 2v asepalvelus voimassa 1945-1960.

 

[KymJP2K]

Alueellisiin joukkoihin kuuluu jo nyt jalkaväkiprikaateja. Näistä osa voi hyvinkin siirtyä paikallisjoukkoihin ja joukkojen nimitykset varmasti elävät tarpeiden, joukkokokojen ja joukkojen tehtävien mukana.

Ihan sama mikä nimi on katolla mikäli kalusto on venttiseiskaa ja mustia.

 

[Passi]

Lisäys: Analogiani ontuu siinä, että kyse on eri luokan kustannuksesta... Jos aiempi arvio 50-60 tuhannesta eurosta per sopimussotilas per vuosi olisi edes oikeansuuntainen, niin esim. tuhat uutta sopimussotilasta ei vielä ihan tolkuttomia kustantaisi. Toisaalta epäilen, saadaanko rahalle oikeasti vastinetta, jos lähdetään liikuttelemaan rahaa muualta puolustusbudjetin sisältä.

Ei ole oikeasuuntainen.

"Hallitus on lisännyt Puolustusvoimille budjettikehykseen 2,2 miljoonaa euroa sopimussotilaiden palkkaamiseen vuonna 2021. Kehyslisäys mahdollistaa noin 85 henkilötyövuoden lisäyksen, mikä turvaa riittävän kouluttajamäärän varusmieskoulutusta antavissa joukko-osastoissa."
https://valtioneuvosto.fi/-/puolustusvoimat-saa-lisarahaa-sopimussotilaiden-palkkaamiseksi

Eli noin 26 000 € per pää.

Sopimussotilas palkka​

1 702 €

Paljonko on Sopimussotilas palkka?
Sopimussotilas keskipalkka on 1 702 € kuukaudessa.

https://palkkavertailu.com/palkka.php?amp=1&s=sopimussotilas





Kustannus ei ole kovinkova ongelma, vaan kiinnostus.

Erittäin Vanha uutinen, mutta tuskin nuorten kiinnostus on muuttunut. Ketä kiinnostaa jäädä johonkin Kainuuseen nälkäpalkalla. ??


"KAJAANI-Puolustusvoimien 80 sopimussotilaan kiintiöstä on täytetty vasta puolet. Pieni palkka ja asuntopulmat eivät houkuttele nuoria sopimussotilaiksi. Kainuun prikaatin yhdeksästä määräaikaisesta sopimussotilaan vakanssista on saatu täytettyä vasta viisi. Samanlainen tilanne on muuallakin, sillä koko Suomen kiintiöstä on täytetty 40."
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003817083.html

 

[Commander]

Alueellisiin joukkoihin kuuluu jo nyt jalkaväkiprikaateja. Näistä osa voi hyvinkin siirtyä paikallisjoukkoihin ja joukkojen nimitykset varmasti elävät tarpeiden, joukkokokojen ja joukkojen tehtävien mukana.

Meillähän oli aikoinaan maanpuolustusalue-sotilaslääni-sotilaspiiri-sotilasalue. Viimeksimainittu oli aikoinaan joukkoyksikkö, ja nykyisin armeijakuntatasoinen yhtymä.

Eiköhän jatkossakin paikallisjoukot sijoittaudu jonkin em nimikkeen alle?

 

[Hanski]

Meillähän oli aikoinaan maanpuolustusalue-sotilaslääni-sotilaspiiri-sotilasalue. Viimeksimainittu oli aikoinaan joukkoyksikkö, ja nykyisin armeijakuntatasoinen yhtymä.

Eiköhän jatkossakin paikallisjoukot sijoittaudu jonkin em nimikkeen alle?

Tosiaan, tällainen jako oli joskus voimassa! Milloin tästä jaosta luovuttiin, taisi olla jo 1980-luvun loppua? Sitä en muistanut, että sotilasläänien yläpuolella oli vielä maanpuolustusalue (eikä tämä tietenkään näkynytkään 1980-luvulla nuorelle reserviläiselle...). Sotilasalue jäi myös minulla aika mysteeriksi, nämä olivat ilmeisesti hyvin paikallisia pumppuja? Millainen oli "tyypillinen" sotilasalue (muutama paikallinen pataljoona, erillispattereita yms.)?

 

[Commander]

Tosiaan, tällainen jako oli joskus voimassa! Milloin tästä jaosta luovuttiin, taisi olla jo 1980-luvun loppua? Sitä en muistanut, että sotilasläänien yläpuolella oli vielä maanpuolustusalue (eikä tämä tietenkään näkynytkään 1980-luvulla nuorelle reserviläiselle...). Sotilasalue jäi myös minulla aika mysteeriksi, nämä olivat ilmeisesti hyvin paikallisia pumppuja? Millainen oli "tyypillinen" sotilasalue (muutama paikallinen pataljoona, erillispattereita yms.)?

Sotilasalue oli aikoinaan alin aluepuolustuksen johtoporras sotilaspiirin alaisuudessa. Tyypillisesti siihen kuului ainakin yksi vartiokomppania, mahd epälukuinen määrä torjuntakomppanioita/sissikomppanioita tms, ja luonnollisesti alueellisesti räätälöitynä. Eli kyseessä oli noin pataljoonan vahvuinen joukkoyksikkö.

 

[Anonyymi]

Ei voi tietää.. Niitä on varmaan monia. Oma suosikki on "IT-mies on herrasmies, harvoin häll' on paita hies."
Ja se on tosi eikä mikään vitsi.

On se Bolide vissiin paska laite kun itse sai jatkuvasti hikoilla