Maavoimien kehittäminen

Noin isossa komppaniassa tulee amerikan kielellä span of control ongelmia vastaan, etenkin, jos sille alistetaan vielä jotain aselajijoukkoja. Normaali ihminen ei pysty pysymään kärryillä rajattoman määrän yksiköitä toimista, joten yleensä armeijat ovat rajanneet yksikön osien, ja etenkin taistelevien osien, määrän kolmeen tai neljään. Nykyisessä jääkärikomppaniessa päälikön alaisuudessa onkin neljä jääkärijoukkuetta, kolme erikoisryhmää ja takalinjojen osat. Tuo on aika paljon liikkuvia osia, etenkin päällikölle, jolla ei nyt aivan hirveästi kokemusta täyden komppanian johtamisesta meidän järjestelmässä ole.
Näinhän se toki on. Siksipä tukevien ja huoltavien osien johtaminen delegoidaan varapäällikkölle, tulenjohtopäällikölle ja vääpelille. Auttaapa siinä komentojoukkueen johtajakin.
Ylipäätään komppanianpäällikön tulee välttää taistelevien joukkueiden mikromanagerointia ja keskittyä pikemminkin tilanneymmärryksen ylläpitämiseen, jotta taistelusta irti olevien reservien ja resurssien käyttö tapahtuu oikeassa kohdassa ja oikeaan aikaan.
 
Sitä samaa miekin aikaisemmin kirjoitin, ei pidä heti romuttaa noita ryssän kalustoa, pidetään hätävara varastossa niin kauan kun on koulutettua miehistöä, kertausharjoitukset vois tosissaan olla niitä maaliosasto tehtäviä.
Lopullinen tehtävä olis sitten olla harhamaaleina, viemään jokusen ryssän ohjuksen.

Samaa mieltä, pitäs saada nopesti raskastakin kalustoa liikkkeelle useampi yksikkö.
T-55 kalustoakin on vielä maaliosasto toimintaan ja voi tuollaista käyttää esimerkiksi partisaaneja vastaan.
Oikeastaan noihin voisi laittaa vielä NERA-palikat. Näyttäisikin enemmän itävaunuilta.
 
Back
Top