Maavoimien kehittäminen

Ehkä lähimpänä mihin voisi mennä on US tyyppinen National Guard eri puolustushaaroineen. Siinä tehdään sopimus vuosittaisesta palvelusmäärästä ja siitä saa myös rahallisen korvauksen.

Esim US-joukkojen logistiikka liikkuu maailmalla pitkälti Pennsylvania Air National Guard in lennättämänä ja lentäjinä on jamppoja joiden siviilityö on siviililentäjänä tai A-10 lentävät myös ANG toimesta sekä useampi hävittäjätyyppi.

Meillä tuota voisi tarkkaan miettien myös hyväksikäyttää, ei sido esim vakituista henkilökuntaa vaan ANG hoitaa asiat itse.
 
En myöskään näe kodinturvajoukkojen mentävää rakoa. Käytännössä vastaavantyylinen joukko-organisaatio on varattu sodan varalle jo 1960-luvun lopusta lähtien paikallisjoukkojen perustamisesta lähtien. Suojeluskunnatkin olivat lkp-uudelleenjärjestelyjen jälkeen enimmäkseen koulutus- ja aluejärjestelmäorganisaatio. Varsinaisia omia taistelujoukkoja niillä ei enää sen jälkeen ollut. Suojeluskuntapiireillä oli lähinnä vartiojoukkoja joita on ollut myöhemminkin sotilaspiirien sotilasalueiden alla.

Sotien jälkeen aluejärjestelmää jatkettiin sotilaspiirien ja sotilasläänien (1966 lähtien divisioonien lakkautuessa sotilaslääneillä toki eri rooli) muodossa, joista myöhemmin sotilaspiirit olivat myös paikallisjoukkojen johto-organisaatioita niiden alaisine sotilasalueineen. Useiden vaiheiden jälkeen vastaava rooli on aluetoimistoilla. Erilliselle organisaatiolle ei ole sikäli tarvetta. Paikallisjoukkoja ja niiden toimintakenttää voi järjestellä uudelleen niiden puitteissa. Vapaehtoista koulutusta sen sijaan järjestetään MPK:lla.
Kodinturvajoukot voidaan perustaa harmaassa vaiheessa.
Ei siinä olisikaan mitään järkeä jos nuo perustetaan vasta kun yleinen liikekannallepano on alkanut mutta asia on eri jos nuo ovat rivissä ennen kuin ensimmäiset vaunut ovat ajaneet rajan yli.
 
Suurin huoli minulla on poliisien resurssien riittävyys poikkeustilanteessa. Kuinka taata yhteiskunnan turvallisuus, jos joudutaan suuriin evakointeihin, helposti ryöstely ja muu epävakaus kasvaa liian suureksi poliisin resurseille, jos samaan aikaan on liikekannalllepano käynnissä, kuin hyvin PV pystyy auttamaan.
Eikä vartiointiliikkeilläkään kovin suuria ylimääräisiä resursseja ole.
 
Suurin huoli minulla on poliisien resurssien riittävyys poikkeustilanteessa. Kuinka taata yhteiskunnan turvallisuus, jos joudutaan suuriin evakointeihin, helposti ryöstely ja muu epävakaus kasvaa liian suureksi poliisin resurseille, jos samaan aikaan on liikekannalllepano käynnissä, kuin hyvin PV pystyy auttamaan.
Eikä vartiointiliikkeilläkään kovin suuria ylimääräisiä resursseja ole.
Harvalla vartioimisliikkeellä on aseellisia vartijoita.
 
Kodinturvajoukot voidaan perustaa harmaassa vaiheessa.
Ei siinä olisikaan mitään järkeä jos nuo perustetaan vasta kun yleinen liikekannallepano on alkanut mutta asia on eri jos nuo ovat rivissä ennen kuin ensimmäiset vaunut ovat ajaneet rajan yli.
Eivät sinänsä poikkeisi kylmän sodan toimenpiteistä joita valmisteltiin PV:n sisällä. En usko että siihen tarvisi uusia kodinturvajoukkoja perustaa, vaan paikallisjoukkoja voisi tarpeen ilmetessä vahventaa nykyisestä. Joustava valmiuden kohottaminen oli tuolloin keskeinen seikka, johon on vähitellen palauduttu.

Tuon ohella vasemmistohan ankarasti kritisoi aikoinaan valmisteluja teollisuuden suojaamiseksi. Jälkimmäinen on asia josta on kirjoitettu tai tutkittu sangen vähän. Aineistoakin arkistossa on arkaluonteisuudestaan johtuen hyvin vähän.
 
Uusien organisaatioiden perustaminen tässä vaiheessa kehitystä on mielestäni turhaa. Suojeluskunta tai kodinturvajoukot olisi pitänyt tosiaan polkaista käyntiin jo 30 vuotta sitten. Tällä välin on kehittynyt muita sopivia joiden jatkokehittäminen on nyt tärkeintä.

Maakuntajoukot on oikea suunta. Sen nimen alle voidaan tänään kehittää ja rakentaa kaikkea sitä toimintaa mitä eräät haikailevat sijoittamattomille ja kertaamattomille ressuille tehtäväksi.
Painotus sanoilla Kehittää ja Rakentaa.

Eli ei fakkiinnuta maak nykyiseen organisoitumiseen vaan kehitetään sitä niin että tulee tilaa myös "kodinturvamaiselle" vapaaehtoistoiminnalle. Tämä ei ole pois kovasta maak-kärjestä millään tavalla.

Ollaan eniten itse omien fakkiintuneiden ajatustemme vankeja ja maak-kehittämisen lukot eivät tunnu aukeavan.
Yksi asia kuitenkin pätee tässäkin: more is more.

.
 
Eivät sinänsä poikkeisi kylmän sodan toimenpiteistä joita valmisteltiin PV:n sisällä. En usko että siihen tarvisi uusia kodinturvajoukkoja perustaa, vaan paikallisjoukkoja voisi tarpeen ilmetessä vahventaa nykyisestä. Joustava valmiuden kohottaminen oli tuolloin keskeinen seikka, johon on vähitellen palauduttu.

Tuon ohella vasemmistohan ankarasti kritisoi aikoinaan valmisteluja teollisuuden suojaamiseksi. Jälkimmäinen on asia josta on kirjoitettu tai tutkittu sangen vähän. Aineistoakin arkistossa on arkaluonteisuudestaan johtuen hyvin vähän.
Mitä muita joukkoja kodinturvajoukot olisivat jos eivät paikallisjoukkoja?
Se miksi noita kutsutaan on loppujen lopuksi semantiikkaa.
Minun puolesta voivat olla vaikka kommandokerhoja tai vapaajääkäreitä.
 
Mitä muita joukkoja kodinturvajoukot olisivat jos eivät paikallisjoukkoja?
Se miksi noita kutsutaan on loppujen lopuksi semantiikkaa.
Minun puolesta voivat olla vaikka kommandokerhoja tai vapaajääkäreitä.
Kyse ei ole sikäli semantiikasta. Kun puhutaan kodinturvajoukoista, ymmärtäisin asian terminä siten miten kodinturvajoukot ovat muualla lähialueilla: erillisinä puolustushaaroina tai omina organisaatioinaan alkuperäisten Suojeluskuntien tapaan kuten Viron Kaitseliit tai Ruotsin Hemvärnet.
 
Kyse ei ole sikäli semantiikasta. Kun puhutaan kodinturvajoukoista, ymmärtäisin asian terminä siten miten kodinturvajoukot ovat muualla lähialueilla: erillisinä puolustushaaroina tai omina organisaatioinaan alkuperäisten Suojeluskuntien tapaan kuten Viron Kaitseliit tai Ruotsin Hemvärnet.
Siksi mie oon käyttänyt välillä " " merkkejä nimen yhteydessä, pääasia on, että kriisissä oli se minkälainen tahansa, viranomaisilla on riittävästi voimavaroja käytettävissä, ilman että se on poissa puolustusvoimien päätehtävästä, eli kouluttamisesta ja sotilaalisesta maanpuolustuksesta.

Resevipoliisia on kyllä selvitetty, ensimmäisen kerran 2016-2018 ja uudelleen 2022. Johtikohan jälkmmäimen esiselvitys mihinkään?
Mie oon miettinyt....Riittääkö jos noille "reservipoliisi" kavereille annettaisiin vartiakoulutus (120h) ja armeija käytynä, olisi ehto koulutukseen pääsylle? Vartiakoulutuksessa olisi muun vartiakoulutuksen lisäksi kurssi (~20h) aseen käyttökoulutus erityisesti vartiointitehtävää ajatellen, sekä joku muu lisäkurssi(t) jota tarvitaan turvallisuusalan ammattitutkintoa vastaavaan koulutukseen. Eli eivät oikeita poliiseja vaan aseeliseen vartiointiin koulutettuja vartioita.
 
Onko Maakkien kanssa käytössä joku systeemi, joka estää niitä viemästä oikeilta etulinjan joukoilta parasta miesainesta toissijaisiin tehtäviin? Oma mielikuvani maakuntakomppanioista on, että reservin eniten kertaavat ja motivoituneimmat miehet on nykyisin haaskattu käytännössä suojauskomppanioiden tehtäviin itärajan maakuntia lukuun ottamatta. Lisäksi he ovat pääosin johtajia miehistötehtävissä. Eikö paras miesaines pitäisi käyttää vaativimmissa etulinjan tehtävissä, ei takalinjan vartijoina?
 
Onko Maakkien kanssa käytössä joku systeemi, joka estää niitä viemästä oikeilta etulinjan joukoilta parasta miesainesta toissijaisiin tehtäviin? Oma mielikuvani maakuntakomppanioista on, että reservin eniten kertaavat ja motivoituneimmat miehet on nykyisin haaskattu käytännössä suojauskomppanioiden tehtäviin itärajan maakuntia lukuun ottamatta. Lisäksi he ovat pääosin johtajia miehistötehtävissä. Eikö paras miesaines pitäisi käyttää vaativimmissa etulinjan tehtävissä, ei takalinjan vartijoina?
Tai sitten muuttuvat taikaiskusta koulutuskomppanioiksi, jotta saadaan osaavia kouluttajia riittävätr massat, joiden voimin vetää viime hetken koulutukset/kertaukset riittävän isolle määrälle joukkoja.
 
Siksi mie oon käyttänyt välillä " " merkkejä nimen yhteydessä, pääasia on, että kriisissä oli se minkälainen tahansa, viranomaisilla on riittävästi voimavaroja käytettävissä, ilman että se on poissa puolustusvoimien päätehtävästä, eli kouluttamisesta ja sotilaalisesta maanpuolustuksesta.
Eli mitään ongelmaa ei ole, kunhan kriisin iskiessä voidaan varsinaisten nimettyjen ja numeroihin laskettujen sodan ajan joukkojen lisäksi erikseen perustaa huonommin varusteltuja yksiköitä hoitamaan vartiointia, järjestyksenpitoa yms. tehtäviä? Tällaisia erikseen perustettavia joukkoja voitaisiin täyttää muutoin sijoittamattomista reserviläisistä tarpeen mukaan?
 
Onko Maakkien kanssa käytössä joku systeemi, joka estää niitä viemästä oikeilta etulinjan joukoilta parasta miesainesta toissijaisiin tehtäviin? Oma mielikuvani maakuntakomppanioista on, että reservin eniten kertaavat ja motivoituneimmat miehet on nykyisin haaskattu käytännössä suojauskomppanioiden tehtäviin itärajan maakuntia lukuun ottamatta. Lisäksi he ovat pääosin johtajia miehistötehtävissä. Eikö paras miesaines pitäisi käyttää vaativimmissa etulinjan tehtävissä, ei takalinjan vartijoina?
PV itse päättää ketä tuonne otetaan eikä maakkien hommat ole välttämättä vain suojauskomppaniana tomimista.
Eikä noiden vahvuus ole kummoinen suhteessa SA kokonaisvahvuuteen.
Jääkärikomppania ei kaadu siihen että sieltä lähtee yksi survivalisti ja yksi huippu-urheilija joiden tilalle sijoitetaan kuitenkin joku muu.
 
Eli mitään ongelmaa ei ole, kunhan kriisin iskiessä voidaan varsinaisten nimettyjen ja numeroihin laskettujen sodan ajan joukkojen lisäksi erikseen perustaa huonommin varusteltuja yksiköitä hoitamaan vartiointia, järjestyksenpitoa yms. tehtäviä? Tällaisia erikseen perustettavia joukkoja voitaisiin täyttää muutoin sijoittamattomista reserviläisistä tarpeen mukaan?
Periaatteessa noin, kunhan ovat valmiiksi perustettuja ja niille annetaan sopiva koulutus ja varataan varustus ennen kriisiä, sekä ovat helposti ja nopeasti aktivoitavissa.
 
Eli mitään ongelmaa ei ole, kunhan kriisin iskiessä voidaan varsinaisten nimettyjen ja numeroihin laskettujen sodan ajan joukkojen lisäksi erikseen perustaa huonommin varusteltuja yksiköitä hoitamaan vartiointia, järjestyksenpitoa yms. tehtäviä? Tällaisia erikseen perustettavia joukkoja voitaisiin täyttää muutoin sijoittamattomista reserviläisistä tarpeen mukaan?
Tuossa on vain se ongelma että vastapuoli ei odota kohteliaasti että olemme saaneet liikekannallepanon ensin tehtyä ja sitten vielä perustettua seuraavat joukot.
Ensimmäiset infraan kohdistuvat iskut on jo tehty varjolaivaston toimesta.
 
Väestönsuojelullakin on oma toimintaa tukeva vapaaehtoistoimintansa, mm. rauniokoiratoiminta on edelleen ihan vireätä. Poliisilta vapaaehtoisorganisaatio puuttuu, mutta tässä syynä on poliisin oma ay-toiminta, kuten @kimmo.j totesikin.

Tunnen todella huonosti muut kuin Ruotsin kodinturvan. Ruotsissa kodinturvan tehtäviä ovat lähinnä toimiminen vartiokomppanioina ja virka-aputoiminta. Toiminta vertautuu kotoisiin MAAKKeihin, mutta MAAKKeilla on lisäksi ihan aitoja kovia taistelutehtäviä. Ruotsin kodinturvalta puuttuu monia suomalaisten paikallisjoukkojen tehtävistä, kuten mm. joukkojen perustaminen ja taistelukoulutus. Sinällään ruotsalaiset kodinturvajoukot ovat ammattitaitoisia ja erittäin motivoituneita.
Jep. Meilläkin majailee yksi rauniokoira, ainakin sellaiseksi kouluttautuva. Ja sikäli kuin olen ymmärtänyt on Ukrainan tapahtumien myötä alettu miettiä myös laajamittaisen raunioista pelastamisen tarvetta. Monenmoista organisoidun kriisiajan apukäsien tarvetta on eri sektoreilla. Osa porukasta tarvitsee koulutusta ja osalle riittää, että löytää paikalle. Olennaista ei ole miksi tätä joukkoa kutsutaan, tai onko se aseistettu. Useimmiten ei tarvitse olla.
 
Tuossa on vain se ongelma että vastapuoli ei odota kohteliaasti että olemme saaneet liikekannallepanon ensin tehtyä ja sitten vielä perustettua seuraavat joukot.
Ensimmäiset infraan kohdistuvat iskut on jo tehty varjolaivaston toimesta.
Noita pitäisi pystyä kutsumaan palvelukseen jo valmiudenkohottamis vaiheessa, muiden silloin kutsuttavien kanssa.

Tai kun tarvitaan virka-apua siviiliviranomaisille ihan rauhanajan kriisissä, onnistuuko normaalin puolustusvoimien rauhanajan organisaation puitteissa?

Monenmoista organisoidun kriisiajan apukäsien tarvetta on eri sektoreilla. Osa porukasta tarvitsee koulutusta ja osalle riittää, että löytää paikalle. Olennaista ei ole miksi tätä joukkoa kutsutaan, tai onko se aseistettu. Useimmiten ei tarvitse olla.
Tuo on suurin syy, miksi oon pitänyt keskustelua yllä, nimenomaan tuota organisoitua toimintaa apuvoimien luomiseksi viranomaisille, jotta on riittävästi myös osaavaa henkilöstöä oikeissa paikoissa..
 
Suurin huoli minulla on poliisien resurssien riittävyys poikkeustilanteessa. Kuinka taata yhteiskunnan turvallisuus, jos joudutaan suuriin evakointeihin, helposti ryöstely ja muu epävakaus kasvaa liian suureksi poliisin resurseille, jos samaan aikaan on liikekannalllepano käynnissä, kuin hyvin PV pystyy auttamaan.
Eikä vartiointiliikkeilläkään kovin suuria ylimääräisiä resursseja ole.

Jos jokin alue tyhjennetään, niin sitä tuskin jätetään tyhjiöksi, vaan PV ryhtyy operoimaan siellä. Että tervemenoa kollaamaan tyhjennetyn Lappeenrannan kerrostalokämppiä, kun pioneerikomppania tekee jo ampuma-aukkoja naapuritalon seiniin. Ja viimeistään alueelta poistuessasi tulet pysäytetyksi tarkistuspisteellä ja saat selittää, miksi tulet sieltä missä sinun ei ensinnäkään olisi pitänyt olla enää vuorokauteen ja miksi sinulla on takakontti täynnä pesukoneita. (Ja pian valitat, että nippusiteet sattuvat ranteisiin...)

Noin muutoinkin, jos Ukraina toimii minkäänlaisena koelaboratoriona, niin sotatilassa omaisuusrikokset kertyvät pääosin vihollisjoukkojen harteille. Ja krääsää saa Kiinasta aina lisää, se on murheista pienin sodan uhatessa.

Harvalla vartioimisliikkeellä on aseellisia vartijoita.

Safetorilla niitä lienee enemmän kuin aseellisia toimeksiantoja vuodessa...

Mutta aika moniulotteinen tämä juttu on joka tapauksessa. Ensinnä on se Rodney King -skenaario (vrt. palavat autot Ruotsissa ja muualla). Tosin poliisilla on omat keinonsa näihin (toimistoväki kentälle, ylityöt, resurssien kohdentaminen alueelta toiselle valtakunnan sisällä, virka-apu jne.).

Sitten on se valtiollisen vihollisen sabotaasiuhka, jonka varalta pitäisi olla jotakin riittävän varhaisessa vaiheessa kohteiden ja henkilöiden suojaamiseksi. PV tulee mukaan kuvioon jossakin vaiheessa, mutta mahdollisesti liian myöhään (vrt. Venäjän sabotaasi eurooppalaista aseteollisuutta kohtaan jo tänä rauhan aikana). LYTP:tä voisi ehkä muokata tältä osin (pitkien aseiden salliminen voimankäyttövälineiksi jne.), mutta keskeinen ongelma on, että vaikka Nammolla tai Patrialla perse kestäisikin palkata ympärivuorokautinen aseellinen läsnäolo fasiliteetteihinsa, niin jokaisella sähköyhtiöllä, vesilaitoksella jne. ei tule siihen olemaan varaa.
 
Noita pitäisi pystyä kutsumaan palvelukseen jo valmiudenkohottamis vaiheessa, muiden silloin kutsuttavien kanssa.

Tai kun tarvitaan virka-apua siviiliviranomaisille ihan rauhanajan kriisissä, onnistuuko normaalin puolustusvoimien rauhanajan organisaation puitteissa?


Tuo on suurin syy, miksi oon pitänyt keskustelua yllä, nimenomaan tuota organisoitua toimintaa apuvoimien luomiseksi viranomaisille, jotta on riittävästi myös osaavaa henkilöstöä oikeissa paikoissa..
PV:n virka-apu pelastustoimelle on pääsääntöisesti kalustoa. Silloin puhutaan henkilökunnasta ja ehkä joskus varusmieskuljettajasta.
Onnistuu siis ainakin pääsääntöisesti. Joskus ongelma on reagointiaika, kun koko virka-apu prosessi käydään läpi. Tätä ei paranneta kuin virtaviivaistamalla tuota prosessia.

Poliisin osalta en tunne tarkasti, mutta sielläkin kyse on pääsääntöisesti kalustoavusta. Joskus varusmiehistä koottu osasto ohjaamassa liikennettä, yms. mutta tätä taitaa olla aina ennalta suunniteltua. Reservin henkilöstönä on käytetty Rajavartiolaitoksen henkilöstöä.

Poliisi on kaikista puhutuista viranomaisista se jolla on heikoin kyky kohottaa omaa valmiutaan ja kokoaan. Se on kuitenkin kiinni poliisista itsestään.
Siellä ei haluta apua, vaan lisää virkamiehiä.
 
Back
Top