J0h1F
Ylipäällikkö
Pointtini oli se, että erityisesti 1980-luvulla kaikille koulutettiin lähtökohtaisesti RK ja vain RK, vaikka sitä ei SA-tehtävissä olisikaan jaettu. Jos joukon ei ole tarkoitus taistella jalkaväen asein, niin sille voi aivan hyvin kouluttaa uuden rynnäkkökiväärin ja varusmiespalveluksen suorittaa sillä, vaikka SA-jakotavarana olisikin vanha."Ei niin tehty ennenkään" PV on mennyt tässä suhteessa aika paljon eteenpäin vuosituhannen vaihtumisen jälkeen.
Meillä saattaa olla erilaiset määritelmät kahden aseen kouluttamiselle. Mutta jos tarkoitat, että P-kauden jälkeen tykistön tms. varusmieheltä kerätään arska talteen ja annetaan kalashnikov kuitille uuden aseen koulutuksen rajoittuessa 30 ptr motivaatioammuntoihin sekä perinteiseen "näin hinkkaan piipun pilalle", niin minusta se ei ole hyvä järjestely. Täysin erilaiset konstruktiot, erilainen rekyylituntuma, erilainen ballistiikka, erilaiset tähtäimet (todennäköisesti), erilaiset hallintalaitteet...
Tuota voi verrata siihen, että valtion asekoulutuksen varassa olevalta poliisimieheltä kerättäisiin vuoron alussa Glock tai Walther pois Safarilandin koteloineen. Kouraan iskettäisiin 1911 ja Serpa-kotelo saatesanoilla "käy ehtiessäsi ampumassa ruokatunnilla, mutta max. kaksi lippaallista, patruunat ostetaan jo kahvikassasta". Mahtaisi tulla hyvä? No, olihan se meno poliisissakin tuonsuuntaista vielä ei niin kauan sitten. Nykyään kuitenkin kai asepuoleen panostetaan aika paljon enemmän, vaikka yksittäisen poliisin todennäköisyys ampua ihmistä on suunnilleen samaa luokkaa kuin tykistön ressulla, eli olematon.
Eikä todennäköisesti noin 20 000 rynnäkkökiväärin vuosivalmistus olisi mahdotonta, sillä saataisiin reilun 15 vuoden siirtymäaika, ja sillä saataisiin vanhalle RK:lle koulutettujen joukkojen reservistä poistuessa myös poistettua aseet liikekannallepanovahvuudesta. Todennäköisesti valmistusmäärät voisi saada jopa korkeammiksi, mutta tämä olisi riittävä koulutuskysymyksen kannalta. Joukkotuotantomallihan tekee sen varsin yksinkertaiseksi.
Kyseessä olisi myös se, että kahden aseen kouluttaminen aiheuttaisi toimintamenojen nousua ja haittaisi muuta koulutusta. Materiaalihankinnat tehdään eri budjetista kuin toimintamenot menevät, eikä niitä voi myöskään laittaa ristiin, näin eduskunta on päättänyt budjettiesitykset hyväksyessään.