Maavoimien kehittäminen

Eli 2030-luvulla olisi jatkuvassa valmiudessa vaunukomppania, ja psjääk komppania? Kenties 2x. Ja sitten joukkotuotanto tietenkin pyörisi taustalla tuottaen sitoumuksen tehnyttä porukkaa nopeaan valmiuteen reserviin..
 
Jos lähdetään liikkeelle siitä, että vain mekanisoidut taisteluosastot uusittaisiin, niin tässä on lueteltu pääosa kalustosta:
page_20.jpg


Leo2A6:t riittävät taistelupanssarivaunujen osalta sekä Karjalan prikaatille että mekanisoiduille taisteluosastoille. BMP:tä korvaamaan (sekä rynnäkköpanssarivaunua ja tulenjohtovaunua) tarvitaan 120 kpl. Ällitällejä noin parisataa.

120 rynnäkköpanssarivaunua ja 200 miehistönkuljetuspanssarivanua on helposti ainakin puolen miljardin euron potti. Joten korkeintaan itse uskon, että mekanisoidut taisteluosastot säilyvät vahvuuksissa.
120 rynnäkköpanssarivaunua ja 200 miehistönkuljetuspanssarivaunua maksaa vähintään 1,5 miljardia euroa vaikka ostettaisiin karvalakkimallit ilman PST-ohjuksia ja aktiivista omasuojajärjestelmää.
 
2030 luvulla neukkukalusto lähtee pataan ja Parolassa sammutetaan valot. Porilaisten ja pk seudun ITn voi lisäpanostuksin hoitaa vaikka Vekaralla. Yksi mekanisoitu joukko jää jäljelle ja se on KARJPR tai sen perillinen.

Ps onkohan noita dioja enemmän kuvattuna, ainakin harjoituksiin liittyvät kiinnostelee
Karjalanprikaatilla ei ole nyt, eikä tulevaisuudessa yksin riittävää kohtaamistaistelukukykyä.
 
120 rynnäkköpanssarivaunua ja 200 miehistönkuljetuspanssarivaunua maksaa vähintään 1,5 miljardia euroa vaikka ostettaisiin karvalakkimallit ilman PST-ohjuksia ja aktiivista omasuojajärjestelmää.

Ei nyt ehkä ihan puoltatoista - tai sitten ei puhuta karvalakeista. Eikös ruotsalaisten panssaritekat ole maksaneet kaksi miljoonaa kappale (tai allekin)? Sillä reseptillä 200 kuljetusvaunua korvautuisi 400 miljoonalla, jolloin ryntövaunuihin jäisi vielä melkein 10 miljoonaa per vaunu. Halvemmallakin varmaan saa halvan ryntövaunun, esim. korealaisen tai venäläisen.
 
Ei nyt ehkä ihan puoltatoista - tai sitten ei puhuta karvalakeista. Eikös ruotsalaisten panssaritekat ole maksaneet kaksi miljoonaa kappale (tai allekin)? Sillä reseptillä 200 kuljetusvaunua korvautuisi 400 miljoonalla, jolloin ryntövaunuihin jäisi vielä melkein 10 miljoonaa per vaunu. Halvemmallakin varmaan saa halvan ryntövaunun, esim. korealaisen tai venäläisen.
Muistaakseni ainakin @CV9030FIN kritisoi noiden panssaritekojen ideaa, että järkevämpää olisi hankkia ihan aito vaunu, kuin panssaritekaa.
 
Ei taida mennä, kun kansaarmeijalla ei ole mitään niiden tilalle. Älli-runkoisia vaunuja taitaa olla liki 500 kpl
Peruskorjausmahdollisuudet varmasti kammataan huolellisesti. Niin komentopaikka- kuin kuljetusvaunuillekin olisi kyllä käyttöä eikä uushankinta ole kovin houkutteleva vaihtoehto.
 
Muistaakseni ainakin @CV9030FIN kritisoi noiden panssaritekojen ideaa, että järkevämpää olisi hankkia ihan aito vaunu, kuin panssaritekaa.

Minustakin se on hieman erikoinen konstruktio. Mutta kuljetuspanssarivaunuista on hintatietoa hieman heikosti, joten otin panssari-tekan esimerkiksi. Suojauksen, huollettavuuden, matkustusmukavuuden ym. puolestahan ruotsalainen panssariteka varmaan vetää ohi MT-LB:stä, että heilahtaa.

Sinänsähän jokin uustuotanto-M113 tuskin maksaisi edes sitä panssaritekan hintaa. Jos siis mennään karvalakkimallilla a la moottoroitu säilyketölkki.
 
Toisaalta aggregaattien lisäksi tulee polttokennoa, siirrettäviä aurinkokennoratkaisuja ym. Sähköistyminen tuo myös mahdollisuuksia - pienempi ääni- ja lämpöjälki, kovempi vääntö.

Saapa nähdä. Aurinkopaneelien pitäisi kehittyä melkoisesti, jotta ajoneuvokalusto olisi riippumatonta tai suurelta osin riippumatonta kiinteän verkon latausmahdollisuuksista - varsinkin näillä leveysasteilla. Suljetulla kuormakorilla varustetun HCT-yhdistelmän katolla on toki reippaasti pinta-alaa paneeleille, mutta PV:n kannalta kiinnostavinta raskasta kalustoa tuskin paneloidaan (koukku-/vaijerilaitteelliset kuorma-autot logistiikassa, ehkäpä maansiirtoautot tykinvetäjinä/henkilökuljetuksissa huonoilla teillä ja maastossa).

Vety on jonkinlainen mahdollisuus, mutta toistaiseksi sähkö on uusista voimanlähteistä siviilimaailman kannalta lupaavin. Kovin suuria hyötyjä tästä siviilimaailman ajoneuvokehityksestä taas en näe - ottoajoneuvoilla ei ajeta kosketukseen, jolloin pienestä herätteestä olisi eniten hyötyä.
 
Saapa nähdä. Aurinkopaneelien pitäisi kehittyä melkoisesti, jotta ajoneuvokalusto olisi riippumatonta tai suurelta osin riippumatonta kiinteän verkon latausmahdollisuuksista - varsinkin näillä leveysasteilla. Suljetulla kuormakorilla varustetun HCT-yhdistelmän katolla on toki reippaasti pinta-alaa paneeleille, mutta PV:n kannalta kiinnostavinta raskasta kalustoa tuskin paneloidaan (koukku-/vaijerilaitteelliset kuorma-autot logistiikassa, ehkäpä maansiirtoautot tykinvetäjinä/henkilökuljetuksissa huonoilla teillä ja maastossa).

Vety on jonkinlainen mahdollisuus, mutta toistaiseksi sähkö on uusista voimanlähteistä siviilimaailman kannalta lupaavin. Kovin suuria hyötyjä tästä siviilimaailman ajoneuvokehityksestä taas en näe - ottoajoneuvoilla ei ajeta kosketukseen, jolloin pienestä herätteestä olisi eniten hyötyä.

Ei aurinkopaneeleilla taida olla merkitystä ajoneuvojen suorana lataajana - jo naamiointisyistä. Sen sijaan aurinkokennoilla voi laittaa latauspisteitä sinne tänne. Lisäksi aurinkokennot jopa talojen kattorakenteen osana tms. lisääntynevät. Vaikka marraskuussa sitä ei muista, jopa Kainuussa aurinko paistaa joskus.

Polttokennoilla toimivat jopa sukellusveneet ja ne lienevät se latauspaketti mikä on tulevaisuudessa käytännöllisin. Sotilasvehkeissä ja ottoajoneuvoissa monipolttoaine-polttokenno lienee paras vaihtoehto - rauhan aikana vaikkapa vetyä, sa-tilanteessa dieseliä, metanolia, JP4:ää tms.

Lisäksi markkinoille tulee mitä monipuolisimpia lisäakkupaketteja - tai on jo tullut - joita voi hyödyntää tulevaisuudessa range extenderinä.

Ottoajoneuvolla ajetaan kosketukseen koska Murphy.

Eiköhän tulevaisuuden sotilasajoneuvotkin ole polttokenno-sähkö-hybridejä.
 
Viimeksi muokattu:
Peruskorjausmahdollisuudet varmasti kammataan huolellisesti. Niin komentopaikka- kuin kuljetusvaunuillekin olisi kyllä käyttöä eikä uushankinta ole kovin houkutteleva vaihtoehto.

Sinänsä tässä ryntövaunujen maailmassa M113-MtLB -uusioversiolla voisi jopa olla paikkansa kuin Abban uudella tulemiselle. Nimenomaisesti kunnianhimottomalla konseptilla. Telapaine sopivaksi suolle ja sademetsään, mitat sopiviksi kolmannen maailman suurkaupunkiin ja C-130:n kyytiin.

Aivan kuten pyöräajoneuvoista saattaa olla esim. 4x4, 6x6, 8x8 konseptit niin pari eri kokoista mallia. Pienin UGV-alustaksi, keskikokoinen partioajoneuvoksi ja isoin ryhmäajoneuvoksi?
 
Viimeksi muokattu:
Sinänsä tässä ryntövaunujen maailmassa M113-MtLB -uusioversiolla voisi jopa olla paikkansa kuin Abban uudella tulemiselle. Nimenomaisesti kunnianhimottomalla konseptilla. Telapaine sopivaksi suolle ja sademetsään, mitat sopiviksi kolmannen maailman suurkaupunkiin ja C-130:n kyytiin.
Sinänsähän jokin uustuotanto-M113 tuskin maksaisi edes sitä panssaritekan hintaa. Jos siis mennään karvalakkimallilla a la moottoroitu säilyketölkki.
Mutta tavallinen M113 ei täyttäisi sitä tarkoitusta, joka MT-LBV:llä on, koska sen maastoliikkuvuus olisi merkittävästi huonompi. Leveätelaisen ällin paras puolihan on sen tekaakin parempi maastoliikkuvuus.
 
Mutta tavallinen M113 ei täyttäisi sitä tarkoitusta, joka MT-LBV:llä on, koska sen maastoliikkuvuus olisi merkittävästi huonompi. Leveätelaisen ällin paras puolihan on sen tekaakin parempi maastoliikkuvuus.

Niin, no ehkäpä back-to-sixties -telavaunussa voisi ehkä yhdistää molempien hyviä puolia...
 
Aamulla viimeksi ajattelin että mekanisoitujen taisteluosastojen Mt-Lb:t on menossa romuttamolle 2030 luvulla.

Toivotaan että ei ole menossa. Älli on konstruktiona loistava, ja ainoa heikkous eli laatikko ja ohjauskoneisto on mahdollista päivittää parempaan (itä-euroopan suunnalla saatavissa automaattilaatikko+ hydrostaatti/ vast ohjaus). Tästä tuskin tulisi edes kohtuuttomia kustannuksia, ainakaan uusien koneiden hankintaan verrattuna.
 
Jos elettäisiin täydellisessä maailmassa, tarvittaisiin ihan vaikka tusinan verran lisähankintaa CV:n osalta. Koska nuo vaunut tulisivat olemaan erityyppiä kun nykyiset MK2:set, niin uudet vaunut prikaatin tiedustelukomppanialle ja vanhat jätettäisiin panssarijääkäripataljoonille, tällöin periaatteessa uusi vaunutyyppi keskittyisi yhteen paikkaan. Lisäksi jos oikein olisi vielä täydellisempi maailma niin ainakin taistelupioneereille ja PSJK/PSVK tukiosille tornittomat CV:t. Mutta kaikki tämä on toiveajattelua, näillä mennään.
 
Back
Top