Satoja tuhansia panssarimiinoja? Jos 1 prosentti noista onnistuu tuhoamaan tosi paikan tullen panssarivaunun, tuossa on jo tuhansia tuhottuja vaunuja yhdellä asetyypillä.
Satoja tuhansia panssarimiinoja? Jos 1 prosentti noista onnistuu tuhoamaan tosi paikan tullen panssarivaunun, tuossa on jo tuhansia tuhottuja vaunuja yhdellä asetyypillä.
Jos 1 prosentti rynnäkkökiväärin patruunoista onnistuu tuhoamaan tosipaikan tullen vihollissotilaan, niin Suomella on kyky pysäyttää Venäjän asevoimat ja tuottaa merkittävät tappiot perässä tulevalle PLA:lle.
En kaipaa takaisin itsekkään sakaramiinoja, mutta putkimiinat haluaisin käyttöön. Niitä on helppo kantaa repuissa ja liiveissä. Lisäksi niitä voi käyttää passiivisena ja aktiivisena, koska on 360 asteen vaikutus. Ovat myös keveitä, joten yksi ukko voi ottaa monta putkimiinaa viuhkan sijasta.
Tuohon Leijona-Instituutin ihmeeseen en enää usko. Valmista olisi pitänyt olla jo tässä vaiheessa ja valmistus käynnissä. Lisäksi se pönttö on iso ja sitä ei voi kantaa jalkaväkisotilas mukanaan pitkälle. Sellaisten roudaaminen pitäisi tehdä mönkijällä tms. Miinakauhun ylläpitämiseen ei tarvita noin isoja ja monimutkaisia värkkejä. Niitä ei ole varaa massatuottaa.
Kyllähän tuo palvelusaika on kehittynyt ihan väärään suuntaan. 5.5kk on todella lyhyt aika kun siinä pitäisi koulia niin mies kuin koko joukkokin. Valmiusyksiköiden kohdalla tilanne on jo parempi. Pitää siis päästä tilanteeseen jossa pääosa porukasta hakeutuu valmiuspumppuun.
5.5 kk on fine, jos joukot kertaa ainakin joukkuetasolla. 2-4 kertaa vuodessa, seuraavien 2 vuoden ajan. Luulis olevan aika yhteen hitsattua porukkaa tämä jälkeen.
Voin olla väärässä, mutta varastoissa on käsittääkseni edelleen tähysteisesti räjäytettäviä putkiräjähteitä. Näyttävät hyvin samalta kuin ennen käytössä olleet putkimiinat...
Hmm. Putkimiinalla, eikun siis putkiräjähteellä tai millä hyvänsä poksahtavalla voi saada mielenkiintoisia tuloksia sotilaallisessa toiminnassa.
Jos tekisi rautalankajakoa tähän, niin:
Miina = passiivinen laukaisu eli kukaan ei kaitse, räjähtääkö vai ei.
Panos, räjähde yms. = joku vahtii ja laukaisee.
Putkimiina vs. käsikranaattiviritys = ei ole kahta puhetta, kumpi on miinaksi asennettaessa turvallisempi käyttää. Putkimiina voittaa siinä kategoriassa aina. Esivalmistellun putkimiinan pyöräyttää aika nopeasti paikalleen ja asentaa käyttökuntoon hidastamaan perässä tulijoita.
Mutta, miinaksi ei saa siis Ottawan sopimuksen mukaan näitäkään asentaa. Tähysteisenä saa kyllä edelleen käyttää.
Putkimiinoja oli aikanaan kahta mallia, joista vanhempi ja käytöstä uskoakseni jo aikaa sitten poistunut malli oli valettu. Uudempi oli tehty jousiteräksestä, jonka parempi sirpalevaikutus tuli todennettua tuona aikana tehdyssä erilaisten räjähdevaikutusten tehoa mallintavassa kenttäkokeessa.
Putkarien lisäksi testattiin omavalmisteisia romumiinoja, ratakiskon katkaisua, telluja, porapatruunoita, r-tulilangan käyttöä eri tarkoituksiin, kylkimiinaa, muoviräjähteen monia mahdollisuuksia ja töntöntöön eri annoskokojen avulla tehtävää metsänhoitoa. Sampermentti sentään että jännitti käydä laittamassa kaikki nallit paikalleen, mutta oli kyllä sitten hienoa laukaista koko komeus kerralla. Tuolloin käytettiin normaalihommissa yleensä kondensaattorilaukaisimia, mutta tässä luotettiin toisen kahinan aikaiseen saksalaiseen virtakoneistoon. Ja kyllähän se kenttä lähti niin että heilahti.
No tuo konkretisoituu kun on kokeillu minkälaista on väsyneenä, hämärässä, sormet kohmeessa ja sulutuksen keskellä virittää putkimiinan laukaisulankaa. Eikä ensimmäistä vaan sitä numeroa 150+
Hmm. Putkimiinalla, eikun siis putkiräjähteellä tai millä hyvänsä poksahtavalla voi saada mielenkiintoisia tuloksia sotilaallisessa toiminnassa.
Jos tekisi rautalankajakoa tähän, niin:
Miina = passiivinen laukaisu eli kukaan ei kaitse, räjähtääkö vai ei.
Panos, räjähde yms. = joku vahtii ja laukaisee.
Putkimiina vs. käsikranaattiviritys = ei ole kahta puhetta, kumpi on miinaksi asennettaessa turvallisempi käyttää. Putkimiina voittaa siinä kategoriassa aina. Esivalmistellun putkimiinan pyöräyttää aika nopeasti paikalleen ja asentaa käyttökuntoon hidastamaan perässä tulijoita.
Mutta, miinaksi ei saa siis Ottawan sopimuksen mukaan näitäkään asentaa. Tähysteisenä saa kyllä edelleen käyttää.
Putkimiinoja oli aikanaan kahta mallia, joista vanhempi ja käytöstä uskoakseni jo aikaa sitten poistunut malli oli valettu. Uudempi oli tehty jousiteräksestä, jonka parempi sirpalevaikutus tuli todennettua tuona aikana tehdyssä erilaisten räjähdevaikutusten tehoa mallintavassa kenttäkokeessa.
Putkarien lisäksi testattiin omavalmisteisia romumiinoja, ratakiskon katkaisua, telluja, porapatruunoita, r-tulilangan käyttöä eri tarkoituksiin, kylkimiinaa, muoviräjähteen monia mahdollisuuksia ja töntöntöön eri annoskokojen avulla tehtävää metsänhoitoa. Sampermentti sentään että jännitti käydä laittamassa kaikki nallit paikalleen, mutta oli kyllä sitten hienoa laukaista koko komeus kerralla. Tuolloin käytettiin normaalihommissa yleensä kondensaattorilaukaisimia, mutta tässä luotettiin toisen kahinan aikaiseen saksalaiseen virtakoneistoon. Ja kyllähän se kenttä lähti niin että heilahti.
Se vanha malli oli loppuun asti rivissä jokseenkin tasavertaisena uudemman kanssa. Niitä oli joku 100 tuhatta ja uudempaa hiukan enemmän. Valurautaisessa oli se hyvä puoli että sirpaleen osuessa kohdalle mies suunnilleen leikkautui keskeltä kahtia. Aika usein tosin ei olisi osunut.
Se vanha malli oli loppuun asti rivissä jokseenkin tasavertaisena uudemman kanssa. Niitä oli joku 100 tuhatta ja uudempaa hiukan enemmän. Valurautaisessa oli se hyvä puoli että sirpaleen osuessa kohdalle mies suunnilleen leikkautui keskeltä kahtia. Aika usein tosin ei olisi osunut.
Havaintojen perusteella valurautainen tuotti epämääräisemmän sirpalekuvion ympärilleen ja osa osumista oli hyvin pieniä eli materiaali oli pulveroitunut. Yksi isompi osuma löytyi myös eräästä taulusta ja se olisi ollut laakista vainaa. Jousiteräksisen sirpaloituminen oli tasaisempaa ja tulos osumatauluissa tuotti paremman kokonaistuloksen. Mainittakoon, että muutaman kaverin konstruoimat romumiinat tekivät varsin pahaa jälkeä nekin. (Tuohon aikaan meillä ei ollut firman puolesta viuhkaräjähteitä, mutta parissa peltipurkkimallissa suuntaavuus oli aika hyvin kohdallaan.)
Oma suosikki oli latkäräjähde 1,5 cm paksuinen ja 20 cm levyinen pyöreä levy peltipurkin pohjalle ja päälle paljon m-heksogeeniä..läpäisyä uskomattoman paljon.
Onko tässä joku tekninen juttu miksi putkimiinaa ei saa käyttää mutta käsikranaatiin ei puututa? Kummatkin on passiivisia jos virittää langalla, mutta toinen on viiveellä ja vaatii suluttajalta enemmän suunnittelua. Jos putkimiina olisi laserilla ja akulla varustettu olisiko se parempi, koska ajan kuluessa se akku kuluu loppuun?
Onko tässä joku tekninen juttu miksi putkimiinaa ei saa käyttää mutta käsikranaatiin ei puututa? Kummatkin on passiivisia jos virittää langalla, mutta toinen on viiveellä ja vaatii suluttajalta enemmän suunnittelua. Jos putkimiina olisi laserilla ja akulla varustettu olisiko se parempi, koska ajan kuluessa se akku kuluu loppuun?
Miinaa ei saa käyttää mutta panosta saa käyttää. Ei sopimukset varmastikaan ota kantaa panoksen tai räjähteen muotoon vaan laukaisu mekanismiin. Miinan määritelmä taitaa olla, että se ei valikoi kohdetta vaan detonoi ihan kenen kohdalla vain joka siihen sattuu kävelemään. Sinänsä putkimiinat olisi kyllä näppäriä ja miinat sekä ansat muutoinkin.
Sopimuksestahan tuon voit lukea. Kielletyt miinat ovat välineitä, jotka on suunniteltu räjähtämään ihmisen läheisyydestä. Sopimusosapuolet sitoutuvat olemaan valmistamatta, käyttämättä ja myymättä miinoja sekä hävittämään nämä miinat. Sopimusosapuolet tunnustavat periaatteen, että sellaisia keinoja ei tule käyttää, jotka eivät erottele siiviliä ja sotilasta.
Eli käsikranaatteja saa valmistaa, varastoida ja käyttää, koska niitä ei ole suunniteltu räjähtämään ihmisen läheisyydestä. Käsikranaatin virittäminen räjähtämään ansalangasta tarkoittaa kiellettyä miinan valmistamista ja käyttämistä eli sitä ei saa tehdä.
Onko tässä joku tekninen juttu miksi putkimiinaa ei saa käyttää mutta käsikranaatiin ei puututa? Kummatkin on passiivisia jos virittää langalla, mutta toinen on viiveellä ja vaatii suluttajalta enemmän suunnittelua. Jos putkimiina olisi laserilla ja akulla varustettu olisiko se parempi, koska ajan kuluessa se akku kuluu loppuun?
Se käyttökielto rajaa laukaisu periaatteen mukaan. Et periaatteessa saa virittää kässäriäkään henkilömiinaksi, jonka ohikulkijan nyhtäisemä ansalanka laukaisee.
Verrokiksi; viuhkamiina muuttui viuhkapanokseksi ja käyttö asiakkaan laukaisemalla ansalangalla (tms.) kiellettiin. Sinun täytyy tehdä se laukaisu.
puolustusvoimat.fi
1,5 cm paksuinen ja 20 cm levyinen pyöreä levy peltipurkin pohjalle ja päälle paljon m-heksogeeniä..läpäisyä uskomattoman paljon.