Maavoimien kehittäminen

Jos Suomikin on etulinjassa sotimassa Venäjää vastaan, niin asiat on varmasti tuolla tavoin kuin esität. Se yksi "ylimääräinen" pataljoona lisää iskemään Jäämeren rantaa eteneviin venäläisjoukkoihin (tms.) on riittävä lisä kokonaisuuteen.

Mutta toisaalta, voisiko olla, että suurena hyötyjänä (1000+ kilometriä ulkorajaa Venäjän kanssa) Suomelta odotettaisiin tavanomaista isompia panostuksia yhteiseen puolustukseen noin muutoin?

Puolalla oli Afganistanissa kokonainen prikaati, 2600 miestä v. 2010.


Irakissa oli melkein saman verran, 2500 miestä v. 2005.


Lienee selvää, että tuontyyppinen edellyttäisi reippaita panostuksia niin henkilöstöön kuin kalustoon ja sen ylläpitoon. Siis jos halutaan, että kotimaahankin jää vielä jotakin resurssia, millä puolustaa tarpeen tullen.
Pataljoona Suomesta on suhteessa suurempi panostus kuin prikaati Puolasta.

Kaikki on toki mahdollista jos maailmanjärjestys menee taas uusiksi ja NATO lähtee uudemman kerran seikkaileimaan maailmalle sopimusalueensa ulkopuolelle. Voihan seuraava keikka suuntautua vaikka kuuhun. Se on sitten ihan oma tarinansa jolla ei ole tämän päivän kanssa paljoa tekemistä.
 
Pataljoona Suomesta on suhteessa suurempi panostus kuin prikaati Puolasta.

Kaikki on toki mahdollista jos maailmanjärjestys menee taas uusiksi ja NATO lähtee uudemman kerran seikkaileimaan maailmalle sopimusalueensa ulkopuolelle. Voihan seuraava keikka suuntautua vaikka kuuhun. Se on sitten ihan oma tarinansa jolla ei ole tämän päivän kanssa paljoa tekemistä.

Pataljoona Suomesta on suhteessa pienempi panostus kuin komppania Virosta. Katsoi asiaa sitten väkimäärän taikka taloudellisten resurssien kantilta.

Suomea on usein Nato-kuvioissa verrattu mm. Norjaan, mutta onhan asetelma varsin toinen, kun Norja on ollut Natossa jo yli 70 vuotta ja liittynyt aivan toisenlaisissa olosuhteissa. Parempi verrokki voisi olla nämä Itä-Euroopan uudet jäsenmaat, joilla on ollut kova tarve osoittaa olevansa hyviä liittolaisia.
 
Pataljoona Suomesta on suhteessa pienempi panostus kuin komppania Virosta. Katsoi asiaa sitten väkimäärän taikka taloudellisten resurssien kantilta.

Suomea on usein Nato-kuvioissa verrattu mm. Norjaan, mutta onhan asetelma varsin toinen, kun Norja on ollut Natossa jo yli 60 vuotta ja liittynyt aivan toisenlaisissa olosuhteissa. Parempi verrokkin voisi olla nämä Itä-Euroopan uudet jäsenmaat, joilla on ollut kova tarve osoittaa olevansa hyviä liittolaisia.
Suhdeluvut ovat siitä mukavia että niistä jokainen voi valita mieleisensä. Voi käyttää bkt:ta tai puolustusbudjettia ja jos nuo eivät toimi niin ässäksi hihaan jää vielä asukasluku.

Irak ja Afganistan ovat joka tapauksessa esimerkkejä toisesta todellisuudesta joten en kiinnittäisi niihin liikaa huomiota. Itä-Euroopassa on myös se ero että Puolaa lukuunottamatta panostukset puolustukseen ovat olleet kovin ohuita. Meillä on hiukan toisenlainen tausta.
 
Suhdeluvut ovat siitä mukavia että niistä jokainen voi valita mieleisensä. Voi käyttää bkt:ta tai puolustusbudjettia ja jos nuo eivät toimi niin ässäksi hihaan jää vielä asukasluku.

Irak ja Afganistan ovat joka tapauksessa esimerkkejä toisesta todellisuudesta joten en kiinnittäisi niihin liikaa huomiota. Itä-Euroopassa on myös se ero että Puolaa lukuunottamatta panostukset puolustukseen ovat olleet kovin ohuita. Meillä on hiukan toisenlainen tausta.

Suomi on panostanut puolustukseen lähinnä kouluttamalla lihaa. Rahallisesti olemme ihan samanlaisia paarioita kuin Itä-Euroopan slaavit.

 
Suomi on panostanut puolustukseen lähinnä kouluttamalla lihaa. Rahallisesti olemme ihan samanlaisia paarioita kuin Itä-Euroopan slaavit.

Kyllä ja ei. Laadulllisesti PV on kyllä varsin hyvällä tolalla itäiseen Eurooppaan verrattuna. Ilmavoimat ovat suorastaan eri planeetalta ja olisivat vahvoilla vaikka vastassa olisi koko viisikko. Puola sitten poikkeuksena sääntöön.
 
Kyllä ja ei. Laadulllisesti PV on kyllä varsin hyvällä tolalla itäiseen Eurooppaan verrattuna. Ilmavoimat ovat suorastaan eri planeetalta ja olisivat vahvoilla vaikka vastassa olisi koko viisikko. Puola sitten poikkeuksena sääntöön.

Kyllä ja ei. Kaluston määrässä on tietty laatunsa, toisaalta niin on myös kaluston "laadussa laadussa". Sinänsähän tuolla Itä-Euroopassa on ostettu ihan hyvää kamaa, esim. Slovenia ja Slovakia, jotka ovat ostaneet AMV:tä, kuten mekin. Romania osti useamman sata Piranha V:tä 900 miljoonalla eurolla v. 2017. Tykistössäkin on hyviä systeemejä, Unkarilla PzH2000 ja Tsekillä CAESAR, kestää hyvin vertailun Moukariin. Rynnäkkövaunujen puolella Tsekillä on tilauksessa CV90MKIV ja Unkarilla Lynx, kumpiakin tulossa parisataa kappaletta. Unkarilla on Leopard 2A7+ tuloillaan, tosin vain puolensataa vaunua... Vanhempaa kalustoa on sitten X ja Y määriä, esim. Unkarin 600 BTR-80:tä kestänee vertailun meikäläisiin Paseihin laadullisesti ja määrällisesti.

Ja voipa sitä sisällyttää laatuun myös osaamistason - tietyssä mielessä suomalainen järjestelmä on erinomainen, kun saadaan läpileikkaus koko kansasta. Toisaalta ammattiarmeijan hieman heikkolahjainen ja hieman heikkotasoista koulutusta saanut "tarvitsin työpaikan" -rivimies on runkannut niitä juttuja vuosikaudet ja ehkä käynyt myös ulkomaan operaatioissa. Meillä syvä reservi taas on ilman säännöllistä koulutusta ja tulikastetta.

Ilmavoimista en tiedä, uskaltaisinko puhua eri planeetasta. Lentäjiksi on varaa valikoida parhaat ja koulutusyhteistyö Naton puitteissa on varmasti nostanut osaamistasoa. Konemäärät on pienempiä, mutta jos "viisikko" käsittää Romanian, Slovakian, Slovenian, Tsekin ja Unkarin, niin... (Alapuoliset Wikipediasta.)

Romania: 23 MiG-21 + 17 F-16A/B MLU ja 32 lisää tilauksessa
Slovakia: 14 F-16V tilauksessa
Slovenia: Ei hävittäjälentokoneita
Tsekki: 24 L-159 (joista 16 tutkallisia) + 14 JAS-39C/D + 24 F-35A tilauksessa
Unkari: 14 JAS-39C/D

Karkeasti Hornetin veroisia koneita on siis Gripenit ja F-16:t, yhteensä 45 kpl tällä hetkellä. Romanian saatua loput Norjasta ostetut koneet vuonna 2024 noustaan 72 koneeseen versus Suomen 62 Hornetia. Kuulostaa varsin tasapainoiselta noin lähtökohtaisesti. (Vaikka toki Suomi hajauttaa koneensa yksitellen ympäri maata ja Itä-Eurooppa kokoaa omansa yhteen monikansalliseen lentotukikohtaan, josta suomalaissatelliittien on helppo havaita ne ja Hornetien tuhota JASSM:eilla. :D) 30-luvun alkupuolella asetelma toki taas on paperilla Suomelle edullinen, kun Suomella on 64 kpl F-35 rivissä.

Mentiin aika kauas maavoimien kehittämisestä, mutta postataan nyt, kun on jo kirjoitettu...
 
Kyllä ja ei. Kaluston määrässä on tietty laatunsa, toisaalta niin on myös kaluston "laadussa laadussa". Sinänsähän tuolla Itä-Euroopassa on ostettu ihan hyvää kamaa, esim. Slovenia ja Slovakia, jotka ovat ostaneet AMV:tä, kuten mekin. Romania osti useamman sata Piranha V:tä 900 miljoonalla eurolla v. 2017. Tykistössäkin on hyviä systeemejä, Unkarilla PzH2000 ja Tsekillä CAESAR, kestää hyvin vertailun Moukariin. Rynnäkkövaunujen puolella Tsekillä on tilauksessa CV90MKIV ja Unkarilla Lynx, kumpiakin tulossa parisataa kappaletta. Unkarilla on Leopard 2A7+ tuloillaan, tosin vain puolensataa vaunua... Vanhempaa kalustoa on sitten X ja Y määriä, esim. Unkarin 600 BTR-80:tä kestänee vertailun meikäläisiin Paseihin laadullisesti ja määrällisesti.

Ja voipa sitä sisällyttää laatuun myös osaamistason - tietyssä mielessä suomalainen järjestelmä on erinomainen, kun saadaan läpileikkaus koko kansasta. Toisaalta ammattiarmeijan hieman heikkolahjainen ja hieman heikkotasoista koulutusta saanut "tarvitsin työpaikan" -rivimies on runkannut niitä juttuja vuosikaudet ja ehkä käynyt myös ulkomaan operaatioissa. Meillä syvä reservi taas on ilman säännöllistä koulutusta ja tulikastetta.

Ilmavoimista en tiedä, uskaltaisinko puhua eri planeetasta. Lentäjiksi on varaa valikoida parhaat ja koulutusyhteistyö Naton puitteissa on varmasti nostanut osaamistasoa. Konemäärät on pienempiä, mutta jos "viisikko" käsittää Romanian, Slovakian, Slovenian, Tsekin ja Unkarin, niin... (Alapuoliset Wikipediasta.)

Romania: 23 MiG-21 + 17 F-16A/B MLU ja 32 lisää tilauksessa
Slovakia: 14 F-16V tilauksessa
Slovenia: Ei hävittäjälentokoneita
Tsekki: 24 L-159 (joista 16 tutkallisia) + 14 JAS-39C/D + 24 F-35A tilauksessa
Unkari: 14 JAS-39C/D

Karkeasti Hornetin veroisia koneita on siis Gripenit ja F-16:t, yhteensä 45 kpl tällä hetkellä. Romanian saatua loput Norjasta ostetut koneet vuonna 2024 noustaan 72 koneeseen versus Suomen 62 Hornetia. Kuulostaa varsin tasapainoiselta noin lähtökohtaisesti. (Vaikka toki Suomi hajauttaa koneensa yksitellen ympäri maata ja Itä-Eurooppa kokoaa omansa yhteen monikansalliseen lentotukikohtaan, josta suomalaissatelliittien on helppo havaita ne ja Hornetien tuhota JASSM:eilla. :D) 30-luvun alkupuolella asetelma toki taas on paperilla Suomelle edullinen, kun Suomella on 64 kpl F-35 rivissä.

Mentiin aika kauas maavoimien kehittämisestä, mutta postataan nyt, kun on jo kirjoitettu...
Arvioin toki tilannetta sen mukaan mitä juuri nyt on käytössä. Kaluston tehot ovat kuitenkin melko vähäisiä mikäli vehkeet eivät vielä ole käytössä. Moni asia on tosiaan muuttumassa oikeaan suuntaan vielä tällä vuosikymmenellä.

Tarkoittamani viisikko käsittää entisen Varsovan liiton pl. Puola. Sloveniaa ja muita ex-puolueettomia en edes ajatellut. Vertailu on epäreilu koska Albanian ilmavoimien suorituskyky sivuutetaan kokonaan.
 
Kyllä ja ei. Kaluston määrässä on tietty laatunsa, toisaalta niin on myös kaluston "laadussa laadussa". Sinänsähän tuolla Itä-Euroopassa on ostettu ihan hyvää kamaa, esim. Slovenia ja Slovakia, jotka ovat ostaneet AMV:tä, kuten mekin. Romania osti useamman sata Piranha V:tä 900 miljoonalla eurolla v. 2017. Tykistössäkin on hyviä systeemejä, Unkarilla PzH2000 ja Tsekillä CAESAR, kestää hyvin vertailun Moukariin. Rynnäkkövaunujen puolella Tsekillä on tilauksessa CV90MKIV ja Unkarilla Lynx, kumpiakin tulossa parisataa kappaletta. Unkarilla on Leopard 2A7+ tuloillaan, tosin vain puolensataa vaunua... Vanhempaa kalustoa on sitten X ja Y määriä, esim. Unkarin 600 BTR-80:tä kestänee vertailun meikäläisiin Paseihin laadullisesti ja määrällisesti.

Ja voipa sitä sisällyttää laatuun myös osaamistason - tietyssä mielessä suomalainen järjestelmä on erinomainen, kun saadaan läpileikkaus koko kansasta. Toisaalta ammattiarmeijan hieman heikkolahjainen ja hieman heikkotasoista koulutusta saanut "tarvitsin työpaikan" -rivimies on runkannut niitä juttuja vuosikaudet ja ehkä käynyt myös ulkomaan operaatioissa. Meillä syvä reservi taas on ilman säännöllistä koulutusta ja tulikastetta.

Ilmavoimista en tiedä, uskaltaisinko puhua eri planeetasta. Lentäjiksi on varaa valikoida parhaat ja koulutusyhteistyö Naton puitteissa on varmasti nostanut osaamistasoa. Konemäärät on pienempiä, mutta jos "viisikko" käsittää Romanian, Slovakian, Slovenian, Tsekin ja Unkarin, niin... (Alapuoliset Wikipediasta.)

Romania: 23 MiG-21 + 17 F-16A/B MLU ja 32 lisää tilauksessa
Slovakia: 14 F-16V tilauksessa
Slovenia: Ei hävittäjälentokoneita
Tsekki: 24 L-159 (joista 16 tutkallisia) + 14 JAS-39C/D + 24 F-35A tilauksessa
Unkari: 14 JAS-39C/D

Karkeasti Hornetin veroisia koneita on siis Gripenit ja F-16:t, yhteensä 45 kpl tällä hetkellä. Romanian saatua loput Norjasta ostetut koneet vuonna 2024 noustaan 72 koneeseen versus Suomen 62 Hornetia. Kuulostaa varsin tasapainoiselta noin lähtökohtaisesti. (Vaikka toki Suomi hajauttaa koneensa yksitellen ympäri maata ja Itä-Eurooppa kokoaa omansa yhteen monikansalliseen lentotukikohtaan, josta suomalaissatelliittien on helppo havaita ne ja Hornetien tuhota JASSM:eilla. :D) 30-luvun alkupuolella asetelma toki taas on paperilla Suomelle edullinen, kun Suomella on 64 kpl F-35 rivissä.

Mentiin aika kauas maavoimien kehittämisestä, mutta postataan nyt, kun on jo kirjoitettu...
Ei yhtään kauas. Nähdäkseni sinulla on tuossa hyvä ajatus siitä, että kun ne "viisikon" koneet on keskitetty yhteen tukikohtaan, Suomi voi tuhota ne yllätysiskulla kentälle ja ilmayliherruuden turvin käydä hakemassa tarvitsemansa maavoimien kaluston omiin hoteisiinsa. Ensinnäkään nuo eivät varmasti osaisi odottaa moista yllätysiskua saman liittouman jäseneltä ja toiseksi muut NATO-maat varmaankin olisivat ihan tyytyväisiä, kun Suomi voisi esitellä entistä voimakkaampia puolustusvoimia Leningradin Pietarin ja Muurmanskin porteilla. Sitten voisivat Suomen ja Puolan presidentit lyödäkin Kossun/Zubrovkan veikan siitä, kumman joukot ensinnä pääsevät Talvipalatsiin.
 
Suomi on panostanut puolustukseen lähinnä kouluttamalla lihaa. Rahallisesti olemme ihan samanlaisia paarioita kuin Itä-Euroopan slaavit.

Viimeksi kun katsoin suomen ja Nato-maiden ero oli palkkakustannuksissa. GDP% kalustoinvestointeihin ja ylläpitoon oli eurooppaan verrattuna hyvällä tasolla vaikka kokonaiskustannus jää alle 2%. Lisäsin suomen tuohon Nato-kuvaan allaolevan lähteen mukaisesti. Laskin HX ja laivue kustannukset mukaan. Seuraavan vuoden arviona käytin 6,1 miljardia ja samoja juoksevia palkka+vuokrakuluja. Ei tässä ihan huonoja kuule olla kun ei mahduta koko NATO-graafiin. (Edit: Natolla ei tässä ole mukana ylläpitokuluja, joten otin ne suomen kohdaltakin pois. Joka tapauksessa tilanne näyttää investointien kohdalta erittäin hyvältä)

1671228796775.png


1671227536883.png
 
Viimeksi muokattu:
Pataljoona Suomesta on suhteessa suurempi panostus kuin prikaati Puolasta.

Kaikki on toki mahdollista jos maailmanjärjestys menee taas uusiksi ja NATO lähtee uudemman kerran seikkaileimaan maailmalle sopimusalueensa ulkopuolelle. Voihan seuraava keikka suuntautua vaikka kuuhun. Se on sitten ihan oma tarinansa jolla ei ole tämän päivän kanssa paljoa tekemistä.
Jos Suomi käyttäisi puolustukseensa sen mitä sen sijaintinsa ja taloudellisen kantokyvyn rajoissa pitäisi käyttää niin meiniki täällä olisi tyystin eri ja eikä tarvitsisi tehdä mitään paniikki hankintoja pitkin maailmaa kalliilla hinnalla kun perinteinen sota ei ollutkaan kadonnut Venäjän työkalupakista ja tappioitakin se on valmis ottamaan kuin puna-armeija konsanaan.
Todennäköisyys sille, että Suomesta tarvittaisiin komppania, pataljoona tai prikaati jonnekin naton rajalle sotimaan on hyvin pieni. Jos euroopassa tapahtuu jotain niin se todennäköisesti tapahtuu venäjän kanssa jolloin olemme korvia myöten mukana ja resurssit tarvitaan Suomen puolustamiseen. En siinä tilanteessa näe paljon järkeä lähteä laivaamaan miehiä ja kalustoa Suomen lahden yli kun niillä todennäköisesti saadaan enemmän aikaiseksi pohjoisella rintamalla ja sitovat täällä joukkoja.
 
Kyllähän tämä Ukrainan sota on osoittanut, että meillä on vakavia puutteita mitä tulee kaluston ja tarvikkeiden määrään. Ollaan menty ohuella joka toki on parempi kuin ei oltaisi menty ollenkaan. Puolustusvoimat on varmasti tehnyt "kaikkensa" mitä ovat kulloinkin vallitsevassa poliittisessa ilmastossa voinut tehdä. Suomessa kun ei ole ollut tapana, että aktiivipalveluksessa olevat sotilaata tai edes poliisit arvostelisivat poliittisia toimijoita. Tuohon on varmasti syynsä mutta kyllä puolustusvoimilta asiantuntija organisaationa voisi toivoa järeämpää otetta sen suhteen missä ollaan ja mihin näillä resursseilla on mahdollista päästä. Suomen olisi sijainti ja koko huomioiden käytettä noin 5% BKT:sta puolustukseen. Meillä olisi tuohon varaa jos priorisoisimme menomme. Näin ei kuitenkaan toimita koska puolustusvoimiin satsaaminen on nähty ja nähdään vieläkin vähän turhana varautumisena. Ei PV:n vuotuinen budjetti ole merkittävästi noussut enkä ole kuullut paljoa poliittikkojen suusta edes kannanottoja, että sitä pitäisi merkittävästi nostaa yli 2% joka on vielä aneeminen luku suuressa mittakaavassa.
Nämä hankinnat rahoitetaan lisäbudjeteilla mutta eivät sinänsä puutu tuohon olemassaolevaan budjettiin ja ompa kuulunut, että tämänkin nähdään vain väliaikaisena. Kun tuo Ukrainan tilanne rauhoittuu ja sadaan nämä muutaman miljardin ylimääräiset hankinnat tehtyä voidaan palata normaaliin rahoitukseen.
 
Oma veikkaus on että 2026 taas ollaan normaalissa kulukuurissa. Varastot on suht täynnä mutta taas kertauspäivistä, SH päivistä ja henkilöstön määrästä viilataan. F35 ja laivue imee turkasesti rahaa jotka sitten otetaan... maavoimilta.

Liitot jatkuvasti huutelevat että miljoonilla ostetaan ohjuksia mutta yhtään lisää virkoja ei perusteta vaikka olisi 500-1000 viran tarve. (Talousarvioesityksessä taisi olla muutama kymmentä virkaa, ja satoja sopimussotilaita laastariksi)

2030 luvulla saa maavoimat keksiä miten vanheneva kalustolautta pidetään NATO-kunnossa..
 
Meillä on hoiva- ja hoitopommi päällänsä kaikkien muiden "kriisien" kanssa. Puolustusvoimat on saanut nauttia ennen näkemättömästä positiivisesta huomiosta mutta en tosiaan kanssa usko, että tuota intoa ja tahtoa riittää kovinkaan pitkään. Ongelma on siinä, että nämä riskit nähdään väliaikaisina ja sen vuoksi puuttuu sellainen pidemmäntähtäinen rieskien hallinta. Budjetti on ollut alavireinen koska puolustusta ei ole nähty tärkeänä ja tuskin sitä nähdään tärkeänä sittenkään kun Ukrainan tapaus on taputeltu pois. Palattaneen pakosta siihen naton 2% suositukseen eikä piiruakaan ylli. Toki onhan sekin enemmän mitä se pitkään ollut 1,2%.
 
Samaa ajattelen, ja muistankohan oikein että keväällä uutisoitiin siitä että puolustusmenoihin ei lasketa suomen laskumallilla sotilaseläkkeitä tai jotain muuta semmoista, mitä natomaissa lasketaan. Kansanedustajat kun pääsevät NATO-retkillään katsomaan ydinkärkiä saksan holveissa niin sitä hiipii ajatus mieleen että ei maavoimat tarvitse niitä 400 miljoonan uusia kamppeita. Nautitaan nyt suhdanteesta kun rahaa tulvii.

Kerron heti kun M60 valjaat ja peltikypärät lähtevät komppaniani listoilta pois.
 
Jos Suomi käyttäisi puolustukseensa sen mitä sen sijaintinsa ja taloudellisen kantokyvyn rajoissa pitäisi käyttää niin meiniki täällä olisi tyystin eri ja eikä tarvitsisi tehdä mitään paniikki hankintoja pitkin maailmaa kalliilla hinnalla kun perinteinen sota ei ollutkaan kadonnut Venäjän työkalupakista ja tappioitakin se on valmis ottamaan kuin puna-armeija konsanaan.
Todennäköisyys sille, että Suomesta tarvittaisiin komppania, pataljoona tai prikaati jonnekin naton rajalle sotimaan on hyvin pieni. Jos euroopassa tapahtuu jotain niin se todennäköisesti tapahtuu venäjän kanssa jolloin olemme korvia myöten mukana ja resurssit tarvitaan Suomen puolustamiseen. En siinä tilanteessa näe paljon järkeä lähteä laivaamaan miehiä ja kalustoa Suomen lahden yli kun niillä todennäköisesti saadaan enemmän aikaiseksi pohjoisella rintamalla ja sitovat täällä joukkoja.

Toki voidaan luoda kyky priorisoisa voimaa 5000 km säteellä Brysselistä.
Mutta se voiman määrä on ehkä pari komppaniaa ja tukiosat. Virolaiset kolmanteen komppaniaan. Tai ruotsalaiset.
 
Samaa ajattelen, ja muistankohan oikein että keväällä uutisoitiin siitä että puolustusmenoihin ei lasketa suomen laskumallilla sotilaseläkkeitä tai jotain muuta semmoista, mitä natomaissa lasketaan. Kansanedustajat kun pääsevät NATO-retkillään katsomaan ydinkärkiä saksan holveissa niin sitä hiipii ajatus mieleen että ei maavoimat tarvitse niitä 400 miljoonan uusia kamppeita. Nautitaan nyt suhdanteesta kun rahaa tulvii.

Kerron heti kun M60 valjaat ja peltikypärät lähtevät komppaniani listoilta pois.
Älä pidät hengitystä 😉
 
Jo täällä on jutut. Äläkää nyt itiänne hirteen vetäkö kaiken surkeuden keskellä.

Oikeasti meidän tilanne on kohtuullisen hyvä ja pv on tehnyt oikean arvion siinä, että on helpompi saada apua jo olemassa oleviin järjestelmiin, kuin kokonaan uusia suorituskykyjä. Ammuttavaa sais olla enemmän ja kohta onkin. Maavoimien liikkuvuus on seuraava painopistealue ja hankintaan menee yksistään telavaunuja 1000 kpl, 6x6 ja GTP ym. Siihen päälle, ja kaikki kotimaasta. Ilmavoimat on paremmassa kunnossa kuin koskaan, samoin merivoimat. Tulenkäytön kyvykkyys parasta sotien jälkeen, korkeatorjunta laitetaan kuntoon, samoin pst jne jne jne. Nyt vois lopettaa tuon valittamisen tähän.
 
Back
Top