Maavoimien kehittäminen

Mölkky kirjoitti:
Varmasti, nopealla mietinnällä tarkoittaa 6x6 ja cv hankintoja molemmille, mahdollisesti arktisen liikkuvuuden yhteisiä hankintoja, sekä archeria Suomelle tai moukaria Ruotsille, tai molempia. Hyvä ja kannatettava hanke.

Muoks. Juttu ei ollutkaan maksumuurin takana ja siinä oli asiaa avattu harvinaisen avoimesti. Em. lisäksi kelkoista paksuihin, aina vaan parempi.
Klikkaa laajentaaksesi...

Jäitä hattuun. Asiakirjaan on kirjattu melkeinpä kaikki mahdollinen, mutta eihän ainakaan Suomen osalta ole ollut mitään juttua uusien rynnäkkö- ja taistelupanssarivaunujen hankinnoista. Pidemmälle julkisesti visioivan Ruotsinkin suuntaviivoissa muistelen näiden sijoittuvan 2030-luvulle.

Periaatteellisella tasolla tämä on hyvä asia, mutta odotellaan rauhassa käytännön toteumaa. Teollisia intressiristiriitoja riittää (kranaatinheittimissä Ruotsin Mjölner ja Suomen AMOS/NEMO, kuorma-autoissa Ruotsin Scania/Volvo ja Suomen Sisu).

Siltäkin osin kuin ei kilpailla, kummallakin maalla on riippakivenä oma teollisuutensa. On vaikea nähdä Ruotsia ostamassa ulkomaisia rynnäkköpanssarivaunuja tai tykkejä, kun BAE:n kataloogista löytyy kumpaakin. Suomelle ne ovat tuontitavaraa joka tapauksessa, joten voidaan kylmän viileästi ajattaa ruotsalaista vaihtoehtoa amerikkalaista ja etelä-korealaista vastaan (K9, wink wink). Sama pätee toisinkin päin. Suomen on vaikea ostaa muuta kuin kotimaista pyöräpanssariajoneuvoa (koska kotimaiselta teollisuudelta löytyy jo AMV, 6X6, GTP ja PMPV), mutta Ruotsi voi hyvin päätyä vaikkapa Boxeriin tai JLTV:hen suomalaistuotteen sijaan, jos se on aidosti parempi/sopivampi/kilpailukykyisempi.

Tämä on meinaan nähty niin monta kertaa, kuinka tarpeet/vaatimukset/resurssit eivät kohtaa. 90-luvulla Ruotsi osti uusia Leopardeja, Suomi tyytyi derkku T-72:iin. Tuoreempana esimerkkinä Ruotsin Patriot-hankinta - meille ei muistaakseni Patriotia edes tarjottu, kun asemyyjälle selvisi, millä budjetilla olimme liikenteessä: "Et sä sitä ota, se on kahden miljardin it-ohjusjärjestelmä, halvemmat on tuolla perällä."

Nautitaan yhteistyöstä siltä osin kuin se tuottaa meille hyötyä (=saadaan myytyä suomalaisen teollisuuden tuotteita tai saadaan ostettua kimpassa aidosti hyvä tuote Ruotsista/maailmalta edullisella hinnalla), mutta pidetään huoli, ettei tämä johda uuteen NH90-clusterfuckiin.

logistiikkalaitos.fi

Suomi ja Ruotsi allekirjoittivat asiakirjan ajoneuvojärjestelmähankinnoista -

logistiikkalaitos.fi logistiikkalaitos.fi

Suomi ja Ruotsi allekirjoittivat asiakirjan ajoneuvojärjestelmähankinnoista​


Puolustusvoimien logistiikkalaitos
Julkaisuajankohta 5.5.2023 14.13

Tiedote
process.php

Puolustusvoimien logistiikkalaitos ja Ruotsin puolustusmateriaalivirasto FMV syventävät yhteistyötään ajoneuvojärjestelmiä koskevissa hankinnoissa.

Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen johtaja kenraalimajuri Jari Mikkonen allekirjoitti liikkuvien järjestelmien ja niihin liittyvien teknologioiden hankintoja koskevan järjestelyasiakirjan toimeenpanoasiakirjan 5.5.2023 Tampereella. Ruotsin puolelta asiakirjat allekirjoitti Ruotsin puolustusmateriaaliviraston FMV:n maajärjestelmäosaston johtaja, prikaatikenraali Jonas Lotsne. Samassa yhteydessä allekirjoitettin myös yhteisen taktisen maastoajoneuvon ja siihen liittyvien teknologioiden yhteishankintaa koskeva toimeenpanoasiakirja.

Järjestelyasiakirja mahdollistaa Suomen ja Ruotsin väliset liikkuvien järjestelmien yhteishankinnat. Hankittavia järjestelmiä voivat olla muun muassa taktiset maastoajoneuvot, panssaroidut ja muut maastoajoneuvot, kevyet ajoneuvot, moottorikelkat, liikkuvat haupitsit ja tykistöjärjestelmät, taistelupanssarivaunut, rynnäkkövaunut, liikkuvat kranaatinheitinajoneuvot ja -järjestelmät, panssaroidut ja muut taktisen liikkuvuuden maastokuorma-autot sekä sotilaskuorma-autot.

Mahdollisten yhteishankintojen kautta liikkuville järjestelmille voidaan rakentaa myös yhteiset koulutus- ja huoltojärjestelmät, mikä edelleen parantaa huoltovarmuutta. Kasvavat yhteiset hankintamäärät myös vähentävät Suomen ja Ruotsin kansallisia hankintakustannuksia.

Ensimmäisessä vaiheessa allekirjoitettavan toimeenpanoasiakirjan mukaisesti Suomi ja Ruotsi tekevät yhteistyötä neuvotellakseen huoltovarmuusperusteisen puitesopimuksen taktisen maastoajoneuvon ja siihen liittyvien teknologioiden hankkimiseksi yhdeltä toimittajalta.
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Huhta kirjoitti:
Jäitä hattuun. Asiakirjaan on kirjattu melkeinpä kaikki mahdollinen, mutta eihän ainakaan Suomen osalta ole ollut mitään juttua uusien rynnäkkö- ja taistelupanssarivaunujen hankinnoista. Pidemmälle julkisesti visioivan Ruotsinkin suuntaviivoissa muistelen näiden sijoittuvan 2030-luvulle.

Periaatteellisella tasolla tämä on hyvä asia, mutta odotellaan rauhassa käytännön toteumaa. Teollisia intressiristiriitoja riittää (kranaatinheittimissä Ruotsin Mjölner ja Suomen AMOS/NEMO, kuorma-autoissa Ruotsin Scania/Volvo ja Suomen Sisu).

Siltäkin osin kuin ei kilpailla, kummallakin maalla on riippakivenä oma teollisuutensa. On vaikea nähdä Ruotsia ostamassa ulkomaisia rynnäkköpanssarivaunuja tai tykkejä, kun BAE:n kataloogista löytyy kumpaakin. Suomelle ne ovat tuontitavaraa joka tapauksessa, joten voidaan kylmän viileästi ajattaa ruotsalaista vaihtoehtoa amerikkalaista ja etelä-korealaista vastaan (K9, wink wink). Sama pätee toisinkin päin. Suomen on vaikea ostaa muuta kuin kotimaista pyöräpanssariajoneuvoa (koska kotimaiselta teollisuudelta löytyy jo AMV, 6X6, GTP ja PMPV), mutta Ruotsi voi hyvin päätyä vaikkapa Boxeriin tai JLTV:hen suomalaistuotteen sijaan, jos se on aidosti parempi/sopivampi/kilpailukykyisempi.

Tämä on meinaan nähty niin monta kertaa, kuinka tarpeet/vaatimukset/resurssit eivät kohtaa. 90-luvulla Ruotsi osti uusia Leopardeja, Suomi tyytyi derkku T-72:iin. Tuoreempana esimerkkinä Ruotsin Patriot-hankinta - meille ei muistaakseni Patriotia edes tarjottu, kun asemyyjälle selvisi, millä budjetilla olimme liikenteessä: "Et sä sitä ota, se on kahden miljardin it-ohjusjärjestelmä, halvemmat on tuolla perällä."

Nautitaan yhteistyöstä siltä osin kuin se tuottaa meille hyötyä (=saadaan myytyä suomalaisen teollisuuden tuotteita tai saadaan ostettua kimpassa aidosti hyvä tuote Ruotsista/maailmalta edullisella hinnalla), mutta pidetään huoli, ettei tämä johda uuteen NH90-clusterfuckiin.

logistiikkalaitos.fi

Suomi ja Ruotsi allekirjoittivat asiakirjan ajoneuvojärjestelmähankinnoista -

logistiikkalaitos.fi logistiikkalaitos.fi
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei tosiaan kannata nuolaista ennen kuin tipahtaa. Sopimus antaa mahdollisuuksia, muttei ole tae mistään. Toivottavasti jatkossa(kin) ostetaan ristiin naapurilta tavaraa ja tehdään järkeviä yhteishankintoja kolmansista maista.

Suomella taitaa tällä hetkellä olla keskinäiseen kauppaan enemmän tarjottavaa, mutta pidemmällä jänteellä tilanne tasoittuu, kun pyöräajoneuvojen rinnalle tulee 30-luvulla mm. CV90-kaluston MLU ja rynnäkkövaunujen mahdolliset lisähankinnat kakkosbemarien poistuessa.
 
Kyylä kirjoitti:
Ei tosiaan kannata nuolaista ennen kuin tipahtaa. Sopimus antaa mahdollisuuksia, muttei ole tae mistään. Toivottavasti jatkossa(kin) ostetaan ristiin naapurilta tavaraa ja tehdään järkeviä yhteishankintoja kolmansista maista.

Suomella taitaa tällä hetkellä olla keskinäiseen kauppaan enemmän tarjottavaa, mutta pidemmällä jänteellä tilanne tasoittuu, kun pyöräajoneuvojen rinnalle tulee 30-luvulla mm. CV90-kaluston MLU ja rynnäkkövaunujen mahdolliset lisähankinnat kakkosbemarien poistuessa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Jotakuinkin noin, tämän propuskan osalta. Laajemmin ajateltuna lista kasvaa molemmissa maissa.

Maavoimat kaivannee uudempaa tutkakalustoa (MOSTKA) aika lailla heti, kun vain rahaa löytyisi. Pidemmällä tähtäimellä myös ilmavoimien kaukovalvontatutkat pitäisi uusia ja merivoimat varmaan mielellään ostaa Saabin systeemit myös Haminoiden korvaajiin.

Ruotsiin taas voisi yrittää myydä alusrunkoja (Jehusta huoltoalusten kautta Pohjanmaahan) sekä kenties yhteensopivaa viestikalustoa (ne Bittiumin vehkeet, joista tulee meidän uusi Nokia NATO-jäsenyyden myötä), ellei Saabin asema ole liian vankka tässä suhteessa. Sakon kiväärithän näyttää menevän kaupaksi, joten ehkä myös Senopin optiikka voisi olla kaupankäynnin kohteena.

Rätit ja lumputhan olisi ihanteellinen kohde tehdä yhteistyötä (osin on jo tehtykin, NCU). Eli maastopuvut, kengät, suojaliivit, MOLLE-taskut ym. materiaali. Tosin tässä varmaan kumpikin vetää kotiinpäin, Ruotsillahan on ainakin Snigel ja Suomella taas Savotta ja Sioen.

Lisäys: Onko muuten tietoa, millaisia vastakauppavelvoitteita LV2020:n taistelujärjestelmän tiimoilta solmittiin? Liittyykö ruotsalaisten äkillinen innostus Sakon kivääreihin ja 6X6:een kenties niihin?
 
Huhta kirjoitti:
Jotakuinkin noin, tämän propuskan osalta. Laajemmin ajateltuna lista kasvaa molemmissa maissa.

Maavoimat kaivannee uudempaa tutkakalustoa (MOSTKA) aika lailla heti, kun vain rahaa löytyisi. Pidemmällä tähtäimellä myös ilmavoimien kaukovalvontatutkat pitäisi uusia ja merivoimat varmaan mielellään ostaa Saabin systeemit myös Haminoiden korvaajiin.

Ruotsiin taas voisi yrittää myydä alusrunkoja (Jehusta huoltoalusten kautta Pohjanmaahan) sekä kenties yhteensopivaa viestikalustoa (ne Bittiumin vehkeet, joista tulee meidän uusi Nokia NATO-jäsenyyden myötä), ellei Saabin asema ole liian vankka tässä suhteessa. Sakon kiväärithän näyttää menevän kaupaksi, joten ehkä myös Senopin optiikka voisi olla kaupankäynnin kohteena.

Rätit ja lumputhan olisi ihanteellinen kohde tehdä yhteistyötä (osin on jo tehtykin, NCU). Eli maastopuvut, kengät, suojaliivit, MOLLE-taskut ym. materiaali. Tosin tässä varmaan kumpikin vetää kotiinpäin, Ruotsillahan on ainakin Snigel ja Suomella taas Savotta ja Sioen.

Lisäys: Onko muuten tietoa, millaisia vastakauppavelvoitteita LV2020:n taistelujärjestelmän tiimoilta solmittiin? Liittyykö ruotsalaisten äkillinen innostus Sakon kivääreihin ja 6X6:een kenties niihin?
Klikkaa laajentaaksesi...
Tämä on tosiaan vain yksi monista yhteistyöasiakirjoista. Mahdollisuuksia riittää.
 
Australia on kehittämässä vahvasti maavoimiensa suorituskykyä ja modernisoimassa sen kalustoa. Tuolla olis myyntimiehillä markkinat auki.
Toki pyrkivät saamaan erityisesti patruuna/ammustuotannon kotimaisesti, mutta aseissa on valittu kalustoa kyllä laajalla kirjolla.

euro-sd.com

LAND 159 – Australia’s Path to Future Small Arms and Support Weapons

LAND 159 is an ambitious multi-phase programme that will transform the capabilities of the Australian Defence Force (ADF) in terms of sniping, small arms, support weapons and associated munitions.
euro-sd.com euro-sd.com
 
Mie oon miettinyt (taas) jos ja kun suomeen sijoitetaan USAn panssarikalustoa ehkä jopa prikaatin verran niin voisko sopia USAn kanssa että kun niitä varmaan on vahtimassa huoltamassa miehiä/naisia niin ne samalla kouluttasivat sillä kalustola suomalaisia varusmiehiä niitä käyttämään niin että noin v2030 olisi koulutetuja reilun noin prikaatin verran. Tämä siksi että todennäköisin suunta mistä hätätilanteessa saataisiin kalusto apua on USA. Tietysti samaan aikaan jatkuisi koulutus Leopard 2 yms. kalustolle.
 
Jopuni kirjoitti:
Mie oon miettinyt (taas) jos ja kun suomeen sijoitetaan USAn panssarikalustoa ehkä jopa prikaatin verran niin voisko sopia USAn kanssa että kun niitä varmaan on vahtimassa huoltamassa miehiä/naisia niin ne samalla kouluttasivat sillä kalustola suomalaisia varusmiehiä niitä käyttämään niin että noin v2030 olisi koulutetuja reilun noin prikaatin verran. Tämä siksi että todennäköisin suunta mistä hätätilanteessa saataisiin kalusto apua on USA. Tietysti samaan aikaan jatkuisi koulutus Leopard 2 yms. kalustolle.
Klikkaa laajentaaksesi...
Jenkkiläisten toimintatavat, taistelutekniikka ja taktiikka eroaa sen verran suomalaisesta, että koulutuksen järjestämisestä tulisi painajainen - joko pitäisi olla suomalaiset kouluttajat jotka on tyyppikoulutettu jenkkiläiselle kalustolle jolloin koko idea vähän niin kuin häviää, tai sitten jenkkiläiset pitäisi kouluttaa suomalaiseen taktiikkaan ja suurvallan ylpeys ei todennäköisesti siihen taivu. Siksi toisekseen, jenkit tuskin viitsii tuollaiseen muutenkaan ruveta koska kalusto kuluu harjoituskäytössä ja niitä tuskin huvittaa alkaa kouluttaa vieraan maan sotilaita omilla vaunuilla, kun ei ole ostoaikeita.

Uuden vaunutyypin opettelu nyt ei muutenkaan ole se mihin sitä aikaa palaa, vaan taktiikan ja perustaistelumenetelmien kouluttaminen joukolle.
 
KymJP2K kirjoitti:
Katsokaas ajatuksella tämä pätkä jalkaväen taistelun nykytilasta. Tähän varmaan tarttis kehittää vasta-aseita joukkuetasolle?

https://twitter.com/x/status/1705314088971112787
Klikkaa laajentaaksesi...
Dronen torjuntakyky kaikilla joukkotasoilla on varmasti se iso muutos johon liittyen tällä hetkellä tehdään tutkimusta kuumeisesti. Tarvitaan varmasti useita rinnakkaisia järjestelmiä häirinnästä torjuntaohjuksiin. Seuraavassa sodassa drone ei enää ole ihmease vaan väline muiden joukossa.
 
Rannari kirjoitti:
Dronen torjuntakyky kaikilla joukkotasoilla on varmasti se iso muutos johon liittyen tällä hetkellä tehdään tutkimusta kuumeisesti. Tarvitaan varmasti useita rinnakkaisia järjestelmiä häirinnästä torjuntaohjuksiin. Seuraavassa sodassa drone ei enää ole ihmease vaan väline muiden joukossa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Katsoin tuota videota lähinnä jalkaväkitaistelun näkökulmasta. Juoksuhaudat luotiin konekivääri- ja tykkitulelta suojaamaan. Nyt tämä vaakatasossa suojautuminen ei enää riitä, koska uhka tulee suoraan taivaalta ja tarkasti.
 
KymJP2K kirjoitti:
Katsoin tuota videota lähinnä jalkaväkitaistelun näkökulmasta. Juoksuhaudat luotiin konekivääri- ja tykkitulelta suojaamaan. Nyt tämä vaakatasossa suojautuminen ei enää riitä, koska uhka tulee suoraan taivaalta ja tarkasti.
Klikkaa laajentaaksesi...
Linnoittamisessa tuo on ihan perinteisestikin huomioitava asia. Avomaastossa ja liikkuessa astetta haastavampaa. Jos ei lavetteihin kyetä vaikuttamaan menee homma hankalaksi.
 
KymJP2K kirjoitti:
Katsoin tuota videota lähinnä jalkaväkitaistelun näkökulmasta. Juoksuhaudat luotiin konekivääri- ja tykkitulelta suojaamaan. Nyt tämä vaakatasossa suojautuminen ei enää riitä, koska uhka tulee suoraan taivaalta ja tarkasti.
Klikkaa laajentaaksesi...
Sinällään näin vanhan liiton 1980-luvulla koulutetulle jalkaväkitaistelijalle perusasiat eivät ole muuttuneet mihinkään. Suomessa on aina lähdetty koulutuksessa siiitä, että olemme ilma-alivoimainen osapuoli, Iljushinit, Suhoit ja Kamovit ovat vaan nyt vaihtuneet lennokeihin. Taisteluasemat on Suomessa jo pitkään pyritty kattamaan, sirpaleiden lisäksi katettu asema suojaa vaikkapa napalmilta ja valkoiselta fosforilta. Etenenemissä joukkojen välit ovat aina olleet kunnossa, tuollaisten Ukrainan videoissa pudotettujen pikkupaukkujen kohteeksi joutuisi Suomessa normaalitilanteessa ainoastaan yksittäisiä taistelijoita. Toisaalta vaikuttamispuolella tapahtuu, eiköhän firman arsenaalista kohtapuolin löydy Instan Steel Eaglea tai muuta aseistettua lennokkia.
 
Merellisillä maavoimilla on omaan silmään uusi teknikaali. Mönkkärissä peräkärry ja 40mm kranutinheitin.

1702668795032.jpeg
 
Hanski kirjoitti:
Suomessa on aina lähdetty koulutuksessa siiitä, että olemme ilma-alivoimainen osapuoli, Iljushinit, Suhoit ja Kamovit ovat vaan nyt vaihtuneet lennokeihin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Droneissa on kyllä kaksi erottautuvaa tekijää näihin perinteisiin uhkiin verrattuna. Dronet on paljon vaikeampi havaita ja niitä on potentiaalisesti määrällisesti enemmän.

Toisalta nämä kranaattidronet eivät ole oikeastaan yhtään suurempi uhka kuin aseistamaton drone. Pikkukranuja tiputteleva drone on psykologisesti vahva ase, koska se lähtökohtaisesti jahtaa yhtä taistelijaa. Videot näistä ovat hyvin ”henkilökohtaisia” ja usein läheltä kuvattu.

Teholtaan se on kuitenkin paljon vähäisempi kuin epäsuoraa tulta johtava aseistamaton lennokki.

Instan Steel Eagle tyyppinen aluevaikutteista asetta kantava drone on jo sitten käytännössä kauko-ohjattava täsmäpommi.
 
ak.tied kirjoitti:
Droneissa on kyllä kaksi erottautuvaa tekijää näihin perinteisiin uhkiin verrattuna. Dronet on paljon vaikeampi havaita ja niitä on potentiaalisesti määrällisesti enemmän.

Toisalta nämä kranaattidronet eivät ole oikeastaan yhtään suurempi uhka kuin aseistamaton drone. Pikkukranuja tiputteleva drone on psykologisesti vahva ase, koska se lähtökohtaisesti jahtaa yhtä taistelijaa. Videot näistä ovat hyvin ”henkilökohtaisia” ja usein läheltä kuvattu.

Teholtaan se on kuitenkin paljon vähäisempi kuin epäsuoraa tulta johtava aseistamaton lennokki.

Instan Steel Eagle tyyppinen aluevaikutteista asetta kantava drone on jo sitten käytännössä kauko-ohjattava täsmäpommi.
Klikkaa laajentaaksesi...

Hanskin kirjoitus taisi painottua siihen, että perinteiset menetelmät ilmauhan alla toimimisessa antavat suojaa myös drooneilta. Vaikka uhkana drooni on sinänsä varsin eri asia, kuten kirjoitatkin.

Mitä tulee käsikranaatteja tiputtelevan droonin tehokkuuteen, niin vertailu epäsuoran tulen johtamiseen on epäreilu (sanaleikki tarkoituksellinen). Kuka hyvänsä ei voi ammuttaa epäsuoraa, jokaisessa tilanteessa, jokaiseen maaliin. Mutta jokainen - jolla on drooni ja käsikranaatteja - voi laittaa droonin ilmaan ja vaikuttaa havaittuihin maaleihin.

Kevyt, aseistettu drooni on siis samantyyppinen erikoistyökalu kuin vaikkapa tarkkuuskivääri tai raskas kertasinko. Käytettävissä hyvin alhaisella tasolla ja kiinni vain materiaalin ja käyttökoulutuksen yleisyydestä. Merkittävänä erona noihin perinteisiin välineisiin on tosin se, että droonin lennättäminen on kuin videopeli. Henkilökohtainen riski on paljon vähäisempi, jos ja kun ei tarvitse itse katsoa tähtäimen läpi vihollista, vaan voi kykkiä jossakin poterossa tai panssariajoneuvossa kauempana ilman suoraa näköyhteyttä viholliseen. Helvetti, puolustuksessa droonien maa-aseman voisi kytkeä valokuidulla internetiin ja antaa esiteinien tappaa pelikonsolilla eläviä ihmisiä!
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top