Maavoimien kehittäminen

Commander kirjoitti:
Jos hieman jälkijättöisesti saivartelen, niin NVA:n jäämistön T-72-, BTR -, BMP- ja MTLB-vaunuilla sekä panssarihaupitsi- ja IT-kalustolta ml muu materiaali, olisi helposti voinut varustaa kaikki 2+10 prikaatia vähintäänkin tyydyttävälle tasolle. Ylläpitokustannuksiin en nyt ota kantaa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ruotsihan tosiaan varusti NVA:n vaunujäämistöllä (BMP-1, MT-LB) Jalkaväkiprikaatinsa 90-luvulla, kunnes lakkautti ne.
 
Ja tavallaanhan jos sitä varhaisempaa panssarijääkäriprikaatin ideaa ajattelee, niin jääkäriprikaateille liikeni DDR-kauppojen myötä alistuksina yhteensä 3x erillistä panssaripataljoonaa (2x T-55M1 ja 1x T-72M1) ja Pohjois-Suomeen 3x erillista panssarikomppaniaa (T-54). Haasteena oli toki yhä pyöräkaluston puutteet, mutta käytännössähän SavJPr lopulta oli varsin lähellä tuota konseptia saadessaan mahdollisia alistuksia, ainakin sen vähän perusteella mitä julkisesti on saatavilla.
 
Rakettimies kirjoitti:
Ja tavallaanhan jos sitä varhaisempaa panssarijääkäriprikaatin ideaa ajattelee, niin jääkäriprikaateille liikeni DDR-kauppojen myötä alistuksina yhteensä 3x erillistä panssaripataljoonaa (2x T-55M1 ja 1x T-72M1) ja Pohjois-Suomeen 3x erillista panssarikomppaniaa (T-54). Haasteena oli toki yhä pyöräkaluston puutteet, mutta käytännössähän SavJPr lopulta oli varsin lähellä tuota konseptia saadessaan mahdollisia alistuksia, ainakin sen vähän perusteella mitä julkisesti on saatavilla.
Klikkaa laajentaaksesi...
Nuo erilliset psv-pataljoonat oli varustettu myös silta- ja it-panssareilla, eli oltiin lähellä soivaa kokonaisuutta. Olkoonkin ettei etenkään it-panssarien suorituskyky ollut ihan toivottavalla tasolla.
 
Viimeksi muokattu:
Rakettimies kirjoitti:
Ja tavallaanhan jos sitä varhaisempaa panssarijääkäriprikaatin ideaa ajattelee, niin jääkäriprikaateille liikeni DDR-kauppojen myötä alistuksina yhteensä 3x erillistä panssaripataljoonaa (2x T-55M1 ja 1x T-72M1) ja Pohjois-Suomeen 3x erillista panssarikomppaniaa (T-54). Haasteena oli toki yhä pyöräkaluston puutteet, mutta käytännössähän SavJPr lopulta oli varsin lähellä tuota konseptia saadessaan mahdollisia alistuksia, ainakin sen vähän perusteella mitä julkisesti on saatavilla.
Klikkaa laajentaaksesi...

SAVJPR (SA) sai lopulta kaikki BTR-60 - vaunut (112?), eli kahden pataljoonan kalusto.
 
mechanicus kirjoitti:
Ei koske pelkästään taistelupanssarivaunua, koko taistelukentän pitää jälleen pyöräyttää yksi ase - vasta-ase -sykli.

Mitäs sitten, jos panssarivaunut poistetaan käytöstä? Sitten lennokit alkavat napsia lähes yhtä kalliita IFV-vaunuja ja panssarikanuunoita. Poistetaanko nekin? Mennäänkö lopulta pelkällä moottoroidulla jalkaväellä, joita dronet niittävät kuin konekiväärit ensimmäisessä maailmansodassa?

Ainoa mahdollisuus on kehittää suojaa, taktiikkaa ja vasta-aseita. Sitten kun nämä kortit on katsottu, selviää vieläkö taistelupanssarivaunuille on tarvetta taistelukentällä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Olen samaa mieltä tuosta ase - vasta-ase - syklistä.

Oleellista viestissäni oli kuitenkin se, että MBT on tehty ennen kaikkea toista paksua vastaan. Tämä nostaa hintaa ja syö muita kykyjä.
Haasteeni onkin lähinnä, että onko enemmän muita kykyjä parempi kuin vähän MBT?
 
Rimfire kirjoitti:
Olen samaa mieltä tuosta ase - vasta-ase - syklistä.

Oleellista viestissäni oli kuitenkin se, että MBT on tehty ennen kaikkea toista paksua vastaan. Tämä nostaa hintaa ja syö muita kykyjä.
Haasteeni onkin lähinnä, että onko enemmän muita kykyjä parempi kuin vähän MBT?
Klikkaa laajentaaksesi...
Taisteluhelikopterit on kehittyneet myös toimimaan MBT:ä vastaan eikä niitä olen kovin tiputeltu drooneilla, muutamia. Kallis ja tehokas, mutta vaatii ilmavoimien vahvan tuen. Lisähyötynä ehkä näissä on se, että niillä voidaan pudottaa Shahed tyyppisiä drooneja ilmapuolustuksen apuna ja Ahvenanmaan tyyppisten saarien suojaamiseen/tyhjentämiseen ryssistä.
 
Sotahistoriasta paras vastaavuus mielestäni löytyy merisodasta, jossa lentotukialukset olivat taistelussa ylivoimaisia taistelulaivoja vastaa ja samalla kykenivät kaikilla alueilla suurempaan tulivoimaan. Muut sotalaivat muotoutuivat suojaamaan lentotukialuksia (tai toimimaan pinnan alla).

Päädyn ajatusketjussa edelleen samaan tulokseen: Taistelupanssarivaunun poistuessa taistelukentiltä, sieltä poistuvat samalla koko mekanisoidut yhtymät ja dronet ratkaisevat keskenään voittajan. Dronet pitää kuljettaa lähelle taistelukenttää, maavoimien kunkkuna toimivat siis dronelavetit (panssaroidut kuorma-autot?), joita suojataan ensijaisesti ilma- ja dronetorjunnalla sekä vastatykistöllä. Sitten on jalkaväki, joka käy pystyttämässä lipun vallatulle alueelle ja ainakin alkuun hoitaa taistelua rakennuksissa.
 
-TripleX- kirjoitti:
Taisteluhelikopterit on kehittyneet myös toimimaan MBT:ä vastaan eikä niitä olen kovin tiputeltu drooneilla, muutamia. Kallis ja tehokas, mutta vaatii ilmavoimien vahvan tuen. Lisähyötynä ehkä näissä on se, että niillä voidaan pudottaa Shahed tyyppisiä drooneja ilmapuolustuksen apuna ja Ahvenanmaan tyyppisten saarien suojaamiseen/tyhjentämiseen ryssistä.
Klikkaa laajentaaksesi...
No, tämän vuoden Arrow:ssa tuli esille hyvin tst-hekojen käytön heikkous Suomalaisessa metsäisessä maastossa. Tähystys hankalaa puiden suojatessa näkyvyyttä ja kun näkee maalin se on alla ja ampuu takaisin.
 
Viimeksi muokattu:
Mikfin70 kirjoitti:
No, tämän vuoden Arrow:ssa tuli esille hyvin tst-hekojen käytön heikkous Suomalaisessa metsäisessä maastossa. Tähystys hankalaa puiden suojatussa näkyvyyttä ja kun näkee maalin se on alla ja ampuu takaisin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Sopiva toiminta-alue voisikin olla Rovaniemen pohjoispuolella, jossa meillä on kovin niukasti panssarivoimia ja etenkin talvisaikaan näkyvyyttä kilometritolkulla sekä mahdollisuus toimia tuntureiden takaa kurkistellen. Ja siellä taas etäisyydet omien panssarivoimien liikutteluun oikea aikaisesti sekä varsinkin huomaamatta ovat melkoisesti haasteellisemmat.
 
mechanicus kirjoitti:
Sotahistoriasta paras vastaavuus mielestäni löytyy merisodasta, jossa lentotukialukset olivat taistelussa ylivoimaisia taistelulaivoja vastaa ja samalla kykenivät kaikilla alueilla suurempaan tulivoimaan. Muut sotalaivat muotoutuivat suojaamaan lentotukialuksia (tai toimimaan pinnan alla).

Päädyn ajatusketjussa edelleen samaan tulokseen: Taistelupanssarivaunun poistuessa taistelukentiltä, sieltä poistuvat samalla koko mekanisoidut yhtymät ja dronet ratkaisevat keskenään voittajan. Dronet pitää kuljettaa lähelle taistelukenttää, maavoimien kunkkuna toimivat siis dronelavetit (panssaroidut kuorma-autot?), joita suojataan ensijaisesti ilma- ja dronetorjunnalla sekä vastatykistöllä. Sitten on jalkaväki, joka käy pystyttämässä lipun vallatulle alueelle ja ainakin alkuun hoitaa taistelua rakennuksissa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tai sitten droneja vastaan löydetään sopiva vastakeinovalikoima ja mekanisoidut joukot ovat kuvassa mukana jatkossakin.
 
ajs178 kirjoitti:
Panssarivaunuja pitäisi käyttää massamaisesti. Komppania pienimpänä yksikkönä hyökkäämään, mieluummin pataljoona. Ukrainassa se meininki näyttää siltä, että sieltä yrittää max kolme vaunua jonossa pellon yli ilman minkäänlaista epäsuoran tulivalmistelua suojaamassa ylitystä. No, dronethan ne sieltä napsivat pois. Toivoisin että Suomessa ei käytetä tällä tavalla panssarivaunuja
Klikkaa laajentaaksesi...
Ongelma Ukrainassa on pitkälti taistelukentän läpinäkyvyydessä, ja siinä miten aselajien yhteistoiminta ei ole oikein toiminut. Taivas on niin täynnä droneja, että pataljoonan tai komppaniankin ryhmittyminen hyökkäykseen havaitaan melko varmasti ja kun nykyaikaisilla viestivälineillä tieto kulkee, niin sieltä tulee murkulaa niskaan kohtalaisella varmuudella. Silloin kun aselajien yhteistoiminta on toiminut, on myös hyökkäykset saatu perille asti. Silloin kun ei toimi, ei kannata keskittää.
 
Rakuuna99 kirjoitti:
Yom Kippurin sota ja tusina muuta hetkeä historiassa soittivat, haluisivat harhaluulonsa takaisin. Enpä usko että panssarivaunu mihinkään kuolee, suojakeinoja pitää taas päivittää ja keksiä uusia. Vaunuun asennettu elektroninenhäirintä laitteisto saattaisi olla yksi ratkaisu ja käsittääkseni ukrainalaiset käyttävätkin niitä. Lähitulevaisuudessa voisi olla tekoälyn avustamia suojajärjestelmiä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Jos esim. Trophyn tutkat ovat kunnon AESA-tutkia, niin sittenhän niitäkin voi käyttää häirintälähettiminä niin, että lähestyvän säteilijän havaitessaan ne alkavat tukkia sen taajuuksia, ja jos uhkakirjasto on ajan tasalla, niin saattavat jopa kaapata ja/tai ohjata harjaan.

Valokuitudroonit ovat suurin uhka tältä kannalta, koska niiden häirintä on huomattavan vaikeaa. Niissä täytynee siis luottaa lavettien tuhoamiseen ja kineettiseen torjuntaan, sen lisäksi mitä panssarointi itsessään pystyy tekemään.
 
Kippari kirjoitti:
Tai sitten droneja vastaan löydetään sopiva vastakeinovalikoima ja mekanisoidut joukot ovat kuvassa mukana jatkossakin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Nämä ovat ne mielestäni ne kaksi mahdollista vaihtoehtoista kehityskulkua. En ota kantaa kumpi on todennäköisempi, mutta molempiin kehityssuuntiin pitää varautua vähintään T&K -tasolla. Sen sijaan taistelupanssarivaunujen halpuuttaminen ja korvaaminen jollain kevyeämmällä mekaanisten joukkojen taistelussa ei ole mielestäni todennäköinen kehityssuunta.
 
Mikäli pohjoisessa jääkäreiden kuljettamiseen haetaan jotain suojatumpaa ratkaisua (Famous/ Bronco jne.) kuin nykyiset telakuorma-autot, mutta niissä on silti teknistä käyttöikää jäljellä niin voisi miettiä tällaisen raketinheittimen asentamista tekan takavaunuun.

Korvaisi myös tulivoimaa joka poistuu 122 mm tykkien myötä, mutta nopeasti liikkuvalla alustalla sekä enemmän shoot'n scoot tyyppiseen toimintaan sopivana aseena.

https://twitter.com/x/status/1870825095964528993


Vaihtoehtoisesti ehkä eteläisemmässä Suomessa vastaava peräkärrylavetti ja esimerkiksi GTP kuljettamaan heitinryhmää sekä toista rakettisettiä.

Perusampumatarvike on 8.5 km, mutta 13 km kantaman rakettejakin löytyy. Sopisi erityisolosuhteisiin ollessaan halpa ja kevyt. Ammusten valmistus onnistuisi kotimaisinkin voimin ja mahdollisesti kantamaakin saa lisää optimoinnilla.

Älykkäällä sytyttimellä voisi saada osumia paljon tarkemmin kuin tuolla perinteisellä heittimellä, joskin hinta nousee.

RAK-12 – Croatian built version with twelve 128 mm tubes, enabling weapon to be towed by lighter vehicles like Jeeps.[7] The launcher fires two types of rockets: M91 (range 8,500 m) and M93 (range 13,000 m).[8]

Wikipedia
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top