Kalliimpia ja vaikeampia tuottaa ne tuon ampumatarvikkeet olisivat kuin 122 mm kranaatit. Tuossa käsikäyttöisessä muodossaan se olisi kuitenkin asemaanajon osalta kuin vedettävä tykki, ja muuttaminen sähkökäyttöiseksi tarvittavine ammunnanhallintajärjestelmineen nostaisi hinnan kannattamattomalle tasolle. Tekan takavaunukaan tuskin kestäisi tuota ilman merkittäviä muutoksia.
Ehkä jos 120mm heittimen kranaateista sain muokattua tuota varten jotain. Asemiin ajo hidasta mutta sitten se lähtö nopeampää.
PS. Tässä vanhassa kokoonpanossahan on suunnilleen se 60 MBT, jota panssarivaunut ketjussa ajattelit PSPR vaunumääräksi. Nykyään se 86. Tässä kaaviossa 2x 2+2, uudessa 2x 2+1 ja 1x 1+2.
Siksipä siitä kiinnostuinkin, (olis ehkä ollut parempi sinne panssarivaunut ketjuun laittaa) jotain tuollaista siksi (panssariprikaatiksi) ajattelin, kun tarkemmin katsoo niin olisi ollut tuplasti tst-vaunuja kuin suomen mekanisoidulla taisteluosastolla ja vanhat päivitetyt CV9030 vaunut olisivat riittäneet tuollaisen joukon IFV vaunuiksi.
ABCT sisältää 3 Combined Arms Battalion CAB. (Joita sinun kaaviossa oli kaksi.) Kaksi CABeista on armor heavy, eli sisältää 2 psvkomppaniaa ja yhden mekanisoidun jalkaväkikomppanian. Yksi CAB taas päinvastoin, eli 1 psvkomppania ja kaksi mekjvk. Vanhemmassa organisaatiossa olivat vielä 2+2 kokoonpanossa, eli iskeviltä osiltaan aika samanlainen kuin meidän Mektstos. Jos meille perustettaisiin 2kpl PSPR uudestaan, ei siinä olisi mikään pakko olla 3 PSP. Voisi olla esim. 2 PSP ja 1-2 JÄÄKP (PSAJON), jolloin muistuttaisi 80-luvun alun PSPR. ( 2x PSVP ja 2X PSJP ) Itse yksinkertaistaisin meidän mekanisoituja himmeleitä, olisi vain yhdenlaista komppaniaa ja pataljoonaa.
Siinä sitä onkin pähkäiltävää, jos molemmat vaihtoehdot alkavat tutkimuksessa näyttää yhtä todennäköisille. Molempiin ei voi samanaikaisesti panostaa, joten riski väärään hevoseen panostamisesta kasvaa.
Ehdotin tuota yhtä komppania mallia panssarivaunupataljoonaan, mutta se todettiin ei käytännölliseksi ammattimiesten kirjoituksissa. En muista syitä, mutta olivat perusteltuja. Oman mallin ajatus oli kopioitu jenkkien ratsuväki eskadroodnasta, toki suuremmalla määrällä panssarijääkäreitä.
Pekka Toveri esitti panssarikomppaniaa 2012 panssarilehdessä hyvin perusteluin, olen sitä mielessäni kehitellyt. Toverinkin idea perustui ratsuväki eskadroonaan.
Miten BTR-60:n telaa huonompi liikkuvuus ja ohuempaa suojausta kompensoitiin? Miten BTR-joukot vertautuivat Pasi-joukkoihin?
Samaan itse ajatuksiani perustin.
Jakautuminen tehtiin vain paljon aikaisemmin huomioiden vaunun heikkoudet, ne kyllä tunnettiin.
Jos tuota maastoa katsoo itärajan lapissa niin kyllä lentokorkeus kopterilla on pidettävä vähintään olkapääohjusten ulottumattomissa.
www.armyrecognition.com
globalmilitaryreview.blogspot.com
Matalalta ilmasta katsoen Lappi on melko loivaa maastoa. Yksittäiset tunturit kohoavat korkealle, mutta ne ovat melko harvassa ja ei sinne tunturin taakse ole mitään suojaisaa lentoreittiä. Ainoat painanteet ovat isojen jokien kohdalla ja muualla on melko laakeaa eikä edes metsää antamassa näkösuojaa.
Pikkasen navea pintaan niin Nasams katoaa tuonne puiden sekaan tarpeeksi hyvin ja näkyy vasta siinä vaiheessa kun ohjus lähtee.
Niin, siis nimen omaan helikoptereille Lappi ei tarjoa suojaa.