Mashiri: Suomen puolustuskyky

Venäjä ei ole CCCP, Suomella on varaa oikeasti uskottavaan puolustukseen, NATO on ydinase.

Kaikista huvittavinta on se, että Suomella on edelleenkin jonkinlainen puolustuskyky.

Sen säilyttämisessä on auttanut nimenomaan impivaaralainen asenne - juurikin se perinteinen 99/1 asenne. Suomi on kaikki ja ulkomaat pelkkää roskaa.

Jos kansainvälisyys kiihkoilijat olisivat saaneet päättää niin ammattiarmeija olisi pääasiassa sijoitettuna jonnekkin Afganistanin ja Norsunluurannikon välille.
 
Kaikista huvittavinta on se, että Suomella on edelleenkin jonkinlainen puolustuskyky.

Sen säilyttämisessä on auttanut nimenomaan impivaaralainen asenne - juurikin se perinteinen 99/1 asenne. Suomi on kaikki ja ulkomaat pelkkää roskaa.

Jos kansainvälisyys kiihkoilijat olisivat saaneet päättää niin ammattiarmeija olisi pääasiassa sijoitettuna jonnekkin Afganistanin ja Norsunluurannikon välille.

Totta puhut.
 
Jos kansainvälisyys kiihkoilijat olisivat saaneet päättää niin ammattiarmeija olisi pääasiassa sijoitettuna jonnekkin Afganistanin ja Norsunluurannikon välille.
Minusta se ei ole välttämättä ongelma, että Suomella olisi armeijaa sijoitettuna yhdessä kotimaisen -kenties valtio-omisteisen bisnesryppään kanssa muutamassa Afrikan maassa ja hyödyntäisivät raaka-aineita sekä jalostaisivat niitä sieltä yhteistyössä paikallisen valtion koneiston kanssa. Niinhän muutkin tekee. Ongelma on se, että Suomi on mukana kaikenmaailman hyväntekeväisyyskuluissa saamatta minkäänlaista hyötyä. Kyllä Brittiä salaa naurattaa.

Meinaanpa että jos suomalainen vahva bisnessijoitus olisi vaikkapa nyt Länsi-Saharassa ja sitä suojattaisiin kotimaisin Euroin sotilailla ja valtiojohteisen EU:n silittämän diplomatian keinoin, voisi valtio tienata miljardeja vuosittain ja tästä hyötyisi myös ko bauksiittivaltiokin. Kyllä sellaisella rahalla muutaman fregatin ja kuljetusaluksen rakentaisi tätä väliä sahaamaan ja muutoinkin rahoittaisi armeijan erilaisia menoja. Tuollaisella toiminnalla on myös tapana kertautua muunlaisina voittoina kansainvälisillä peliareenoilla.
 
Minusta se ei ole välttämättä ongelma, että Suomella olisi armeijaa sijoitettuna yhdessä kotimaisen -kenties valtio-omisteisen bisnesryppään kanssa muutamassa Afrikan maassa ja hyödyntäisivät raaka-aineita sekä jalostaisivat niitä sieltä yhteistyössä paikallisen valtion koneiston kanssa. Niinhän muutkin tekee. Ongelma on se, että Suomi on mukana kaikenmaailman hyväntekeväisyyskuluissa saamatta minkäänlaista hyötyä. Kyllä Brittiä salaa naurattaa.

Meinaanpa että jos suomalainen vahva bisnessijoitus olisi vaikkapa nyt Länsi-Saharassa ja sitä suojattaisiin kotimaisin Euroin sotilailla ja valtiojohteisen EU:n silittämän diplomatian keinoin, voisi valtio tienata miljardeja vuosittain ja tästä hyötyisi myös ko bauksiittivaltiokin. Kyllä sellaisella rahalla muutaman fregatin ja kuljetusaluksen rakentaisi tätä väliä sahaamaan ja muutoinkin rahoittaisi armeijan erilaisia menoja. Tuollaisella toiminnalla on myös tapana kertautua muunlaisina voittoina kansainvälisillä peliareenoilla.

Ikävä kyllä Suomessa ei olla valmiita tällaiseen toimintaan, jossain vaiheessa joku (yleisimmin vihervasemmistolainen) nostaisi sormensa pystyyn ja muistuttaisi imperialismin vaaroista ja siitä, että kyseinen toiminta on moraalisesti arvelluttavalla pohjalla. (Asia jota en allekirjoita).

Mietinpä vaan, että kuinka paljon kehitysmaata saattaisi hyödyttää se, että siellä operoisi lähtökohtaisesti valtion tukemia yritysryppäitä, joiden toimintaa valvottaisi Suomessa, josta seuraisi se, että mihinkään tolkuttomaan riistoon ei voitaisi syyllistyä. Yritysten tehtävänä olisi tietenkin tuottaa voittoa ja valtion tarkoitus hyötyä mutta jos toiminta olisi järkevää ja pyrittäisi huomioimaan paikallisten oikeudet, uskoisin, että lopputulos olisi se, että pitkällä aikavälillä kaikki hyötyisivät - mitä väärää tässä olisi?

Minä näen yllämainitun toiminnan olennaisesti järkevämpänä kuin kehitysavun, jossa kaadetaan miljarditolkulla (vuosien ja vuosikymmenten aikana) rahaa kehityskohteisiin mutta hyöty on useimmiten hyvin minimaalinen tai olematon - etenkin suomalaisten yritysten saama taloudellinen hyöty ja kilpailullinen hyöty. Jossain se idealisminkin raja menee ja minusta tämä raja on ylitetty kauan aikaa sitten (ja monta kertaa). Ja kun kyseistä toimintaa kuitenkin harjoitetaan, niin miksi suomalaisten pitäisi jättäytyä pois joidenkin moraalis-ideologisten syiden tähden? Mielummin minä näen toimijana Suomen ja suomalaisen yrityksen kuin kiinalaiset, enkä pelkästään siksi, että suomalaisten kautta voittoa valuisi Suomeen vaan olettamukseni on myös se, että Suomessa tietyllä tasolla toiminta on läpinäkyvämpää eikä toiminta-ajatus ole samalla tapaa (kätketyn) imperialistinen mitä se Kiinalla on.

***

Aiheeseen ohuelti liittyen, jollain tapaa koen lievää ärsytystä lukiessani muutamia vakavastiotettavia artikkeleja (esim. Tiede-lehden artikkeli Ruotsista siirtomaavaltana). Näissä on usein kovin ohuelti yhdistetty Suomi siirtomaatoimintaa sen tähden koska Ruotsin hovi sellaista tuki ja koska toiminnassa oli mukana suomalaisia aatelisia ja korkea-arvoisia virkamiehiä. Tuntuu siltä, että artikkeleiden eräs taka-ajatus on sitoa Suomi osaksi siirtomaavaltaa ja sitä, että Suomella on täten vastuu siirtomaiden kohtelusta. Mutta kun ainoat tekijät joiden avulla Suomi nivotaan kiinni Ruotsin toimintaan on se, että Suomi oli tuolloin osa Ruotsin valtakuntaa ja että mukana oli suomalaisia aatelisia ja virka-miehiä (joista moni oli aatelinen) niin liikutaan kovin ohuella jäällä. Mikä oli suomalaisten mahdollisuus tuolloin kieltäytyä toiminnasta tai sanoa hoville, että eipä ryhdytä siirtomaavallaksi? Niinpä... Tai millä tapaa yksittäisten ihmisten tekojen tähden vastuuta voidaan vierittää kollektiivisesti valtiolle, jota ei tuolloin ollut edes olemassakaan? Niinpä... Tuolloiset aateliset, joista monet olivat Kustaa II Aadolfin ja hänen isänsä aikana tulleet Suomeen etelästä, tekivät päätöksiä henk. koht. tarpeiden ja intressien tähden, eivät he ajatelleet mitään "kansaa" tai valtiota (Suomea) jota ei ole olemassakaan.

(Toki Suomessa pohdittiin aidosti omaa siirtomaata 1900-luvun puolella - ajatukset kohdistuivat Ambomaahan, mutta sekin jäi lopulta virallisesti ajatuksen tasolle vaikka osa toiminnasta Ambomaalla oli suhteellisen "siirtomaavaltaista").

Aivan sama kuin orjakaupasta ja siirtomaavallasta vastuuta siirrettäisi myös afrikkalaisten paikallisten kuninkaiden ja heimopäälliköiden harteille, niiden jotka möivät ottamiaan vankeja orjakauppiaille. (Joukossa siis oli myös neekerikuninkaita eurooppalaisten ja lähi-idän alueelta tulleiden orjakauppiaiden ohella). Johan yksi jos toinenkin taho repisi pelihousunsa jos joku ryhtyisi vakavissaan sälyttämään syytä myös näiden afrikkalaisten harteille (hehän olivat viattomia uhreja tai korkeintaan "pelinappuloita" - tai tällaisina heidät halutaan esittää, mutta eivät he sellaisia suinkaan olleet).

off topic loppuu.

vlad.
 
Ikävä kyllä Suomessa ei olla valmiita tällaiseen toimintaan, jossain vaiheessa joku (yleisimmin vihervasemmistolainen) nostaisi sormensa pystyyn ja muistuttaisi imperialismin vaaroista ja siitä, että kyseinen toiminta on moraalisesti arvelluttavalla pohjalla. (Asia jota en allekirjoita).
Mietinpä vaan, että kuinka paljon kehitysmaata saattaisi hyödyttää se, että siellä operoisi lähtökohtaisesti valtion tukemia yritysryppäitä, joiden toimintaa valvottaisi Suomessa, josta seuraisi se, että mihinkään tolkuttomaan riistoon ei voitaisi syyllistyä. Yritysten tehtävänä olisi tietenkin tuottaa voittoa ja valtion tarkoitus hyötyä mutta jos toiminta olisi järkevää ja pyrittäisi huomioimaan paikallisten oikeudet, uskoisin, että lopputulos olisi se, että pitkällä aikavälillä kaikki hyötyisivät - mitä väärää tässä olisi?
Jos Valtio korvataan sanalla yritys, on toiminta taas 'ihan ok':
"According to the data, the world's largest company by revenue spent nearly $1bn on worldwide security between 2007-09: if it were a country Shell would have the third highest security budget in Africa, after South Africa and Nigeria itself."
http://www.theguardian.com/business/2012/aug/19/shell-spending-security-nigeria-leak
Mielenkiinnolla odotan, että kuinka Kiinan valtionyritysten toiminta Afrikassa kehittyy.
Tähän raporttiin liittyen, puolutuskykynminimin ylläpito saa yllättävän alhaisen tuen kyselyn perusteella. Ohjaus eurojen perusteella ei tunnu järkevältä. Siinä tapauksessa voidaan vetää puolustusbudjetti suoraan nollaan ja anatautua ehdoitta Norjalle. ;) Käytännössä jaetut kyvyt lienevät paras vaihtoehto. Ruotsin kielen pitämiselle koulussa on ehkä vielä jonkinlaiset perusteet.
 
Jos Valtio korvataan sanalla yritys, on toiminta taas 'ihan ok':
"According to the data, the world's largest company by revenue spent nearly $1bn on worldwide security between 2007-09: if it were a country Shell would have the third highest security budget in Africa, after South Africa and Nigeria itself."
http://www.theguardian.com/business/2012/aug/19/shell-spending-security-nigeria-leak
Mielenkiinnolla odotan, että kuinka Kiinan valtionyritysten toiminta Afrikassa kehittyy.
Tähän raporttiin liittyen, puolutuskykynminimin ylläpito saa yllättävän alhaisen tuen kyselyn perusteella. Ohjaus eurojen perusteella ei tunnu järkevältä. Siinä tapauksessa voidaan vetää puolustusbudjetti suoraan nollaan ja anatautua ehdoitta Norjalle. ;) Käytännössä jaetut kyvyt lienevät paras vaihtoehto. Ruotsin kielen pitämiselle koulussa on ehkä vielä jonkinlaiset perusteet.

Kiina porskuttaa, koska se ajaa aina omaa etuaan niin härskisti, että siinä heikompaa heikottaa. Kiinalla ei ole tiettyjä pidäkkeitä. Haluaisinko toimia siis samoin kuin Kiina? En sitten varmala. Kiinakin törmää vielä niihin lainalaisuuksiin, joihin länsi aikanaan törmäsi. Nyt afrikkalaisen riiston hoitavat afrikkalaiset itse. Raaka-aineet virtaavat länteen huitsin halvalla monimutkaisten järjestelyjen avulla, nyt ei tarvita kolonisointia sanan entisessä merkityksessä, hoidamme asian kirurgisen tarkasti ja laboratorio-olosuhteita vastaavalla siisteydellä. Parasta on lanseerattu "Reilun kaupan"-tuotanto. Voi ristikiven mikko. No, ehkä reiluutta mitataan niin kovin eri tavoin.

Itkenkö itseni iltaisin uneen, kun mietin Afrikan riistämistä? En, koska olen siellä sen verran aikaa viettänyt ja TIEDÄN, että se maanosa pelaa tyystin toisin metodein kuin meidän omamme. Se pelaisi suunnilleen samalla tavoin kuin nytkin, vaikka asuttaisiin eri planeetalla, siis me kalpeanaamat ja afrikan mustat vekkulit. Samuuttakin toki löytyy. Molemmat syövät ja kakkivat.
 
Puolustuksen uskottavuuden lisääminen ei ole niinkään kiinni rahasta kuin poliittisesta tahdosta. Oletetaan, että kiristyneen tilanteen vuoksi puolustusbudjettiin tehdään 500 milj. euron vuotuinen tasokorotus. Tämä on lähes 25% korotus PM:n menoihin, mutta silti alle prosentti valtion lähes 55 miljardin euron menoissa. Tällä korotuksella pitää saada lisää tehoa asevoimiin.

Mistä rahat, kun muutenkin eletään suu säkkiä myöden? Vertailun vuoksi yritysten Kela-maksun poisto vähensi valtion tuloja miljardilla ja taannoinen yhteisöveron lasku 800:lla miljoonalla.

Rahaa on, jos sitä halutaan käyttää.
 
Uskottava puolustus on väärä termi. Joku muu termi voisi kuvata asiaa paljon paremmin ja rehellisemmin. Ehkä pitäisi lähestyä asiaa kysymällä: "onko Suomi yksin koskaan ase kourassa mahtava"? Voiko järjellisillä kustannuksilla rakentaa puolustusta Venäjän agressiota vastaan? Ei voi. Pelotetta voidaan hilata aina suuntaan ja toiseen, mutta aina jää se vaara, että Moskova katsoo asioita "väärin". Oma hokeminen kun ei asiaa miksikään muuta. Ympäristö on se, joka arvioi kykymme ja potentiaalimme.

Tässä tietysti aina törmätään siihen, että onko jokin asia teoriassa ja käytännössä mahdollista. Teoriassa ei ole mahdollista, että viiden pilkku jotain miljoonan ihmisen kansana rakennamme uskottavaa puolustusta 140 miljoonan ihmisen maata vastaan. Jos Venäjällä jotenkin ajateltaisiin, että Suomi nyt vaan yksinkertaisesti on hävitettävä, niin mikään ei sitä estäisi, ei vaikka tappaisimme jotenkin miljoona hyökkääjää. Tai viisi miljoonaa. Siellä voitaisiin raapia jokainen mies jolla pysyy kivääri kädessä ja yksinkertaisesti syytää sieltä väkeä siinä määrin että jos ei miehet loppuisi meiltä niin ammukset ainakin.

Mutta väitän, että käytännössä pystyisimme kyllä olemaan sellainen puolustaja, joka eksistentiaalisen uhan kokiessaan voi olla hyökkääjälle niin kova pala, että koska se taas ei koe meitä eksistentiaalisena uhkana (paitsi jossain vammaisissa "USA hyökkää Venäjälle Suomen kautta" -aivopieruissa), olisi sen käytännössä mahdoton saada meiltä mitään kovin merkittävää. Emme varmaan juuri mitenkään onnistuisi olemaan niin ärsyttäviä, että meidät väen vängällä haluttaisiin tuhota hinnalla millä hyvänsä. Hyökkäys voisi tapahtua jos emme olisi hoitaneet riittävää ennakkopelotetta, mutta jos hoitaisimme asiat sen jälkeen oikein ja rohkeasti/uhrautuvasti, voisi se keskeytyä hyvin nopeastikin.

Israel on hyvä esimerkki pienestä maasta, joka teoriassa oltaisiin voitu tuhota jo moneen otteeseen, mutta käytännössä sitä ei pystytä tuhoamaan mitenkään, koska jokainen arabi ei yhtäkkiä voi saada muurahaisparven lailla päähänsä, että Israel on hävitettävä heti, hinnalla millä hyvänsä. He tietysti käyttävät budjetista ihan hulvattoman paljon varusteluun, meille riittäisi ns. täysin uskottavaan puolustukseen "vain" Talvelan esittämät määrät eikä nytkään ole niin huono tilanne kuin joskus luulisi puheiden perusteella. Verraten vähäiselläkin lisäyksellä saataisiin jo vaikka mitä aikaan, ainakin hankintoihin käytettynä. Ja kertauksiin.

Mutta liittoutumat olisivat edullisempi tapa nostaa kynnystä ja edistää vastustajan käytännön mahdottomuutta voittoon, vaikka niihin sisältyy aina jokin riski siitä että ne eivät toimi kuten oletettua, olkoon pienikin. Ja liittoumat harvoin säilyvät vuosisadasta toiseen, jotain unohdettuja 1800-luvun tai jopa keskiaikaisia historian reliikkejä huomioimatta. Siksi NATO ei voi olla mikään liittoutumisen kultainen maalitolppa, vaan sen sisälläkin pitäisi edistää tärkeimpiä kahdenvälisiä suhteita sille tasolle, että kun NATOsta joskus aika jättää niin voitaisiin solmia tilalle korvaavia järjestelyjä tai niitä olisi jo valmiiksi. Esimerkiksi USAn "Major non-NATO ally" -status kelpaisi kyllä nyt esim. heti ilman NATOakin. Voidaan katsoa että se takaa kyllä apua vaikka ei sisällä mitään kirjoitettua velvoitetta sellaiseen.
 
Aijaa, se 1930-luvun lamahan olikin markkinatalouden syy ja Keynes pelasti kaikki jne. juupajuu. Ja löytyi sieltä argumenttaja kasapäin, sinä et vain halua myöntää niitä, koska ne ovat niin ristiriidassa käsityksiesi kanssa.

Kyllä, 1930-luvun lamassa kapitalismi oli syvässä kriisissä. Niin se oli sitä 2008:kin. Vain julkisen puolen interventiot pelastivat kapitalistisen systeemin.

Ongelma on, että byrokratia, verotus ja tuloloukut tappavat työn teon.

Byrokratia ei Suomessa ole erityinen ongelma. Kilpailukykyvertailuissa juuri toimiva julkinen sektori nostaa Suomen pisteitä. Suomesta puuttuu pitkälti se kulttuuri, että mikään ei etene julkisen päätöksenteon rattaissa eteenpäin, ellei oikeita henkilöitä voidella. Tämä rassaa etenkin Etelä-Euroopan ja vielä enemmän kehitysmaiden taloudellista toimintaa. Kyse ei siis ole siitä, että julkinen sektori tai säännöstely yleensä olisi mittavaa, vaan siitä, ettei se toimi tasapuolisesti kaikille.

Verotuksen aiheuttamasta työn tappamisesta kuulisin mielelläni lisää. Kuinka paljon vaikkapa asuntovelallinen keskituloinen vähentää työntekemistä sen vuoksi, että verotus kiristyy? Tuskinpa lainkaan, mahdollisesti jopa päinvastoin, jotta saa pidettyä päänsä pinnalla. Suomessa on OECD-vertailujen mukaan suht hyvä työllisyysaste, joten selvästikään verotus ei ole työn tekemistä tappanut.

Tuloloukot ovat sitten eri juttu. Niillä on loppujen lopuksi hyvin vähän tekemistä verotuksen kanssa, koska siellä tuloasteikon alapäässä verotus on joka tapauksessa kevyttä. Sen sijaan merkittävämpi tekijä on tukien väheneminen tulojen nousun myötä. Tästä seuraa matalissa tuloluokissa sellaiset efektiiviset marginaaliveroasteet, ettei niihin pääse edes kaikkein korkeintuloisimmat korkeinta progressiivista veroa maksavat. Ja tämän siivoaminen on kyllä paikallaan. Se ei sinällään juuri paranna talouden volyymiä (koska ne töihin menevät työttömät ovat kaikkein huonotuottoisimpia), mutta kyllä auttaa vähentämään sosiaalitukiin menevää rahamäärää.

Suomessa on korkeampi kokonaisveroaste ja enemmän byrokratiaa ja lakeja kuin koskaan ennen. Tämä on umpisosialismia. Tämä ei toimi. Ei ole ikinä toiminut missään. Sinä tarjoat ratkaisuksi lisää valtion interventioita talouteen, vaikka jo nyt meidän talous ei paljoa muuta olekaan kuin valtion interventioita verotuksen ja sääntelyn kautta.

Kuten tässä on mainittu, juuri tällä hetkellä talouden ongelma on kysyntävaje.

Toiseksi, valehtelet. Suomessa ei ole tällä hetkellä korkeampi kokonaisveroaste kuin koskaan ennen. Ja tämä selviää Veronmaksajien keskusliiton sivullaan olevasta tilastosta. Tämä lobbarijärjestö tuskin ainakaan kaunistelee Suomen lukuja. Heidän mukaansa veroaste oli korkeampi 1990-luvun lopulla. Lisäksi vertailuissa muihin Euroopan maihin tämän luvun suhteen on huomattava se, että riippuen siitä, onko yleinen kaikki kansalaiset kattava terveydenhoito järkätty niin, että raha kiertää pakollisen vakuutuksen vai verojen kautta, vaikuttaa veroasteeseen, muttei muuta käytännössä sitä, että kaikkien töissä kävijöiden on osallistuttava systeemin pyörittämiseen ja katettava myös ne, jotka eivät käy töissä.

Muuten, mitä umpisosialismiin tulee, niin 1990-luvun loppu, jolloin tosiaan ne kokonaisveroasteen ennätykset tehtiin Suomessa, oli ehkä koko sodan jälkeisen ajan nopeimman talouskasvun aikaa. Mutta silloin oltiinkin kunnon nousukaudella ja juuri silloin valtion pitääkin verottaa rajulla kädellä, jotta toisaalta ylikuumeneminen vältetään ja toisaalta kerätään marginaalia huonoja aikoja varten. Nyt sitä veroastetta ei tulisi nostaa, vaan elvyttää ja antaa julkisen puolen velkaantua.
 
Suomessa on korkeampi kokonaisveroaste ja enemmän byrokratiaa ja lakeja kuin koskaan ennen. Tämä on umpisosialismia. Tämä ei toimi. Ei ole ikinä toiminut missään. Sinä tarjoat ratkaisuksi lisää valtion interventioita talouteen, vaikka jo nyt meidän talous ei paljoa muuta olekaan kuin valtion interventioita verotuksen ja sääntelyn kautta.
Kuten tässä on mainittu, juuri tällä hetkellä talouden ongelma on kysyntävaje.
Hienosti dismissaat koko pointin. Sinusta 40+ hyllymetrejä lakeja ja maailman korkeimpiin kuuluva kokonaisveroaste ei ole ongelma. Ota lääkkeesi.
 
Kai silti jotain on tehty oikeinkin?

Suomi maailman paras maa

http://yle.fi/uutiset/newsweek_suomi_maailman_paras_maa/5615194

Ja meillä on
- maailman paras rynnäkkökivääri
- maailman kauneimmat naiset
- maailman parhaat saunat
- maailman kaunein luonto
- maailman pätevimmät päättäjät
- maailman vähiten korruptiota
- maailman paras terveydenhoito
- maailman älykkäimmät koululaiset
- maailman parhaat lehmät, jotka lypsävät maailman parasta maitoa
- maailman parhaat kännykät
- yms.

Suomi ja suomalaiset ovat jumalan valittua kansaa.
 
Ja meillä on
- maailman paras rynnäkkökivääri
- maailman kauneimmat naiset
- maailman parhaat saunat
- maailman kaunein luonto
- maailman pätevimmät päättäjät
- maailman vähiten korruptiota
- maailman paras terveydenhoito
- maailman älykkäimmät koululaiset
- maailman parhaat lehmät, jotka lypsävät maailman parasta maitoa
- maailman parhaat kännykät
- yms.

Suomi ja suomalaiset ovat jumalan valittua kansaa.

Unohdit mainita, että kaikista loputtomista hyveistämme suurin on vaatimattomuus ja toiseksi suurin on nöyryys.
 
Hienosti dismissaat koko pointin. Sinusta 40+ hyllymetrejä lakeja ja maailman korkeimpiin kuuluva kokonaisveroaste ei ole ongelma. Ota lääkkeesi.
Kuten kirjoitin, toimiva julkinen sektori on World Economic Forumin kilpailukykyvertailujen (jotka perustuvat siis firmoille tehtyihin kyselyihin) mukaan Suomen vahvuus (Suomen sijoitus on tällä hetkellä maailman neljänneksi paras).

Kyseisessä kyselyssä suomalaisilta firmapomoilta kysyttiin esim. seuraava kysymys:"In your country, how burdensome is it for businesses to comply with governmental administrative requirements, e.g. permits, regulations, reporting? (1 = extremely burdensome, 7 = not burdensome at all)" ja keskiarvoksi tuli 4.5 ja maailman seitsemänneksi paras sijoitus. Eli bisnesjohtajien mukaan maailmassa on vain 6 maata, joissa tuo liike-elämän toimintaa haittaava säätely on Suomea paremmalla tolalla, eikä noista kuudesta yksikään ole länsimaa. Eli Euroopasta (tai Amerikasta) ei löydy maata, jossa olisi vähemmän bisneksentekoa haittaavaa säätelyä! Eli mene itse vaan lääkekaapille, jos mielestäsi säätely on mielestäsi Suomen suurin ongelma.

Kysymyksessä:"In your country, how easy is it for private businesses to challenge government actions and/or regulations through the legal system?" tulos oli 5.6 ja maailman paras sijoitus.

Ja jos katsotaan epävirallista säätelyä, eli lahjontaa Suomi on joko maailman ykkönen tai kakkonen puhtaudessaan.

Jotenkin tuntuu, ettei sinulla ole mitään käsitystä siitä, miten hyvin asiat ovat bisneksen teon kannalta Suomessa säätelyn suhteen verrattuna muihin maihin. Mutta kerro ihmeessä, mihin tuon säätelyn olet nostanut Suomen suurimmaksi onglemaksi?

Huonoja sijoituksia tuli esim. kilpailusta ("In your country, how intense is competition in the local markets? [1 = not intense at all; 7 = extremely intense]" tulos 4.6 ja sijotus maailman 108 ja työmarkkinoiden toimimisesta, maailman 23.

Ai niin, et mitenkään kommentoinut sitä aiempaa valhettasi, että Suomessa olisi nyt korkeampi kokonaisveroaste kuin koskaan aiemmin. Miten on, pidätkö tästä valheestasi vielä kiinni (vaikka esittämäni dokumentti osoitti toista) vai myönnätkö, että aiempi tekstisi oli puppua?

Edit. korjaus kilpailukohdan sijoitukseen
 
Viimeksi muokattu:
s91 koskettelee mielestäni ihan oikeita asioita. Talouselämä ja yrittäjien mölykuoro huutavat tasaisin välein, miten säännelty Suomi on. Suomessa lakkoillaan kuulemma liikaa ja palkat ovat liian suuria. Pannaan hetkeksi vertailu pystyyn kilpailijamaiden kanssa....kasvittu, monet tunnusluvut ovatkin Suomen kannalta vahvoja ja positiivisia. Talouselämä ja yrittäjäkuoron volinan ymmärtää tietysti maassa, jossa on totuttu siihen, että linnunpesätaktiikalla jotain aina saa.......joskus huomaan miettiväni, että näinköhän monessa yrityksessä pitäisi tarkastella sitä omaa toimintaa ja liikeideaa, asiakashankintaa ja yleistä asioiden hallintaa???? Kukaan ei Suomessa uskalla tätä ottaa framille, koska se rikkoisi ikävästi "yrittäjäystävällistä ilmapiiriä". Ja väitän, että kirjoittamani väite on kirotun tosi. Yrittäjien volina on hirmuinen, kaikki on perseestä ja kustannustaso kauhia. Onhan se, kun pitää kilpailla lähes aidosti tässä markkinatalouden auvossa.

Ohjelmallisessa "yrittäjäystävällisyydessä tai - myönteisyydessä" on menty liian pitkälle. Melkoinen osa yrittäjistä ja yrityksistä hyötyisi jostain muusta kuin volinasta. Paneutuu nyt ensin vaikka ym. yksityiskohtiin aluksi. Kyllä, tunnen yrittäjyyttä monella tapaa.
 
Ja meillä on
- maailman paras rynnäkkökivääri
- maailman kauneimmat naiset
- maailman parhaat saunat
- maailman kaunein luonto
- maailman pätevimmät päättäjät
- maailman vähiten korruptiota
- maailman paras terveydenhoito
- maailman älykkäimmät koululaiset
- maailman parhaat lehmät, jotka lypsävät maailman parasta maitoa
- maailman parhaat kännykät
- yms.

Suomi ja suomalaiset ovat jumalan valittua kansaa.
Jotka asuvat Saatanan naapurissa:)
 
Toisaalta kyllä Suomessa on näitä yrittäjiä "motivoivia" tahoja. Esimerkiksi Antti Rinne taisi ehdottaa jotain motivoivia "koulutusleirejä" yrittäjille..
 
s91 koskettelee mielestäni ihan oikeita asioita. Talouselämä ja yrittäjien mölykuoro huutavat tasaisin välein, miten säännelty Suomi on. Suomessa lakkoillaan kuulemma liikaa ja palkat ovat liian suuria. Pannaan hetkeksi vertailu pystyyn kilpailijamaiden kanssa....kasvittu, monet tunnusluvut ovatkin Suomen kannalta vahvoja ja positiivisia. Talouselämä ja yrittäjäkuoron volinan ymmärtää tietysti maassa, jossa on totuttu siihen, että linnunpesätaktiikalla jotain aina saa.......joskus huomaan miettiväni, että näinköhän monessa yrityksessä pitäisi tarkastella sitä omaa toimintaa ja liikeideaa, asiakashankintaa ja yleistä asioiden hallintaa???? Kukaan ei Suomessa uskalla tätä ottaa framille, koska se rikkoisi ikävästi "yrittäjäystävällistä ilmapiiriä". Ja väitän, että kirjoittamani väite on kirotun tosi. Yrittäjien volina on hirmuinen, kaikki on perseestä ja kustannustaso kauhia. Onhan se, kun pitää kilpailla lähes aidosti tässä markkinatalouden auvossa.

Ohjelmallisessa "yrittäjäystävällisyydessä tai - myönteisyydessä" on menty liian pitkälle. Melkoinen osa yrittäjistä ja yrityksistä hyötyisi jostain muusta kuin volinasta. Paneutuu nyt ensin vaikka ym. yksityiskohtiin aluksi. Kyllä, tunnen yrittäjyyttä monella tapaa.

Näkisin että perusasiat on monella tapaa kunnossa, mutta kyllä monessa asiassa on ihan oikeasti sellaisia turhia pullonkauloja että oksat pois. Eräs omaan työnantajaan liittyvä luvitusasia kesti joskus ennen yhtä monta kuukautta kuin se nyt kestää VUOSIA. Ehkä karkeasti arvioiden tulonmenetykset asiaan liittyen (jotka siis valuneet ulkomaisille kilpailijoille) mitataan n. miljoonassa eurossa vain yhden lupa-asian vuoksi, mikä hirveän turhan viivyttelyn jälkeen meni läpi sellaisenaan. Ei kuulosta paljolta, mutta on se 100 hengen PK-firmalle paljon.

Mutta ei Suomi mikään yrittäjän helvetti ole, joissakin asioissa asiat oikeasti todella hyvin, toisissa sitten "yksisilmäinen on kuningas sokeiden maailmassa" eli muualla asiat vielä hölmömmin.
 
Kuten kirjoitin, toimiva julkinen sektori on World Economic Forumin kilpailukykyvertailujen (jotka perustuvat siis firmoille tehtyihin kyselyihin) mukaan Suomen vahvuus (Suomen sijoitus on tällä hetkellä maailman neljänneksi paras).

Kyseisessä kyselyssä suomalaisilta firmapomoilta kysyttiin esim. seuraava kysymys:"In your country, how burdensome is it for businesses to comply with governmental administrative requirements, e.g. permits, regulations, reporting? (1 = extremely burdensome, 7 = not burdensome at all)" ja keskiarvoksi tuli 4.5 ja maailman seitsemänneksi paras sijoitus. Eli bisnesjohtajien mukaan maailmassa on vain 6 maata, joissa tuo liike-elämän toimintaa haittaava säätely on Suomea paremmalla tolalla, eikä noista kuudesta yksikään ole länsimaa. Eli Euroopasta (tai Amerikasta) ei löydy maata, jossa olisi vähemmän bisneksentekoa haittaavaa säätelyä! Eli mene itse vaan lääkekaapille, jos mielestäsi säätely on mielestäsi Suomen suurin ongelma.

Kysymyksessä:"In your country, how easy is it for private businesses to challenge government actions and/or regulations through the legal system?" tulos oli 5.6 ja maailman paras sijoitus.

Ja jos katsotaan epävirallista säätelyä, eli lahjontaa Suomi on joko maailman ykkönen tai kakkonen puhtaudessaan.

Suurille yrityksille Suomi on noilta osin helppo maa. Pienille ja keskisuurille taas ei ole.

Korruption osalta Suomi ei näyttäydy kansainvälisissä tutkimuksissa oikeassa valossa, koska korruptio Suomessa on rakenteeltaan erilaista verrattuna useimpiin muihin maihin. Meillä ei mennä setelipinon kanssa jo paikallaan olevan virkamiehen tai poliitikon luokse, vaan meillä pitää rahoittaa sekä avustaa sopivat poliitikot ja sitä kautta virkamiehet virkoihinsa asti. Tämän jälkeen voi alkaa hakemaan suotuisia lakeja, säädöksiä, kaavoituspäätoksiä, yritystukia, julkisen sektorin hankintoja tai infrastruktuuri-investointeja.
 
Back
Top