@Merten sheriffi kerrotko vielä mitä mieltä Suomen poliisi on tästä helikopterityypistä
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
H135 on tyyppihyväksytty (siviilissä) max 7 henkilölle eli 1-2 lentäjää edessä ja max 5 henkilöä takana. Tuossa konfiguraatiossa takaboksi on täynnä hartia hartiassa ja polvi haaravälissä. Myös kantavuus täysillä tankeilla loppuu. Onko 4-6 miestä pelkässä taisteluvarustuksessa ryhmä?EC-135 tarjoaisi jo ryhmän kuljetusmahdollisuuden tai parin paaripotilaan evakuointikyvyn.
Mitä noita on töissä tullut nähtyä, kaksi potilasta on kyllä tosi paljon tuohon EC135:n.H135 on tyyppihyväksytty (siviilissä) max 7 henkilölle eli 1-2 lentäjää edessä ja max 5 henkilöä takana. Tuossa konfiguraatiossa takaboksi on täynnä hartia hartiassa ja polvi haaravälissä. Myös kantavuus täysillä tankeilla loppuu. Onko 4-6 miestä pelkässä taisteluvarustuksessa ryhmä?
Paaripotilaita ehkä menee 2, mutta mitään hoitoa ei voi kuljetuksen aikana antaa. Joissakin tilanteissa sotilaskäytössä tämä ehkä menisi, mutta H135 nopeus, hyötykuorma ja toimintamatka ei riitä HEMS-tehtäviin harvaan asutussa osassa maata - tästä todisteena nyt käytössä oleva EC-145-kalusto.
H135 on erinomainen helikopteri siinä tehtävässä mihin se on suunniteltu - kevyt kaksimoottorikone, mutta tämä konetyyppi ei ole missään tapauksessa sotilaskäyttöön erityisen sopiva. Hyötykuorma ja kabiinin koko ovat vain liian pienet. Rajalle varmaan sopisi ihan ok pl. kustannusten kasvu. Mittarilentokoulutukseen ja ruuhkasuomen HEMS-tehtäviin kone soveltuisi oikein hyvin.
En osaa vastata. Jonkin verran olen jutellut tyypin mekaanikkojen sekä pilottien kanssa.@Merten sheriffi kerrotko vielä mitä mieltä Suomen poliisi on tästä helikopterityypistä
En osaa sanoa. Luultavasti kyllä, koska aika isot modaukset noihin tehdään. Johtamisjärjestelmä, NVG ja maalataan uudestaan.Tulin näille lisää elinkaarta?
Tuossa selvityksessä minkä laitoin, niin oli vuosi 2025.
Lisäksi tässä Ylen vanhassa uutisessa on myös 2025.
"2000-luvun alussa hankittujen koptereiden elinkaari on pian päättymässä. Kalustolla on tarkoitus lentää noin vuoteen 2025 saakka"
https://yle.fi/uutiset/3-11052101?f...yGbYJsYuNKWeAG60DHNTHY1Co8Zx0balzz5JosV08rKU0
Tämä on oikeastaan se mikä minua aihepiirissä eniten kiinnostaa. Voiko erikoisjoukkohommat järkevästi hoitaa samalla tyypillä, jota käytetään koulutukseen? Vai pitäisikö koulutustehtävä selkeästi eriyttää toiselle kalustolle, kenties jopa ulkoistetulle palvelulle?H135 on tyyppihyväksytty (siviilissä) max 7 henkilölle eli 1-2 lentäjää edessä ja max 5 henkilöä takana. Tuossa konfiguraatiossa takaboksi on täynnä hartia hartiassa ja polvi haaravälissä. Myös kantavuus täysillä tankeilla loppuu. Onko 4-6 miestä pelkässä taisteluvarustuksessa ryhmä?
Paaripotilaita ehkä periaatteessa menee 2, mutta mitään hoitoa ei voi kuljetuksen aikana antaa. Joissakin tilanteissa sotilaskäytössä tämä ehkä menisi, mutta H135 nopeus, hyötykuorma ja toimintamatka ei riitä HEMS-tehtäviin harvaan asutussa osassa maata - tästä todisteena nyt käytössä oleva EC-145-kalusto.
H135 on erinomainen helikopteri siinä tehtävässä mihin se on suunniteltu - kevyt kaksimoottorikone, mutta tämä konetyyppi ei ole missään tapauksessa sotilaskäyttöön erityisen sopiva. Hyötykuorma ja kabiinin koko ovat vain liian pienet. Rajalle varmaan sopisi ihan ok pl. kustannusten kasvu. Mittarilentokoulutukseen ja ruuhkasuomen HEMS-tehtäviin kone soveltuisi oikein hyvin.
Muokkaus boldilla
Kevyen 2-moottorikoneen (H135) sijaan PV:n koulutukseen ja nykyistä laajempaan erikoisjoukkotoimintaan sopisi saman kokoluokan 1-moottorikone esim. H130 tai AW119. (Isompia ei nykyään ole saatavissa 1-moottorisina.) Se olisi edullisempi hankkia ja käyttää ja ylimääräisen moottorin ja sen kuluttaman polttoaineen sijaan mukaan mahtuu enemmän hyötykuormaa. Kustannukset kasvaisivat nykyisestä, jota voisi hillitä alkeiskoulutuksen ulkoistamisella.
Muualle vertailtuna ei ole poikkeuksellista, että PV:n hekopilotit aloittavat suoraan kevyellä turbiinikopterilla (MD500), mutta alkeiskoulutuksen voi antaa halvemmallakin kopterityypillä (vrt. GO-kalusto). Malli voisi olla samankaltainen kuin Patrian Vinka-opetus Tikkakoskella:
Sotilastukikohdassa sotilaallista koulutusta (EVP) siviilien ja sotilaiden toimiessa lennonopettajina ja siviilien hoitaessa tukipalvelut. Ohjelmana PV:lle räätälöity alkeiskoulutuspaketti esim. 50 h. Kalustona esim. R22 tai R44. Tosin tullaan kysymykseen pitäisikö tämäkin kalusto ostaa PV:lle vai olisiko se siviiliomistukessa. PV:n omistamana ei tarvitse maksaa vakuutuksia, korkoja tai sijoitetun omaisuuden tuottoprosentteja.
Toinen vaihtoehto olisi ulkoistaa koulutus (lähes) kokonaan siviili-ATO:lle, joka antaisi puhtaan PPL-koulutuksen (35 h) esim. R22-kalustolla. RVL:n lentäjillä homma taitaa näin toimia jo nyt. Tämä olisi edullista, mutta en pidä tätä todennäköisenä.
Näistä vaihtoehdoista jatkettaisiin sitten PV:n jatkokoulutukseen turbiinikoneella (vrt. HW). Kai se voisi sitten ainakin ykkösvaihtoehdon kanssa voisi olla jopa H145, joka sopii myös HEMS:iin ja sillä vie jo jopa 2 lentäjää ja 10 kyytiläistä erkkarihommissa.
Menneet näytöt erinäisistä mietinnöistä huolimatta eivät kuitenkaan lupaa ruusuista tulevaisuutta eri toimijoiden toimintojen yhdistämiselle. Taitavat tarpeet vain olla aika erilaisia.
Terminen hyötysuhde ei todellakaan ole vakio, suihkuturbiinin hyötysuhde romahtaa ajettaessa pienellä teholla. 2-moottorikonetta ajetaan molempien moottorien toimiessa "puolella teholla", sallittu suurin yhteisteho on vain noin 2/3 yhden moottorin suurimmssta sallitusta tehosta. Lisäksi ylimääräisen moottorin ja monimutkaisen vaihteiston raahaaminen mukana kuluttaa polttoainetta.Myös väite kaksimoottorisuuden tuomasta lisäkulutuksesta vähän ontuu. Termisen hyötysuhteen ollessa jokseenkin vakio ei ole juuri merkitystä tuotetaanko moottoriteho yhdellä vai kahdella moottorilla -
Terminen hyötysuhde ei todellakaan ole vakio, suihkuturbiinin hyötysuhde romahtaa ajettaessa pienellä teholla. 2-moottorikonetta ajetaan molempien moottorien toimiessa "puolella teholla", sallittu suurin yhteisteho on vain noin 2/3 yhden moottorin suurimmssta sallitusta tehosta. Lisäksi ylimääräisen moottorin ja monimutkaisen vaihteiston raahaaminen mukana kuluttaa polttoainetta.
Olen samaa mieltä, että R22 ja NH90 vaatii väliin yhden turbiinikoneen, kuten kirjoitin. Ja perusteluusi MD500-kaluston soveltuvuudesta koulutuskäyttöön on helppo yhtyä.
NH90 on kuitenkin aivan eri kokoluokkaa, ja MD500 on erittäin ketterä ja pieni kopteri, joka menee ahtaisiinkin paikkoihin.Ja NH90 ei sovi tähän, niin, öö, minkä takia? Saanen muistuttaa, että Minigunit hommattiin NH90:n oviin, ei suinkaan MD500:n kyytiin.
Ilmeisesti erikoisjoukkopartioiden liikuttelu, sitä on harjoituksissa näkynyt tässä käytössä.Mitä sodanajan tehtäviä on MD-500 - luokan kopterilla? Solutetaan näppärästi tulenjohtopartio kauas ja syvälle? Haetaan haavikko? Tiedustelu? Tiedusteluun taitaa olla tuo drone-genre jo SE enemmän kuin näppäräkään kopteri?
Sisäpuolisen kuorman maksimi ollee alle 400 kg ja ulkopuolinen noin 500 kg? Toimintamatka ehkä 400 km? Ei siitä hirmu sotatyöjuhdaksi ole. Eikä siihen hirmuaseita voine viritellä, jos meinaa säilyttää edes jonkinlaisen rahtikyvyn.
Mitä sa-tehtäviä tuollaiselle kopterille voidaan jyvittää, oikeasti?
Ja jos aseistettua versiota (MD500 Defender) mietitään,
MD500 Defenderiin/MH/AH-6 on myös mahdollista kiinnittää 2 kpl 2 Stinger-ohjuksen laukaisimia, mitä voisi mahdollisesti käyttää aseistettujen lennokkien torjunnassa.
Mietitään vaan, tätä minä vähän odottelin. Olisiko sillä perspektiiviä juurikin mm. lennokki-drone-vastaisessa toimessa plus pst:ssa?